• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Keskustelua pakkoruotsista, eräs esimerkki suomalaisesta politiikasta

Ruotsinkielisillä säätiöillä on miljardiomaisuus, ei tämä ole mikään suuri salaisuus.

Näillä rahoilla on hyvä voidella päättäjiä tai esimerkiksi toteuttaa valtakunnallisia mainoskampanjoita.

Mitä vittua se muuten sulle kuuluu, mitä kieliä MINÄ opiskelen!?!?!!?????? Opiskele sä keskenäsi ihan mitä kieliä ikinä haluat ja jätä MUT ja muut suomenkieliset RAUHAAN.
En kyllä tiedä tarkkoja summia mutta nopeasti googlen kautta sain selville että totta keskimäärin ruotsinkieliset säätiöt hoitavan paremmin rahaasiansa kun suomenkieliset säätiöt.

Ruotsinkieli auttaa oppimaan muita kieliä esim. varsinkin saksaa. Eikös sitä jauheta että perinteitä pitää ylläpitää? Suomessa on kaksi virallista kieltä suomi ja ruotsi.
 
Asiaton käytös
En kyllä tiedä tarkkoja summia mutta nopeasti googlen kautta sain selville että totta keskimäärin ruotsinkieliset säätiöt hoitavan paremmin rahaasiansa kun suomenkieliset säätiöt.
Hah, "hoitaa raha-asiansa paremmin kuin suomenkieliset säätiöt"... Kai sen sitten voi vittu noinkin sanoa!! Lottovoittaja hoitaa raha-asiansa paremmin kuin keppikerjäläinen, kyllähän se toisaalta tietysti niinkin on! Voi vittu...

Ruotsinkieli auttaa oppimaan muita kieliä esim. varsinkin saksaa. Eikös sitä jauheta että perinteitä pitää ylläpitää? Suomessa on kaksi virallista kieltä suomi ja ruotsi.
Jos ruotsin kieli auttaa oppimaan saksaa, niin OPI SITTEN SITÄ SAKSAA IHAN RAUHASSA. Anna mun oppia mitä kieliä minä haluan, vitun sadisti. SE EI SULLE KUULU!!!

PS. Suomen kieli auttaa oppimaan viroa!!! Mikset opi viroa, mitä hä mitä vittua, mikset opi, OPI NYT SAATANA kun MINÄ KÄSKEN!!
 
Ruotsinkieli auttaa oppimaan muita kieliä esim. varsinkin saksaa. Eikös sitä jauheta että perinteitä pitää ylläpitää? Suomessa on kaksi virallista kieltä suomi ja ruotsi.

Oppiiko saksaa paremmin jos a)opiskelee saksaa b)opiskelee ensin ruotsia ja sitten saksaa?

Ja virallisina kielinä voivat ihan pysyäkin, ei minulla ainakaan ole mitään sitä vastaan. Se ei vaan missään määrin vaadi pakkoruotsia.
 
Itse osaan saksaa kyllä (puhua ja kirjoittaa), mutten koskaan ole huomannut, että ruotsin kielellä olisi mitään edesauttamista siinä. Tämän lisäksi ite opettelin aikuisiällä vielä italiankin, koska duunit. Enemmänkin saksan kielen taustavaikuttimena toimi se että sitä puhuu kymmenet miljoonat ja Euroopassa se kieli on aika keskeisessä asemassa todella monessa valtiossa vrt. ruotsi. Saksan arvosanatkin olivat reilusti ruotsia paremmat, vaikka molemmat kielet sujuukin kivuitta.
 
Ruotsinkieli auttaa oppimaan muita kieliä esim. varsinkin saksaa.

Kielien opiskelu yleensä ottaen on helpompaa mitä enemmän niitä osaa. Ruotsi ei siinä mielessä ole mitenkään erikoinen.

Lisäksi jos haluaa oppia saksan niin sitten kannattaa vaan opiskella saksaa.
 
Pieleen mennyt demareitten kokeiluhan tämä kielikysymys on, mutta kun virhettä ei voida myöntää, koska silloin joku olisi ollut väärässä. Mikään kultainen portti muihin germaanisiin kieliin ruotsi ei ole. Saksan oppii paremmin suoraan opiskelemalla sitä itseänsä, ei toista kieltä välissä. "Portti muihin kieliin" on pelkkä hokema vailla mitään faktapohjaa. Itselläni(kään) ruotsin opinnoista ei ollut mitään iloa saksaa lukiessa, päin vastoin. Toiseen käytetty aika oli toisesta pois, kun noita kursseja kävi yhtä aikaa. Saksan kielioppikin on mitä on ja harva sana mätsää millään lailla ruotsin kanssa. Kielen kuin kielen kyllä oppii, jos se on mielekästä ja tavoite on muutakin kuin "saada valmiudet" oppia jotain muuta kieltä. Vapaaehtoisuuden myötä ruotsia lukeneiden määrä varmasti laskisi, mutta laatu sen sijaan kasvaisi.
 
Oppiiko saksaa paremmin jos a)opiskelee saksaa b)opiskelee ensin ruotsia ja sitten saksaa?

Ja virallisina kielinä voivat ihan pysyäkin, ei minulla ainakaan ole mitään sitä vastaan. Se ei vaan missään määrin vaadi pakkoruotsia.
Noh sanotaan näin että jos osaat kehnosti ruotsia ja ajattelet päässäsi suomeksi saksaan niin ei auta.

Olen sellainen että joskus ajattelen asiat suomeksi ja joskus ruotsiksi. Englanti taitoni on myös hyvä ja usein valitsen English subtitles, jos ostan esim. leffan ja alkuperäinen kieli on englanti.

Olen opiskellut todella vähän saksaa, mutta kun osaan ruotsia se auttaa jo paljoa sanotaan en ole hyvä saksassa, mutta luettuani vain yhden vuoden osaan perusteet ja minulle oli valtava apu ajatella ruotsista saksaksi.
Sanotaan muutama esimerkki:
Ja = Ja = Kyllä
Nej = Nein = Ei
Goddag = Guter Tag = Päivää (tai Hyvää Päivää)
Du är en vacker (tai skön) dam. Du bist eine wunderschöne (tai schöne) Frau. Olet kaunis nainen.

Frau muuten muistuttaa sanaa fröken vanhempaa ruotsinkieltä. Sana fru ruotsinkieli tarkoittaa taas vaimoa.
 
Viimeksi muokattu:
Itse osaan saksaa kyllä (puhua ja kirjoittaa), mutten koskaan ole huomannut, että ruotsin kielellä olisi mitään edesauttamista siinä. Tämän lisäksi ite opettelin aikuisiällä vielä italiankin, koska duunit. Enemmänkin saksan kielen taustavaikuttimena toimi se että sitä puhuu kymmenet miljoonat ja Euroopassa se kieli on aika keskeisessä asemassa todella monessa valtiossa vrt. ruotsi. Saksan arvosanatkin olivat reilusti ruotsia paremmat, vaikka molemmat kielet sujuukin kivuitta.
Toki näin voi tehdä. Jokainen omalla tavalla miten nyt helpoiten sujuu.
 
Jaahas. Kielen oppii nopeammin opiskelemalla toista ensin :D Ne lääkkeet.
Noh ruotsinkielen taidostani ei kyllä ole mitään apua jos koetan oppia ranskaa tai kiinaa:rolleyes:. Saksan kieleen oli valtava apu:) ja kyllä se ruotsinkieli enemmän muistuttaa myös englantia kuin esim. suomenkieli. Heh hyvä huumorin taju sinulla on ja nyt toivotan hyvää viikonloppua kaikille foorum jäsenille ja nyt menen nukkumaan:).
 
Noh ruotsinkielen taidostani ei kyllä ole mitään apua jos koetan oppia ranskaa tai kiinaa:rolleyes:. Saksan kieleen oli valtava apu:) ja kyllä se ruotsinkieli enemmän muistuttaa myös englantia kuin esim. suomenkieli. Heh hyvä huumorin taju sinulla on ja nyt toivotan hyvää viikonloppua kaikille foorum jäsenille ja nyt menen nukkumaan:).

No tottakai se ruotsin osaaminen auttaa, koska ovat sukulaiskieliä. Mutta jos otetaan nyt joku tavis tuolta kadulta, joka osaa pelkästään suomea, niin kaikista helpointa taviksen oppia saksaa, on opiskella suoraa sitä saksaa ilman mitään ruotsia siellä välissä. Ja tottakai ruotsi muistuttaa enemmän englantia kuin suomi kun ovat sukulaiskieliä.

En ole vielä nähnyt yhtää järkevää perustelua, miksi suomalaisen on järkevämpää opiskella ruotsia kuin esimerkiksi saksaa, ranskaa, espanjaa, venäjää tms. Mun puolesta voidaan pitää niin, että koulussa pysyy kaksi pakollista ulkomaista kieltä, mutta annettaisiin ihmisten päättää haluavatko he opetella toisena ulkomaisena kielenä jotain muuta kuin ruotsia.
 
Pakkoruotsikeskustelu ei ole vuosikymmeniin edennyt yhtään. Ruotsinkieliset vetävät aina keskustelun kielenopiskelun hyötyihin. Vaikka kukaan ei kiistä, etteikö opiskelusta aina jotain hyötyä olisi. Kyse on siitä, että kaikki hyödyt toteutuisivat myös vapaaehtoisessa ruotsin opiskelussa. Ja ne toteutuisivat paremmin, koska ruotsia opiskelisi se osa väestöstä, jolla on motivaatiota opiskeluun. Jos haluaa asua alueilla missä ruotsinkielisiä vielä tapaa, on luonnollista opiskella ruotsia. Samoin valtiolle tai julkishallintoon töihin pyrkiessä ruotsin taito antaa suuren edun.

Miksi siis ei voi vapaaehtoisesti valita sitä opiskeltavaa vierasta kieltä? Suuressa osassa maata venäjänkielisiä asuu paljon enemmän kuin ruotsinkielisiä. Kiinan taloudellisen nousun myötä me tarvitsemme tulevaisuudessa yhä enemmän maailman suurimman kielen osaajia. Eikö Suomen etu merkitse ruotsinkielisille kansalaisille mitään?
 
No tottakai se ruotsin osaaminen auttaa, koska ovat sukulaiskieliä. Mutta jos otetaan nyt joku tavis tuolta kadulta, joka osaa pelkästään suomea, niin kaikista helpointa taviksen oppia saksaa, on opiskella suoraa sitä saksaa ilman mitään ruotsia siellä välissä.

Väittikö joku siis, että jos haluaa oppia ruotsia mahdollisimman nopeasti, kannattaa ensin alkaa opetella jotain muuta kieltä?? Tuskin. Väite taisi olla, että aiemmin opittu kieli helpottaa/nopeuttaa uuden kielen oppimista.
 
Väite taisi olla, että aiemmin opittu kieli helpottaa/nopeuttaa uuden kielen oppimista.
Useimmat suomalaiskoululaiset oppivat ensimmäisenä vieraana kielenä englannin. Eikö sen osaamisesta tule tarpeeksi helpotusta ja nopeutusta uuden kielen oppimiseen? Vaikea uskoa, että vain ruotsin osaamisella on tuo maaginen vaikutus muiden kielten oppimiseen.

Nopeuttamisesta voidaan muutenkin olla useampaa mieltä. Itse en katso uuden kielen oppimista nopeammaksi, jos ensin on pitänyt käyttää vuosia jonkun muun kielen opetteluun.
 
Väittikö joku siis, että jos haluaa oppia ruotsia mahdollisimman nopeasti, kannattaa ensin alkaa opetella jotain muuta kieltä?? Tuskin. Väite taisi olla, että aiemmin opittu kieli helpottaa/nopeuttaa uuden kielen oppimista.

Väite oli kylläkin että "Ruotsinkieli auttaa oppimaan muita kieliä esim. varsinkin saksaa." Joka nyt on suoranainen valhe kun on puhe pakkoruotsista joka on pois muiden kielten opiskelusta.
 
Pakkoruotsista puheenollen se on valhe jonka jo selitin.

Myös pakkoruotsi auttaa oppimaan saksaa. Ja yhtälailla saksaa oppisi paljon enemmän, jos kaikki ruotsin opiskeluun käytetty aika käytettäisiin saksan opiskeluun - ja päinvastoin. Ei kai tässä mitään erimielisyyttä tai ristiriitaa ole.
 
Myös pakkoruotsi auttaa oppimaan saksaa. Ja yhtälailla saksaa oppisi paljon enemmän, jos kaikki ruotsin opiskeluun käytetty aika käytettäisiin saksan opiskeluun - ja päinvastoin. Ei kai tässä mitään erimielisyyttä tai ristiriitaa ole.

Eli kokonaisuutta ajatellen pakkoruotsi siis ei autakkaan oppimaan saksaa vaan päinvastoin. Turha yrittää vängätä tuota valheellista mantraa.
 
Eli kokonaisuutta ajatellen pakkoruotsi siis ei autakkaan oppimaan saksaa vaan päinvastoin. Turha yrittää vängätä tuota valheellista mantraa.

Kyllä se ruotsi auttaa yhä oppimaan saksaa. Eikä sinun mielipiteesi pakkoruotsin järkevyydestä tuota miksikään muuta. Kyllä pakkoruotsia vastaan on ihan validejakin argumentteja.
 
Minusta on hyvä että Suomessa osataan enemmistöllensä, jotain lähialueen kieltä ja jotain maailmankieltä.

Historialliset syyt on vaikuttaneet siihen ettei venäjän kieltä osata kovin paljoa. Romanien ja saamelaisten kulttuuria ei ole lainsäätäjä noteerannut kuin hiljattain ja lisäksi Ruotsin kanssa on paljon kauppaa, matkailua ja kulttuurivaihtoa. Ahvenanmaan erityisasema keskusteltiin Kansainliitossa - Ahvenanmaa olisi mennyt mielummin Ruotsille. Demilitarisointi ja Ruotsin erityisasema ovat ikävä kyllä osa sopimusta.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä se ruotsi auttaa yhä oppimaan saksaa. Eikä sinun mielipiteesi pakkoruotsin järkevyydestä tuota miksikään muuta. Kyllä pakkoruotsia vastaan on ihan validejakin argumentteja.

Paskan vitut auta oppimaan jos se samaan aikaan evää niitä saksan oppimismahdollisuuksia.

Suomalaisten kielitaidon yksipuolistuminen on hyvin validi argumentti pakkoruotsia vastaan.
 
Paskan vitut auta oppimaan jos se samaan aikaan evää niitä saksan oppimismahdollisuuksia.

Suomalaisten kielitaidon yksipuolistuminen on hyvin validi argumentti pakkoruotsia vastaan.

Aika kivasti näyttää olevan nykyään mahdollisuuksia oppia kieliä peruskoulussa: 2 A-kieltä (esim. englanti JA saksa) ja 2 B-kieltä. Ja siis tässä tapauksessa argumentti meneekin niin, että A-englanti ja A-saksa helpottavat (pakko)ruotsin oppimista.

Henkilökohtaisesti olen aika indifferentti tälle koko asialle. Uskon, että ruotsin kielen suosio pysyisi kohtuullisen korkeana vaikka se ei olisi pakollista ja uskon, että mitään isoja vaikutuksia ei tulisi sille, että voidaan lopulta tarjota ruotsinkielisille palveluita omalla äidinkielellään eli toisella kotimaisella (jota pidän tärkeänä). Toisaalta, asia on itselleni niin mitätön, että se ei tule omaan äänestyskäyttäytymiseeni koskaan vaikuttamaan.
 
Aika kivasti näyttää olevan nykyään mahdollisuuksia oppia kieliä peruskoulussa: 2 A-kieltä (esim. englanti JA saksa) ja 2 B-kieltä. Ja siis tässä tapauksessa argumentti meneekin niin, että A-englanti ja A-saksa helpottavat (pakko)ruotsin oppimista.

Ei ole kyse siitä etteikö kouluissa olisi oppimahdollisuuksia vaan että käytännössä monen kielen oppiminen samaan aikaan on osalle ihmisistä haastavaa kun se kielen opiskelu vaatii aikaa ja paukkuja joita on rajallisesti joten helposti jää vapaavalintaisten kielten opettelu opettelematta jos niitä kieliä tuputetaan jo valmiiksi valikoidusti useampia. Lisäksi se pakollisuus on kaikenkaikkiaan ultimaattisen paska motivoija.

Kehitys on menossa kielitaidossa huonoon suuntaan.
Suomalaisten kielitaito heikkenee
 
Viimeksi muokattu:
Ruotsinkielinen henkilö varmaan oppii saksaa helpommin kuin suomenkielinen henkilö. Tai jos osaa muuten hyvin ruotsia.

Mutta eihän tästä voi johtaa, että pakkoruotsi helpottaa saksan opiskelua. Ei helpota, vaan päinvastoin vaikeuttaa, kuten vaikeuttaa kaikkien muidenkin kielten opiskelua. Ihan samalla tavalla kuin television katselu vaikeutuu jos akka nalkuttaa vieressä... =) Tai jos yrität katsoa montaa kanavaa yhtä aikaa eri televisioista...

Yhtä hyvin voitaisiin sanoa, että kannattaa opiskella ensin latinaa, niin sitten on helpompaa opiskella vaikka saksaa, ruotsia ja what not...
 
Viimeksi muokattu:
että mitään isoja vaikutuksia ei tulisi sille, että voidaan lopulta tarjota ruotsinkielisille palveluita omalla äidinkielellään eli toisella kotimaisella (jota pidän tärkeänä).
Miksi pidät sitä tärkeänä? Minusta se on idioottimaista verorahojen että ajan tuhlausta.

"Suomessa ruotsi on toinen kansalliskielistä. Vuonna 2016 sitä puhui äidinkielenään 289 540 henkilöä, eli 5,3 prosenttia väestöstä"

Paljon tärkeämpää on opettaa tuo 5% käyttämään Suomen kieltä että pärjäävät palveluissa sillä kuin että 95% opettelee että voi palvella tätä 5% määrää.

Ei missään muussa sivistyneessä maassa ole tämmöistä aivopierua olemassa.
 
Miksi pidät sitä tärkeänä? Minusta se on idioottimaista verorahojen että ajan tuhlausta.

"Suomessa ruotsi on toinen kansalliskielistä. Vuonna 2016 sitä puhui äidinkielenään 289 540 henkilöä, eli 5,3 prosenttia väestöstä"

Paljon tärkeämpää on opettaa tuo 5% käyttämään Suomen kieltä että pärjäävät palveluissa sillä kuin että 95% opettelee että voi palvella tätä 5% määrää.

Ei missään muussa sivistyneessä maassa ole tämmöistä aivopierua olemassa.
Olen sinänsä aivan samaa mieltä sun kanssa, kuten varmasti jokainen järkevä ihminen, mutta ei silti kannata sotkea kahta eri asiaa keskenään eli kansalliskieli vs. pakkoruotsi. Ne on toisistaan riippumattomia asioita ja näin on ollut suurimman osan Suomen 100-vuotisesta itsenäisyydestä. Pakkoruotsi on vasta myöhempien aikojen hömpötys, eikä sinänsä liity perustuslakiin mitenkään, vaikka etenkin pakkoruotsin kannattajat nämä asiat mielellään keskenään sotkee.
 
Viimeksi muokattu:
Laitetaan uudestaan. Noh toki foorumissa on niitä joille asia ei uppoa sitten millään hehe.

Totta. Kiitos tästä, kun nyt mä vasta tajusin, että Suomeenhan pitäisi ottaa pakkosaksa, jonka jälkeen kaikki oppisivat helposti Ruotsin. Tai entä jos ruotsi ja saksa yhdistettäisiin Suomessa yhdeksi kieleksi sweutschiksi, josta voisi tulla seuraava maailman kieli.
 
Totta. Kiitos tästä, kun nyt mä vasta tajusin, että Suomeenhan pitäisi ottaa pakkosaksa, jonka jälkeen kaikki oppisivat helposti Ruotsin. Tai entä jos ruotsi ja saksa yhdistettäisiin Suomessa yhdeksi kieleksi sweutschiksi, josta voisi tulla seuraava maailman kieli.
Olisko kansalais-aloitteen paikka :)
 
Ettei totuus unohtuisi..... :vihellys:
Suomenruotsalaiset ovat asuneet täällä jo satoja vuosia, mutta eivät ole edelleenkään integroituneet, vaan päin vastoin kieltävät lapsiltaan kontaktit kantaväestön kanssa heille räätälöityyn kielilakiin vedoten.
:facepalm:
 
Ettei totuus unohtuisi..... :vihellys:
Suomenruotsalaiset ovat asuneet täällä jo satoja vuosia, mutta eivät ole edelleenkään integroituneet, vaan päin vastoin kieltävät lapsiltaan kontaktit kantaväestön kanssa heille räätälöityyn kielilakiin vedoten.
:facepalm:

Miksi suomenruotsalaiset haluaisivat integroitua, kun ovat omassa piirissään varakkaampia, terveempiä ja tekevät vähemmän rikoksia kuin "kantaväestö"? Ja miksi me muut haluaisimme, että he integroituisivat, ts. alkaisivat vetämään enemmän viinaa, lopettaisivat korkeakouluttautumisen ja jäisivät työttömiksi?

Omien lasten kasvattaminen omaan kulttuuriin ja kieleen on lisäksi keskeisimpiä perusoikeuksia. Ja aika harvassa on sellaiset nuoret, jotka eivät suomea osaa
 
Jo on väitöskirja tehty palvelemaan öööö mitä? Ylen uutisista seuraava.

Poliisilta saa palvelua ruotsiksi – jos jaksaa vaatia ja ehtii odottaa
Kaksikielisten poliisilaitosten suomenkieliset poliisit eivät osaa riittävän hyvin ruotsia, toteaa Vaasan yliopistossa väittelevä Sanna Heittola. Kollegojen avulla ja ajan kanssa työtehtävät kuitenkin hoituvat toisellakin kotimaisella.

11.12.2017 klo 13:14päivitetty 11.12.2017 klo 13:14
13-3-6814916.jpg

Petri Aaltonen / Yle
7
Suomen kaksikielisissä poliisilaitoksissa työskentelevien

. Ruotsinkieliset poliisit taitavat suomen kielen, mutta suomenkielisten kielitaito ei ole laissa vaaditulla tasolla.

– Suomenkielisillä poliiseilla on hankaluuksia ruotsin kielen kanssa. Ei täytetä lain asettamaa vaatimustasoa ja ollaan itse sitä mieltä, että kielitaito ei riitä hoitamaan työtehtäviä, sanoo filosofian maisteri Sanna Heittola, jonka ruotsin kielen alaan kuuluva

tarkastetaan ensi lauantaina Vaasan yliopistossa.

Tutkimukseen osallistuneista poliiseista vain noin 40 prosenttia piti ruotsin kielen taitoaan kielilain vaatimukset täyttävänä eli tyydyttävänä tai sitä parempana.

Ruotsinkielisten poliisien suomen kielen taidon osalta vastaavaa puutteellisuutta ei ollut. Heistä yli 80 prosenttia arvioi kielitaitonsa sellaiseksi, että he kykenevät hoitamaan työtehtävänsä myös suomeksi.

Asiointikielen vaihtamisen ehdottaminen vastoin lakia
Käytännön poliisityössä riittämätön kielitaito sekä näkyy että ei näy. Tutkimukseen vastanneista poliiseista suurin osa oli sitä mieltä, että kielelliset oikeudet poliisin toiminnassa toteutuvat. Sellaisia kielestä johtuvia ongelmatilanteita, joita ei pystyttäisi ratkaisemaan, tapahtuu harvoin.

– Kaikki, jotka osaavat ruotsia, auttavat niitä, jotka eivät osaa. Kaikki työtehtävät saadaan kyllä hoidettua, se vaan kestää vähän pidempään, Sanna Heittola sanoo.

Asiakaspalveluprosesseissa erityisesti ruotsinkielisten asiakkaiden palvelun osalta puutteet kielitaidossa saattavat kuitenkin näkyä.

– Kansalaiset eivät aina saa palvelua omalla kielellään ja heille voidaan ehdottaa asiointikielen vaihtamista, mikä voidaan nähdä lainvastaisena toimintana, Heittola sanoo.

Käytännössä Heittolan mukaan ruotsinkieliset asiakkaat tietävät jo, että poliisilta ei saa välttämättä palvelua ruotsiksi, eivätkä lähde sitä edes pyytämään. Kierre on valmis:

– Se johtaa siihen, että kun poliisista näyttää, että ruotsinkielisiä asiakkaita ei ole, ei tarjota palvelua ja samalla kielitaito heikkenee.

Joskus joutuu hyvinkin itsepintaisesti vaatimaan palvelua omalla äidinkielellään ruotsiksi, jos sitä haluaa.

Sanna Heittola
Sanna Heittolan mukaan asiakaskontakti aloitetaan aina suomen kielellä eikä muita kieliä lähdetä hevin tarjoamaan.

– Vain, jos on tosi ilmeistä, että asiakas on ruotsinkielinen, ne, joilla on kielitaito, voivat tarjota palvelua ruotsiksi. Asiakkaan vastuu on aika suuri – on osoitettava, että haluaa palvelua ruotsiksi.

– Joskus joutuu hyvinkin itsepintaisesti vaatimaan palvelua omalla äidinkielellään ruotsiksi, jos sitä haluaa, Heittola toteaa.

Tutkimuksen mukaan riittämätön ruotsin kielitaito tai haluttomuus käyttää kieltä johtavat kielitaitoisten poliisien kuormittumiseen. Yksittäisten poliisien riittämätön kielitaito on myös kansalaisten oikeuksien toteutumisen kannalta ongelmallista, sillä monissa tilanteissa kielitaitoisia poliiseja ei ole saatavilla.

13-3-9971367.jpg

Sanna Heittola väittelee Vaasan yliopistossa 16.12.17.Riikka Kalmi/Vaasan yliopisto
Sisäänrakennettu ongelma
Poliisien riittämättömäksi koettu kielitaito ei tullut Sanna Heittolalle täytenä yllätyksenä.

– Osasin odottaa, että ruotsin kielen kanssa voisi olla ongelmia. Mutta se, että vain 40 prosenttia täyttäsi kielilain vaatimukset oli vähän yllätys. Miten on päässyt virkaan, jos ei täytä lain vaatimuksia, Heittola pohtii.

Heittola muistuttaa, että poliisiviranomaisen on huolehdittava, että työntekijöillä on riittävä kielitaito hoitaa työtehtäväänsä.

– Lain mukaan työhönottohaastattelussa pitäisi tarkastaa kielitaito, mutta suurin osa sanoo, että ei ole tarkastettu. Pitäisi myös tarjota kielikoulutusta, että kielitaitoa ylläpidettäsiin, mutta tosi harva oli saanut mahdollisuuden osallistua kielikurssille, Heittola sanoo.

Heittola pohtiikin, onko kielitaidon arvostus tai arvostamattomuus poliisin organisaatiossa ”sisäänrakennettua”. Kielikurssien tarjoamista hän pitää vain ensiapuna. Kaksikielisyyttä pitäisi arvostaa ja huomioida koko organisaatiossa ylhäältä alaspäin.

– Kielitaidon parantamista tehokkaampaa voisikin olla luoda yhtenäisiä toimintamalleja kaksikielisyyden toteutumista ajatellen, Heittola pohtii.

– Jos lähtee jo rakenteista, että ei osoiteta työntekijöille, että kielitaito on arvostettua, on hankala vaatia sitä. Jos organisaatio ei arvosta, miten voidaan vaatia yksittäiseltä poliisiilta, että tämän pitäisi arvostaa kaksikielisyyttä ja hyvää kielitaitoa.

Tätäkään ongelmaa tai puutetta ei ole, jos pakkoruotsista luovutaan. Suomella on pärjättävä.

Suomalaisten kanssa käytetään suomea ja ulkomaalaisten kanssa englantia. Muille kielille ei pitäisi olla mitään tarvetta.
 
Suomenkielisten lapset oppivat puhumaan suomea itsenäisesti. Tai eivät täysin itsenäisesti, se vaatii sen että he ovat kanssakäymisissä suomea puhuvien kanssa, mutta se ei vaadi mitään aktiivista opettamista.

Hurrimukulat ovat yleensä omissa kouluissaan eli eivät joudu tekemisiin saastaisten suomalaisten kanssa. Suomen kieli jää siis oppimatta kuten kai oli vanhemmilla tarkoituskin.
 
Miksi suomenruotsalaiset haluaisivat integroitua, kun ovat omassa piirissään varakkaampia, terveempiä ja tekevät vähemmän rikoksia kuin "kantaväestö"? Ja miksi me muut haluaisimme, että he integroituisivat, ts. alkaisivat vetämään enemmän viinaa, lopettaisivat korkeakouluttautumisen ja jäisivät työttömiksi?

Omien lasten kasvattaminen omaan kulttuuriin ja kieleen on lisäksi keskeisimpiä perusoikeuksia. Ja aika harvassa on sellaiset nuoret, jotka eivät suomea osaa
Melkoinen stereotypia-oksennus sulta...

Toisissa uutisissa: Ruotsinkielisillä heikommat koulutaidot Suomessa - Sisuradio

Tosiasiassa ruotsinkieliset ovat integroituneet yhteiskuntaan varsin hyvin ja ovat enimmäkseen kaksikielisiä, mutta ongelmana on heidän hieman rasistisen ylimielinen käytös suomenkielisiä ja suomen kieltä kohtaan tietyissä yhteyksissä, ja ruotsinkielisten "positiivinen syrjintä" esimerkiksi korkeakoulutuksessa.

Ruotsinkieliset ovat siis integroituneet suomenkieliseen yhteiskuntaan ihan hyvin, mutta teeskentelevät että he ikäänkuin eläisivät omassa ruotsinkielisessä hätääkärsivässä kuplassaan, joka tarvitsee paljon tukea ja hoivaa.
 
Hurrimukulat ovat yleensä omissa kouluissaan eli eivät joudu tekemisiin saastaisten suomalaisten kanssa. Suomen kieli jää siis oppimatta kuten kai oli vanhemmilla tarkoituskin.
Ei varmasti ole hurreja jotka ei suomea osaa. Ehkä jossakin Pohjanmaan sukurutsaimmissa pikkukylissä mutta ei esim pk-seudulla
 
Miksi suomenruotsalaiset haluaisivat integroitua, kun ovat omassa piirissään varakkaampia, terveempiä ja tekevät vähemmän rikoksia kuin "kantaväestö"? Ja miksi me muut haluaisimme, että he integroituisivat, ts. alkaisivat vetämään enemmän viinaa, lopettaisivat korkeakouluttautumisen ja jäisivät työttömiksi?

Herää kysymys että miten ruotsinkieliset voivat olla määräänsä nähden yliedustettuina lääkäreissä, lakimiehissä ja yritysjohtajissa ym. vaikka näillä on heikompi koulumenestys? Kunnes sitten muistaa että näillehän on omat ylimitoitetut kiintiöpaikat ruotsinkielisten koulutuksessa joihin on paljon helpommat pääsyrajat.

Eli tuossa tapauksessa näiden suomenruotsalaisten parempiosaisuus on suoraan pois suomalaisten korkeakoulutuksesta ja lähtöisin valtion masseista.
 
Herää kysymys että miten ruotsinkieliset voivat olla määräänsä nähden yliedustettuina lääkäreissä, lakimiehissä ja yritysjohtajissa ym. vaikka näillä on heikompi koulumenestys? Kunnes sitten muistaa että näillehän on omat ylimitoitetut kiintiöpaikat ruotsinkielisten koulutuksessa joihin on paljon helpommat pääsyrajat.

Eli tuossa tapauksessa näiden suomenruotsalaisten parempiosaisuus on suoraan pois suomalaisten korkeakoulutuksesta ja lähtöisin valtion masseista.

Koulutus myös periytyy vahvasti ja suomenruotsalaisilla on perinteisesti vahva koulutustausta.

Suomenruotsalaiset ovat suomalaisia ja olisi aika vinkeä ajatus, että Suomi (tai mikä tahansa valtio) ei tarjoaisi opetusta virallisella kielellään... Aloituspaikkojen määrissä sitten voi sitten olla alasta riippuen paljon tai erittäin paljon viilaamista, mutta toki on huomioitava, että liian pieniksikään ei noita kannata laittaa, kun sekään ei ole resurssien tehokasta käyttöä. Sitä en tiedä mitä kaikkea ruotsiksi voi opiskella ja veikkaankin, että aloituspaikkojen sijaan alojen määrässä sitä viilaamista olisi

E: yritysjohtajien kohdalla opiskelupaikat eivät kyllä tosiaan ole se rajoittava tekijä, vaan sinne päästään ihan ominaisuuuksien perusteella. Jos suomenruotsalaiset ovat yliedustettuina, niin heillä täytyy olla joku ylivoimainen ominaisuus. Veikkaan, että kontaktit on se selittävä tekijä
 
Moni opiskeleekin ja jotkut suomenkieliset opiskelee ruotsiksi. Ainakin teknisillä aloilla suomenkielisillä linjoilla englantia käytetään ainakin saman verran kuin suomea, joskaan ei virallisesti (osa kursseista kyllä on)
 
Koulutus myös periytyy vahvasti ja suomenruotsalaisilla on perinteisesti vahva koulutustausta.

Suomenruotsalaiset ovat suomalaisia ja olisi aika vinkeä ajatus, että Suomi (tai mikä tahansa valtio) ei tarjoaisi opetusta virallisella kielellään... Aloituspaikkojen määrissä sitten voi sitten olla alasta riippuen paljon tai erittäin paljon viilaamista, mutta toki on huomioitava, että liian pieniksikään ei noita kannata laittaa, kun sekään ei ole resurssien tehokasta käyttöä. Sitä en tiedä mitä kaikkea ruotsiksi voi opiskella ja veikkaankin, että aloituspaikkojen sijaan alojen määrässä sitä viilaamista olisi

E: yritysjohtajien kohdalla opiskelupaikat eivät kyllä tosiaan ole se rajoittava tekijä, vaan sinne päästään ihan ominaisuuuksien perusteella. Jos suomenruotsalaiset ovat yliedustettuina, niin heillä täytyy olla joku ylivoimainen ominaisuus. Veikkaan, että kontaktit on se selittävä tekijä

Älä höpötä. Lainaamasi henkilö puhui asiaa. Nähtävissä selkeä epätasa-arvo. Suomenruotsinkielisten osuus vähenee kokoajan. Liekö jotain 5% tällähetkellä. Tuon viiden prosentin vuoksi käytetään melko paljon resursseja... Lievästi sanottuna. Vain sen takia, että tulevaisuudessakin ainakin paperilla voidaan sanoa, että saavat palvelua kielellänsä. Edes sinnepäin, koska harvoilla oikeasti kiinnostaa Ruotsin opiskelu. Ne jotka kiinnostuu siitä, osaavat sitä paremmin kuin nämä meidän suomenruotsalaiset.
 
Olisi aika vinkeä ajatus että suomenruotsalaiset opiskelisivat ihan suomeksi. Lisäksi voitaisiin järjestää enemmän koulutusta englanniksi. Tämä palvelisi kaikkia kieliryhmiä tasapuolisisesti. Suomessa ennustetaan olevan noin miljoona ei suomen eikä ruotsin kielistä vuonna 2050 (Venäläisiä voi olla Suomessa yhtä paljon kuin ruotsinkielisiä vuonna 2050).
Onhan se kestämätön tilanne, että pienelle kielivähemmistölle pitäisi järjestää kaikki mahdollinen koulutus omalla kielellään. Ja sitten kun järjestetään, niin käytännössä kaikki halukkaat pääsee sisään. Jee jee.

Ei se nyt mikään suuri vääryys ole opiskella ylemmillä asteilla suomeksi tai englanniksi. En minäkään itkupotkuparkuisi, vaikka kaikki korkeakoulutus olisi suureksi osaksi englanniksi.
 
"Onhan se kestämätön tilanne, että pienelle kielivähemmistölle pitäisi järjestää kaikki mahdollinen koulutus omalla kielellään."

Miten niin? Keskenään järjestävät niin siinähän se järjestyy. Suomenruotsalaisia on karkeasti saman verran kuin islantilaisia ja kyllä homma heiltäkin luonnistuu.

Totta kai halukkaat voivat opiskella sitten ruotsia ja tarjota opetuspalveluita muuallakin, kuten vastaavasti varmasti suomenruotsalaisista löytyy suomen opiskelijoita ja suomeksi opettajia. Pakkoa ei tarvita.
 
Jostain muistan lukeneeni, että yksi perustelu pakkoruotsin olemassaoloon on antaa suomenkielisille tasa-arvoiset mahdollisuudet hakea ruotsin kielen taitoa vaativiin tehtäviin. Melkoista puppaa tuokin. Samalla logiikalla insinööri voisi sivussa suorittaa sairaanhoitajaopintoja, että olisi tarvittaessa samalla viivalla sairaanhoitajien kanssa. Pakkoruotsi ei ole mitään muuta kuin poliitikkojen keskinäinen arvovalta-/periaatetaistelu-/kusemiskisa, josta ei hyödy kukaan, mutta kärsii sitäkin useampi. Tai no, saksalainen kaverini sai hyvät naurut tästä hölmöilystä, joten kai sen voi laskea plussaksi. :rofl:
 
Viimeksi muokattu:
Käsittämätöntä paskaa tämä pakkoruotsi. Kun viro itsenäistyi, niin siellä kouluissa loppui venäjän kielen opiskelu kuin seinään. Kadunkyltit vaihdettiin heti vironkielisiksi. Ajatuskin siitä että oltais jatkettu pakkovenäjää, on ihan sairasta. Jos joku olisi ehdottanut sellaista niin hänelle olisi tehty mielentilatutkimus. Mutta mitä tapahtuu suomessa. Nöyristellään, pidetään maa kaksikielisenä ja opiskellaan turhaakin turhempaa kieltä :facepalm:
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 385
Viestejä
4 493 618
Jäsenet
74 123
Uusin jäsen
Eezy

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom