"PUTIN on itse luomansa tilanteen vanki, sillä hänellä ei ole poistumisreittiä. Seuraajakandidaattia ei ole ja ainoa keino on pysyä presidenttinä niin kauan kuin henki pihisee. Vuoden 2020 perustuslakiuudistus antoi tähän mahdollisuuden. Seuraavat presidentinvaalit ovat 2024, mutta Putin voi jatkaa laillisesti presidenttinä vuoteen 2036 saakka.
Sijaishallitsijan valitseminen ja vetäytyminen jonkinlaiseksi ”Venäjän vahvaksi mieheksi” on unohdettu sen jälkeen, kun Putin kokeili menetelmää asettamalla
Dmitri Medvedevin yhdeksi kaudeksi Kremlin isännäksi. Putinin kannalta seuraukset olivat kauheat, Libyan sodan hyväksyminen oli ehkä Medvedevin synneistä suurin.
Voisiko silti vielä kerran kokeilla? Puolustusministeri
Sergei Šoigu oli Putinin ”matkanjärjestäjä” jo hätätilaministerinä, hoiti kaikki järjestelyt kurkiaurojen johtoon ja tiikereiden taltuttamiseen ja oli vielä samalla valtakunnan ensimmäinen palopäällikkö. Sodat ovat sujuneet, kansakaan ei moiti.
Ukrainasta on helppo sotia mutta sodan pitäisi olla pieni ja voittoisa ja ennen kaikkea Sergei Šoigun sota. Ei kuulosta torstaina alkaneelta Ukrainan sodalta. Se on Putinin sota, ehkä suuri, ehkä ennen pitkää tappiollinen.
Putin alkaa muistuttaa Venäjän viimeisenä todellisena yksinvaltiaana pidettyä tsaari
Nikolai I:stä. Hän kuoli Krimin sodan tappioiden jälkeen vuonna 1855. Vitutukseen."
Sotapolitiikka on nostanut Venäjällä presidentin kannatusta ja oppositio on liiskattu maan rakoon, mutta maan valtaeliitillä on vaikeuksia esittää yksimielistä laumaa, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Pekka Hakala.
www.hs.fi
Niin, sitä se on kun pakolla pidetään itseään vallassa. Ja ympäröidään itsensä kaikilla joo-joo miehillä, ettei liian pätevät saa valokeilaa itselleen. Tuppaa johtajilta unohtumaan se, että heidän tahto ei ole muiden tahto