Keskustelua pakkoruotsista, eräs esimerkki suomalaisesta politiikasta

[draco76]

Liikunta ja musiikki ovat olleet turhimmat aineet koulussa, ruotsillekin olisi enemmän käyttöä. Ongelma vain, että koulu ei ole opettannut ruotsia riittävälle tasolle asti. Ruotsi pitäisi lopettaa taikka sitten sitä pitäisi lisätä huomattavasti.

Matematiikka, fysiikka, kotitalous, kässä (molemmat) ja äikkä ovat tärkeimmät. Kuviksestakin on hyötyä, muut aineet eivät niinkään tärkeitä.

 

[tietokonerikki]

Pitkä matikka on täysin vapaaehtoinen aine ja uskonto pitäisi saada ihan yhtälailla helvettiin kouluista ja yliopistoista kuin paskaruotsikin.

Sori OT, mutta milloin uskonnosta on tullut pakollinen aine?

 

[ATE]

Liikunta ja musiikki ovat olleet turhimmat aineet koulussa, ruotsillekin olisi enemmän käyttöä. Ongelma vain, että koulu ei ole opettannut ruotsia riittävälle tasolle asti. Ruotsi pitäisi lopettaa taikka sitten sitä pitäisi lisätä huomattavasti.

Liikuntaa on paljon tärkeämpi osata kuin moni muu aine. Liikunnan osaaminen on ihmisille täysin välttämätöntä ja iso osa ihmisistä sairastelee kun ei harrasta liikuntaa. Sen lisäksi ne taidot liikunnassa tuntuu olevan surkastuneita lapsilla.

Suomen kansallispelistä on tullut koululaisille liian vaikea – näihin viiteen asiaan moni nykylapsi ei enää pysty

Koululiikunnassa joudutaan opettelemaan kyykkyyn menemistä ja juoksemista, koska osa lapsista ei liiku vapaa-ajallaan ollenkaan.

yle.fi

"
Jokaisen lapsen pitäisi osata tehdä kuperkeikka, mennä kyykkyyn ja kiivetä puuhun. Kuulostaa helpolta, mutta ei liikunnanopettajien mukaan enää ole sitä.

Viime viikolla julkaistujen Move-mittaustulosten mukaan viidennen luokan oppilaiden fyysinen toimintakyky on parantunut, mutta toisaalta kahdeksasluokkalaisista nuorista noin 40 prosenttia on niin huonossa kunnossa, että se uhkaa jo terveyttä."

"

"​

Liikuntatunneilla näkee lapsia, jotka eivät osaa juosta. Vika voi olla jopa siinä, että saman puolen käsi ja jalka liikkuvat yhtä aikaa.

Jaksaminen ja sinnikkyys ovat heikentyneet. Osa oppilaista pelkää hikoilemista, ja paha hengästyminen voi olla täysin uusi asia."

 

[BongisKhan]

Sori OT, mutta milloin uskonnosta on tullut pakollinen aine?

Vuodesta 1923. Vuodesta 1985 eteenpäin kirkkoon kuulumattomat oppilaat ovat voineet korvata pakolliset uskonnontunnit elämänkatsomustiedon tunneilla, mutta käsittääkseni sitä ei voi edelleenkään lukea uskonnon sijasta jos kuuluu ev.lut tai ortodoksikirkkoon.

Turhaa paskaa molemmat ja sietäisivät historian romukoppaan. Tilalle neutraali kurssi tai pari uskontojen historiasta ja yhteiskunnallisesta roolista vaikkapa historian ja/tai yhteiskuntaopin raameissa.

 

[draco76]

Liikuntaa on paljon tärkeämpi osata kuin moni muu aine. Liikunnan osaaminen on ihmisille täysin välttämätöntä ja iso osa ihmisistä sairastelee kun ei harrasta liikuntaa. Sen lisäksi ne taidot liikunnassa tuntuu olevan surkastuneita lapsilla.

Suomen kansallispelistä on tullut koululaisille liian vaikea – näihin viiteen asiaan moni nykylapsi ei enää pysty

Koululiikunnassa joudutaan opettelemaan kyykkyyn menemistä ja juoksemista, koska osa lapsista ei liiku vapaa-ajallaan ollenkaan.

yle.fi

"
Jokaisen lapsen pitäisi osata tehdä kuperkeikka, mennä kyykkyyn ja kiivetä puuhun. Kuulostaa helpolta, mutta ei liikunnanopettajien mukaan enää ole sitä.

Viime viikolla julkaistujen Move-mittaustulosten mukaan viidennen luokan oppilaiden fyysinen toimintakyky on parantunut, mutta toisaalta kahdeksasluokkalaisista nuorista noin 40 prosenttia on niin huonossa kunnossa, että se uhkaa jo terveyttä."

"

"​

Liikuntatunneilla näkee lapsia, jotka eivät osaa juosta. Vika voi olla jopa siinä, että saman puolen käsi ja jalka liikkuvat yhtä aikaa.

Jaksaminen ja sinnikkyys ovat heikentyneet. Osa oppilaista pelkää hikoilemista, ja paha hengästyminen voi olla täysin uusi asia."

En muista, että puuhun kiipeämistä olisi harjoiteltu liikuntatunneilla. Välitunnit sen sijaan ovat tarpeen ja ne voi olla ohjattuja jos ei muuten liikuta.

 

[10YG]

Jatkoa Kotimaan politiikasta:

Elämä harvoin menee täysin peruskouluikäisten suunnitelmien mukaan. Tai ylipäätään täysin suunnitellusti.

Itse olen kyllä lännestä kotoisin, suomenkielinen, kouluruotsi-pohjainen ja päätynyt aivan toiselle puolelle Suomea.

Sattumoisin, vai onko se sattumaa, työssäni käytän silti jonkin verrankin ruotsia ja siihen sisältyy myös ihan jonkin verrankin käyntejä Ruotsin konttorilla.

Jos tuo ruotsinkielentaito ei olisi tässä etu, en välttämättä ihan samalla tavalla olisi Ruotsin päädyn kanssa tekemisissä vaan se saattaisi olla meiltä joku muu (tietenkään en muutenkaan ole ainoa).

Tällainen perustelu pakkoruotsin puolesta on aika turha. Yhden ihmisen kokemuksella on aika turhaa perustella pakollista ruotsin opetusta kaikille.

Pakkoruotsi alkoi vuonna 1968. Lähes kaikki suomalaiset ovat huomanneet, että ruotsin kielen taso suomenkielisillä on aika surkea tästä pakosta huolimatta. Suomenkielisten ruotsin kielen taso ei riitä esimerkiksi RKP:lle. Tämä nähtiin, kun sairaalan laaja päivystys haluttiin keskittää Seinäjoelle Vaasan sijaan. RKP:lle tämä oli kauhistus ja siirto peruttiin.

Vaasassa riemuittiin kesällä, kun nykyinen hallitus lisäsi kaupungin keskussairaalan laajan päivystyksen sairaaloiden joukkoon. Vuosia puhuttanut asia sai päätöksen RKP:n avulla. Vaasassa vedottiin ruotsinkielisten palveluiden turvaamiseen. Edellinen hallitus linjasi, että alueella laajan päivystyksen sairaalan saa ainoastaan Seinäjoki.

Vaasa sai lopulta laajan päivystyksen – sitä ennen Seinäjoen keskussairaalassa ehdittiin opiskella ruotsia satojen tuhansien eurojen edestä

Muutama vuosi sitten Seinäjoella valmistauduttiin ottamaan vastaan nykyistä enemmän ruotsinkielisiä päivystysasiakkaita.

yle.fi

Seinäjoki yritti ja koulutti pakkoruotsin lisäksi henkilöstöä. Ei kelvannut ruotsinkielisille.

Ruotsin kielen kursseja räätälöitiin sopiviksi eri tehtäviin hoitajille, lääkäreille ja muulle henkilökunnalle. Omat kurssinsa saivat esimerkiksi poliklinikoiden, kuntoutuksen ja vuodeosaston henkilökunta sekä hallinto- ja osastosihteerit.
Kursseilla on käynyt kolmen vuoden aikana noin 700 ihmistä.

Emme pääse näköjään koskaan eroon pakkoruotsista. Valitettavasti.

 

[emagdnim]

Jatkoa Kotimaan politiikasta:

Tällainen perustelu pakkoruotsin puolesta on aika turha. Yhden ihmisen kokemuksella on aika turhaa perustella pakollista ruotsin opetusta kaikille.

Pakkoruotsi alkoi vuonna 1968. Lähes kaikki suomalaiset ovat huomanneet, että ruotsin kielen taso suomenkielisillä on aika surkea tästä pakosta huolimatta. Suomenkielisten ruotsin kielen taso ei riitä esimerkiksi RKP:lle. Tämä nähtiin, kun sairaalan laaja päivystys haluttiin keskittää Seinäjoelle Vaasan sijaan. RKP:lle tämä oli kauhistus ja siirto peruttiin.

Vaasa sai lopulta laajan päivystyksen – sitä ennen Seinäjoen keskussairaalassa ehdittiin opiskella ruotsia satojen tuhansien eurojen edestä

Muutama vuosi sitten Seinäjoella valmistauduttiin ottamaan vastaan nykyistä enemmän ruotsinkielisiä päivystysasiakkaita.

yle.fi

Seinäjoki yritti ja koulutti pakkoruotsin lisäksi henkilöstöä. Ei kelvannut ruotsinkielisille.


Emme pääse näköjään koskaan eroon pakkoruotsista. Valitettavasti.

Tämäpä se, ku ei sitä käytetä. Voiha sillä kurssit saada läpi, mut sen jälkee menee aivoissa ö-mappiin ja unohtuu ei-tärkeänä. Kyllähä sen oppii ihan luonnollisesti pakottamattakin varmaa näillä tietyillä alueilla Suomessa.. olkoot sit vaikka vain valtion/kunnan viroissa pakollinen osata joku minimi. Sit opiskelee sen..

 

[Erkki_erikeepperi]

Elämä harvoin menee täysin peruskouluikäisten suunnitelmien mukaan. Tai ylipäätään täysin suunnitellusti.

Itse olen kyllä lännestä kotoisin, suomenkielinen, kouluruotsi-pohjainen ja päätynyt aivan toiselle puolelle Suomea.

Sattumoisin, vai onko se sattumaa, työssäni käytän silti jonkin verrankin ruotsia ja siihen sisältyy myös ihan jonkin verrankin käyntejä Ruotsin konttorilla.

Jos tuo ruotsinkielentaito ei olisi tässä etu, en välttämättä ihan samalla tavalla olisi Ruotsin päädyn kanssa tekemisissä vaan se saattaisi olla meiltä joku muu (tietenkään en muutenkaan ole ainoa).

Peruskoulu-ikäisillä ei välttämättä edes ole mitään "suunnitelmia".

Mutta peruskoulu-ikäisillä voi silti olla jotain ajatusta siitä, että mikä kiinnostaa ja mikä ei, ja mikä voisi olla hyödyllistä ja mikä ei.

Jos esimerkiksi haittapakkoruotsi ei voisi kiinnostaa paskanmarjan vertaa, mutta kieli X kiinnostaa enemmän kuin paskanmarjan verran tai jopa ihan aidosti kiinnostaa paljonkin, niin tottakai peruskoulu-ikäisen pitää saada silloin opiskella sitä kieltä X sen haittapakkoruotsin sijaan.

Ruotsia voi sitten opiskella myöhemminkin, jos aitoa tarvetta ja/tai halua ilmenee. Oppia ikä kaikki. Ei ruotsia ole kenenkään tarvetta mitenkään "varmuuden vuoksi varastoon" opiskella, ei sille kielelle mitään sellaista tarvetta ole tässä maassa tai muissakaan maissa. Sitä paitsi ei se kannettu vesi siellä varmuusvarastossa kuitenkaan pysy, kuten oikein hyvin tiedetään. Kieltenopiskelu ja kielitaidon ylläpito edellyttää vaivannäköä ja kiinnostusta. Ei "varmuuden vuoksi" kurkkuun ja persereikään työntäminen toimi!