Saksalaismies koki, että sikäläinen antiikkikauppias oli jotenkin huijannut häntä kaupoissa, ja suunnitteli siksi sopivaa kostoa. Niinpä hän meni samaiseen liikkeeseen ja kertoi, että purettavan talon ullakolta oli löytynyt vanha Raamattu, jonka oli painanut Gutenberg joskus 1400-luvun lopulla. "Mahtaisiko sellaisella olla jotakin arvoa?" hän kysyi. Kauppias koitti peitellä innostustaan ja sanoi, ettei uskonnollisella kirjallisuudella yleensä ole paljoakaan arvoa. "Mutta voithan tuoda sen tänne nähtäväksi, niin katsotaan", hän lisäsi.
Viikon päästä mies tuli samaan liikkeeseen, mutta ilman Raamattua. Kauppias kyseli huolestuneena, miksi hän ei tuonutkaan sitä arvioitavaksi. "No en minä viitsinyt nähdä vaivaa, kun sinä sanoit, ettei uskonnollisella kirjallisuudella ole juuri kysyntää", mies sanoi ja lisäsi: "Ja sitä paitsi joku Luther oli sotkenut sitä omilla merkinnöillään. Niinpä minä heitin sen takkaan."