Käyttövoimakeskustelu: Diesel vs. bensa vs. kaasu vs. sähkö vs. vety yms.

[Raaka]

Tee se itse miesten viritksiä ei yleistason vertailussa tule huomioida. Jos marssit paikalliseen sähköliikkeeseen ja pyydät heitä toimittamaan avaimet käteen pakettina 11 kW latausaseman ja tähän liittyvät sähköasennukset ja pöytäkirjat keskimääräiseen pientaloon, voin sanoa että kustannus tulee olemaan suunnilleen sen 2 000 rahaa sis. ALV. Jos taloon pitää tehdä vielä keskusasennuksia, sähköliittymän suurennosta tai älykästä kuormanohjausta koko talon osalta, kasvaa hinta merkittävästi.

No en tiedä kyllä mistä kaikesta tuo 2000€ koostuu, mutta itsellä maksoi 11kw asennettuna noin 1200€ sisältäen myös kuormahallinnan asentamisen pääkeskukseen.

 

[jopee]

Jatkoa sähköautokeskuluun.

En huomioinut vertailun laskelmissa huolto- ja korjauskustannuksia lainkaan, koska ne voivat kallistua kumpaan käyttövoimaan tahansa tilanteesta riippuen. Täyssähköllä korjausten tarve on yleisesti ottaen vähäisempi, koska kuluvia osia on vähemmän, mutta yksittäiset korjaukset ovat kalliimpia, koska niitä ei voi tehdä missä tahansa Pelti-Penan autopajassa käyttäen kolmannen osapuolen tarvikkeita. Täyssähköllä on halvemmat katsastukset, ja öljyjä ei tarvitse vaihtaa, mutta vastaavasti renkaat kuluvat alta nopeammin, ja näiden rengassetti maksaa yleensä enemmän, myös vakuutukset maksavat yleisesti ottaen enemmän sähköautoille. Bensakoneen vaihteisto voi hajota ja johtaa kalliiseen korjaukseen, mutta yhtälailla sähköauton ohjauselektroniikka, ICCU ja akkukomponenttien korjaus voi tuottaa kalliin laskun. Takuu ja korvauskäytännöt vaihtelevat valmistajasta, mallista ja maahantuojasta riippuen. Näin ollen käyttövoimien vertailussa kannattaa huomioida ainoastaan auton hankintahinta, lataus/tankkaus -kustannukset, ja jälleenmyyntihinta.

Tee se itse miesten viritksiä ei yleistason vertailussa tule huomioida. Jos marssit paikalliseen sähköliikkeeseen ja pyydät heitä toimittamaan avaimet käteen pakettina 11 kW latausaseman ja tähän liittyvät sähköasennukset ja pöytäkirjat keskimääräiseen pientaloon, voin sanoa että kustannus tulee olemaan suunnilleen sen 2 000 rahaa sis. ALV. Jos taloon pitää tehdä vielä keskusasennuksia, sähköliittymän suurennosta tai älykästä kuormanohjausta koko talon osalta, kasvaa hinta merkittävästi.

Kunnon mutuilua taas. Täyssähkön voi siinä missä polttiksenkin korjauttaa siellä pelti-penalla käyttäen kolmannen osapuolen osia, jos penalla on sähköosaaminen. Erittäin iso osa korjauksesta koskee tosin juttuja missä ei tarvitse olla sähköosaamista.

Renkaat ei ole kalliimmat vaan samat menevät joitain poikkeuksia lukuunottamatta polttiksiinkin. Kulumassa järkevästi ajaen en ole huomannut juuri eroa, luonnollisesti jos tehokkaalla lähtee aina valoista täysiä niin renkaat sulaa silmissä käyttövoimasta riippumatta.

Vakuutukset ainakin bemarissa reippaasti halvemmat ku vastaavaan bensapeliin.
Huollot erittäin paljon halvempia kun ei sähkikseen siellä paljoa tehdä.

 

[cips]

Eikö ole yleisesti hyväksytty seikka että samankokoisen mutta 300-500 kg painavamman auton renkaat ovat kalliimpia ja/tai kuluvat nopeammin?
Toki kustannusero lienee vaihtelee marginaalisesta huomattavaan.

 

[Pakana]

Eikö ole yleisesti hyväksytty seikka että samankokoisen mutta 300-500 kg painavamman auton renkaat ovat kalliimpia ja/tai kuluvat nopeammin?
Toki kustannusero lienee vaihtelee marginaalisesta huomattavaan.

Joo, tosin käytännössä kuljettajan vaikutus on moninkertainen tuohon.

Se renkaan hintakin on vähän sellainen että se ei yksiselitteisesti kasva kantavuuden mukaan, ja muutenkin mun tuntuma on että suurempi vaikutus hintaan on sillä kun hankkii kunnolliset matalan vierintävasuksen renkaat verrattuna pelkkään lailliseen kantavuuden minimiin.

Tuokin on hieman hassua, niihin sähkäreihin hankitaan noita vähän energiaa kuluttavia renkaita myös silloin kun mitään range ongelmia ei ole, vaikka ne maksaisivat itsensä paljon tehokkaammin polttiksessa.

 

[jm82]

Täyssähkön voi siinä missä polttiksenkin korjauttaa siellä pelti-penalla käyttäen kolmannen osapuolen osia, jos penalla on sähköosaaminen. Erittäin iso osa korjauksesta koskee tosin juttuja missä ei tarvitse olla sähköosaamista.

Renkaat ei ole kalliimmat vaan samat menevät joitain poikkeuksia lukuunottamatta polttiksiinkin. Kulumassa järkevästi ajaen en ole huomannut juuri eroa, luonnollisesti jos tehokkaalla lähtee aina valoista täysiä niin renkaat sulaa silmissä käyttövoimasta riippumatta.

Vakuutukset ainakin bemarissa reippaasti halvemmat ku vastaavaan bensapeliin.
Huollot erittäin paljon halvempia kun ei sähkikseen siellä paljoa tehdä.

Mulla on 8 vuotta vanha Testa Model S. Raidetangonpään siihen vaihdoin ja lainasin siihen isän työkaluja. Ei ollut sitten muuta leimalle. Itse en tuota vikaa vielä ajossa huomannut.

Kyselin ilmastoinnin kompressorin vaihdosta. Yksi korjaamo kieltäytyi tekemästä, koska heillä ei ole lupia. Mutta itse käsittänyt, että kompressorin ohjausjohto irti. 12V akunkin voi ottaa myös irti ja viedä auton avaimet kauemmaksi autosta. Sitten vain irrottaisin sen kompressorin oranssin jännitekaapelin siitä pistokeesta? Ei kai se sen vaikeampi pitäisi olla? Vanhan kompuran voisin itse (taas isän) työkaluilla irrottaa ja laittaa uuden tilalle?

Taisi olla motonetissa uusi kompressori 1300€. Mutta 103tkm ajetusta purkuautosta otetun tilasin posteineen 180€. Eli tuo "uusi" käytetty kompressori on 132tkm "vähemmän ajettu".

Muutenhan se konepellin alunen on aika avara. Eikä kompressorissa ole edes mitään hihnoja tietenkään.

Kompuran vasta tilasin hetki sitten, että saa nyt nähdä miten tuo remppa etenee.

Ei nuo kai pitäisi mitään monimutkaisia "laitoksia" olla. Toki jos akku päättäisi levitä, niin sitten täytyy viedä oikealle korkaamolle korjattavaksi.

Edit:
Vetokoukunkin tuohon Model S autoon saisi, tavallaan. Mutta mitään sillä ei saa vettää.

1900€ Maksoi Opel Insignia diesel farkku. 12/2009. Se sitten toimii hyvänä koukkuautona silloin tällöin. Ei ole kyllä nyt vakuutuksessa. Paku vielä siis on.

 

[Pakana]

Mulla on 8 vuotta vanha Testa Model S. Raidetangonpään siihen vaihdoin ja lainasin siihen isän työkaluja. Ei ollut sitten muuta leimalle. Itse en tuota vikaa vielä ajossa huomannut.

Kyselin ilmastoinnin kompressorin vaihdosta. Yksi korjaamo kieltäytyi tekemästä, koska heillä ei ole lupia. Mutta itse käsittänyt, että kompressorin ohjausjohto irti. 12V akunkin voi ottaa myös irti ja viedä auton avaimet kauemmaksi autosta. Sitten vain irrottaisin sen kompressorin oranssin jännitekaapelin siitä pistokeesta? Ei kai se sen vaikeampi pitäisi olla? Vanhan kompuran voisin itse (taas isän) työkaluilla irrottaa ja laittaa uuden tilalle?

Taisi olla motonetissa uusi kompressori 1300€. Mutta 103tkm ajetusta purkuautosta otetun tilasin posteineen 180€. Eli tuo "uusi" käytetty kompressori on 132tkm "vähemmän ajettu".

Muutenhan se konepellin alunen on aika avara. Eikä kompressorissa ole edes mitään hihnoja tietenkään.

Kompuran vasta tilasin hetki sitten, että saa nyt nähdä miten tuo remppa etenee.

Ei nuo kai pitäisi mitään monimutkaisia "laitoksia" olla. Toki jos akku päättäisi levitä, niin sitten täytyy viedä oikealle korkaamolle korjattavaksi.

Noita sähkökompuroita ilmastoinnissa on ihan yleisesti hybrideissäkin, mutta kotikonstein noita ei voi vaihtaa, kuin jotkut jotka sitten muuten työskentelevät kylmäainealalla.

Ne kylmäaineet pitää ottaa talteen, ja uusittu sysyeemi asianmuikaisesti kuivata ja paineistaa ennen kuin sinne laitwtaan uudet kylmäaineet.

 

[pulatunnus]

Jatkoa sähköautokeskuluun.

En huomioinut vertailun laskelmissa huolto- ja korjauskustannuksia lainkaan, koska ne voivat kallistua kumpaan käyttövoimaan tahansa tilanteesta riippuen. Täyssähköllä korjausten tarve on yleisesti ottaen vähäisempi, koska kuluvia osia on vähemmän, mutta yksittäiset korjaukset ovat kalliimpia, koska niitä ei voi tehdä missä tahansa Pelti-Penan autopajassa käyttäen kolmannen osapuolen tarvikkeita. Täyssähköllä on halvemmat katsastukset, ja öljyjä ei tarvitse vaihtaa, mutta vastaavasti renkaat kuluvat alta nopeammin, ja näiden rengassetti maksaa yleensä enemmän, myös vakuutukset maksavat yleisesti ottaen enemmän sähköautoille. Bensakoneen vaihteisto voi hajota ja johtaa kalliiseen korjaukseen, mutta yhtälailla sähköauton ohjauselektroniikka, ICCU ja akkukomponenttien korjaus voi tuottaa kalliin laskun. Takuu ja korvauskäytännöt vaihtelevat valmistajasta, mallista ja maahantuojasta riippuen. Näin ollen käyttövoimien vertailussa kannattaa huomioida ainoastaan auton hankintahinta, lataus/tankkaus -kustannukset, ja jälleenmyyntihinta.

Sähköauton huoltokuluja yleisesti pidetään pinempinä, mutta ennakoimattoman korjaamisen kustannuksia pidetään isompana riskinä, vakuutukset voi olla yllättäviä, eli niitä kyllä kannattaa tarkastella. Ja siis mallikohtaisia juttuja, joissa myös eroja polttisten välillä.

Jäännösarvo vuosien päästä on arvoitus, on se sitten polttis ja sähkis, jos uusien sähkisten hinnat laskee, ja rahalla saa enemmän, niin se syö myös polttisten arvoa.

Renkaiden kuluminen on pitkälti kiinni kuskista ja siitä millaiset rengassarjat alle. Eli se myytti että voimalinja syö renkaita on osittain myytti, mutta se on totta että osa kuskeista saa ne nahkoiksi nopeasti ja se että joissain on kalliita kokoja. Energiapihien renkaiden valinta säästää energiakustannuksia.

Katsastus hinnat riippuu asemasta, voi olla sama kuin polttiksella.

Miksi ihmeessä jokaisella pitäisi olla kotona 11 kW latausasema?

Ei se pakollinen, joihinkin ajo profiileihin se voi olla järkevää, jos ei kohtuuttomia kustannuksia.

Moni sähkis kuski hoitelee arkilataukset ihan yksivaiheisella laturilla, jopa alla 10A 230v virroilla. ja voi mennä kuukausi tai toinenkin ja aina akku aamulla täysi.

Toki lukuisat ajaa sähkiksellä ilman kotilatausta, osalla työpaikalla edullinen lataus ja moni ajanut ihan julkisilla latauspisteillä. Se kotlataus, aina "tankkitäynnä" juttu on monelle vain niin iso lisäarvo että sen puolesta vähän investoikin.

 

[t-man83]

Tee se itse miesten viritksiä ei yleistason vertailussa tule huomioida. Jos marssit paikalliseen sähköliikkeeseen ja pyydät heitä toimittamaan avaimet käteen pakettina 11 kW latausaseman ja tähän liittyvät sähköasennukset ja pöytäkirjat keskimääräiseen pientaloon, voin sanoa että kustannus tulee olemaan suunnilleen sen 2 000 rahaa sis. ALV. Jos taloon pitää tehdä vielä keskusasennuksia, sähköliittymän suurennosta tai älykästä kuormanohjausta koko talon osalta, kasvaa hinta merkittävästi.

Just kävi sähkäri asentamassa defa powerin 11 kw:n latausaseman balanser-kuormanhallinnalla ~1200e (laitteet+asennus+tarvikkeet). Löytyy pörssisähköohjaus ja tosiaan se kuormanhallinta sisäänrakennettuna, niin voi huolettaa saunoa ja paistaa vaikka kalkkunan iltapalaksi uunissa, sekä samalla ladata autoa ilman pelkoa, että sulakkeet poksahtaa.

 

[jm82]

Noita sähkökompuroita ilmastoinnissa on ihan yleisesti hybrideissäkin, mutta kotikonstein noita ei voi vaihtaa, kuin jotkut jotka sitten muuten työskentelevät kylmäainealalla.

Ne kylmäaineet pitää ottaa talteen, ja uusittu sysyeemi asianmuikaisesti kuivata ja paineistaa ennen kuin sinne laitwtaan uudet kylmäaineet.

Jep. Tuossa ainakin yksi paja on tiedossa.

Kylmäainekin melko kallista.
Voikohan siis tuo melko halpa hinta yhdessä paikassa pitää paikkansa?
"kaasu 1234yf on 99€/kg"

Kylmäainetta taitaa olla 750g.

Myös se joku kuivan osa täytyy uusia samalla.

Mutta tuo sähköjen irrotus ja kiinnitys ei pitäisi olla kovin vaikeaa? Toki lupa siihenkin pitää/tai pitäisi olla.

 

[Pakana]

Jep. Tuossa ainakin yksi paja on tiedossa.

Kylmäainekin melko kallista.
Voikohan siis tuo melko halpa hinta yhdessä paikassa pitää paikkansa?
"kaasu 1234yf on 99€/kg"

Kylmäainetta taitaa olla 750g.

Myös se joku kuivan osa täytyy uusia samalla.

Mutta tuo sähköjen irrotus ja kiinnitys ei pitäisi olla kovin vaikeaa? Toki lupa siihenkin pitää/tai pitäisi olla.

Mun tietääkseni sen kompuran töpselin irroittamiseen ei sen kummempia lupia tarvitse, mutta en kyllä vannomaan mene.

Tuo R1234yf ei sinänsä ole mikään sähköautokaasu, vaan ylipäätään uudemmissa autoissa käytettävä kylmäaine.

Mikäli se systeemi ei ole vuotanut tyhjäksi, niin se järjeselmässä jo oleva kylmäainehan laitetaan takaisin, ja vain erotuksen verran lisätään, eli vaikka aina maksaisikin 100e/kg, niin ei jokin 200g lisäys konkaan vie.

 

[jm82]

Mun tietääkseni sen kompuran töpselin irroittamiseen ei sen kummempia lupia tarvitse, mutta en kyllä vannomaan mene.

Tuo R1234yf ei sinänsä ole mikään sähköautokaasu, vaan ylipäätään uudemmissa autoissa käytettävä kylmäaine.

Mikäli se systeemi ei ole vuotanut tyhjäksi, niin se järjeselmässä jo oleva kylmäainehan laitetaan takaisin, ja vain erotuksen verran lisätään, eli vaikka aina maksaisikin 100e/kg, niin ei jokin 200g lisäys konkaan vie.

Kyllä. Kiitos tiedosta! Hyvähän se, että kaasun voi uudelleenkäyttää. Eli säästyy uuden kaasun ostamiselta.

Eli ilmeisesti se tyhjiöinti aivan samoin ja siitä eteenpäin sitten. Poishan se vanha kaasu otetaan, että tietää montako grammaa siellä järjestelmässä oli. Uutta kassua sitten tarvittava määrä lisää.

 

[HengaHox]

Toki lukuisat ajaa sähkiksellä ilman kotilatausta, osalla työpaikalla edullinen lataus ja moni ajanut ihan julkisilla latauspisteillä. Se kotlataus, aina "tankkitäynnä" juttu on monelle vain niin iso lisäarvo että sen puolesta vähän investoikin.

Lisätäkseni että plugarikuskit pärjää varsin hyvin 1-vaihe latauksella kun monessa autossa ei muuta olekaan. Ja kehuskelevat että arkiajossa bensat vanhenee tankkiin kun pääsee sähköllä niin hyvin. Plugarit myös kuluttavat enemmän sähköä kuin vastaava täyssähkö.

11kW lataus on kiva. Ei välttämätön.

 

[t-man83]

Lisätäkseni että plugarikuskit pärjää varsin hyvin 1-vaihe latauksella kun monessa autossa ei muuta olekaan. Ja kehuskelevat että arkiajossa bensat vanhenee tankkiin kun pääsee sähköllä niin hyvin. Plugarit myös kuluttavat enemmän sähköä kuin vastaava täyssähkö.

11kW lataus on kiva. Ei välttämätön.

Ei todellakaan välttämätön, voi toki maksimoida halvan sähkön aikana, että tunnissa liikahtaa paljon edullista sähköä "tankkiin", jos sattuukin hinnat kohdilleen vuorokauden ajalle vain muutamalle tunnille (kuten hyvinkin usein talven aikana)

 

[TommiZeliard]

Onko suuremmasta akusta muuta haittaa kuin painavampi auto ja kalliimpi hinta? Muutaman vuoden ajat tuolla autolla isoja kilometrejä niin akun kapasiteetistä on jäljellä 70 kWh, ja pidemmässä juoksussa runsaat 60 kWh. Ei tarvitse autoa vaihtaa välissä, ellei akku hajoa totaalissa tuossa välissä.

Teollisuus ja mm. suuret liikekiinteistöt ostavat Mankala periaatteella sähköä omakustannushintaan.


Useimmilla ei ole mahdollisuutta kotilataukseen pörssisähkön halvimmalla hinnalla. Ennemmin tulee verrata julkisiin latauspisteisiin, joissa saa halvimmillaan ladattua 22 senttiä per kWh hinnalla.

Tehdään teoreettinen laskutoimitus nykyisillä hinnoilla. Latauksen hinta 22 senttiä per kWh ja 95E10 bensan hinta 1,73 euroa per litra. Uuden matka-ajoon kykenevän sähköauton hinta on 50 000 rahaa ja keskimääräisen bensiini auton hinta on 40 000 rahaa. Keskimääräinen sähköauto kuluttaa satasella 17 kWh = 3,75 euroa ja bensiiniauto kuluttaa 4 litraa satasella = 6,92 euroa. Ajetaan autoilla 10 vuotta ja 20 000 kilometriä per vuosi, jonka aikana sähköauton akku on todennäköisesti entinen ja bensiini auto kaipaa suurempaa remonttia. Sähköauton latauksen kustannukset yhteensä 7 500 rahaa. Bensa-auton tankkauksen kustannukset yhteensä 13 840 rahaa. Sähköauton latauskuluissa on säästänyt 6 340 rahaa, mutta vastaavasti auton hankintahinta oli 10 000 rahaa kalliimpi. Bensa auton jälleenmyyntihinta voi edelleen olla 5 000 - 10 000 rahaa, kun taas sähköauto on täysin arvoton lahonneen akuston myötä, koska vaihtoakut maksavat enemmän kuin auton nimellisarvo, joten romuttamolta ja varaosista voisi saada ehkä 1 000 rahaa hyvitystä. Jos käytettävissä on ainoastaan julkisia latauspisteistä, talouden kannalta vaaka kallistuu tässä tilanteessa bensa-auton puolella.
Heitetään toinen laskelma pääosin samoilla lähtötiedoilla, mutta nyt ladataan pääosin kotona halvoilla pörssisähkön hinnoilla, joista tulee siirrot ja verot huomioiden keskimäärin 10 senttiä per kWh. Sähköauton latauksen kustannukset yhteensä 3 400 rahaa, mutta tähän päälle tulee latausinfrastruktuurin pystyttäminen, joka kustantaa halvimmillaan 2000 rahaa. Tässä tilanteessa myös bensa-auto tulee loppupeleissä halvemmaksi.

Polttoaineen hintakehitys on ollut varsin stabiilia verrattuna sähkön hintakehitykseen, jota on nykypäivänä mahdotonta ennustaa edes parin päivän päähän, koska ei voida ennustaa paljonko tuulee ja hajoaako ydinvoimalan turbiini, vai onko ankkuri katkaissut vaihteeksi valtioiden välisiä siirtoyhteyksiä. Suomen kaikkien aikojen korkein pörssisähkön hinta on ollut 2,35 euroa per kWh + myyjän marginaali + verot, joka tapahtui 5.1.2024 klo 19-20 välisellä tunnilla. Sähkön hinta on käynyt myös negatiivisella puolella, joten vaihteluväli on massiivinen. Sähkön kiinteä hinta on vaihdellut 4 - 35 sentin välillä per kWh, joten vaihteluväli on myös kiinteällä hinnalla huomattava.
95E10 bensiinin hinta on ollut kalleimmillaan 2,57 euroa per litra ja halvimmillaan 1,4 euroa per litralta, joten vaihteluväli on todella maltillinen verrattuna sähkön hinnan heiluntaan, huomioiden ettei bensan hinta muutu yhtäkkiä vaan hinnanmuutos tapahtuu vähitellen, ja on helpommin ennustettavissa.

Siirsin sähköautokeskustelusta tänne käyttövoimiin.

Laskit keskimääräisen sähköauton 17 kWh/100 km:llä, mikä on aavistuksen alakanttiin. Bensiiniautolle sen sijaan käytit 4 l/100 km, mikä on aivan epärealistisen vähän. Sait energiakulujen erotukseksi 6,92 € - 3,75 € = 3,17 €/100 km. Tämä on käyttämälläsi 200 tkm matkalla 6 340 €. Se ei riitä kuittaamaan sähköauton 10k suurempaa hankintahintaa - etenkään, kun oletit jälleenmyyntihinnoiksi bensalle 5-10k ja sähkölle vain 1k.


Spritmonitor kertoo 2020-2025 autojen (joilla merkattu kuluja vähintään 15 tkm matkalta) keskikulutuksiksi sähkölle 18,74 kWh/100 km ja bensiiniautoille 7,29 l/100 km (hybrideille tosin olisi 5,65 l/100 km, mutta tunnut vierastavan akkuja ja niistä aiheutuvia kuluja, joten mennään perinnebensalla).

Meillä Espoossa sähköauton lataus rivariyhtiön liittymästä maksoi vuonna 2024 (energia, siirto, sähkövero, alvit) 10,97 snt/kWh. Hintaa nostaa kaukolämmönvaihdin (3,5 MWh/a, ~25-30 % yhtiön kulutuksesta), joka pyörii pörssisähkön kalliimmilla päivätunneillakin. Lisäksi tuohon tulisi käyttämälläsi 20 tkm/a 0,80 snt/kWh, koska latauspaikka maksaa ylimääräistä 30 €/a. Lisämaksulla katetaan kulua, kun taloyhtiö neljä vuotta sitten osti mittaroidun latauspisteen asennuksineen ja mittauksineen 270 eurolla (540 € per kaksi latauspistettä). Yhteensä latauskulu on 10,97 + 0,80 = 11,77 snt/kWh. Julkisista latauksista on tullut 65 tkm matkalla kulua 0,59 snt/kWh, eli lisäkulua vs. kotilataus noin 0,4 snt/kWh. Tämän mukaan laskemalla espoolaisen sähköauton energiakulut olivat vuonna 2024 12,17 snt/kWh. Keskimäärin sähköautolle kuitenkin voinee laskea noin 0,17 €/kWh, koska keskimäärin siirto on Caruna Espoota kalliimpaa, latauspiste on kalliimpi ja julkisen latauksen osuus suurempi.

Tilastokeskuksen mukaan E10 maksoi samana vuonna 2024 keskimäärin 1,829 €/l.

Sähkö, 200 tkm:
18,74 kWh/100 km * 0,17 €/kWh * 2 000 = 6 371,60 € (sinun 6 340 € oli ihan samaa luokkaa)

Bensa, 200 tkm:
7,29 l/100 km * 1,829 €/l * 2 000 = 26 666,82 € (tämä sen sijaan on lähes kaksinkertainen vs. sinun 13 840 €)

Näillä laskien erotus on 20 295,22 €, millä voikin jo olla mahdollista kuitata 10k hankintahintaero. Nettiauton halvin 10 v/200 tkm uutena 40k-bensa on 160 hv Mondeo, 8,9k, mikä osuu 5-10k-haarukkaasi. Halvin 10 v/200 tkm sähköauto maksaa 7,2k, mikä on reilusti enemmän kuin arvioimasi 1k. Lisäksi tuo 7,2k maksava oli Leaf 24 kWh. Sen arvoa alentaa hyvin pieni akkukapasiteetti. Akku on jo alkujaankin pieni, minkä lisäksi sen 200 tkm jäljiltä oleva SoH on alentunut reilusti normaalia enemmän, koska pieneen akkuun kertyy nopeammin syklejä per km. Plugareissakin on nykyään suurempia akkuja. Jos katsotaan nykyisiä >65 kWh-akullisia 50k sähköautoja, niin niissä lienee arvoa 10 v/200 tkm kohdalla paljon enemmän kuin Leaf 24 kWh:n 7,2k. Puhutaan ennemminkin 15-20k nykyrahassa, eli paljon enemmän kuin arvioimasi 1k.

Sähkö säästää 200 tkm matkalla noin 20k, kun laskettiin ylempänä olevilla luvuilla. Lisäksi sähköautossa on arvoa 10 v/200 tkm kohdalla noin 5-10k bensaa enemmän. Noiden yhteisvaikutus on 25-30k, millä on mahdollista kuitata 10k suurempi hankintahinta. Toki joku yksittäinen bensakuski voi hyvällä ajoprofiililla ajaa ympärivuotista tankkauksista laskettua alle 5 l/100 km, mutta nyt mentiin 2020-2025 bensa-autojen Spritmonitorin keskimääräisellä kulutuksella vähintään 15 tkm matkalla (oletus on 1 500 km, mutta suljin ne pois, ettei siellä ole lyhyen ajan urheilua).


Edit. Uusien henkilöautojen ostajat ovat ilmeisesti huomanneet täyssähkön säästöpotentiaalin, sillä tilastokeskuksen mukaan täyssähköjä on myyty 01-04/2025 ~yhtä paljon kuin bensoja. Kaikkia ladattavia autoja on myyty yli 1,4-kertaisesti vs. bensoja (ja 12,7-kertaisesti vs. Diesel). Ladattavia myytiin 01-04/2025 enemmän kuin muita yhteensä, 55,96 % kaikista uusista henkilöautoista yhteensä. Täyssähköjä oli 34,6 % kaikista uusista henkilöautoista.

 

[TurboJ]

Tuo on erinomainen ja seikkaperäinen selonteko. Mietin vain, että kuinkahan mahtaisi saada aikaan oikeasti kattavan ja pätevän selvityksen auton arvonalenemasta ja sen vaikutuksista. Siltä osin tuo "nettiauton halvin" -vertailu ei ole riittävä tarkastelutapa.

Itseäni kiinnostaisi käyttövoiman vaikutus nimenomaan kokonaistaloudellisesti ja valitettavasti valmiit lähteet asian tarkasteluun ovat yleensä poliittisesti värittyneitä ja niissä on selvää vääristelyä jompaan kumpaan suuntaan. Miten siis lähtisit tutkimaan käyttövoiman merkitystä arvonalenemaan syväluotaavasti ja vääristymät välttäen?

Arvonaleneman vaikutus on kuitenkin merkittävä: kaikissa omaa autoiluani koskevissa laskelmissa se on säännönmukaisesti ollut autoilun suurin menoerä.

 

[cips]

Kyllä tuolla sunkin ajoprofiililla sähköpaku olisi edullisempi, jos et joutuisi olemaan julkisen latauksen varassa.. Tai ainakin tonniluokassa..Kolmetonnisissa ei taida vielä käytännön range riittää tuohon.

Tietysti jos nykyisen auton reaaliarvo on jossain 5k€ nurkilla, niin turhahan niitä polttoainekulujen säästöjä on alkaa laskea, mutta jos uuden pakun laittaa.

Niin, pointti onkin siinä että minulle tärkeimmät asiat ovat (ajosuorite n. 25 tkm/v):

-Autoilun kaikki kustannukset <20c/km. Nykyisellä 7v aikana keskimäärin 18c/km (nämä siis alv 0).
-Range kuormasta, säästä, vuodenajasta ja "motari/kaupunki" riippumatta vähintään 300 km

Nämä eivät toteudu millään sähköpakulla. Ei mahdollisuutta kotilataukseen, tämä ei siltikään tilannetta kääntäisi.
Ajan mieluummin (paljon) käytetyllä dieselillä ja säästän näin yli 2000e vuodessa (tai enemmänkin).
Ja sähköpakun jäännösarvo on epävarmuustekijä (laitoin juuri tuossa aiemmin esimerkin, uusi Townstar EV alk. 44400e, nettiautossa 1v vanha 1000 km ajettu 27900e).
Viimeksi tankkasin 1,43e/l (sis. alv) ja nyt ollut kulutus alle viisi litraa sadalla taas pitkään, joten energiakustannus 5,5e/100 km (alv 0).

 

[TommiZeliard]

Tuo on erinomainen ja seikkaperäinen selonteko. Mietin vain, että kuinkahan mahtaisi saada aikaan oikeasti kattavan ja pätevän selvityksen auton arvonalenemasta ja sen vaikutuksista. Siltä osin tuo "nettiauton halvin" -vertailu ei ole riittävä tarkastelutapa.

Itseäni kiinnostaisi käyttövoiman vaikutus nimenomaan kokonaistaloudellisesti ja valitettavasti valmiit lähteet asian tarkasteluun ovat yleensä poliittisesti värittyneitä ja niissä on selvää vääristelyä jompaan kumpaan suuntaan. Miten siis lähtisit tutkimaan käyttövoiman merkitystä arvonalenemaan syväluotaavasti ja vääristymät välttäen?

Arvonaleneman vaikutus on kuitenkin merkittävä: kaikissa omaa autoiluani koskevissa laskelmissa se on säännönmukaisesti ollut autoilun suurin menoerä.

Nettiauton halvimman tarkoituksena oli osoittaa, että 50k uutena maksavan 10 v/200 tkm sähköauton arvo ei ole väitetty 1k, vaan jopa Leaf 24 kWh:sta pyydetään huomattavasti enemmän, 7,2k.

Tuon jälkeen heitin hatusta ja tein vertailun sen perusteella, että 50k-sähkiksen arvo olisi 10 v/200 tkm kohdalla 5-10k enemmän kuin uutena 40k maksaneen bensan, eli toisin sanoen sähkön absoluuttinen arvonalennus olisi 0-5k suurempi. Energiakuluissa sähkö voitti 20k:lla, joten arvonalennuksen kera sähkö olisi voitolla "enää" 15-20k, millä hyvinkin todennäköisesti kuittaa sähköauton 10k suuremman lainan ylimääräiset korkokulut 10 v ajalta, ja jää vielä voitollekin luokkaa 10k.

Hattua paljon parempaa dataa tuskin on olemassa, sillä 2015 sähköautot olivat alkutekijöissään. Pari satkua ajetusta 2015 Leaf 24 kWh pyydetään 7,2k, ja vähintään 65 kWh-akkuisesta pyydetään alkaen 19k (Model S 70 kWh). Model S on ollut kallis uutena, mutta Teslan hintoja painanee mainehaitta ja sitä seurannut ylitarjonta käytetyistä. Eiköhän yli 65 kWh-normisähköskodan pyynti silti asetttune@10 v/200 tkm ennemmin 15k kuin 10k tienoille nykyrahassa, kun ensimmäiset sellaiset aikanaan tulevat käytettyjen markkinoille 2031.

Jos yli 65 kWh-normisähköskodasta pyydetään tulevaisuudessa nykyrahaa 15k, ja se johtaisi hatusta heittämäni mukaisesti sähkiksen 0-5k suurempaan arvonalenemaan (kun uusien hinnat 50k ja 40k), tarkoittaisi se bensan hinnaksi 5-10k. Tuo on hieman alakanttiin, sillä Nettiautossa Octavia 7k, Mondeo 9k, Passat 9k, Avensis 12k ja M-B CLA 14k. Octavian halpaa pyyntiä selittää se, että se on uutena ollut lähempänä 30k. Vastaavasti M-B on uutena maksanut selvästi yli 40k, mikä selittää suurempaa arvoa. Jätetään nuo huomioimatta, jolloin uutena 40k maksaneesta pyydetään@10 v/200 tkm noin 10k. Silloin sähköauton arvonalennus olisi 5k suurempi, eli 20k halvempien energiakulujen kanssa 15k voitolla. Kyllä sillä maksaisi 10k (50k vs. 40k) suuremman autolainan ylimääräiset korkokulut 10 v ajalta ja jäisi vielä voitolle luokkaa 10k.

Tuo 10k voitto sulaisi siinä, jos ympärivuotinen tankkauksista laskettu kulutus omalla ajoprofiililla olisi alle 4,5 l/100 km ja korkoprosentti yli 8,5 %.

Toisaalta nuokaan eivät riittäisi tekemään bensasta edullisempaa, jos saa pörssisähkön avulla ladattua ympärivuotisen keskiarvon halvemmalla kuin laskuissa käytetty 17 snt/kWh. Tai jos ajoprofiilin ansiosta todellinen kulutus on alle 18,74 kWh/100 km. Tai jos ajomäärä on suurempi kuin laskuissa käytetty 20 tkm/a.

 

[Ruhnama]

Siirsin sähköautokeskustelusta tänne käyttövoimiin.

Laskit keskimääräisen sähköauton 17 kWh/100 km:llä, mikä on aavistuksen alakanttiin. Bensiiniautolle sen sijaan käytit 4 l/100 km, mikä on aivan epärealistisen vähän. Sait energiakulujen erotukseksi 6,92 € - 3,75 € = 3,17 €/100 km. Tämä on käyttämälläsi 200 tkm matkalla 6 340 €. Se ei riitä kuittaamaan sähköauton 10k suurempaa hankintahintaa - etenkään, kun oletit jälleenmyyntihinnoiksi bensalle 5-10k ja sähkölle vain 1k.. *paljon tekstiä*

Laadukas postaus, paljon hyviä näkökulmia aiheeseen. Omissa laskelmissa pääsi unohtumaan AC latauksen hyötysuhde, jolloin 17 kWh keskikulutuksella 100 km matkalla latauksen hinta tuleekin katsoa 19 - 20 kWh mukaan. Pikalatausasemien kalliimpia latauskustannuksia en huomioinut lainkaan. Bensa-auton kulutuksen katsoin modernien hybridien (ei plugarit vaan pelkästään jarrutusenergian talteenotto) mukaan, jossa esimerkkinä oli perus Toyotan hybridi. Aikaisemmin hybridin hinta oli 40k rahaa uutena mutta tekniikan kehittyessä hankintahinta onkin pudonnut lähemmäs 35k rahaa. Isomman bensiiniauton saa 40k rahalla mutta tällöin myös keskikulutus nousee 6 - 7 litran tietämille per 100 km. Itseasiassa hieman Yarista suuremmissa hybrideissä keskimääräinenkulutus on lähempänä 5 litraa per 100 km. Yllättäen myös käytetyistä ei-hybridi bensakoneista löytyy myös keskikokoisia malleja, jotka voivat kuluttaa alle 5 litraa per 100 km. Ohessa yksi uutinen aiheesta: Arkiajossa reilusti alle 5 litraa sadalla kuluttavia käytettyjä polttomoottoriautoja on oikeasti olemassa

Sähköauton olematon jälleenmyyntihinta perustuu akun kuolemiseen. Joko akku leviää käsiin 200 000 kilometrin ajon aikana, tai vaatii korjausta, ja pelkkien varaosien myyntihinta on toistaiseksi tähtieteellinen auton valmistajaa edustavissa liikkeissä. Akkutakuu on myös mennyt vanhaksi viimeistään 10 vuoden kuluessa, jolloin valmistaja tai edes vakuutusyhtiö ei korvaa ajokelvotonta akkua.
Tällä hetkellä myynnissä ei ole 10 vuotta vanhoja sähköautoja, joiden tekniikka vastaisi nykyajan autoja. En ymmärrä kuka täysijärkinen ostaisi yli 200 000 kilometria ajetun ja miniakkuisen Nissan Leafin tai jonkun täyssähköäisen kääpiöauton tuhansien eurojen hinnalla. Tuollainen auto hädintuskin soveltuu edes kaupunkiajoon, ja jos akku alkaa oireilemaan, korjaus maksaa suurella todennäköisyydellä enemmän kuin auton hankintahinta. Nykyajan myynnissä olevia sähköautoa yli 10 vuoden ikäluokassa vastaa ehkä parhaiten Tesla Model S, joita löytyy käytettynä 20 000 - 30 000 rahan hintahaarukassa. Tuollaisen ostaminen ilman kattavaa akkutakuuta on joko uhkarohkeaa tai yksinkertaisesti tyhmää. Tesla sammui tielle ja korjaus olisi maksanut 20 000 euroa
Yksi asia, joka selittää noiden vanhojen Nissan Leaffien tai Volkswagen e-up:n älyttömiä pyyntihintoja on se ettei myynnissä ole juurikaan parempia sähköautoja kuin vasta yli 15 000 rahan hintarajan jälkeen. Näin ollen pikkuakkuisista vanhentunutta tekniikkaa edustavista romuista voi pyytää selvää ylihintaa pelkästä käyttövoimasta ja mahdollisuudesta halpaan lataukseen kotipistorasiasta. Näille autoille on varmasti omat markkinansa olemassa mm. eläkeläisten kauppakasseiksi ja kakkosautoksi lasten kuskaamiseen, mutta hinnassa on toistaiseksi reilusti ilmaa.

 

[Ruhnama]

Miksi ihmeessä jokaisella pitäisi olla kotona 11 kW latausasema?

Yleensä nopeampaa kotilatausta tarvitaan, jos on tarkoitus ladata halvan pörssisähkön aikaan tai autoa tarvitaan matka-ajoon säännöllisesti.
esim. autossa on 60 kW akku, joka pitäisi ladata 20 % varauksesta 80 % varaukseen yön halpojen tuntien aikana. 11 kW AC-latauksella hyötysuhde huomioiden auton lataukseen kuluu alle 4 tuntia esim. yöajan halvimmat tunnit 00 - 06 välillä, riippuen esim. siitä milloin maalämpöpumppu tai vastaava raskaampi kuorma pyörii yöajan halpoina tuntreina.
1-vaiheisella latauksella 8 Ampeerin virralla samaan lataukseen kuluu 20 tuntia, jolloin vähintään 12 tuntia osuu kalliimmille tunneille. 1-vaiheisella latauksella 16 Ampeerin virralla samaan ataukseen kuluu 10 tuntia, jolloin vähintään 2 tuntia osuu kalliimmille tunneille.
Entä jos tulee töistä ja jälkeisiltä menoilta kotiin vasta klo 22:00 ja seuraavana aamulla pitäisi lähteä ajamaan klo 07:00? Ei taida yksivaiheinen lataus riittää, jolloin pitää tankata joko matkan aikana, tai käyttää auto pikalatauksella ennen nukkumaan menoa.

 

[Ruhnama]

1. Eihän uuden sähköauton ostaja ole keskimääräinen ihminen. Uuden sähköauton ostajalla on erittäin todennäköisesti mahdollisuus joko kotilataukseen taikka lataamisen työpaikalla. Muutenhan hän ei sitä sähköautoa varmaankaan ostaisi.
2. Jos hankkii bensiiniauton, joka kuluttaa oikeasti vähän se on kyllä hyvin pitkälle optimoitu pieni moottori. Niissä on kyllä sitten tämän takia ihan omat ongelmansa.
3. Kulutuslukemaan 4l/100 km ei pääse mitenkään kuin jollain plug-in hybridillä. Tavallinen bensiiniauto ei siihen pääse. Esimerkiki Hyundai i10, siis kirpun kokoinen auto, kuluttaa 4,9l/100 km. Ei se kyllä paljoa maksakaan, mutta sehän on kauppakassi.
4. Sähköauton akku ei ole "todennäköisesti entinen" 200 000km matkan jälkeen, tästähän on vaikka kuinka paljon dataa. Etenkään uusien, tänä vuonna myytävien, sähköautojen akku ole ole entinen.5
5. Liikennepolttoneisteiden päästökauppa alkaa vuonna 2027. Se nostaa polttoaineen hintaa, mutta hinnan korotuksesta ei ole tietenkään vielä tietoa. Miten olet ottanut huomioon tämän riskin laskelmissasi?

1. Jos 2030 luvulla on tarkoitus pakottaa kaikki suomalaiset sähköiseen ajoneuvoliikenteeseen, niin nykyiset hankintahinnat ja akkutekniikan rajoitukset eivät sovellu pienituloisille tai sille Pihtiputaan mummolle. Sähköautolla on käyttäjänsä ja sopivat käyttötarpeensa mutta missään nimessä niitä ei voi suositella läheskään kaikille suomalaisille.
2. Tapauskohtaiset ongelmat ovat tapauskohtaisia
3. Valmistajan ilmoittama mitattu keskimääräinen polttoaineen kulutus per 100 km voi olla yläkanttiin monille käyttäjille. esim. pari vuotta vanhalla Skoda Octavialla voi saada painettua päivittäisen kulutuksen reilusti alle 5 litraa per 100 km, vaikka valmistajan ilmoittama yhdistetty kulutus on väliltä 6 - 7 litraa per 100 km.
4. Mihin ennustukseen perustuu väite uusien sähköautojen akun elinkaaresta ja vikaantumisherkkyydestä? Tesla Model S on jo osoittanut mallia akkujen luotettavuuden ja korjauskustannusten osalta.
5. Tämä on totta, mutta näkisin suurempana riskinä sähkön hintojen huomattavan nousun lähivuosien aikana, koska teollisuuden sähkönkulutus kasvaa merkittävästi mutta uutta sähköntuotantoa ei tule samassa tahdissa, ja se vähäkin tuotanto on täysin sääriippuvaista. Onko Suomi Irlannin tiellä?

 

[breez]

Nämä kahden tonnin latausasemakustannukset on kyllä päättömiä. 200-300 euron "matkalaturilla" saa 11 kW tehot kolmivaiherasiasta eikä sähkömiestä tarvitse vaivata. Laite sisältää vaatimusten mukaiset vikavirtasuojat ja kytkennän, eli voimavirtapistokkeen liittämisen rasiaan, saa tehdä maallikko.

 

[breez]

3. Valmistajan ilmoittama mitattu keskimääräinen polttoaineen kulutus per 100 km voi olla yläkanttiin monille käyttäjille. esim. pari vuotta vanhalla Skoda Octavialla voi saada painettua päivittäisen kulutuksen reilusti alle 5 litraa per 100 km, vaikka valmistajan ilmoittama yhdistetty kulutus on väliltä 6 - 7 litraa per 100 km.

Niin voi olla kun lähdetään optimiolosuhteissa köröttelemään 60 km/h maantielle. Muuten se suunta on lähes poikkeuksetta toinen eli valmistajan ilmoittamaan yhdistettyyn kulutuslukemaan ei pääse tavallisessa seka-ajossa. Eikä varsinkaan ympärivuotisesti. Tämä selviää yleisesti autolehtien koeajoista ja toisaalta ihmisten raportoimista tankkauksista lasketuista kulutuksista.

 

[kaarlos]

Yleensä nopeampaa kotilatausta tarvitaan, jos on tarkoitus ladata halvan pörssisähkön aikaan tai autoa tarvitaan matka-ajoon säännöllisesti.
esim. autossa on 60 kW akku, joka pitäisi ladata 20 % varauksesta 80 % varaukseen yön halpojen tuntien aikana. 11 kW AC-latauksella hyötysuhde huomioiden auton lataukseen kuluu alle 4 tuntia esim. yöajan halvimmat tunnit 00 - 06 välillä, riippuen esim. siitä milloin maalämpöpumppu tai vastaava raskaampi kuorma pyörii yöajan halpoina tuntreina.

Miksi se pitäisi ladata aina yön yli 20% -> 80%? Ymmärrän että olisihan se kätevää, mutta jälleen kerran - aika harvinainen keissi on se että tuollainen ajomäärä realisoituu niin usein että tuo yön yli olisi välttämättä relevanttia, jos nyt puhutaan siis normaaleista ihmisistä eikä niistä jotka ajavat sen >50Mm vuoteen joka taas on ihan oma keissinsä. Jos taas on niin että sattuu pari tuollaista päivää peräkkäin (keskimääräiselle henkilölle, eli 15Mm vuoteen ajavalle näitä tuskin sattuu edes joka viikko) niin sittenpä voi ajaa sinne ABC:lle lataamaan.

Itse ihan kerrostalossa asuvana keskimääräisen ajosuoritteen ajavana lataan 8A laturilla ja ~27Mm aikana on oikeasti ollut alle 10 kertaa kun on ollut pakko käydä lataamassa julkisella latausasemalla ja mikään näistä ei ole liittynyt arkiajoon.

 

[kyynelkaasu]

Näillä laskien erotus on 20 295,22 €, millä voikin jo olla mahdollista kuitata 10k hankintahintaero. Nettiauton halvin 10 v/200 tkm uutena 40k-bensa on 160 hv Mondeo, 8,9k, mikä osuu 5-10k-haarukkaasi. Halvin 10 v/200 tkm sähköauto maksaa 7,2k, mikä on reilusti enemmän kuin arvioimasi 1k. Lisäksi tuo 7,2k maksava oli Leaf 24 kWh. Sen arvoa alentaa hyvin pieni akkukapasiteetti. Akku on jo alkujaankin pieni, minkä lisäksi sen 200 tkm jäljiltä oleva SoH on alentunut reilusti normaalia enemmän, koska pieneen akkuun kertyy nopeammin syklejä per km. Plugareissakin on nykyään suurempia akkuja. Jos katsotaan nykyisiä >65 kWh-akullisia 50k sähköautoja, niin niissä lienee arvoa 10 v/200 tkm kohdalla paljon enemmän kuin Leaf 24 kWh:n 7,2k. Puhutaan ennemminkin 15-20k nykyrahassa, eli paljon enemmän kuin arvioimasi 1k.

Tapansa mukaan analyyttinen postaus Tommilta, mutta tähän arvonalenemaan pieni kommentti.

Olen itsekin pohtinut ja pyöritellyt sähköautojen jäännösarvoja päässäni, ja vaikka haluaisin uskoa hyvää, niin sähköautoilla tuntuu olevan vaikeuksia kasvattaa markkinaosuuttaan. Pitkät, lataustaukoon keskeytymättömät matka tulevat olemaan käytetyillä sähköautoilla vielä vaikeampia kuin uusilla ja kotilatausmahdollisuuksien puute on varmasti hankintaa rajoittava tekijä monilla myös jatkossa. Samaan aikaan käytettyjen sähköautojen tarjonta tulee parantumaan huomattavasti lähivuosien aikana, joten jos kysyntä ei suuremmin kasva nykyisestä, niin silloin käytettyjen hinnat joustavat alaspäin.

Kun Nettiautosta hakee yli 195 tkm ajettuja sähköautoja vuosimallia 2015 tai uudempi, niin alle kahdessakympissäkin on jo kaikenlaista.

-Kona Electric, 64 kWh, 2019, 220 tkm, hp. 16 940€ (yksityisellä myyjällä)
-Tesla Model S (supereilla), 70 kWh, 2016, 220 tkm, hp. 17 500€ (yksityisellä myyjällä)
-Jaguar I-Pace, 90 kWh, 2019, 198 tkm, hp. 18 200€ (yksityisellä myyjällä)
-Hyundai Ioniq 5, 73 kWh, 2021, 237 tkm, hp. 18 390€ (liikkeessä)
-Tesla Model S, 75 kWh, 197 tkm, hp. 19 650€ (liikkeessä)
-Hyundai Ioniq 5, 73 kWh, 2023, 219 tkm, hp. 21 890€ (liikkeessä)
-Volkswagen ID5, 82 kWh, 2022, 207 tkm, hp. 22 900€ (liikkeessä)

Koska nuo ovat myytävien autojen hintapyyntöjä eivätkä autoliikkeiden suoraostohintoja, niin tänään ostettava 50k€ sähköauto säilyttämässä 15-20k€ arvostaan 10v/200tkm iässä lienee yleisesti ottaen toiveajattelua. Johan se auton arvo putoaa muutamassa vuodessa (Ioniq 5, ID5) tuohon 15-20k€ haarukkaan, kun sillä ajetaan 200tkm. Sitten jos ikääkin on 10 vuotta 2-3 vuoden sijaan, niin pakkohan vuosienkin on näkyä melko rajusti auton arvossa... Voinee olla tyytyväinen, jos nyt ostetusta 50k€ sähköautosta saa 10v/200tkm myöhemmin kymppitonnin.

 

[maustevoi]

Kyllä itsekin näen, että

Tapansa mukaan analyyttinen postaus Tommilta, mutta tähän arvonalenemaan pieni kommentti.

Olen itsekin pohtinut ja pyöritellyt sähköautojen jäännösarvoja päässäni, ja vaikka haluaisin uskoa hyvää, niin sähköautoilla tuntuu olevan vaikeuksia kasvattaa markkinaosuuttaan. Pitkät, lataustaukoon keskeytymättömät matka tulevat olemaan käytetyillä sähköautoilla vielä vaikeampia kuin uusilla ja kotilatausmahdollisuuksien puute on varmasti hankintaa rajoittava tekijä monilla myös jatkossa. Samaan aikaan käytettyjen sähköautojen tarjonta tulee parantumaan huomattavasti lähivuosien aikana, joten jos kysyntä ei suuremmin kasva nykyisestä, niin silloin käytettyjen hinnat joustavat alaspäin.

Kun Nettiautosta hakee yli 195 tkm ajettuja sähköautoja vuosimallia 2015 tai uudempi, niin alle kahdessakympissäkin on jo kaikenlaista.

-Kona Electric, 64 kWh, 2019, 220 tkm, hp. 16 940€ (yksityisellä myyjällä)
-Tesla Model S (supereilla), 70 kWh, 2016, 220 tkm, hp. 17 500€ (yksityisellä myyjällä)
-Jaguar I-Pace, 90 kWh, 2019, 198 tkm, hp. 18 200€ (yksityisellä myyjällä)
-Hyundai Ioniq 5, 73 kWh, 2021, 237 tkm, hp. 18 390€ (liikkeessä)
-Tesla Model S, 75 kWh, 197 tkm, hp. 19 650€ (liikkeessä)
-Hyundai Ioniq 5, 73 kWh, 2023, 219 tkm, hp. 21 890€ (liikkeessä)
-Volkswagen ID5, 82 kWh, 2022, 207 tkm, hp. 22 900€ (liikkeessä)

Koska nuo ovat myytävien autojen hintapyyntöjä eivätkä autoliikkeiden suoraostohintoja, niin tänään ostettava 50k€ sähköauto säilyttämässä 15-20k€ arvostaan 10v/200tkm iässä lienee yleisesti ottaen toiveajattelua. Johan se auton arvo putoaa muutamassa vuodessa (Ioniq 5, ID5) tuohon 15-20k€ haarukkaan, kun sillä ajetaan 200tkm. Sitten jos ikääkin on 10 vuotta 2-3 vuoden sijaan, niin pakkohan vuosienkin on näkyä melko rajusti auton arvossa... Voinee olla tyytyväinen, jos nyt ostetusta 50k€ sähköautosta saa 10v/200tkm myöhemmin kymppitonnin.

Itsekin näen, että on todennäköisempää että sähköautot tiputtavat arvoaan nopeammin, kuin polttom aottoriset.
- teknologian kehitys (akkuteknologian kehitys, virran ulosotot, 400v-800v yms. akkulämmitykset tulossa vasta osaan autoja)
- akkujen kunnon lasku --> jos 100% akulla päästiin 500km, niin x vuoden kuluttua vaikka 425km --> pakko näkyä pyyntihinnassa
- satunnaiset suunnitteluvirheet 1gen tuotteissa (vrt. miten esim. ioniq 5 facelift korjasi puutteita jne..)

Näinkin sanottuna, niin käytettyä ostaville voi olla kohta kivoja ostonpaikkoja aikavälillä 1v-5v --> tulee myytäväksi sinänsä ihan kelvollisia autoja vähintäänkin kakkosauto-käyttöön.

Toki itsekin vaihdan sähköön heti, kun se "kannattaa".. Mutta vaatinee aurinkopaneelit vähintäänkin, että saa perusteltua kannattavaksi ..

 

[cips]

Itsekin näen, että on todennäköisempää että sähköautot tiputtavat arvoaan nopeammin, kuin polttom aottoriset.

https://www.nettiauto.com/nissan/townstar/13639872

Jokainen ajettu kilsa maksanut 4€ pelkästään arvonalenemana. 540 kg kantavuus. Ei pääse talvella edes Hgistä Lahteen ja takaisin ilman lataamista. Ei ei ei!

 

[HengaHox]

Jos 2030 luvulla on tarkoitus pakottaa kaikki suomalaiset sähköiseen ajoneuvoliikenteeseen

Aika iso jos. Missä näin on esitetty?

Ainoastaan uusien autojen myyntiä on ajateltu rajoittaa. Ei ketään ole ihmisten autoja pakkolunastamassa.

 

[t-man83]

Nämä kahden tonnin latausasemakustannukset on kyllä päättömiä. 200-300 euron "matkalaturilla" saa 11 kW tehot kolmivaiherasiasta eikä sähkömiestä tarvitse vaivata. Laite sisältää vaatimusten mukaiset vikavirtasuojat ja kytkennän, eli voimavirtapistokkeen liittämisen rasiaan, saa tehdä maallikko.

On ja ei. Saa pörssisähköohjauksen ja kuormanhallinnan. Toki saisihan ne matkalaturiinkin, mutta kaikki ei osaa. Voihan se lisätä talolle arvoakin, vähän niinkuin asennettu valokuitukin. Itsellä oli juurikin moinen matkalaturi hankinnassa, mutta päädyttiin tukemaan paikallista sähkäriä

 

[breez]

On ja ei. Saa pörssisähköohjauksen ja kuormanhallinnan. Toki saisihan ne matkalaturiinkin, mutta kaikki ei osaa. Voihan se lisätä talolle arvoakin, vähän niinkuin asennettu valokuitukin. Itsellä oli juurikin moinen matkalaturi hankinnassa, mutta päädyttiin tukemaan paikallista sähkäriä

Joo olen kyllä samaa mieltä noista lisäominaisuuksista eli ne voivat helposti olla kalliimman ratkaisun arvoisia. Sitä vaan, että eivät ole sillä tavalla välttämättömiä, että tarvitsee jokaiseen kustannusvertailuun sellaista laskea.

 

[kyynelkaasu]

Ei liittyen sinun autovalintaasi, mutta yleisenä kommenttina dieselin järkevyydestä, näissä vertailuissa unohtuu usein ottaa huomioon polttoaineen kulutus. Yleisesti ottaen vertailukelpoinen diesel saattaa kuluttaa jopa useita litroja vähemmän per 100km verrattuna bensakoneeseen.

Esimerkkinä tuolla muutama viesti taaksepäin keskusteltu Laguna III. Dieselinä 1,5dci (110hv), ilmoitettu yhdistetty kulutus on 5,1l/100km. Vastaava bensa 1,6 (sekin 110hv) kuluttaa 7,8l/100km. Kun laskee vaikka 10000 kilsalle, niin eroa polttoainekuluissa tulee tästä dieselin hyväksi yli 400€. Lagunan dieselvero näyttäisi olevan neljänsadan luokkaa, eli kymmenen tuhannen vuosikilsoilla mennään jo tasoihin. Tämä vielä oletuksella, että 95 ja diesel ovat saman hintaisia, ainakin tähän mennessä diesel on tainnut olla joitakin senttejä halvempaa litralta. Tulevaisuudesta ei toki tiedä.

Lisäksi dieselissä ajotapa tai ympäristö vaikuttaa yleensä kulutukseen vähemmän kuin bensakoneessa. Taas esimerkkinä nuo lagunat, dieselissä ilmoitetun maantie- ja kaupunkikulutuksen ero on 1,8 litraa (6,3 vs. 4,5), bensakoneisessa 4,1 litraa (10,4 vs. 6,3). Ts. kaupunkipyöritys tai raskas kaasujalka lisää vielä eroa dieselkoneisen eduksi.

Esimerkki on toki vanhemmista autoista, hybriditekniikka voi muuttaa tilannetta merkittävästikin ajoprofiilista riippuen, samoin uudet bensakoneet ovat turbojen ja muun uuden tekniikan ansiosta yleisesti ottaen kehittyneet huomattavasti pihemmiksi. Joka tapauksessa, kustannusvertailu käyttövoimien välillä jää vajaaksi ellei polttoaineen kulutuksen eroja oteta huomioon.

Kuten toteatkin, ero on pienempi uudemmissa autoissa. Vedin Spritmonitorista manuaalivaihteiset Golfit 2016-2018, dieselien keskikulutus 5,50 l/100km 824 auton otoksella, bensiinien keskikulutus 6,56 l/100km 1150 auton otoksella. Lisäksi jos etsii vanhempaa/halvempaa autoa, niin sellaisen löytäminen maltillisesti ajettuna dieselinä on hankalampaa kuin maltillisesti ajetun bensiiniauton. Toki niitäkin voi löytyä, etenkin pienemmistä kokoluokista, esim. joku 15 vuotta vanha Polo tuli just äskettäin Nettiautossa vastaan alle 200 tkm ajettuna alle 2 tonnin pyynnöllä.

 

[mustajoki]

Laadukas postaus, paljon hyviä näkökulmia aiheeseen. Omissa laskelmissa pääsi unohtumaan AC latauksen hyötysuhde, jolloin 17 kWh keskikulutuksella 100 km matkalla latauksen hinta tuleekin katsoa 19 - 20 kWh mukaan. Pikalatausasemien kalliimpia latauskustannuksia en huomioinut lainkaan. Bensa-auton kulutuksen katsoin modernien hybridien (ei plugarit vaan pelkästään jarrutusenergian talteenotto) mukaan, jossa esimerkkinä oli perus Toyotan hybridi. Aikaisemmin hybridin hinta oli 40k rahaa uutena mutta tekniikan kehittyessä hankintahinta onkin pudonnut lähemmäs 35k rahaa. Isomman bensiiniauton saa 40k rahalla mutta tällöin myös keskikulutus nousee 6 - 7 litran tietämille per 100 km. Itseasiassa hieman Yarista suuremmissa hybrideissä keskimääräinenkulutus on lähempänä 5 litraa per 100 km. Yllättäen myös käytetyistä ei-hybridi bensakoneista löytyy myös keskikokoisia malleja, jotka voivat kuluttaa alle 5 litraa per 100 km. Ohessa yksi uutinen aiheesta: Arkiajossa reilusti alle 5 litraa sadalla kuluttavia käytettyjä polttomoottoriautoja on oikeasti olemassa

Sähköauton olematon jälleenmyyntihinta perustuu akun kuolemiseen. Joko akku leviää käsiin 200 000 kilometrin ajon aikana, tai vaatii korjausta, ja pelkkien varaosien myyntihinta on toistaiseksi tähtieteellinen auton valmistajaa edustavissa liikkeissä. Akkutakuu on myös mennyt vanhaksi viimeistään 10 vuoden kuluessa, jolloin valmistaja tai edes vakuutusyhtiö ei korvaa ajokelvotonta akkua.
Tällä hetkellä myynnissä ei ole 10 vuotta vanhoja sähköautoja, joiden tekniikka vastaisi nykyajan autoja. En ymmärrä kuka täysijärkinen ostaisi yli 200 000 kilometria ajetun ja miniakkuisen Nissan Leafin tai jonkun täyssähköäisen kääpiöauton tuhansien eurojen hinnalla. Tuollainen auto hädintuskin soveltuu edes kaupunkiajoon, ja jos akku alkaa oireilemaan, korjaus maksaa suurella todennäköisyydellä enemmän kuin auton hankintahinta. Nykyajan myynnissä olevia sähköautoa yli 10 vuoden ikäluokassa vastaa ehkä parhaiten Tesla Model S, joita löytyy käytettynä 20 000 - 30 000 rahan hintahaarukassa. Tuollaisen ostaminen ilman kattavaa akkutakuuta on joko uhkarohkeaa tai yksinkertaisesti tyhmää. Tesla sammui tielle ja korjaus olisi maksanut 20 000 euroa
Yksi asia, joka selittää noiden vanhojen Nissan Leaffien tai Volkswagen e-up:n älyttömiä pyyntihintoja on se ettei myynnissä ole juurikaan parempia sähköautoja kuin vasta yli 15 000 rahan hintarajan jälkeen. Näin ollen pikkuakkuisista vanhentunutta tekniikkaa edustavista romuista voi pyytää selvää ylihintaa pelkästä käyttövoimasta ja mahdollisuudesta halpaan lataukseen kotipistorasiasta. Näille autoille on varmasti omat markkinansa olemassa mm. eläkeläisten kauppakasseiksi ja kakkosautoksi lasten kuskaamiseen, mutta hinnassa on toistaiseksi reilusti ilmaa.

Noiden Leafien hintoihin luonee osaltaan alarajaa myös se tuon ikäluokan autoissa harvinainen kaksisuuntainen latausmahdollisuus, hintataso alkaa olla siinä että vähän kuluneemmatkin yksilöt houkuttelevat virittelijäluonteita jotka hankkivat harrasteauton kakkos- tai kolmoskulkuvälineeksi. Tai sitten akunvaihto isompaan ja vanha invertterin kanssa kodin sähkövarastoksi. Aloitettuja projekteja luultavasti tässäkin tapauksessa paljon enemmän kuin niitä valmistuneita.

 

[mustajoki]

Kyllä itsekin näen, että

Itsekin näen, että on todennäköisempää että sähköautot tiputtavat arvoaan nopeammin, kuin polttom aottoriset.
- teknologian kehitys (akkuteknologian kehitys, virran ulosotot, 400v-800v yms. akkulämmitykset tulossa vasta osaan autoja)
- akkujen kunnon lasku --> jos 100% akulla päästiin 500km, niin x vuoden kuluttua vaikka 425km --> pakko näkyä pyyntihinnassa
- satunnaiset suunnitteluvirheet 1gen tuotteissa (vrt. miten esim. ioniq 5 facelift korjasi puutteita jne..)

Näinkin sanottuna, niin käytettyä ostaville voi olla kohta kivoja ostonpaikkoja aikavälillä 1v-5v --> tulee myytäväksi sinänsä ihan kelvollisia autoja vähintäänkin kakkosauto-käyttöön.

Toki itsekin vaihdan sähköön heti, kun se "kannattaa".. Mutta vaatinee aurinkopaneelit vähintäänkin, että saa perusteltua kannattavaksi ..

Itsellä on taas pientä autokuumetta kun oma hybridi-Toyota tulee kymmenvuotiaaksi ja pitäisi tehdä päätöksiä tulevaisuudesta, ja olen kyllä huomannut että 20-25k€ hintaluokassa on jo paljon valinnanvaraa 3-5 vuotta vanhoissa EV:issä (pitäisi ehkä oikeasti perehtyä ID.4/ID.5 mallivuosien eroihin). Eikä pelkästään 200k ajetuissa, ei ne 100k ajetut ole erityisen paljon kalliimpia.

 

[pulatunnus]

Tuo on erinomainen ja seikkaperäinen selonteko. Mietin vain, että kuinkahan mahtaisi saada aikaan oikeasti kattavan ja pätevän selvityksen auton arvonalenemasta ja sen vaikutuksista. Siltä osin tuo "nettiauton halvin" -vertailu ei ole riittävä tarkastelutapa.

Itseäni kiinnostaisi käyttövoiman vaikutus nimenomaan kokonaistaloudellisesti ja valitettavasti valmiit lähteet asian tarkasteluun ovat yleensä poliittisesti värittyneitä ja niissä on selvää vääristelyä jompaan kumpaan suuntaan. Miten siis lähtisit tutkimaan käyttövoiman merkitystä arvonalenemaan syväluotaavasti ja vääristymät välttäen?

Arvonaleneman vaikutus on kuitenkin merkittävä: kaikissa omaa autoiluani koskevissa laskelmissa se on säännönmukaisesti ollut autoilun suurin menoerä.

Vuokra/Leasing hintoja kannattaa katsella jos haluaa ulkoistaa auton arvonaleman riskin.
Niissä voi olla ihan koviakin tarjouksia vaikka itse luottaisi arvon säilymiseen.

Kyllä itsekin näen, että

Itsekin näen, että on todennäköisempää että sähköautot tiputtavat arvoaan nopeammin, kuin polttom aottoriset.
- teknologian kehitys (akkuteknologian kehitys, virran ulosotot, 400v-800v yms. akkulämmitykset tulossa vasta osaan autoja)
- akkujen kunnon lasku --> jos 100% akulla päästiin 500km, niin x vuoden kuluttua vaikka 425km --> pakko näkyä pyyntihinnassa
- satunnaiset suunnitteluvirheet 1gen tuotteissa (vrt. miten esim. ioniq 5 facelift korjasi puutteita jne..)

Näinkin sanottuna, niin käytettyä ostaville voi olla kohta kivoja ostonpaikkoja aikavälillä 1v-5v --> tulee myytäväksi sinänsä ihan kelvollisia autoja vähintäänkin kakkosauto-käyttöön.

Toki itsekin vaihdan sähköön heti, kun se "kannattaa".. Mutta vaatinee aurinkopaneelit vähintäänkin, että saa perusteltua kannattavaksi ..

Sähköautojen kehitys syö myös polttiksen arvoja, eli jos markkinolle tulee uusia edullisia sähkiksiä, niin se syö myös käytettyjen polttisten arvoa. Polttisten arvo tukee lähinnä se että sähkiskehitys hidastuu, niin teknologisesti että aleneva hintakehitys hiipuu. Odotukset kuitenkin että vuosien sisään edullisten mallien tarjonta lisääntyy, laatu riskit vähenee.

Verokohtelulla voidaan toki kääntää asioita toisin päin, mutta odotus että sen polttiksen käyttö kallistuu, ja mahdollinen sähkiksen kiristyvä verokohtelulla siitä sähkiksen kustannus edusta osa napataan valtiolle.

Polttiksille tulevaisuudessakkin on jokin kysyntä, mutta se on eriasia että vuosikymmennen vaihteessa olisi polttiksista pulaa yleisesti, vaikka joistain malleista voisi olla kysyntää.

Noiden Leafien hintoihin luonee osaltaan alarajaa myös se tuon ikäluokan autoissa harvinainen kaksisuuntainen latausmahdollisuus, hintataso alkaa olla siinä että vähän kuluneemmatkin yksilöt houkuttelevat virittelijäluonteita jotka hankkivat harrasteauton kakkos- tai kolmoskulkuvälineeksi. Tai sitten akunvaihto isompaan ja vanha invertterin kanssa kodin sähkövarastoksi. Aloitettuja projekteja luultavasti tässäkin tapauksessa paljon enemmän kuin niitä valmistuneita.

Leaffia on paljon, koko varsin iso, joten voi olla että niihin jopa akkuja päivitetään, muuten ilmeisesti varsin koeteltu paketti, missä ei mitään pommeja ilmennyt. Kuten postailtu, niin ei niitä ole hankittu matka-ajoon, vaan siihen arkeen, kotilatauksella. Ja siihen markkinoilla niitä latausadapterita jos joku kokee tarpeelliseksi latailla kaupallisilla "pika" latausasemilla. Se sitten oma lukunsa moniko Leaf käyttäjä tarvii sitä niin paljon että sen adapterin ostaa nykyhinnoilla. (Adapteri toimii myös muiden valmistajien kanssa)

 

[VinskiVanAnkenheim]

Sähköautojen kehitys syö myös polttiksen arvoja, eli jos markkinolle tulee uusia edullisia sähkiksiä, niin se syö myös käytettyjen polttisten arvoa. Polttisten arvo tukee lähinnä se että sähkiskehitys hidastuu, niin teknologisesti että aleneva hintakehitys hiipuu. Odotukset kuitenkin että vuosien sisään edullisten mallien tarjonta lisääntyy, laatu riskit vähenee.

Näinhän tämä homma tulee menemään.

Käytetty polttomoottori tulee olemaan vielä pitkään vaihtoehto käytetylle keskihintaiselle sähköautolle ihan siitä syytä, että polttisten hintojen lasku voi kompensoida kalliimpia käyttökuluja. Jos sähköautot ovat kokonaistaloduellisesti halvempia, niin kukaan ei osta polttomoottoriautoa, ellei sen kokonaiskustannukset ole vastaavat kuin sähköautolla → käytettyjen polttisten hinta laskee niin kauan, että se tule jälleen järkeväksi vaihtoehdoksi.

Esimerkiksi jos käytettyjä sähköautoja saa 10k€, niin muuten täysin vastaava polttomoottori voi maksaa sitten tuhat euroa ja taas kannattaa tarkkaan laskea, kumpi kannattaa. Se on tietenkin ikävää niille polttomoottoriautojen omistajille, jotka ovat ostaneet autonsa kalliilla. Tässä jokunen vuosi sitten, silloin kun dieselin ja bensan hintaero kapeni lähes olemattomiin, nähtiin tilanne jossa semmoinen 15v vanha dieselauto maksoi noin 8-10x vuosittainen käyttövoimavero vähemmän, mitä sama malli bensakoneella. Eli ihmiset suostuivat ostamaan sellaisen vain, jos saivat ostohinnassa kompensaation koko auton loppuiän dieselveroille. Ainakin joissakin pikkuautoissa, joita ei ole tarkoitettu matka-ajaoon, kävi näin.

Minulla itselläni ei ole sähköautoa, vaan perheessä on kaksi polttista, mutta kakkosautoksi kävisi akultaa ihan surkea sähköauto, kunhan se olisi halpa. En ole tainnut koskaan käydä kakkosautolla yli 20km kauempana kotoani, ykkösauto on sitä varten. Luultavasti pisin yksittäinen matka kakkosautolla suuntaansa on ollut 25 km. Mietin kakkosautoa ostaessa vakavasti sähköautoa, mutta kun ei ole kokemusta sellaisesta niin jäi ostamatta ja latauspistekin pitäisi laittaa.

 

[kyynelkaasu]

Näinhän tämä homma tulee menemään.

Käytetty polttomoottori tulee olemaan vielä pitkään vaihtoehto käytetylle keskihintaiselle sähköautolle ihan siitä syytä, että polttisten hintojen lasku voi kompensoida kalliimpia käyttökuluja. Jos sähköautot ovat kokonaistaloduellisesti halvempia, niin kukaan ei osta polttomoottoriautoa, ellei sen kokonaiskustannukset ole vastaavat kuin sähköautolla → käytettyjen polttisten hinta laskee niin kauan, että se tule jälleen järkeväksi vaihtoehdoksi.

Esimerkiksi jos käytettyjä sähköautoja saa 10k€, niin muuten täysin vastaava polttomoottori voi maksaa sitten tuhat euroa ja taas kannattaa tarkkaan laskea, kumpi kannattaa. Se on tietenkin ikävää niille polttomoottoriautojen omistajille, jotka ovat ostaneet autonsa kalliilla. Tässä jokunen vuosi sitten, silloin kun dieselin ja bensan hintaero kapeni lähes olemattomiin, nähtiin tilanne jossa semmoinen 15v vanha dieselauto maksoi noin 8-10x vuosittainen käyttövoimavero vähemmän, mitä sama malli bensakoneella. Eli ihmiset suostuivat ostamaan sellaisen vain, jos saivat ostohinnassa kompensaation koko auton loppuiän dieselveroille. Ainakin joissakin pikkuautoissa, joita ei ole tarkoitettu matka-ajaoon, kävi näin.

Minulla itselläni ei ole sähköautoa, vaan perheessä on kaksi polttista, mutta kakkosautoksi kävisi akultaa ihan surkea sähköauto, kunhan se olisi halpa. En ole tainnut koskaan käydä kakkosautolla yli 20km kauempana kotoani, ykkösauto on sitä varten. Luultavasti pisin yksittäinen matka kakkosautolla suuntaansa on ollut 25 km. Mietin kakkosautoa ostaessa vakavasti sähköautoa, mutta kun ei ole kokemusta sellaisesta niin jäi ostamatta ja latauspistekin pitäisi laittaa.

No, ei se ihan noin suoraviivaista ole. Autoja myydään ennen kaikkea tunteella, ei järjellä (laskekaa joskus aamuruuhkassa, montako farmariautoa ilman matkatavaroita ja matkustajia näette...).

Sähköauto on jo nyt halvempi, paitsi jos ajaa todella vähän. Tarjontaa on paljon jo 20k€ hintaluokassa - sillä rahalla saa hädin tuskin sisäänajetun Corsa-E:n tai Leafin tai isommista autoista esim. alle 5-vuotiaan Tesla M3:n alle 100 tkm mittarissa. Tai sitten samalla rahalla voi ostaa esim. sisäänajetun VW Polon tai VW Golfin, tai VW Passatin vähän enemmän ajettuna.

Kun hankintakulu on yhtäläinen ja kun huomioi käyttökulut (energianhinnat pääasiassa), niin on aika helppoa todeta, että sähköauto tulee halvemmaksi. Mutta polttomoottoriautolla ei tule kantama-ahdistusta, lataustaukoja tai akkuvaurioita - ja lisäksi Volkkarin muotoilu ja brändi (ja ajettavuuskin monen mielestä) on parempaa kuin Opelilla, Nissanilla tai Teslalla.

Sähkö ei ole mikään itseisarvo. Sähköauton pitää olla parempi kuin polttomoottoriauto, ja toistaiseksi siitä ollaan kaukana. Joko brändi on heikko tai sitten auto on muotoiltu tuulitunnelin ehdoilla. Jos nämä tärkeät seikat ovatkin kunnossa, niin sitten ongelma on käyttöominaisuuksissa (kantama/latausnopeus/MMI jne. yleiset haasteet sähköautoissa). Jos samalla rahalla saan itselleni hyvän polttomoottoriauton tai puutteellisen sähköauton, niin valitsen polttomoottoriauton.

 

[dale.jr]

Näinhän tämä homma tulee menemään.

Käytetty polttomoottori tulee olemaan vielä pitkään vaihtoehto käytetylle keskihintaiselle sähköautolle ihan siitä syytä, että polttisten hintojen lasku voi kompensoida kalliimpia käyttökuluja. Jos sähköautot ovat kokonaistaloduellisesti halvempia, niin kukaan ei osta polttomoottoriautoa, ellei sen kokonaiskustannukset ole vastaavat kuin sähköautolla → käytettyjen polttisten hinta laskee niin kauan, että se tule jälleen järkeväksi vaihtoehdoksi.

Esimerkiksi jos käytettyjä sähköautoja saa 10k€, niin muuten täysin vastaava polttomoottori voi maksaa sitten tuhat euroa ja taas kannattaa tarkkaan laskea, kumpi kannattaa. Se on tietenkin ikävää niille polttomoottoriautojen omistajille, jotka ovat ostaneet autonsa kalliilla. Tässä jokunen vuosi sitten, silloin kun dieselin ja bensan hintaero kapeni lähes olemattomiin, nähtiin tilanne jossa semmoinen 15v vanha dieselauto maksoi noin 8-10x vuosittainen käyttövoimavero vähemmän, mitä sama malli bensakoneella. Eli ihmiset suostuivat ostamaan sellaisen vain, jos saivat ostohinnassa kompensaation koko auton loppuiän dieselveroille. Ainakin joissakin pikkuautoissa, joita ei ole tarkoitettu matka-ajaoon, kävi näin.

Minulla itselläni ei ole sähköautoa, vaan perheessä on kaksi polttista, mutta kakkosautoksi kävisi akultaa ihan surkea sähköauto, kunhan se olisi halpa. En ole tainnut koskaan käydä kakkosautolla yli 20km kauempana kotoani, ykkösauto on sitä varten. Luultavasti pisin yksittäinen matka kakkosautolla suuntaansa on ollut 25 km. Mietin kakkosautoa ostaessa vakavasti sähköautoa, mutta kun ei ole kokemusta sellaisesta niin jäi ostamatta ja latauspistekin pitäisi laittaa

Ei sitä mitään latauspistettä tarvita normaaleihin ajoihin, supersuko pistorasia ja katsoo että johdotus on kunnossa

 

[pulatunnus]

Esimerkiksi jos käytettyjä sähköautoja saa 10k€, niin muuten täysin vastaava polttomoottori voi maksaa sitten tuhat euroa ja taas kannattaa tarkkaan laskea, kumpi kannattaa. Se on tietenkin ikävää niille polttomoottoriautojen omistajille, jotka ovat ostaneet autonsa kalliilla. Tässä jokunen vuosi sitten, silloin kun dieselin ja bensan hintaero kapeni lähes olemattomiin, nähtiin tilanne jossa semmoinen 15v vanha dieselauto maksoi noin 8-10x vuosittainen käyttövoimavero vähemmän, mitä sama malli bensakoneella. Eli ihmiset suostuivat ostamaan sellaisen vain, jos saivat ostohinnassa kompensaation koko auton loppuiän dieselveroille. Ainakin joissakin pikkuautoissa, joita ei ole tarkoitettu matka-ajaoon, kävi näin.

Ja varsinkin näinä aikoina kun fosiilinen on halpaa, monelle realikorot korkeahkot, niin unohtuu se että vielä jokunen vuosi sitten sähkiksiä tarjouksessa sellaiseen rahaan että oleellista oli ne ajokilometrit, jos vuodessa huristeli sen 15 000km, 20 000km niin se uusi sähkis oli kilpailukykyinen, vs vanha möhkö bensa raato.

Jos sähkisten hintakehitys jatkuu odotetusti, ja alkaa tasaantuu, fosiili litra alkaa nykyrahassa oleen 3€ nurkilla, niin joko on todella vähän ajoa ja joku liki kulutun polttomoottoriauto, tai sitten jotain erikoistarpeita että sitä polttista kannattaa pitää. Käytettyjen pottisten osalta tarkoittaa että markkina ovat venäjällä tai afrikassa, sillä edelltyksellä että niitä sinne saa viedä ja voi viedä. Joillain lataushybrideillä voi olla markkinaa, joillan tietyntyyppisillä. Mutta se että niillä ehdot täyttävillä autoilla olisi arvoa vaatii sen että niitä olisi niukasti vs kysyntä. Jos vaihtoauto aitauksessa on satoja autoja ja niille kymmenniä ostajia, niin arvottomiahan ne on. ja vain parhaat yksilöt kelpaa.


3€ litra nykyrahassa reilun viiden vuoden päästä voi olla ihan ylioptimistisen halpaa. Ja käyttyjen arvoon se iskee jo ennen sitä hintataso, se iskee siinä vaiheessa kun ne arvokkaamman polttiksen ostajta ja omistajat uskovat siihen että kohta se on kallista.

 

[kyynelkaasu]

Ja varsinkin näinä aikoina kun fosiilinen on halpaa, monelle realikorot korkeahkot, niin unohtuu se että vielä jokunen vuosi sitten sähkiksiä tarjouksessa sellaiseen rahaan että oleellista oli ne ajokilometrit, jos vuodessa huristeli sen 15 000km, 20 000km niin se uusi sähkis oli kilpailukykyinen, vs vanha möhkö bensa raato.

Jos sähkisten hintakehitys jatkuu odotetusti, ja alkaa tasaantuu, fosiili litra alkaa nykyrahassa oleen 3€ nurkilla, niin joko on todella vähän ajoa ja joku liki kulutun polttomoottoriauto, tai sitten jotain erikoistarpeita että sitä polttista kannattaa pitää. Käytettyjen pottisten osalta tarkoittaa että markkina ovat venäjällä tai afrikassa, sillä edelltyksellä että niitä sinne saa viedä ja voi viedä. Joillain lataushybrideillä voi olla markkinaa, joillan tietyntyyppisillä. Mutta se että niillä ehdot täyttävillä autoilla olisi arvoa vaatii sen että niitä olisi niukasti vs kysyntä. Jos vaihtoauto aitauksessa on satoja autoja ja niille kymmenniä ostajia, niin arvottomiahan ne on. ja vain parhaat yksilöt kelpaa.


3€ litra nykyrahassa reilun viiden vuoden päästä voi olla ihan ylioptimistisen halpaa. Ja käyttyjen arvoon se iskee jo ennen sitä hintataso, se iskee siinä vaiheessa kun ne arvokkaamman polttiksen ostajta ja omistajat uskovat siihen että kohta se on kallista.

Bensiinin litrahinta kävi jo 2,5 eurossa kesällä 2022. Ei se silti romuttanut bensiiniautojen arvoa.

Näin ollen luulisin, ettei varsinaista romahdusta tulisi jatkossakaan. Kaikki eivät voi saada sähköautoa ajoon heti huomenna, vaikka bensiini maksaisi 3€/l, ei yksinkertaisesti ole sellaista valmistuskapasiteettia. EU:ssa on 250 miljoonaa autoa, mutta uusia autoja valmistetaan vain 15 miljoonaa vuodessa.

Toki autonostajat varmasti kiinnittäisivät kulutukseen nykyistä enemmän huomiota tuossa tilanteessa. Toyotan hybridit olisivat kovaa kamaa verrattuna pari litraa enemmän satasella kuluttaviin saksalaisiin premiumeihin. Edullisemman luokan pihien bensa-autojen arvo voisi jopa nousta, samalla kun eniten kuluttavia vanhimman pään autoja paalattaisiin urakalla.

 

[Wanzel]

3€ litra nykyrahassa reilun viiden vuoden päästä voi olla ihan ylioptimistisen halpaa. Ja käyttyjen arvoon se iskee jo ennen sitä hintataso, se iskee siinä vaiheessa kun ne arvokkaamman polttiksen ostajta ja omistajat uskovat siihen että kohta se on

Aikamoiset fantasiat sieltä.

 

[TurboJ]

Vuokra/Leasing hintoja kannattaa katsella jos haluaa ulkoistaa auton arvonaleman riskin.
Niissä voi olla ihan koviakin tarjouksia vaikka itse luottaisi arvon säilymiseen.

Ei käytettyjen autojen hintakehitystä voi leasing-hinnoista päätellä. Ensinnäkin sähköautoja on myyty paljon liian halvoilla leasingeilla, millä on pyritty auttamaan autotehtaiden sähkökiintiöiden saavuttamista. Lisäksi hintakehitys on takuuajan jälkeen aivan erilaista, koska silloin markkinoilla on lähes pelkästään yksityisostajia ja näitä pelottaa 20k€+ akkuremontit.

Sellaisen havainnon olen tehnyt viime aikoina, että sähköautojen arvonalenema ei tunnu olevan Suomessa yhtä raju kuin vaikka Britanniassa. Se on vähän yllättävääkin ottaen huomioon Suomen kylmät talvet. Kuitenkin tekniikan pitkäikäisyyteen liittyvä epävarmuus vaikuttanee kysyntään ja siten hintatasoon sitä enemmän, mitä lähemmäs edetään kokonaismyynnin volyymiluokkaa. Sille hintatasolle (selvästi alle 10k€) ei vielä uutuutensa puolesta moni sähköauto yllä, joten tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa.

Kuitenkin jos vanhemmissa ikäluokissa arvon pudotus tulee olemaan suurempaa, niin ilmiö siirtyy uudempiin käytettyihin vähitellen sitä mukaa kun käytetyn ostajat huomaavat huonot hyvitysarvot seuraavaa kohdetta katsellessaan.

 

[jopee]

Sellaisen havainnon olen tehnyt viime aikoina, että sähköautojen arvonalenema ei tunnu olevan Suomessa yhtä raju kuin vaikka Britanniassa. Se on vähän yllättävääkin ottaen huomioon Suomen kylmät talvet. Kuitenkin tekniikan pitkäikäisyyteen liittyvä epävarmuus vaikuttanee kysyntään ja siten hintatasoon sitä enemmän, mitä lähemmäs edetään kokonaismyynnin volyymiluokkaa. Sille hintatasolle (selvästi alle 10k€) ei vielä uutuutensa puolesta moni sähköauto yllä, joten tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa.

Minkään auton arvonalenema ei ole oikeastaan missään niin raju ku Britanniassa.

 

[TurboJ]

Minkään auton arvonalenema ei ole oikeastaan missään niin raju ku Britanniassa.

Joo, mutta tarkoitan tietysti suhteessa polttomoottorimalleihin. Britanniassa hurja ero verrattuna Suomeen.

 

[Pakana]

Onkohan joku ynnäillyt missämäärin hankintatuet ovat vaikuttaneet käytettyjen sähköautojen hinnanalenemaan... Vai onko niillä ollut vaikutusta? Suomessa hintatasoon ainakin vaikuttaa ulkomailta roudattavat käytetyt sähkärit.

Sähkö ei ole mikään itseisarvo. Sähköauton pitää olla parempi kuin polttomoottoriauto, ja toistaiseksi siitä ollaan kaukana. Joko brändi on heikko tai sitten auto on muotoiltu tuulitunnelin ehdoilla. Jos nämä tärkeät seikat ovatkin kunnossa, niin sitten ongelma on käyttöominaisuuksissa (kantama/latausnopeus/MMI jne. yleiset haasteet sähköautoissa). Jos samalla rahalla saan itselleni hyvän polttomoottoriauton tai puutteellisen sähköauton, niin valitsen polttomoottoriauton.

Ongelmahan tuossakin on se että se auto hankitaan kuitenkin tunteella, jolloin se (omaauosikki)auto on aina se parempi, jolloin sen (eisuosikki)auton hankinnassa ei ole järkeä.

Bensiinin litrahinta kävi jo 2,5 eurossa kesällä 2022. Ei se silti romuttanut bensiiniautojen arvoa.

Mutta sähköautojen hinnan nosti kyllä ihan pilviin. Ja niitä myytiin silti ihan hulluna.

 

[kyynelkaasu]

Lisäksi hintakehitys on takuuajan jälkeen aivan erilaista, koska silloin markkinoilla on lähes pelkästään yksityisostajia ja näitä pelottaa 20k€+ akkuremontit.

En olisi ihan varma tuosta. Useimmat valmistajat tarjoavat kuitenkin 8v/160tkm akkutakuun. Suunnilleen noilla ikävuosilla ja kilometreillä polttomoottoriautokin alkaa olla suoraostona ei-kiinnostava isommille autoliikkeille. Eikä tuo akkutakuun päättyminen nopeasti Nettiautoa silmäilemällä näytä mitään isompaa droppia teettävän, vaikka otanta on toki kapea.

 

[Pakana]

Tuo akkutakuukin on vähän sellainen että sillä on eniten merktiystä ihmisille jotka eivät muutenkaan olisi sähköautoa ostamassa.

Onhan aina myös ihmisjoukko joka pistää auton vaihtoon kun takuu loppuu tai on loppumassa, ihan riippumatta siitä millä voimalla se etenee.

 

[jopee]

Ennemmin ku akusta olisin huolissani takuun jälkeen siitä muusta autosta. Todennäköisemmin vaikka ajovalo pimenee ja uusi umpio vaikka bmw laserlight on jotain aivan typerää tyyliin 7k.

 

[jm82]

Tuo akkutakuukin on vähän sellainen että sillä on eniten merktiystä ihmisille jotka eivät muutenkaan olisi sähköautoa ostamassa.

Onhan aina myös ihmisjoukko joka pistää auton vaihtoon kun takuu loppuu tai on loppumassa, ihan riippumatta siitä millä voimalla se etenee.

Itse ostin joulukuussa juuri akkutakuun (8v) menettääneen Tesla Model S 90D:n. Sentään kumminkin facelift malli.

6000€ maksaisi uuden akun kunnostus, jos tulisi eteen.

Teslan korkeajänniteakun korjaus - Akkuauto

www.akkuauto.fi

229€ maksavan akkutarkastuksen voisi toki tehdä. Olisi hyödyllinen ja ihan mielenkiinnostakin, että löytyykö kosteutta vai ei.

Teslan akkutarkastus - Akkuauto

www.akkuauto.fi

Itse olen tuota akkutarkastusta jo suunnitellut, mutta se nyt vielä jäi, kun huomasin, että ilmastointi ei toimi (ei toiminut minun aikana ollenkaan). Vaihdoin siihen juuri 180€ hintaisen 103tkm ajetun kompressorin.

Kilometrit 224 -> 236tkm. Esim Seinäjoen lähistöllä ei mitään ongelmaa ajaa, kun taas vaikka Kajaanin suunnalla ei meinaa "millään" maavara riittää. Kitkat oli hieman ylikokoa, mutta ostamani 20" kesärenkaat taitaa olla se syyllinen. Pitäisikin verrata renkaita siihen alkuperäiseen (johonkin) rengaskokoon.

275/35R20
245/35R20

Eli nuo eturenkaat madaltaa autoa hieman. Ihan tyytyväinen olen kyllä rautajousiin, mutta ei ole sitä ilmajousituksen säätömahdollisuutta tietenkään.



Alkuperäinen koko:
245/45R19

Rengas- ja vannetietoa

Rengas- ja vannetietoa Täältä löydät kätevästi tietoa mitkä renkaat sopivat millekin vanteille, ja mitkä vanteet taas millekin Teslalle. Hakemisto: -

www.vempele.fi

Nuo 20" eturenkaat tuli siis vanteiden mukana, mutta takarenkaat täytyi uusia. Michelin merkkiset on takana.

Jos oikein katsoin, niin keula olisi 1.15cm vakiota alempana?

245/45 R19 vs 245/35 R20 Renkaan koon vertailutaulukko graafisella visualisoinnilla

Ero koot ja parametrit 245/45 R19 -renkaan ja 245/35 R20 -renkaan välillä. Yksityiskohtaiset laskelmat ja grafiikat.

rengaslaskuri.net

Edit:
Minusta ainakin tuo Teslan autopilotti on tosi näppärä. Toki kaistaviivat menee joskus miten sattuu, niin sitten auto "ei pysy kärryillä". Mutta muuten tuo autopilotti on toiminut mallikkaasti.

 

[pulatunnus]

Bensiinin litrahinta kävi jo 2,5 eurossa kesällä 2022. Ei se silti romuttanut bensiiniautojen arvoa.

Romutti osittain. Mutta tuo hintataso oli selainen että teki monesta polttiksesta kannattamattoman vs edeltäneet tiukat sähkistarjoukset. Eli jos niitä kilometrejä vuodessa tuli sen 15 000 tai 20 000 niin se vanha polttismöhkö kannatti romuttaa.

ei yksinkertaisesti ole sellaista valmistuskapasiteettia. EU:ssa on 250 miljoonaa autoa, mutta uusia autoja valmistetaan vain 15 miljoonaa vuodessa.

Kapasiteetti on hyvä nosto, jos kapasiteetti ongelmia, niin se näkyy sähkisten hinnoissa, kuten näkyi koronaan/putinia seurannaisessa toimitusvaikeuksissa. sähkiksissa, että myös polttiksissa.

Ymmärtääkseni autoja valmistetaan vajaa satamiljoonaa vuodessa, ja viimeisen 10v ollut poukkoilevaa ja epävarmuutta odotettavissa jatkossakin. Sähkistuotanto, kysyntä ei ole kasvannut sähkisvalmistajien ennusteiden/toiveiden mukaan, kapasiteetti investointeja lykätty, jos tämäkeskustelua arvo kehityksestä, niin kapasiteetti pula voi aiheuttaa uudestaan hintanousuja, siis myös sähkis käytetyissä. Eihän tässä ole oikein vielä edellisestä piikistä lasketeltu kunnolla vanhaan. (no perustellusti voi olla eri mieltä, mutta tässä nyt viittaan vanhoihin sähkiksiin jotka voi olla euromääräisesti aika lähellä niin parhaimpia aikansa tarjous hintoja uutena).

Toki autonostajat varmasti kiinnittäisivät kulutukseen nykyistä enemmän huomiota tuossa tilanteessa. Toyotan hybridit olisivat kovaa kamaa verrattuna pari litraa enemmän satasella kuluttaviin saksalaisiin premiumeihin. Edullisemman luokan pihien bensa-autojen arvo voisi jopa nousta, samalla kun eniten kuluttavia vanhimman pään autoja paalattaisiin urakalla.

Maissa joissa on latausinfraa ja sähköedullista vs polttoaineet, niin aika ihmeen tekijöitä saa polttikset olla että pärjäävät siinä vaiheessa kun liikennepolttoaineiden hinnat raketoi.

Niiden kilpailuyky on käyttötarpeissa joissa energiakulutus ei ole se juttu, kilometrejä tulee vähän, auto pientä ajomäärää varten, tai varalle.
Lataushybridit voi kilpailla pieniakkuisten täyssähköautojen kanssa, vähän kilometrejä, auton hinta/poistot se juttu, Lataushybrideissä on polttismalleja joissa kokoa, vetokykyä, ehkä voi täyttää sellaista tarvetta mihin ei kohtuuhintaista sähkistä, ja mistä ollaan valmiita maksamaan per kilometri.

Ei käytettyjen autojen hintakehitystä voi leasing-hinnoista päätellä.

Sillä voi ulkoistaa sen riskin.

Ensinnäkin sähköautoja on myyty paljon liian halvoilla leasingeilla, millä on pyritty auttamaan autotehtaiden sähkökiintiöiden saavuttamista. Lisäksi hintakehitys on takuuajan jälkeen aivan erilaista, koska silloin markkinoilla on lähes pelkästään yksityisostajia ja näitä pelottaa 20k€+ akkuremontit.

Kyllä, sähkikistä voi olla hyvä leasing tarjouksia vaikka uskoisi niiden hyvään jäännösarvoon, eli se leasing voi olla silloinkin hyvä valinta, kaupanpäälle se että riski ei ole itsellä

Tietenkin jos vahva usko siihen että 3-4 vuoden päästä toistuu sähköautopula ja käytettyjen hinnat raketoi, no ei ehkä taviksen auto"sijoittamista".

Sellaisen havainnon olen tehnyt viime aikoina, että sähköautojen arvonalenema ei tunnu olevan Suomessa yhtä raju kuin vaikka Britanniassa. Se on vähän yllättävääkin ottaen huomioon Suomen kylmät talvet. Kuitenkin tekniikan pitkäikäisyyteen liittyvä epävarmuus vaikuttanee kysyntään ja siten hintatasoon sitä enemmän, mitä lähemmäs edetään kokonaismyynnin volyymiluokkaa. Sille hintatasolle (selvästi alle 10k€) ei vielä uutuutensa puolesta moni sähköauto yllä, joten tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa.

Meillä on oikeanpuoleinen liikenne, joka yhteismarkkinoilla laajasti käytössä, mikä taasaa hintoja isomman markkinan kanssa. Britit ei nykyään EUta, ja siellä vasemmanpuoleinen liikenne.

Kuitenkin jos vanhemmissa ikäluokissa arvon pudotus tulee olemaan suurempaa, niin ilmiö siirtyy uudempiin käytettyihin vähitellen sitä mukaa kun käytetyn ostajat huomaavat huonot hyvitysarvot seuraavaa kohdetta katsellessaan.

Käytetyn hyvityshinnat varmaan vaikuttaa kysyntään, väliraha/rahoitustarpeen osalta, mutta uskon että enemmän vaikuttaa korot yhdessä yleisen taloustilanteen ja talous optimistin kanssa.

Käytetyille sähkiksille ennustettu myös pulaa, jos romusähkiksellä on arvoa, niin se tekee jonkin kynnys hinnan missä poistuu vanhoja sähkiksiä pois kierrosta. Uskon mallikohtaisiin arvostus eroihin, mallit joista paljastuu miinoja, niin luotettava mallit säilyy liikenteessä. Jos akkukapasiteetin lasku ei tarkoita automaattisesti akuston vaihtoa, 300km kantama jos laskenut 200km kantamaan, niin sillä akustolla voi silti olla vielä vuosia elinkaarta jäljellä. Jos auto muuten luottopeli, niin pärjää kustannus kisassa uusien halpisten kanssa.


Polttisten osalta, ei olisi yllättävää että mallien välille syntyy isoja kysyntä eroja, lataushybrideissä ne voi selvitä mitkä osoittautuu edulliseksi ylläpitää, joilla pärjää pienellä polttoainekulutuksella sähkökäytössä. Puhtaissa polttiksissa ne jotka luottopeljä, pienellä ajolla halpoja pitää, ja ne luottopelit, vähän kuluttavat joissa on jotain sellaista ominaisuutta, lisäarvoa mitä ei sähkistarjonnassa ole. Ehtojen täyttyminen ei tarkoita että tuollaisen mallien hinnat olisi korkeita, jos tarjonta ylittää kysynnän, niin hintataso määräytyy sen venäjä/afrikka kysynnän mukaan.




***********************
Näinä aikoina paljon epävarmuutta tulevasta, mutta jos oletus se että sähkis teknologinen kehitys jatkuu, fosiilin poltto liikenteessä minimoidaan, ei vaihdeta pidemmänajan tavoiteita, jolloin enemmän kyse aikataulusta, nyt ollut lykkäämisiä, lisää voi tulla tai olla tulematta, joka tuo epävarmuutta, mutta todennököisesti ne riippuu kehitykstä. eli riskiä vähentäväkin vaikutus.

 

[kyynelkaasu]

Kapasiteetti on hyvä nosto, jos kapasiteetti ongelmia, niin se näkyy sähkisten hinnoissa, kuten näkyi koronaan/putinia seurannaisessa toimitusvaikeuksissa. sähkiksissa, että myös polttiksissa.

Ymmärtääkseni autoja valmistetaan vajaa satamiljoonaa vuodessa, ja viimeisen 10v ollut poukkoilevaa ja epävarmuutta odotettavissa jatkossakin. Sähkistuotanto, kysyntä ei ole kasvannut sähkisvalmistajien ennusteiden/toiveiden mukaan, kapasiteetti investointeja lykätty, jos tämäkeskustelua arvo kehityksestä, niin kapasiteetti pula voi aiheuttaa uudestaan hintanousuja, siis myös sähkis käytetyissä. Eihän tässä ole oikein vielä edellisestä piikistä lasketeltu kunnolla vanhaan. (no perustellusti voi olla eri mieltä, mutta tässä nyt viittaan vanhoihin sähkiksiin jotka voi olla euromääräisesti aika lähellä niin parhaimpia aikansa tarjous hintoja uutena).

Siis EU:ssa valmistetaan 15 miljoonaa autoa vuodessa, ja niistäkin valtaosa lienee polttomoottoriautoja. Toki osa tuotannosta menee vientiin ja toisaalta Eurooppaan tuodaan autoja esim. Japanista, Turkista ja Kiinasta.

Joka tapauksessa eurooppalaisen autokannan vaihtaminen täyssähköiseen olisi pitkä prosessi. IEA:n mukaan viime vuonna myytiin 17 miljoonaa täyssähköautoa maailmanlaajuisesti. Vaikka koko tuotanto ohjautuisi Euroopan markkinoille, niin kestäisi pienen iäisyyden saada sähköauto kaikille. Ja käytännössä tuossakin lienee joukossa miljoonittain kaikenlaisia kehitysmaiden markkinoiden riisikuppeja, joita tuskin saa edes Euroopassa myydä (puuttuvat turvavarusteet jne.).

Maissa joissa on latausinfraa ja sähköedullista vs polttoaineet, niin aika ihmeen tekijöitä saa polttikset olla että pärjäävät siinä vaiheessa kun liikennepolttoaineiden hinnat raketoi.

Niiden kilpailuyky on käyttötarpeissa joissa energiakulutus ei ole se juttu, kilometrejä tulee vähän, auto pientä ajomäärää varten, tai varalle.
Lataushybridit voi kilpailla pieniakkuisten täyssähköautojen kanssa, vähän kilometrejä, auton hinta/poistot se juttu, Lataushybrideissä on polttismalleja joissa kokoa, vetokykyä, ehkä voi täyttää sellaista tarvetta mihin ei kohtuuhintaista sähkistä, ja mistä ollaan valmiita maksamaan per kilometri.

Mitä autonvalmistajat tekivät viimeksi, kun sähköautojen kysyntä ylitti tarjonnan? Aivan, ne nostivat hintojaan. Se tuotti näitä Lauri Halisen (kts. Youtube) kaltaisia autonostajia, jotka ostivat ilmaa ja nyt surevat, kun auton arvosta on sulanut kolmessa vuodessa melkein 30k€.

Sama nähdään uudelleen, jos siihen tilanteeseen päädytään. Mutta tällä kertaa moni lienee varovaisempi vaihtamaan keinotekoisen kalliilla myytävään sähköautoon.

Esim. oma tonninpommini kuluttaa 7l/100 km. Olen ajanut sillä viime vuosina vähän yli 15 tkm vuodessa. Tällöin bensaa palaa vuodessa 1050 litraa. Se on 2€ litrahinnalla 2100€/vuosi, 3 euron litrahinnalla 3150€/vuosi ja 4 euron litrahinnalla 4200€/vuosi.

Ts. vaikka bensiinin hinta raketoisi, niin se pitäisi vain niellä. Ei minun (tai monen muunkaan perusautoilijan) olisi mitään järkeä vaihtaa kriisihinnoiteltuun markkinakattila Tesla Model 3:een, johon Musk lyö 20k€ katteen normaalin 40k€ hinnan päälle.

Sähkärit menisivät tuossa tilanteessa niille, jotka eniten ajavat. Mutta jollakin meidän muidenkin täytyy ajaa - käytetyille polttomoottoriautoille riittäisi siis yhä kysyntää. Autojahan poistuu jatkuvasti autokannasta kolarien, vikaantumisten/korjausvelan ja muiden vastaavien syiden johdosta. Lisäksi tuossa tilanteessa uusien polttomoottoriautojen myynti luultavasti kyykkäisi pahasti samalla kun sähköautojen tuotantokapasiteetin rajallisuus rajoittaisi myyntimääriä --> uusia autoja ensirekisteröitäisiin nykyistä vähemmän, jolloin ajoneuvokannassa jo olevien autojen arvo kasvaisi.

 

[HengaHox]

Aiemmin ”asiantuntijat” pelottelivat että liiallinen sähköautojen kysyntä romahduttaa sähköverkon. (Fingrid oli asiasta eri mieltä)

Nyt valituksen aihe on ettei autoja ole tarpeeksi vastatakseen kysyntään.

Kehitystä kai sekin.