Keskustelua Suomen maahanmuutosta, maahanmuuttopolitiikasta ja niihin liittyvistä ilmiöistä (KR 2.0)

[taxman]

Paitsi jos jäävät Suomeen ja lisääntyvät: sehän on juuri se, mitä me tarvitsemme.

Miten niin?

Lisäksi tuo ulkomainen työvoima on vastannut kysyntään vajaasti, samoin muutamien suurimpien kaupunkien ulkopuolella todella vajaasti, ja alalla on ollut työvoimapula ainakin koko tämän vuosituhannen. Työn hinnan olisi luullut kohoavan, kun työn määrääkään ei enää ole juuri kyetty vähentämään - suurin rationalisointi tehtiin pääosin jo 90-luvulla.

Työvoimapula on täysin naurettava termi, kun sillä todellisuudessa tarkoitetaan sitä, että haluttaisiin saada markkinahintaa halvempaa työvoimaa. Markkinataloudessa työvoimaa on aina riittävästi, koska palkkaa voi nostaa, kunnes työntekijän palkkaaminen ei enää kannata yritykselle.

Tilanne on siis se, että siivoustyölle ei ole kysyntää nykyistä enempää, koska asiakkaat mieluummin - sinun sanojesi mukaan - hukkuvat paskaan kuin maksavat niiden siivoamisesta (todellisuudessa varmaankin yksityishenkilöiden tapauksessa siivoavat itse tai yritysten tapauksessa hyväksyvät sen, että osa kaikkien työntekijöiden työajasta menee siivoamiseen).

 

[pekka666]

Humanitaarisen maahanmuuton idea ei edes ole hyödyttää meitä, mutta silti me saatamme joskus hyötyäkin: osa heistäkin kyllä työllistyy, ja niidenkin kohdalla jotka huonommin tai ei, sitten ne seuraavat sukupolvet, jotka käy koulut täällä ja puhuu suomea kyllä sitten työllistyy aikanaan.

Suomessa on jo valmiiksi aika suuri epäsuhta avoimien työpaikkojen ja työttömien määrän välillä. En tiedä miten tässä muka auttaa se, että tänne tuodaan vielä lisää väkeä kilpailemaan samoista paikoista.

Tottakai se työperäinen maahanmuutto on yhteiskunnan kannalta parempi. Ja meillä on vaikka kuinka paljon työtä, joka on joko niin epämukavaa, niin huonosti palkattua tai molempia, ettei se kantasuomalaisille enää oikein kelpaa.

Oletko ottanut huomioon, että kun ne maahanmuuttajat pääsevät hyvinvointivaltion makuun, niin ne "epämukavat ja huonosti palkatut" työt eivät välttämättä innosta yhtään enempää kuin kantasuomalaisiakaan. Tämä tuntuu aina unohtuvan tätä duunareiden ulkomailta tuomista ajavilta ihmisiltä. Pitäisi käytännössä siis tuoda aina vain lisää väkeä tekemään niitä huonoja hommia. Tai sitten ei vain koskaan anneta kansalaisuutta eikä oikeutta mihinkään yhteiskunnan tukiverkkoihin.

EDIT:
Täytyy vielä lisätä, että en siis itse kannata tuollaista, että tänne tuotaisiin ihmisiä muualta tekemään kaikki paskat hommat mutta heidät sitten jätettäisiin kaikkien yhteiskunnan palveluiden ulkopuolelle. Tuollainen kuulostaa lähinnä vähän irvokkaalta, ei enää paljoa eroa jostain orjuudesta.

 

[SShadow]

Siivoojan palkka on vieläpä aika paljon parantunut siitä mitä se oli 90-luvulla. 90-luvulla suomalaiset siivosivat, vaikkakin valitellen ettei palkalla elä. Nyt on ihan keinotekoisesti luotu tilanne, jolla saadaan ulkomaista työvoimaa matalapalkka-aloille. Syynä on toki nykyinen tukiviidakko, on helppoa ajaa itsensä tilanteeseen, jossa siivoojan työt eivät kannusta tarpeeksi olemaan osa työvoimaa. Eli sen lisäksi että maksamme lisääntyvälle työttömien määrälle tukia, maksamme myös maahantuodun työvoiman kustannukset. Työperäistä maahanmuuttoa matalapalkka-aloilla ei saada poistettua, jos ei luovuta sosiaaliturvan vastikkeettomuudesta, mukaanlukien yksinhuoltajaäidit.

 

[Jan11]

Kantasuo

Miten niin?



Työvoimapula on täysin naurettava termi, kun sillä todellisuudessa tarkoitetaan sitä, että haluttaisiin saada markkinahintaa halvempaa työvoimaa. Markkinataloudessa työvoimaa on aina riittävästi, koska palkkaa voi nostaa, kunnes työntekijän palkkaaminen ei enää kannata yritykselle.

Tilanne on siis se, että siivoustyölle ei ole kysyntää nykyistä enempää, koska asiakkaat mieluummin - sinun sanojesi mukaan - hukkuvat paskaan kuin maksavat niiden siivoamisesta (todellisuudessa varmaankin yksityishenkilöiden tapauksessa siivoavat itse tai yritysten tapauksessa hyväksyvät sen, että osa kaikkien työntekijöiden työajasta menee siivoamiseen).

Eikös työvoima ole resurssi, josta voi olla niukkuutta tai runsautta. Jos hyväksyy ajatuksen siitä, että työvoimaresurssi on vielä alaspesifiä, on vaikea olla huomaamatta, että tietyillä aloilla on varsin suurtakin alueellista niukkuutta, joillain valtakunnallista. Tällöin markkinamekanismin tietysti pitäisi nostaa hintaa.
Edelleen oletan, että työehtosopimusjärjestelmä on se, joka kokonaisuutena estää ja hidastaa hinnannousua (ja toisinpäin, estää ja hidastaa hinnanlaskua silloin kun työvoimasta on runsautta), mutta tottakai ulkomaisen työvoiman saatavuus tekee sitä samaa.
Looginen päätelmä tästä olisi, että sen yksi tavoite (työnantajien tavoite) on pitää huolta kilpailykyvystä ts. hidastaa sen niukkuuden aiheuttavaa korottavaa hintavaikutusta lopputuotuotteeseen tai -palveluun. Samaan aikaan sen vastakkainen toinen tavoite (työntekijäpuolen) on tietysti estää tai hidastaa reaalipalkkojen alentumista silloin, kun resurssista on runsautta. Työmarkkinakentällä onkin jo jonkin aikaa ollut erimiemielisyyttä näiden tavoitteiden tasapainosta.

 

[Jurppii]

Siivoojan palkka on vieläpä aika paljon parantunut siitä mitä se oli 90-luvulla. 90-luvulla suomalaiset siivosivat, vaikkakin valitellen ettei palkalla elä. Nyt on ihan keinotekoisesti luotu tilanne, jolla saadaan ulkomaista työvoimaa matalapalkka-aloille. Syynä on toki nykyinen tukiviidakko, on helppoa ajaa itsensä tilanteeseen, jossa siivoojan työt eivät kannusta tarpeeksi olemaan osa työvoimaa. Eli sen lisäksi että maksamme lisääntyvälle työttömien määrälle tukia, maksamme myös maahantuodun työvoiman kustannukset. Työperäistä maahanmuuttoa matalapalkka-aloilla ei saada poistettua, jos ei luovuta sosiaaliturvan vastikkeettomuudesta, mukaanlukien yksinhuoltajaäidit.

Ja koska kaksia työmarkkinoitakaan ei voida luoda, tilanne on umpikujassa.

Noh, kyllä kaikki tietää miten se lopulta menee. "Hyvinvointivaltio" katoaa ja niitä siivoojan töitä alkaa tekemään suomalainenkin sillä oikeasti niistä maksettavalla palkalla. Markkinahinnoittelu toteutuu kun sossuttaminen ei enää ole vaihtoehto.

 

[Eramaankettu]

Unohdat sopasta varsinkin Suomen ja suomalaisten kannalta kiusallisia asioita kuten "rohkea ilmastopolitiikka" jne. Eli sitä epäsuhtaa kansainvälisillä markkinoilla luodaan myös työvoimasta ja työvoimakustannuksista riippumattomista tekiöistä.

Kaksia markkinoita on jo luotu. Viimeiset 10 vuotta olen sellaisilla ollut. Ammattina merenkulku ja työnantajia muillakin kuin suomenlipuilla. Eri liksalla ja sopparilla minä olin kuin filpparit.

 

[Jan11]

Siivoojan palkka on vieläpä aika paljon parantunut siitä mitä se oli 90-luvulla. 90-luvulla suomalaiset siivosivat, vaikkakin valitellen ettei palkalla elä. Nyt on ihan keinotekoisesti luotu tilanne, jolla saadaan ulkomaista työvoimaa matalapalkka-aloille. Syynä on toki nykyinen tukiviidakko, on helppoa ajaa itsensä tilanteeseen, jossa siivoojan työt eivät kannusta tarpeeksi olemaan osa työvoimaa. Eli sen lisäksi että maksamme lisääntyvälle työttömien määrälle tukia, maksamme myös maahantuodun työvoiman kustannukset. Työperäistä maahanmuuttoa matalapalkka-aloilla ei saada poistettua, jos ei luovuta sosiaaliturvan vastikkeettomuudesta, mukaanlukien yksinhuoltajaäidit.

Itse kyllä ajattelisin, että esim. siivoojapula on paikallista ja keskittyy alueille, joissa asumisen hinta on noussut voimakkaimmin. Ts. asumisen hinta on se suurin tekijä matalapalkka-alojen ongelmatiikassa.

 

[Eramaankettu]

Niin, tai liikkumisen kalleudessa ja hankaluudessa. Helpottaa huomattavasti kun saa manilasta filpparit sairaanhoitajiksi ja siivoojiksi. Kakkkein tärkeintä on tuhota toimiva koulu, jossa on jo hyvin onnistuttu. Täten jatkossakaan ei suurin osa suomalaisista saa hankittua mitään eroa koulutuksella globaaleissa markkinoissa.

 

[SShadow]

Itse kyllä ajattelisin, että esim. siivoojapula on paikallista ja keskittyy alueille, joissa asumisen hinta on noussut voimakkaimmin. Ts. asumisen hinta on se suurin tekijä matalapalkka-alojen ongelmatiikassa.

Tässähän se nähdään, ettei edes maahanmuuttajalla ole varaa käydä töissä, niin työvoimapula on taattu. Ainakin minun tuntemilleni maahanmuuttajille on sanottu että kolmen kerrostalon rappukäytävän siivous ja vahaaminen on päivän homma, eikä siirtyminen työmaalta toiselle ole palkallista aikaa. Aasialainen exä kokeili tuota Helsingin keikkahommaa, mutta kuukaudesta jäi 80€ ruokaan, kun työnantajan järjestämän kämpän vuokra + työssäkäyntiin tarvittavat paikallisliikenteen liput vähennettiin palkasta. Hirveä oikeudella uhkaaminen päälle kun ei suostunut tekemään määräaikaisuutta loppuun, ei riittänyt pomolla käntti lähteä käräjöimään. Siksi ovat siirtyneet töihin mm. tänne Pohjois-Karjalaan, kun työaika alkaa toimistolta ja loppuu vasta toimistolla.

 

[Jurppii]

Tässähän se nähdään, ettei edes maahanmuuttajalla ole varaa käydä töissä, niin työvoimapula on taattu.

Asumisen hintakin tulee laskemaan kun maailma muuttuu. Nykyajan suomalainen ei kykene ymmärtämään, miten maailmalla asutaan.

 

[Tlapio]

Se että jossain asutaan pahvilaatikoissa jossain slummeissa ei ole Suomen tie, tietysti kokoomuksen mielestä on.

 

[SShadow]

Ja vertaako aasian slummiin vai keskieuroopan väljään asumiseen. Ei Ranskassa suostuttu edes vuokraamaan 50 neliön asuntoa lapsettomalle pariskunnalle kymmenisen vuotta sitten, minimikoko 70-90 neliötä. Tosin ei ollut vuokrakaan kallis kuten Suomen pikkukaupungeissa, saati Helsingissä.

 

[pekka666]

Siis onko Suomessa muka oikeasti jotain merkittävää pulaa siivoojista? Välillä tuntuu että tämä työttömyyskeskustelu on ihan lapsellisella tasolla, kun ratkaisuna Suomen työllisyysongelmiin tarjotaan jotain helvetin siivoamista.

Siivoamalla Suomi nousuun! Onpahan ainakin varmasti puhdasta

 

[Jan11]

Siis onko Suomessa muka oikeasti jotain merkittävää pulaa siivoojista? Välillä tuntuu että tämä työttömyyskeskustelu on ihan lapsellisella tasolla, kun ratkaisuna Suomen työllisyysongelmiin tarjotaan jotain helvetin siivoamista.

Siivoamalla Suomi nousuun! Onpahan ainakin varmasti puhdasta

Lähinnä pääkaupunkiseudulla. Rakennussiivoojista on kai muuallakin.

 

[Tlapio]

Lähinnä pääkaupunkiseudulla. Rakennussiivoojista on kai muuallakin.

Työttömyysaste | Helsingin Seudun Suunnat

Maaliskuun lopussa Helsingin seudulla oli työttömiä työnhakijoita yhteensä 105 993

Mut lisää tarvitaan ulkomailta

 

[Jurppii]

Ja vertaako aasian slummiin vai keskieuroopan väljään asumiseen. Ei Ranskassa suostuttu edes vuokraamaan 50 neliön asuntoa lapsettomalle pariskunnalle kymmenisen vuotta sitten, minimikoko 70-90 neliötä. Tosin ei ollut vuokrakaan kallis kuten Suomen pikkukaupungeissa, saati Helsingissä.

No lähinnä vertaan siihen, että millaisissa oloissa ne tulijat esimerkiksi ovat tottuneet asumaan tai millaisissa oloissa Suomessakin mm. teollisuuden työntekijät ovat tottuneet asumaan pitkälle viime vuosisadalla tai keikkatyöläiset nykyisin. Enkä tarkoita mitään slummia vaan esim. asuntolatyyppistä majoitusta, kimppamajoitusta, soluasuntoja jne. Joskus 80-luvulla se taisi alkaa kun jokaisen teollisuustyöntekijänkin piti saada rahallaan rakennettua talo, parit autot pihaan jne. Eihän se kestänyt kun ei se työ ikinä sellaista arvoa tuottanut. Se oli vaan huolella suojeltua.

 

[Jan11]

Maaliskuun lopussa Helsingin seudulla oli työttömiä työnhakijoita yhteensä 105 993

Mut lisää tarvitaan ulkomailta

Korona-ajan työttömyysluvut ei nyt oikein anna oikeaa kuvaa (kuin korona-ajasta). Ennen koronaa koko maan työttömyysprosentti huiteli alimmillaan 6.5-6.7 välillä. Esim. lokakuussa 2019 koko Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan 169 000 työtöntä.

Mutta toinen asia on sitten, että se, että meillä on x määrä työttömiä ja y määrä työpaikkoja, ei sekään vielä kerro mitään, koska monet työpaikat edellyttävät alan koulutusta.
Lisäksi sieltä luvuista pitää vähentää kaikki ne todellisuudessa työkyvyttömät, sekä kaikki sellaiset osatyökykyiset, joita ei haluta palkata, ja vielä kokonaan vailla koulutusta olevat jotka eivät käytännössä työnantajille kelpaa (okei, jokainen varmasti tietää tähän poikkeuksia, mutta sieltä kortistosta olevista nouseminen työhön jos mitään koulutusta ei ole, on todella harvinaista).
Arvio näiden määrästä on pyörinyt siinä viiden prosentin paikkeilla, mutta tarkkaa tietoa ei ole (koska työkyvytön ei tietenkään kuuluisi työttömiin vaan työkyvyttömyyseläkkeelle). Viitteitä voi kuitenkin hakea te-toimiston luokitteluista, joten arvio lienee kohtuullisen hyvin oikeassa suuruusluokassa.

Tosin hallituksen hanke pyrkii nyt nimenomaan työllistämään osatyökykyisiä valtion tuella. Saas nähdä mitä sen kanssa sitten tapahtuu.

 

[Cocnag]

Sitten on myös näitä työpaikkoja joilla ei pysty tulemaan toimeen koska esim tunnit ei riitä ja vielä esimerkkinä tuttu joka palkattiin ja töitä piti olla koko kesäksi niin kuukauden jälkeen sanottiin että työt oli tässä, enempää ei ole (oli vuokra firma), eli noista työpaikoistakin on tietty osa ihan höpöä.

 

[Jurppii]

Sitten on myös näitä työpaikkoja joilla ei pysty tulemaan toimeen koska esim tunnit ei riitä ja vielä esimerkkinä tuttu joka palkattiin ja töitä piti olla koko kesäksi niin kuukauden jälkeen sanottiin että työt oli tässä, enempää ei ole (oli vuokra firma), eli noista työpaikoistakin on tietty osa ihan höpöä.

Toisen ketjun aihe mutta tähän auttaisi ne kansalaispalkat, perustilit jne. Eli tehty työ ei vie heti kaikkia tukiasi ja vähänkin kannattaa tehdä mieluummin kuin olla jouten.

 

[taxman]

Eikös työvoima ole resurssi, josta voi olla niukkuutta tai runsautta. Jos hyväksyy ajatuksen siitä, että työvoimaresurssi on vielä alaspesifiä, on vaikea olla huomaamatta, että tietyillä aloilla on varsin suurtakin alueellista niukkuutta, joillain valtakunnallista. Tällöin markkinamekanismin tietysti pitäisi nostaa hintaa.
Edelleen oletan, että työehtosopimusjärjestelmä on se, joka kokonaisuutena estää ja hidastaa hinnannousua (ja toisinpäin, estää ja hidastaa hinnanlaskua silloin kun työvoimasta on runsautta), mutta tottakai ulkomaisen työvoiman saatavuus tekee sitä samaa.
Looginen päätelmä tästä olisi, että sen yksi tavoite (työnantajien tavoite) on pitää huolta kilpailykyvystä ts. hidastaa sen niukkuuden aiheuttavaa korottavaa hintavaikutusta lopputuotuotteeseen tai -palveluun. Samaan aikaan sen vastakkainen toinen tavoite (työntekijäpuolen) on tietysti estää tai hidastaa reaalipalkkojen alentumista silloin, kun resurssista on runsautta. Työmarkkinakentällä onkin jo jonkin aikaa ollut erimiemielisyyttä näiden tavoitteiden tasapainosta.

Työvoima on resurssi, jota saa markkinahinnalla. Työvoimasta, joka suostuu työskentelemään tätä huonommilla ehdoilla on niukkuutta ja työvoimasta, joka suostuu työskentelemään tätä paremmilla ehdoilla on runsautta. Luonnollisesti kuhunkin työpaikkaan vaaditaan jokin osaaminen (tai halua oppia, jos firmalla on työvoiman suhteen turhan niukka tarjonta ja se on valmis kouluttamaan), jolloin työvoima on enemmän tai vähemmän alakohtaista. Ja luonnollisesti kysynnässä ja tarjonnassa on alueellisia vaihteluja.

Ja kyllä, luonnollisesti työnantajat kannattavat työvoiman tarjonnan lisäämistä, koska tällöin markkinahinta asettuu matalammalle tasolle eli alempiin palkkoihin. Etenkin työnantajat kannattavat sellaisen työvoiman tarjontaa, jota kiinnostaa Suomessa myös muut asiat kuin palkka (kuten kansalaisuus) tai jotka tulevat niin huonoista oloista, että nykyisiä alimpia palkkoja alemmat palkat käyvät heille. Tällöin heille voidaan maksaa suomalaisia huonompaa palkkaa (joko TES:n ohi tai jollakin sen porsaanreiällä tai sitten toimimalla alalla, jolla ei ole yleispätevää TES:iä). Ymmärtääkseni sinäkin kannatit tätä? Itse taas vastustan, aiemmissa viesteissä mainituin perustein.

 

[Jan11]

Työvoima on resurssi, jota saa markkinahinnalla. Työvoimasta, joka suostuu työskentelemään tätä huonommilla ehdoilla on niukkuutta ja työvoimasta, joka suostuu työskentelemään tätä paremmilla ehdoilla on runsautta. Luonnollisesti kuhunkin työpaikkaan vaaditaan jokin osaaminen (tai halua oppia, jos firmalla on työvoiman suhteen turhan niukka tarjonta ja se on valmis kouluttamaan), jolloin työvoima on enemmän tai vähemmän alakohtaista. Ja luonnollisesti kysynnässä ja tarjonnassa on alueellisia vaihteluja.

Ja kyllä, luonnollisesti työnantajat kannattavat työvoiman tarjonnan lisäämistä, koska tällöin markkinahinta asettuu matalammalle tasolle eli alempiin palkkoihin. Etenkin työnantajat kannattavat sellaisen työvoiman tarjontaa, jota kiinnostaa Suomessa myös muut asiat kuin palkka (kuten kansalaisuus) tai jotka tulevat niin huonoista oloista, että nykyisiä alimpia palkkoja alemmat palkat käyvät heille. Tällöin heille voidaan maksaa suomalaisia huonompaa palkkaa (joko TES:n ohi tai jollakin sen porsaanreiällä tai sitten toimimalla alalla, jolla ei ole yleispätevää TES:iä). Ymmärtääkseni sinäkin kannatit tätä? Itse taas vastustan, aiemmissa viesteissä mainituin perustein.

Kannatan työvoimaperäistä maahanmuuttoa kyllä, mutta tietenkin työlainsäädännön ja TES:n mukaisiin ehdoin. Jos suljetaan ei-yleissitovat alat pois, kannatan myös sekä AVI:n, työsuojelupiirien, AY-liikkeen, että Verottajan mahdollisimman tehokasta valvontaa. Ja tarveharkintaa. Sen usean alan suhteen tehdyn purkamisen sijaan Uudellamaallakin olisi vaan kannattanut tehostaa prosessia ja nostaa käsittelijöiden määrää.

Tarveharkinnan puolesta mielestäni puhuu juuri se, että aloilla joilla mennään työvoiman niukkuuden vuoksi TES:iä korkeammalla palkkatasolla, työnantajilla on myös kiusaus käyttää halvinta kelvollista saatavilla olevaa työvoimaa. Toistenkin työnantajat on paras asiantuntija arvioimaan millaista työvoimaa he tarvitsevat, mutta tarveharkinnan hyvä puoli on se, että siinä ikään kuin ulkopuolinen tuomari katsoo sen, että se tehdään sen laadullisen työvoimapulan, eikä vain taloudellisista syistä. Heikkous on tietysti byrokratian kitka ja hitaus.

 

[Eramaankettu]

Hienoa, että tiedostit, että sekä sekä mamujen, että kantisten "markkinahintaan" vaikuttaa ihan suoraan ne helvetin tuet. Itselläni se tilanne, että työehtosopimuksen "minimipalkasta" ei "kokemuslisät" riitä kuukausipalkan peruspalkaksi. Ei se johdu siitä, etteikö työnantajan kannata minua palkata. Se johtuu juuri siitä, että työnantajat suorastaan kilpailevat siitä, kuka saa palkata. Näin ei olisi, jos en olisi jaksanut yhtään lukea, en olisi tehnyt hanttihommia ja tekisi niitä edelleen tarvittaessa. IMO. Kauluspaitaköyhällistönä olen kyllä sitä mieltä, että oikeisto on se, joka tätä maata koittaa pelastaa ja SDP johdolla mennään tähän mamusuohon. Tosin orposta pitäisi päästä eroon ja tilalle vaikka sitten se lepomäki, jonka nimeä en enää koskaan tule oppimaan.

 

[Eramaankettu]

Kannatan työvoimaperäistä maahanmuuttoa kyllä, mutta tietenkin työlainsäädännön ja TES:n mukaisiin ehdoin. Jos suljetaan ei-yleissitovat alat pois, kannatan myös sekä AVI:n, työsuojelupiirien, AY-liikkeen, että Verottajan mahdollisimman tehokasta valvontaa. Ja tarveharkintaa. Sen usean alan suhteen tehdyn purkamisen sijaan Uudellamaallakin olisi vaan kannattanut tehostaa prosessia ja nostaa käsittelijöiden määrää.

Tarveharkinnan puolesta mielestäni puhuu juuri se, että aloilla joilla mennään työvoiman niukkuuden vuoksi TES:iä korkeammalla palkkatasolla, työnantajilla on myös kiusaus käyttää halvinta kelvollista saatavilla olevaa työvoimaa. Toistenkin työnantajat on paras asiantuntija arvioimaan millaista työvoimaa he tarvitsevat, mutta tarveharkinnan hyvä puoli on se, että siinä ikään kuin ulkopuolinen tuomari katsoo sen, että se tehdään sen laadullisen työvoimapulan, eikä vain taloudellisista syistä. Heikkous on tietysti byrokratian kitka ja hitaus.

No mites tuollainen tuiki kansainvälinen ala kuin merenkulku? Pitäisikö Suomen valtion luopua omistuksista ja sallia ulkomaiset yhtiöt vain (lopettaa merenkulun tuet) vai pitäisikö pitää huoli siitä, että suomenlippu on kilpailukykyinen nyt ja tulevaisuudessa? Miten se voisi olla kilpailukykyinen, kun toisissa maissa esim italiassa ja halpalipuissa ei maksa veroja sen enempää varustajat kuin merimiehetkään? Miten tää liittyy maahanmuuttoon? No Manila ja filput on se taikasana kait.

 

[Jan11]

No mites tuollainen tuiki kansainvälinen ala kuin merenkulku? Pitäisikö Suomen valtion luopua omistuksista ja sallia ulkomaiset yhtiöt vain (lopettaa merenkulun tuet) vai pitäisikö pitää huoli siitä, että suomenlippu on kilpailukykyinen nyt ja tulevaisuudessa? Miten se voisi olla kilpailukykyinen, kun toisissa maissa esim italiassa ja halpalipuissa ei maksa veroja sen enempää varustajat kuin merimiehetkään? Miten tää liittyy maahanmuuttoon? No Manila ja filput on se taikasana kait.

En tunne merenkulkualaa tarkemmin, mutta kuvittelisin, että huoltovarmuussyillä on vaikutusta asiaan.
Maahanmuuton osalta, tagalogia äidinkielenään puhuvien työllisyysaste on kaikista kieliryhmistä korkein (myös reippaasti kantasuomalaisia korkeampi), joten filippiinot olisivat varmasti työperäisen maahanmuuton osalta toivottu maahanmuuttajaryhmä.
Mutta ei kai ne merenkulkualalla Suomeen muuttaisi? En kyllä tunne alaa ja sen käytäntöjä yhtään.

 

[taxman]

Kannatan työvoimaperäistä maahanmuuttoa kyllä, mutta tietenkin työlainsäädännön ja TES:n mukaisiin ehdoin. Jos suljetaan ei-yleissitovat alat pois, kannatan myös sekä AVI:n, työsuojelupiirien, AY-liikkeen, että Verottajan mahdollisimman tehokasta valvontaa. Ja tarveharkintaa. Sen usean alan suhteen tehdyn purkamisen sijaan Uudellamaallakin olisi vaan kannattanut tehostaa prosessia ja nostaa käsittelijöiden määrää.

Tarveharkinnan puolesta mielestäni puhuu juuri se, että aloilla joilla mennään työvoiman niukkuuden vuoksi TES:iä korkeammalla palkkatasolla, työnantajilla on myös kiusaus käyttää halvinta kelvollista saatavilla olevaa työvoimaa. Toistenkin työnantajat on paras asiantuntija arvioimaan millaista työvoimaa he tarvitsevat, mutta tarveharkinnan hyvä puoli on se, että siinä ikään kuin ulkopuolinen tuomari katsoo sen, että se tehdään sen laadullisen työvoimapulan, eikä vain taloudellisista syistä. Heikkous on tietysti byrokratian kitka ja hitaus.

Jos kannatat työvoimaperäistä maahanmuuttoa edes työlainsäädännön ja TES:n mukaisin ehdoin, niin olennaisesti kannatat palkkojen nousun jarruttamista matalapalkka-aloilla. Tämä pahentaa ongelmaa, ei helpota sitä.

Suomelle olisi järkevää laskea se tulotaso, jonka jälkeen tänne saapuva ei ole tilastollisesti vähäisessä määrin nettomaksaja (huomioiden perheen siirtymiset yms.) ja sallia työperäinen maahanmuutto vain tätä korkeammilla tuloilla (tai vastaavilla työehdoilla). Näin Suomi hyötyisi tästä maahanmuutosta.

En valitettavasti tunne tarveharkintaa kunnolla. Selvästi siitä riippumatta maahan saapuu ihmisiä, jotka eivät elätä itseään ja perheitään.

 

[Jan11]

Jos kannatat työvoimaperäistä maahanmuuttoa edes työlainsäädännön ja TES:n mukaisin ehdoin, niin olennaisesti kannatat palkkojen nousun jarruttamista matalapalkka-aloilla. Tämä pahentaa ongelmaa, ei helpota sitä.

Suomelle olisi järkevää laskea se tulotaso, jonka jälkeen tänne saapuva ei ole tilastollisesti vähäisessä määrin nettomaksaja (huomioiden perheen siirtymiset yms.) ja sallia työperäinen maahanmuutto vain tätä korkeammilla tuloilla (tai vastaavilla työehdoilla). Näin Suomi hyötyisi tästä maahanmuutosta.

En valitettavasti tunne tarveharkintaa kunnolla. Selvästi siitä riippumatta maahan saapuu ihmisiä, jotka eivät elätä itseään ja perheitään.

Jos sen laskisi, pitäisi koulutetun työvoiman osalta luonnollisesti laskea pois ne vuodet, jotka on olleet ennen maahanmuuttoa. Jos koulutus on hankittu muualta, on se maa investoinut koulutukseen ja terveydenhoitoon jo kohtuullisen summan (tai sitten ei ole, mikäli maassa maksetaan itse tai se on vaikka kirkko tms. joka kouluttaa mutta Suomi säästää sen joka tapauksessa).
Nettomaksajuuden laskeminen koko elämänkulusta ei ole edes kantasuomalaistenkaan kohdalla ihan yksinkertaista, koska olemme (tai osa meistä on) vain jonkun tai joitain jaksoja nettomaksajia, ja suuren ajan elämästämme nettosaajia - ja valintojen ja mahdollisuuksien lisäksi sattumalla on asiaan merkitystä.

Ylisummaan nettomaksajuuden käsite on hankala, koska meidän järjestelmässämme suurin osa kantasuomalaisistakaan ei koko elämänkaari katsottuna ole nettomaksajia.

Tästä myös jaksaa aina jo nykyisin eläköitynyt tilastokeskuksella näitä laskenut Pekka Myrskylä muistuttaa.

Tarveharkinnasta (tai saatavuusharkinnasta, molempia termejä käytetään) on Uudenmaan osalta monilla aloilla pääosin luovuttu poikkeuksella, valitettavasti. Muualla Suomessa se koskee juuri pääosin matalapalkka-aloja.
EU:ssa Ruotsi on ainoa maa, joka siitä on luopunut kokonaan.

 

[taxman]

Jos sen laskisi, pitäisi koulutetun työvoiman osalta luonnollisesti laskea pois ne vuodet, jotka on olleet ennen maahanmuuttoa. Jos koulutus on hankittu muualta, on se maa investoinut koulutukseen ja terveydenhoitoon jo kohtuullisen summan (tai sitten ei ole, mikäli maassa maksetaan itse tai se on vaikka kirkko tms. joka kouluttaa mutta Suomi säästää sen joka tapauksessa).
Nettomaksajuuden laskeminen koko elämänkulusta ei ole edes kantasuomalaistenkaan kohdalla ihan yksinkertaista, koska olemme (tai osa meistä on) vain jonkun tai joitain jaksoja nettomaksajia, ja suuren ajan elämästämme nettosaajia - ja valintojen ja mahdollisuuksien lisäksi sattumalla on asiaan merkitystä.

Ylisummaan nettomaksajuuden käsite on hankala, koska meidän järjestelmässämme suurin osa kantasuomalaisistakaan ei koko elämänkaari katsottuna ole nettomaksajia.

Tästä myös jaksaa aina jo nykyisin eläköitynyt tilastokeskuksella näitä laskenut Pekka Myrskylä muistuttaa.

Hämärrät asiaa ihan turhaan. En sanonut, että tulijasta pitäisi deterministisesti tietää tulevan nettomaksaja, vaan että tilastollinen tieto riittää. Eiköhän tulijoita ole sen verran, että keskiarvoihin päästään riittävällä tarkkuudella.

Aiemman koulutuksen, terveydenhoidon ja muulla menneisyyden kustannuksilla ei ole merkitystä mietittäessä, tuleeko joku olemaan Suomelle nettomaksaja vai -saaja tulevaisuudessa. Niitä ei tarvitse huomioida.

Se, että asia ei ole yksinkertaista, ei tee siitä kuitenkaan mahdotonta tai ei-toivottavaa. Sen vuoksi meillä on viranomaisia, että he tekisivät tällaisia arvioita työkseen. Enkä tarkoita mitään yksilöarviointia, vaan raakaa tilastollista mallintamista ja ennustamista.

 

[Jan11]

Hämärrät asiaa ihan turhaan. En sanonut, että tulijasta pitäisi deterministisesti tietää tulevan nettomaksaja, vaan että tilastollinen tieto riittää. Eiköhän tulijoita ole sen verran, että keskiarvoihin päästään riittävällä tarkkuudella.

Aiemman koulutuksen, terveydenhoidon ja muulla menneisyyden kustannuksilla ei ole merkitystä mietittäessä, tuleeko joku olemaan Suomelle nettomaksaja vai -saaja tulevaisuudessa. Niitä ei tarvitse huomioida.

Se, että asia ei ole yksinkertaista, ei tee siitä kuitenkaan mahdotonta tai ei-toivottavaa. Sen vuoksi meillä on viranomaisia, että he tekisivät tällaisia arvioita työkseen. Enkä tarkoita mitään yksilöarviointia, vaan raakaa tilastollista mallintamista ja ennustamista.

Olen siinä mielessä eri mieltä, että sen voisi kyllä epävarmuustekijät mukaan ottaen tehdä, mutta tottakai siitä pitäisi vähentää ne saatavat säästöt. Kyllä nämäkin tietysti saataisiin mukaan laitettua. Olen toki myös eri mieltä oletetusta nettomaksajuudesta kriteerinä. Juuri ne matalapalkka-alat, joilla sitä työvoimaa nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan ovat sellaisia, että harva niillä palkoilla on koko elämänkaari laskien nettomaksaja kuitenkaan. Kantasuomalaisesta tulee nykyisin nettomaksaja hetkellisesti keskimäärin 46-vuotiaana, ja parinkymmenen vuoden päästä eläköidytään, sitten elämän loppupäässä ollaan lopussa taas nettosaajan puolella, ellei sitten olla toimittu aivan poikkeuksellisen tuottavalla ja verotetulla alalla. Nettomaksajuudessa pitäisi ottaa myös julkisten palvelujen käyttö huomioon, joka taas vaihtelee merkittävästi. Tilastokeskuksella kyllä näitä seurataan, mutta vain väestötasolla.

Sen sijaan ei liene vaikea ennustaa, että ikäluokkien pienetessä nyt hetkellisesti pysähtynyt väestöllinen koulutusasteen lasku kääntyy uudelleen nousuun ja matalan koulutustason töihin ei yksinkertaisesti riitä kantasuomalaisia.
Tietysti toinen vaihtoehto olisi, että korkeakoulupaikkamääriä, joita vielä nykyisin kasvatetaan, alettaisiinkin purkamaan, samoin muutettaisiin kansallinen tavoite ikäluokkien koulutusasteesta. Lähtökohtaisesti siinä vaiheessa kun ikäluokat todella alkavat pienentyä ja hakijasumaakin on saatu purettua, niin yhä suuremmalle osalle on korkeakoulutuspaikka, ellei sitten paikkamäärää pureta. Jos koulutustaso kääntyy uudelleen nousuun samaan aikaan kun ikäluokat yhä pienenevät, niin olisi valtavaa resurssin hukkaamista heittää osa heistä ns. suorittavaan työhön (se on tärkeää työtä sekin). En kyllä pitäisi sellaista kovin järkevänä koulutuspolitiikkkana. Mieluummin ajattelen työvoimaperäisen maahanmuuton niille aloille ratkaisuksi - mutta se tarveharkinta / saatavuusharkinta pitää myös olla.

 

[inexcess]

Persujen Espoossa ehdolla olevan kunnallisvaaliehdokkaan mukaan vuonna 2030 jo kolmannes Espoon väestöstä on vieraskielisiä. Voidaan hyvällä syyllä puhua väestön vaihdosta, koska muutos tapahtuu nopeasti.

Kaikki suomalaiset eivät näe kehitystä positiivisena. Osa peruskouluikäisten lasten vanhemista on jo kertonut suoraan, että he muuttavat pois mikäli invaasio jatkuu. Ulkomailta tulleet vievät peruskoulutuksen resurssit ja tuovat mukanaan muita lieveilmiöitä.

Vieraskieliset maksavat Espoossa kunnallisveroa puolet vähemmän kuin kantasuomalaiset. Samaan aikaan he kuitenkin käyttävät enemmän yhteiskunnan palveluita, monista erilaisista kotouttamisohjelmista lähtien.

Espoon velkaantuminen kiihtyy vieraskielisten muuton seurauksena. On hyvin hankala ymmärtää, miksi ViherKokoomus, Keskusta ja Demarit apupuolueineen viitsivät jankuttaa maahanmuuton tarpeellisuudesta, kun sen aiheuttamat taloudelliset ongelmat ovat ilmiselvästi nähtävillä.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[Propatria]

Espoon velkaantuminen kiihtyy vieraskielisten muuton seurauksena. On hyvin hankala ymmärtää, miksi ViherKokoomus, Keskusta ja Demarit apupuolueineen viitsivät jankuttaa maahanmuuton tarpeellisuudesta, kun sen aiheuttamat taloudelliset ongelmat ovat ilmiselvästi nähtävillä.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Tilastojen valossa maahanmuutto on yhtä tarpeellinen kuin syöpä keuhkoissa, mutta silti jotkut sen riskin ovat valmiita ottamaan. Helvetin tyhmää mutta meitähän on joka lähtöön.

 

[Jan11]

Persujen Espoossa ehdolla olevan kunnallisvaaliehdokkaan mukaan vuonna 2030 jo kolmannes Espoon väestöstä on vieraskielisiä. Voidaan hyvällä syyllä puhua väestön vaihdosta, koska muutos tapahtuu nopeasti.

Kaikki suomalaiset eivät näe kehitystä positiivisena. Osa peruskouluikäisten lasten vanhemista on jo kertonut suoraan, että he muuttavat pois mikäli invaasio jatkuu. Ulkomailta tulleet vievät peruskoulutuksen resurssit ja tuovat mukanaan muita lieveilmiöitä.

Vieraskieliset maksavat Espoossa kunnallisveroa puolet vähemmän kuin kantasuomalaiset. Samaan aikaan he kuitenkin käyttävät enemmän yhteiskunnan palveluita, monista erilaisista kotouttamisohjelmista lähtien.

Espoon velkaantuminen kiihtyy vieraskielisten muuton seurauksena. On hyvin hankala ymmärtää, miksi ViherKokoomus, Keskusta ja Demarit apupuolueineen viitsivät jankuttaa maahanmuuton tarpeellisuudesta, kun sen aiheuttamat taloudelliset ongelmat ovat ilmiselvästi nähtävillä.

Siinä taitaa olla ihan reippaasti persulisää: väestöennusteen mukaan 22,4% on vieraskielisen väestön osuus Espoossa 2030.
Toki näin maakuntien Suomesta katsoen on se ja sama, vaikka siellä olisi viisi tai viisikymmentä pinnaa…

 

[inexcess]

Siinä taitaa olla ihan reippaasti persulisää: väestöennusteen mukaan 22,4% on vieraskielisen väestön osuus Espoossa 2030.
Toki näin maakuntien Suomesta katsoen on se ja sama, vaikka siellä olisi viisi tai viisikymmentä pinnaa…

Linkkaamasi analyysi on keväältä 2018, eli se perustuu vuoden 2017 ja sitä aiempaan väestötilastointiin. Maahanmuutto on viime vuosina rajusti kasvanut korona-aikaa lukuunottamatta.

Linkkaamassasi kolme vuotta vanhassa analyysissa veikataan Espoon vieraskielisten osuudeksi 50 855 henkilöä vuonna 2020 . Länsiväylän mukaan Espoossa vieraskielisiä oli 56 100 lokakuussa 2020. Länsiväylän mukaan Espoon tammi-lokakuun 2020 väestönkasvusta oli yli 90 prosenttia vieraskielistä.

Ei tarvitse Persu-aurinkolaseja voidakseen todeta, että pääkaupunkiseudulla on väestövaihto meneillään. Jos muuttajat olisivat Finlaysoneita, niin tämä ei olisi ongelma, mutta nykyisenkaltaisella maahanmuuttajarakenteella tämä on valtava ongelma.

Vieraskielisten osuus Espoon väestönkasvusta on nyt yli 90 prosenttia – viidennes asukkaista vieraskielisiä

Espoossa oli vieraskielisiä asukkaita lokakuun lopussa 56 100, mikä on 19 prosenttia koko väestöstä.

www.lansivayla.fi

 

[skl]

Siinä taitaa olla ihan reippaasti persulisää: väestöennusteen mukaan 22,4% on vieraskielisen väestön osuus Espoossa 2030.
Toki näin maakuntien Suomesta katsoen on se ja sama, vaikka siellä olisi viisi tai viisikymmentä pinnaa…

Luit väärin, antamasi aineisto kertoo osuuden olevan 25.7% vuonna 2030. Vantaalla ihanat 29%

 

[Jan11]

Luit väärin, antamasi aineisto kertoo osuuden olevan 25.7% vuonna 2030. Vantaalla ihanat 29%

Seison korjattuna. Oli siinä anyway reippaasti liioittelua kuitenkin.

 

[Jan11]

Linkkaamasi analyysi on keväältä 2018, eli se perustuu vuoden 2017 ja sitä aiempaan väestötilastointiin. Maahanmuutto on viime vuosina rajusti kasvanut korona-aikaa lukuunottamatta.

Linkkaamassasi kolme vuotta vanhassa analyysissa veikataan Espoon vieraskielisten osuudeksi 50 855 henkilöä vuonna 2020 . Länsiväylän mukaan Espoossa vieraskielisiä oli 56 100 lokakuussa 2020. Länsiväylän mukaan Espoon tammi-lokakuun 2020 väestönkasvusta oli yli 90 prosenttia vieraskielistä.

Ei tarvitse Persu-aurinkolaseja voidakseen todeta, että pääkaupunkiseudulla on väestövaihto meneillään. Jos muuttajat olisivat Finlaysoneita, niin tämä ei olisi ongelma, mutta nykyisenkaltaisella maahanmuuttajarakenteella tämä on valtava ongelma.

Suhteutetaan, eikös Suomen väestönkasvusta sataprosenttia ole vieraskielisiä ts. vieraskieliset tilastosta poistamalla väestö pienenisi.

 

[Griffin]

Toisen ketjun aihe mutta tähän auttaisi ne kansalaispalkat, perustilit jne. Eli tehty työ ei vie heti kaikkia tukiasi ja vähänkin kannattaa tehdä mieluummin kuin olla jouten.

Valtio joutuisi nostamaan firmojen verotusta selkeästi, jos valtio alkaisi makssa firmojen työntekijöiden palkat. Valtiollekkaan kun se raha ei tyhjästä härmisty. (Porukalle kansalaispalkka, jotta firma voi palkata töihin palkalla, jolla ei normaalisti pysty mitenkään tulemaan toimeen.)

 

[taxman]

Olen siinä mielessä eri mieltä, että sen voisi kyllä epävarmuustekijät mukaan ottaen tehdä, mutta tottakai siitä pitäisi vähentää ne saatavat säästöt. Kyllä nämäkin tietysti saataisiin mukaan laitettua. Olen toki myös eri mieltä oletetusta nettomaksajuudesta kriteerinä. Juuri ne matalapalkka-alat, joilla sitä työvoimaa nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan ovat sellaisia, että harva niillä palkoilla on koko elämänkaari laskien nettomaksaja kuitenkaan. Kantasuomalaisesta tulee nykyisin nettomaksaja hetkellisesti keskimäärin 46-vuotiaana, ja parinkymmenen vuoden päästä eläköidytään, sitten elämän loppupäässä ollaan lopussa taas nettosaajan puolella, ellei sitten olla toimittu aivan poikkeuksellisen tuottavalla ja verotetulla alalla. Nettomaksajuudessa pitäisi ottaa myös julkisten palvelujen käyttö huomioon, joka taas vaihtelee merkittävästi. Tilastokeskuksella kyllä näitä seurataan, mutta vain väestötasolla.

Itse ajattelin, että nettomaksajuus valtion suuntaan saadaan selville summaamalla valtiolle maksetut maksut ja vähentämällä niistä muuttajan valtiolle aiheuttamat kustannukset. Miksi ihmeessä tästä summasta pitäisi vähentää vielä lisäksi kuvitteellisia säästöjä siitä, että tänne muuttava ei ole vastasyntynyt?

Viestistäsi saa sellaisen kuvan, että kirjoitat sekaisin hetkellisestä nettomaksajuudesta (esim. vuoden tarkasteluvälillä määritellyn) ja koko elinajan nettomaksajuudesta. Itse kirjaitan koko elinajan nettomaksajuudesta.

Sen sijaan ei liene vaikea ennustaa, että ikäluokkien pienetessä nyt hetkellisesti pysähtynyt väestöllinen koulutusasteen lasku kääntyy uudelleen nousuun ja matalan koulutustason töihin ei yksinkertaisesti riitä kantasuomalaisia.
Tietysti toinen vaihtoehto olisi, että korkeakoulupaikkamääriä, joita vielä nykyisin kasvatetaan, alettaisiinkin purkamaan, samoin muutettaisiin kansallinen tavoite ikäluokkien koulutusasteesta. Lähtökohtaisesti siinä vaiheessa kun ikäluokat todella alkavat pienentyä ja hakijasumaakin on saatu purettua, niin yhä suuremmalle osalle on korkeakoulutuspaikka, ellei sitten paikkamäärää pureta. Jos koulutustaso kääntyy uudelleen nousuun samaan aikaan kun ikäluokat yhä pienenevät, niin olisi valtavaa resurssin hukkaamista heittää osa heistä ns. suorittavaan työhön (se on tärkeää työtä sekin). En kyllä pitäisi sellaista kovin järkevänä koulutuspolitiikkkana. Mieluummin ajattelen työvoimaperäisen maahanmuuton niille aloille ratkaisuksi - mutta se tarveharkinta / saatavuusharkinta pitää myös olla.

Jos et ole huomannut, niin edes suurten ikäluokkien eläköytyminen ei aiheuttanut minkäänlaista suurta työvoimapulaa, vaan työttömiä kansalaisia on edelleen järkyttäviä määriä. Työvoimaa on siis saatavilla, kunhan työstä oltaisiin valmis maksamaan. Tämä ongelma ei ratkea sillä, että työstä maksettavia palkkoja poljetaan tuomalla maahan lisää työvoimaa.

Jätät lisäksi huomiotta sen, että keskimääräinen vuotuinen työaika vähenee jatkuvasti - kuten kuuluukin. Yhä pienempi osa ihmisten elämästä kuluu työn tekemiseen, mikä on vain ja ainoastaan hyvä asia. Näin ollen voimme nykyisellä (tai hivenen pienemmällä) työmäärällä kantaa yhä suurempaa ja suurempaa eläkeläisten, lasten (ja työttömien) osuutta pitäen elintason nykytasollaan. Ikäluokkien pieneneminen ei siis välttämättä ole täysi katastrofi ja halutessa siihenkin voidaan vaikuttaa mm. lapsiperheiden arjen jatkuvan kurjistamisen lopettamisella.

 

[Jurppii]

Valtio joutuisi nostamaan firmojen verotusta selkeästi, jos valtio alkaisi makssa firmojen työntekijöiden palkat. Valtiollekkaan kun se raha ei tyhjästä härmisty. (Porukalle kansalaispalkka, jotta firma voi palkata töihin palkalla, jolla ei normaalisti pysty mitenkään tulemaan toimeen.)

Pohjimmainen ajatukseni on toki, että tehdään työtä, vaikka sitten kahta/halvemmalla/enemmän jos yhden tunnit, palkka, whatever ei riitä.

Mikä vaan voittaa silti nykyisen sossujärjestelmän, jossa linja tuntuu olevan kaikki tai ei mitään.

 

[pekka666]

Jätät lisäksi huomiotta sen, että keskimääräinen vuotuinen työaika vähenee jatkuvasti - kuten kuuluukin. Yhä pienempi osa ihmisten elämästä kuluu työn tekemiseen, mikä on vain ja ainoastaan hyvä asia. Näin ollen voimme nykyisellä (tai hivenen pienemmällä) työmäärällä kantaa yhä suurempaa ja suurempaa eläkeläisten, lasten (ja työttömien) osuutta pitäen elintason nykytasollaan. Ikäluokkien pieneneminen ei siis välttämättä ole täysi katastrofi ja halutessa siihenkin voidaan vaikuttaa mm. lapsiperheiden arjen jatkuvan kurjistamisen lopettamisella.

Välillä on tullut mietittyä, että olisi ehkä syytä varautua sihen, että jos (kun?) automaatio vain lisääntyy entisestään, niin tehtävän työn määrä tulee pitkällä aikavälillä vähenemään. Ilmeisesti osa meistä kuitenkin haluaa pitää ihmiset töissä vaikka väkisin? Joidenkin viesteistä tuntuu paistavan lähinnä jonkinlainen katkeruus siitä, että joku yhteiskunnan tuilla huomattavasti matalammalla tulotasolla elävä voi myös olla ihan tyytyväinen elämäänsä. Minua ei ainakaan käy kateeksi vaikkapa joku 500€ toimeentulotuki + asumistuki yhdistelmällä elävä. Vapaa aikaa on paljon mutta rahaa toisaalta niukasti.

 

[Jurppii]

Välillä on tullut mietittyä, että olisi ehkä syytä varautua sihen, että jos (kun?) automaatio vain lisääntyy entisestään, niin tehtävän työn määrä tulee pitkällä aikavälillä vähenemään. Ilmeisesti osa meistä kuitenkin haluaa pitää ihmiset töissä vaikka väkisin? Joidenkin viesteistä tuntuu paistavan lähinnä jonkinlainen katkeruus siitä, että joku yhteiskunnan tuilla huomattavasti matalammalla tulotasolla elävä voi myös olla ihan tyytyväinen elämäänsä. Minua ei ainakaan käy kateeksi vaikkapa joku 500€ toimeentulotuki + asumistuki yhdistelmällä elävä. Vapaa aikaa on paljon mutta rahaa toisaalta niukasti.

Paljon matalapalkkatyöstä on erittäin vaikeasti ja kalliisti automatisoitavaa, palveluammattien kohdalla se onnistuu lähinnä jossain Zeitgeist-unelmissa. Todellisuus on se mattoon jumittava robotti-imuri.

Sekin on kaikki työtä, jonka joku voisi tehdä ja siitä sen ainakin sossutukeen vertautuvan elantonsa tienata. Nyt tilanne on lähinnä se, että olemme tee-se-itse miesten luvattu maa. Itse tekemällä tai lapsillaaan teettämällä saa vielä korkeastikin koulutettu työn hinnan kuulostamaan järkevältä kun ei tartte mitään työntajan kuluja, veroja ja muuta huomioida. Tehdään "talkoohengessä" ymmärtämättä että ylityötuntejahan tässä painetaan, ei makseta veroja, kukaan ei tienaa elantoaan jne.

 

[Eramaankettu]

Ei käy epäselväksi, että jotkun on tyytyväisiä. Harvoin vain ne "maksajan asemassa olevat". Jos on pienestä pitäen opetettu, että oma eläminen pitää ansaita, ja 200 000 on sitä mieltä, että ei voi mitään hyödyllistä opiskella / muuntautua tms eivätkä ole valmiit kilpailemaan, koska näin on hyvä, niin mahtaisiko he olla tyytyväisiä jos maksupuoli toteaisi, että ei muuten makseta. Kuten siellä manilassa, jossa kaikki joutuu tekemään jotain elääkseen, jossa siis ei sossua ole vaan suku ja kilpailevat samoilla markkinoilla meidän kanssa. Ilmankos marjanpoiminta maistuu paskoilla suomiliksoillakin, kun muuta vaihtoehtoa ei ole.

Eniten väärin on se, että köyhien perheiden kersojen opiskelua rajoitetaan mielellään opiskelijoilta leikkaamalla ja netkin harvat ketkä jaksaa siis yrittää olla ahkeria ja tehdä parhaansa saa vähemmän kun nää elämäänsä vitun tyytyväiset 500+ asumistuki pitkäaikaistyöttömät kirjailijat.

 

[Jan11]

Itse ajattelin, että nettomaksajuus valtion suuntaan saadaan selville summaamalla valtiolle maksetut maksut ja vähentämällä niistä muuttajan valtiolle aiheuttamat kustannukset. Miksi ihmeessä tästä summasta pitäisi vähentää vielä lisäksi kuvitteellisia säästöjä siitä, että tänne muuttava ei ole vastasyntynyt?

Viestistäsi saa sellaisen kuvan, että kirjoitat sekaisin hetkellisestä nettomaksajuudesta (esim. vuoden tarkasteluvälillä määritellyn) ja koko elinajan nettomaksajuudesta. Itse kirjaitan koko elinajan nettomaksajuudesta.



Jos et ole huomannut, niin edes suurten ikäluokkien eläköytyminen ei aiheuttanut minkäänlaista suurta työvoimapulaa, vaan työttömiä kansalaisia on edelleen järkyttäviä määriä. Työvoimaa on siis saatavilla, kunhan työstä oltaisiin valmis maksamaan. Tämä ongelma ei ratkea sillä, että työstä maksettavia palkkoja poljetaan tuomalla maahan lisää työvoimaa.

Jätät lisäksi huomiotta sen, että keskimääräinen vuotuinen työaika vähenee jatkuvasti - kuten kuuluukin. Yhä pienempi osa ihmisten elämästä kuluu työn tekemiseen, mikä on vain ja ainoastaan hyvä asia. Näin ollen voimme nykyisellä (tai hivenen pienemmällä) työmäärällä kantaa yhä suurempaa ja suurempaa eläkeläisten, lasten (ja työttömien) osuutta pitäen elintason nykytasollaan. Ikäluokkien pieneneminen ei siis välttämättä ole täysi katastrofi ja halutessa siihenkin voidaan vaikuttaa mm. lapsiperheiden arjen jatkuvan kurjistamisen lopettamisella.

Niin, miten sen nyt ottaa. Ennen koronaa oltiin kyllä työvoimapulassa useilla aloilla. Työttömyysprosentin lähestyessä kuutta meillä on systeeminen täystyöllisyys / järjestelmämme luonnollinen työttömyysaste eli olemme NAIRUssa tai ainakin ollaan kovin lähellä sitä. Juuri siksi työvoimapolitiikassa pyritäänkin keskittymään lopun työttömyyden purkamisen sijaan työllisyyden kasvattamiseen, eli saamaan työttömien työnhakijoiden joukon ulkopuolelle jättäytyneitä ihmisiä (esim. kotiäitejä) työhön, samoin pidentämään työuria.
Poliitikot ei kehtaa sanoa sitä ääneen, mutta työttömien määrää ei meillä varsinaisesti ole ollut tarkoituskaan tuosta vähentää, kuin esim. nyt siirtämällä heitä esim. ns. välityömarkkinoille, joita valtio tukee voimakkaasti (eivät työllistyisi muuten).

 

[Eramaankettu]

No jälleen oma otanta ei kerro kokototuutta, mutta tiedän useita ~50v henkilöitä, joilla on asenneongelma työntekoa kohtaan. Esim yksi "kansakoulun käynnyt" ja intissä rekkakortin suorittanut, joka työllistyi nuorena alalle, joka on nyt mennyttä ja näin hän jäi nelikybäsenä työttömäksi. Työnantajat on riistäjiä ja syppi / koppi aikoina hankittu korkea kuukausipalkka, jota edes palvelun nordean siitä luopuessa ei saannut alentaa / kilpailuttaa / irtisanoa jne ajoi siihen pisteeseen, että samainen pässi kuvitteli olevansa ansiosidonnaisen arvoinen. Kieltäytyi useista "rekkamiespesteistä, koska ei sellaista paskaa jaksa kun oma kuorma pitää sitoa jne, eikä sillä tienaa ja saa olla himassa".

Totuus on se, että se teidän hokema "markkinahinta" ei ole työtekijä liittojen ajamana aina kannattava - kokonaisuus voi kannattaa, mutta mukaan mahtuu näitä vapaamatkustajia. Kansainvälisemmillä aloilla jossa on kanssa kova kysyntä, eikä haluta ottaa laatueron takia filppua tilalle, johtaa siihen, että maksetaan paljon sen minimipalkan päälle. Tälläistä tilannetta ei ole "rekkakuskeilla ja peruskoulun käyneillä".

Mitä filppuihin tulee, niin kumma, että tuollainen merenkulkukansa kuten britit niitä sitten sinne on haalinut ja saannut osakseen. Ehkä siksi, että heitä ei ole PAKOTETTU lähtemään joskus. Nyt kun matkustaa filpun kanssa kotiin, niin heille tulee työnantajan puolesta lappu kouraan, jossa työnantaja vakuuttaa, että nämä filput toimitetaan taksilla kentälle kentän turvatarkastuksesta läpi ja työnantaja vastaa kaikista kuluista mm heidän etsimisistään, jos näin ei tapahdu. Kumma juttu?

Filput tuli eka sekamiehitys soppareilla laivoille, nyt niitä on marjanpoimioina ja hoitajina. Siinä missä suomalainen hoitaja kamppailee koulussa vuosia taitaa filppu päästä vuodessa läpi koulusta. Ei taida olla minkäänlaista laatueroa työssä? (oikeasti uskon, että se ero on koulussa ja elämäntavoissa eikä niinkään geneettisessä "tyhmyydessä") eli siis minua vituttaa se epäsuhta vaatimustasossa. Itsekkin joudun maksamaan lippulapuista trafilta tuhansia euroja kun nämä kirjekurssi sankarit ja esim virolaiset kollegat saa samat pahvit kympeillä. Kiitos TRAFIN jonninjoutavien itse järjestettyjen kulujen.

Mut joo. Tekis hyvää lähettää ne suomalaiset persereijät jonnekkin manilaan selviytymään hetkeksi, niin alkais ehkä duuni maistumaan suomessa vähän huonommallakin palkalla.

 

[taxman]

Niin, miten sen nyt ottaa. Ennen koronaa oltiin kyllä työvoimapulassa useilla aloilla. Työttömyysprosentin lähestyessä kuutta meillä on systeeminen täystyöllisyys / järjestelmämme luonnollinen työttömyysaste eli olemme NAIRUssa tai ainakin ollaan kovin lähellä sitä. Juuri siksi työvoimapolitiikassa pyritäänkin keskittymään lopun työttömyyden purkamisen sijaan työllisyyden kasvattamiseen, eli saamaan työttömien työnhakijoiden joukon ulkopuolelle jättäytyneitä ihmisiä (esim. kotiäitejä) työhön, samoin pidentämään työuria.
Poliitikot ei kehtaa sanoa sitä ääneen, mutta työttömien määrää ei meillä varsinaisesti ole ollut tarkoituskaan tuosta vähentää, kuin esim. nyt siirtämällä heitä esim. ns. välityömarkkinoille, joita valtio tukee voimakkaasti (eivät työllistyisi muuten).

NAIRU:n mukainen työttömyysaste tarkoittaa vain sitä, että työttömyysasteen laskiessa sen alle inflaatio alkaa kiihtyä. Mekanismikin on luonnollinen: työttömyyden vähentyessä yritykset alkavat kilpailla työntekijöistä palkalla. Palkkojen noustessa kysyntä kasvaa, mikä johtaa hintojen nousuun.

Tämä on positiivinen asia kahdella tavalla: työntekijöistä kilpaillaan, jolloin työntekijät voivat reagoida työpaikalla oleviin ongelmiin vaihtamalla työpaikkaa. Tämä poistaa tehokkaasti kaikki yritysten väärinkäytökset. Toisekseen, yritysten voitot muuttuvat hyvin pitkälti palkoiksi, mikä on vain hyvä asia, koska se vähentää omaisuuksien kasaantumista harvoille.

Politiikka, jolla ei edes yritetä järjestää yhteiskuntaa niin, että yritykset joutuvat kilpailemaan työntekijöistä, on täysin väärää.

 

[Eramaankettu]

Oon samaa mieltä. Ainot ongelma on juuri irtisanomis suoja, vanhempien suosiminen yms. Hyville ei maksa koskaan tarpeeksi ja huonoja ei kannata koskaan palkata. Työkkäri voisi alkaa tarjota jotain asennekasvatus kursseja näille *riistokapitalisti huutelijoille*.

 

[Jan11]

NAIRU:n mukainen työttömyysaste tarkoittaa vain sitä, että työttömyysasteen laskiessa sen alle inflaatio alkaa kiihtyä. Mekanismikin on luonnollinen: työttömyyden vähentyessä yritykset alkavat kilpailla työntekijöistä palkalla. Palkkojen noustessa kysyntä kasvaa, mikä johtaa hintojen nousuun.

Tämä on positiivinen asia kahdella tavalla: työntekijöistä kilpaillaan, jolloin työntekijät voivat reagoida työpaikalla oleviin ongelmiin vaihtamalla työpaikkaa. Tämä poistaa tehokkaasti kaikki yritysten väärinkäytökset. Toisekseen, yritysten voitot muuttuvat hyvin pitkälti palkoiksi, mikä on vain hyvä asia, koska se vähentää omaisuuksien kasaantumista harvoille.

Politiikka, jolla ei edes yritetä järjestää yhteiskuntaa niin, että yritykset joutuvat kilpailemaan työntekijöistä, on täysin väärää.

Meillä se on nykyisin ollut myös se tavoite. Siihen millainen työllisyyspolitiikka on oikeaa tai väärää en itse ota kantaa, lähinnä kuvasin nykytilannetta. Taustalla on 90-luvun laman jälkeinen puolueiden silloinen konsensus jopa 8 prosentin työttömyysasteen hyväksymisestä kilpailukyvyn ja joustavuuden vuoksi - se toki jo oli kenties virhe ja tosiaan sen vuoksi kuumimpina aikoina eli 2007-2008 sekä 2019 päästiin päästiin sinne kuuden ja puolen prosentin työttömyysasteeseen.
Mutta jos tällä nykyisellä työllisyyspolitiikkaan jatketaan, on vaikea ajatella meidän pärjäävän ilman ulkomaista työvoimaa ja/tai työperäistä maahanmuuttoa.

 

[VuohiKauhu]

Työttömyysprosentin lähestyessä kuutta meillä on systeeminen täystyöllisyys / järjestelmämme luonnollinen työttömyysaste eli olemme NAIRUssa tai ainakin ollaan kovin lähellä sitä. Juuri siksi työvoimapolitiikassa pyritäänkin keskittymään lopun työttömyyden purkamisen sijaan työllisyyden kasvattamiseen, eli saamaan työttömien työnhakijoiden joukon ulkopuolelle jättäytyneitä ihmisiä (esim. kotiäitejä) työhön, samoin pidentämään työuria.

Merkillinen väite. Ei markkinoita kiinnosta millä statuksella kukin on "ei-työllinen", vaan nuo kaikki ovat samaa poolia. Kotiäitien työllistyminen laskee potentiaalisen työvoiman tarjontaa siinä missä työttömienkin.

 

[Jan11]

Merkillinen väite. Ei markkinoita kiinnosta millä statuksella kukin on "ei-työllinen", vaan nuo kaikki ovat samaa poolia. Kotiäitien työllistyminen laskee potentiaalisen työvoiman tarjontaa siinä missä työttömienkin.

En kuvannut nyt työmarkkinoiden näkökulmaa, vaan työvoimapolitiikkaa (toki puolueista Kepu ja KD tätä pyrkii jarruttamaan).
Markkinoidenkaan näkökulmasta asia ei kuitenkaan liene ihan sama, jos ottaa huomioon välilliset vaikutukset tai sen kiistelyn hystereesin. Esimerkin kotiäidin työllistyessä (jos kotiin ei jää aikuista) lapset ja äiti itse luovat myös uutta työtä (työpaikkoja) vaikkapa päiväkoteihin, joukkoliikennevälineisiin tai lounaskuppilaan.

 

[D`Walker]

Linkkaamasi analyysi on keväältä 2018, eli se perustuu vuoden 2017 ja sitä aiempaan väestötilastointiin. Maahanmuutto on viime vuosina rajusti kasvanut korona-aikaa lukuunottamatta.

Linkkaamassasi kolme vuotta vanhassa analyysissa veikataan Espoon vieraskielisten osuudeksi 50 855 henkilöä vuonna 2020 . Länsiväylän mukaan Espoossa vieraskielisiä oli 56 100 lokakuussa 2020. Länsiväylän mukaan Espoon tammi-lokakuun 2020 väestönkasvusta oli yli 90 prosenttia vieraskielistä.

Ei tarvitse Persu-aurinkolaseja voidakseen todeta, että pääkaupunkiseudulla on väestövaihto meneillään. Jos muuttajat olisivat Finlaysoneita, niin tämä ei olisi ongelma, mutta nykyisenkaltaisella maahanmuuttajarakenteella tämä on valtava ongelma.

Vieraskielisten osuus Espoon väestönkasvusta on nyt yli 90 prosenttia – viidennes asukkaista vieraskielisiä

Espoossa oli vieraskielisiä asukkaita lokakuun lopussa 56 100, mikä on 19 prosenttia koko väestöstä.

www.lansivayla.fi

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Tämä helmi kannattaa aina muistaa. Espoon kaupunki myöntää suoraan, että kunta on menetetty.

Varsinkin kannattaa kiinnittää huomiota sanaan "työikäiset", koska vaikka miten päivystävillä demarilaseilla katsoisi, niin fakta on etteivät Suomeen tulevat vieraskieliset juurikaan työllisty (somalit, afgaanit irakit jne. ei tarvitse mainita jotain satunnaista sakemanni-inssiä tässä). Eli vähä sossuasiakkaita vähä. Onnea vaan niille, joilla on iso asuntolaina, ja ajattelivat, että Espoo on kiva kunta asettua aloilleen ja perustaa perhe.

Noh, tuota he halusivat ja sitä on tulossa.

 

[living_death]

Vuonna 1966 syntynyt pysäkinpesijä Yusein Redzhep Nedzhipin sai 2 vuoden ja 2 kuukauden vankeusrangaistuksen raiskauksesta.

Pysäkinpesijä lupasi viedä naisen kotiin firman autolla, veikin raiskattavaksi puistoon

Vasta Helsinkiin muuttanut parikymppinen nainen oli ollut viihteellä, kun hän puoli kolmen aikaan aamuyöllä kulki kohti rautatieaseman taksitolppaa.

Matkalla nainen törmäsi bussipysäkkejä pesemässä olleeseen mieheen, joka juuri lopetteli töitään. Hetken keskusteltuaan naisen kanssa mies lupasi viedä tämän kotiin huoltofirman pakettiautolla.

Nainen nousi kuljettajan viereen etupenkille ja kertoi osoitteensa.

Uhri lamaantui
Aluksi mies suuntasikin Mannerheimintietä oikeaan suuntaan, mutta hetken kuluttua hän alkoi kosketella naista haarovälistä hameen alta.

Vahvasti päihtynyt nainen yritti itkien kieltää miestä ja pyysi tätä vain viemään hänet kotiin. Mies kuitenkin kääntyi pois Mannerheimintieltä ja suuntasi naisen mukaan ”puistomaiselle soratielle”.

Löydettyään sopivan syrjäisen paikan mies raiskasi uhrinsa maassa auton ulkopuolella. Nainen itki ja yritti kieltää miestä, mutta oli niin lamaannuksissa, ettei kyennyt taistelemaan vastaan tai huutamaan apua.

Raiskattuaan uhrinsa mies jätti tämän autosta minuutin-parin ajomatkan jälkeen.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi vuonna 1966 syntyneen Yusein Redzhep Nedzhipin 2 vuoden ja 2 kuukauden vankeusrangaistukseen. Uhrilleen hänet määrättiin maksamaan yhteensä 4700 euron haitta- ja kärsimyskorvaukset.

Sekä Nedzhip että syyttäjä valittivat päätöksestä hovioikeuteen. Nedzhip vaati syytteen hylkäämistä, syyttäjä kovempaa rangaistusta. Tuoreessa päätöksessään Helsingin hovioikeus korotti tuomion 2 vuoden ja 4 kuukauden mittaiseksi vankeudeksi.