Käyttövoimakeskustelu: Diesel vs. bensa vs. kaasu vs. sähkö vs. vety yms.

Okei, jokatapauksessa lyijyllisen polttoaineen kulutus on kuitenkin enää miljoonasosa siitä mitä se oli, joten se ei enää ole ongelma, vaikkei se lyijy tietysti hyväksi olekaan.

Sinänsä tietysti se lyijy voitaisiin kyllä kieltää välittömästi, nuo lyijyllista polttoainetta vaativat koneet ovat kuitenkin 99% pelkkiä hupilaitteita ja jäljelle jäävälle 1% voitaisiin myöntää erityisvapaus, jos tuo lyijy oikeasti jotakuta kiinnostaisi.
Lyijybensan käytön lopettaminen on tietysti erittäin kannatettava päämäärä ja ilmeisesti tussuttelu alkaa vähentyä ja mielipuolisuus tässä asiassa loppua. Hyvä niin. Lentokoneiden lyijybensan käyttö on pitkään ollut kehittyneiden maiden osalta pelkästään turvallisuususkonnon ja ylispeksaamisen aiheuttama haitake. Olihan se alunperin tyhmää ja pitkään aika sairasta, että tieliikennepolttoaineena sallittiin täysin turha, helvetin myrkyllinen ja haitallinen tuote. Muistan kakarana kun sitä kirottiin, ettei enää saa lyijybensaa. Esimerkiksi autoihin, joista tajusin myöhemmin että valmistaja oli jo 20 vuotta aiemmin käyttöohjeessa ehdottomasti kieltänyt lyijyllisen bensan käytön myös siksi, että se vahingoittaa moottoria. Ei ne jormat osannut edes lukea.

Valitettavasti miljoonasosa on kohtuutonta bs. Sitä menee ihan helvetisti. "In 2023, 69.8 million litres of avgas were sold in Australia" While lead-based avgas threatens children’s health, Crisafulli and Miles rule out a ban – BFPCA

Koko touhun tekopyhyyttä alleviivaa se, että täällä psykoosimaassa ei ole enää vuosiin myyty kuluttajille kunnollista lyijyllistä juotostinaa, eikä lyijyhauleja saa enää käyttää juuri mihinkään, kohta edes ostaa. Silti ojaan roskattavaksi saa lyijyakkuja, eikä toki niitä pidäkään kieltää. Mainitussa Australiassa sai pitkään ajella lyijybensalla ja UK:ssa myytiin lyijylisäainetta bensaan jota tietysti sen EU-aikana sai koko unionissa käyttää. Suomessa oli hieman selväjärkisempi käytäntö jormien lyijybensan polttamisen lopettamiseksi. Aika moni mielisairas kusipää käytti esimerkiksi läpi 80-luvun ihan periaatteesta lyijybensaa jopa moottorisahassa.
 
Viimeksi muokattu:
Veritassiumilla on niin loistava video lyijy bensasta. Yksi kusipaisimmista tempuista ihmiskunnalle.
 
Veritassiumilla on niin loistava video lyijy bensasta. Yksi kusipaisimmista tempuista ihmiskunnalle.

Joo, sehän oli typerä temppu joka sai pahojen kämmien kautta jatkua. Tosin yleinen mulkkuus ja teollisuusonnettomuudet ovat kokonaan eri asia kuin se, että moisen paskeen yleistä terveyshaittaa jatkettiin sukupolvesta toiseen. On aika raju juttu, että suuri osa 1900-luvulla syntyneistä on yhden huonon päätöksen takia merkittävästi tyhmempiä kuin heidän kuuluisi olla. Ilman tätä varmaankin nykyisten ympäristötekijöiden tyhmentävä vaikutus ymmärrettäisiin paremmin.
 
Ei siitä lyijystä haittaa ollut kuin katalysaattorille, ja jos sen kanssa käytti lyijyllistä bensaa se meni käsittääkseni tukkoon, eli kovin pitkään sillä ei voinut ajaa, mutta kyllä mäkin muistan sen kuinka äijät manaili kuinka bensaa huononnetaan.

.

Valitettavasti miljoonasosa on kohtuutonta bs. Sitä menee ihan helvetisti. "In 2023, 69.8 million litres of avgas were sold in Australia" While lead-based avgas threatens children’s health, Crisafulli and Miles rule out a ban – BFPCA



Aika moni mielisairas kusipää käytti esimerkiksi läpi 80-luvun ihan periaatteesta lyijybensaa jopa moottorisahassa.
Australiassa voi kyllä olla tuo pienlentokoneiden suhteellinen määrä suurempi kuin muualla, mutta kyllä se suhde on tuota miljoonaluokkaa.

Lyijytöntä bensaahan alkoi suomessa saamaan vasta 80-luvun loppupuolella, ja ainakin aluksi se oli vielä kalliimpaa. Moottorisahan 2t bensahan sekoitettiin aina siitä halvimmasta 92 tms bensasta, joka oli tietysti myös lyijyllistä.

Käytännössä tuo lyijyongelma on jo ratkaistu.. ts se lyijy ei enää aiheuta ongelmia, vaikkei se tietysti hyvä asia olekaan. Löytyy varmasti suurempiakin ongelmia.
 
Australiassa voi kyllä olla tuo pienlentokoneiden suhteellinen määrä suurempi kuin muualla, mutta kyllä se suhde on tuota miljoonaluokkaa.
Niitä on myös amerikoissa paljon. Toki lentely on autoiluun verrattuna vähäistä mutta ainetta kuluu paljon ja pitää huomata, että vähälyijyinenkin lentobensiini on moninkertaisesti lyijypitoisempss kuin autojen polttoaine oli.

Väitän silti edelleen vahvasti vastaan miljoonakertaiselle mittakaavaerolle. Ensimmäisenä vastaan tultuaan esimerkiksi valikoitunut Australia on ehkä epäedustava maa koska siellä on paljon yleisilmailun tarvetta, mutta on siellä myös paljon autoilun tarvetta ja bensakoneita. Joka tapauksessa siellä viime vuoden liikennebensiinin myyntimäärä(joka lienee samaa suuruusluokkaa kuin lyijyllisen myyntimäärä aikanaan) vs. lentobensiinin myyntimäärä ei ole luokkaa miljoona vaan luokkaa sata.
Lyijytöntä bensaahan alkoi suomessa saamaan vasta 80-luvun loppupuolella, ja ainakin aluksi se oli vielä kalliimpaa. Moottorisahan 2t bensahan sekoitettiin aina siitä halvimmasta 92 tms bensasta, joka oli tietysti myös lyijyllistä.
Totta. Anteeksi mutuilu. Mielikuvani olivat hyvin hatarat, koska muistoni polttoaineista alkavat juuri tuon näköjään 1989-1994 siirtymäkauden aikana. Erehdyin kuvittelemaan että muutos olisi kestänyt toistakymmentä vuotta, mutta sehän olikin älyttömän nopea.
Käytännössä tuo lyijyongelma on jo ratkaistu.. ts se lyijy ei enää aiheuta ongelmia, vaikkei se tietysti hyvä asia olekaan. Löytyy varmasti suurempiakin ongelmia.
Käytännössähän on toki jo tiedossa että se ratkeaa. Kuitenkin paikallinen ja alueellinen haitta on yhä suuri eikä katoa sillä hetkellä kun jokin päätös on tehty eikä edes silloin kun viimeinen litra on myyty. Totta kai on iloinen asia, ettei jokainen kaupunki ja vilkas maantie ole enää lyijysaastevyöhykettä eikä enemmistö ihmisistä myrkyn vaikutuspiirissä.
 
Vanha juttu, mutta nostan silti...

En ole väittänyt, että kaikki plugarit olisivat pommeja, mutta kyllähän tuossa aika paljon riskiä ja tuntemattomia elementtejä on. Toisaalta ihan samat riskit liittyvät myös täyssähköautoihin ja olisi kyllä varsin perseestä jos kävisi ilmi, että juurikin joku 8-10 vuotta on maksimikäyttöikä autolle (ainakin ilman akun vaihtoa). Sähkisten valmistus on muutenkin hiilari-intensiivisempää kuin polttisten ja sillä sähkiksellä pitää ensin ajaa pari vuotta ennen kuin valmistuksen korkeammat päästöt on käytönaikaisilla pienemmillä päästöillä kuitattu. Mikä lie sitten kokonaisvaikutus elinkaaripäästöihin, jos sähkis on varsin pian akkutakuun jälkeen paalikunnossa ilman uutta akkua, kun polttiksella on vielä potentiaalisesti kymmeniä vuosia käyttöikää edessä? Suomen autokannan keski-ikäkin huitelee tällä hetkellä jossain 13 vuoden tienoilla.

Vaikka 8-10 vuotta olisi akun maksimikäyttöikä, niin se tuskin olisi katastrofi yleisellä tasolla. Sähköautot kun ovat kovaa vauhtia saavuttamassa pariteetin hankintakustannuksessa suhteessa polttomoottoriautoon (esim. Skoda Elroq ja Karoq, näin tuoreena esimerkkinä).

Jos auton arvo laskee joka vuosi 14%, niin polttomoottoriauton alkuperäisestä arvosta on 8-vuotiaana jäljellä 30 prosenttia ja 10-vuotiaana 22 prosenttia. 40k€ autoja vertailtaessa tämä tarkoittaisi polttomoottoriauton arvon olevan vielä 12 000€ - 8 800€, kun sähkäri on jo paalivalmis. Toisaalta, jos autoilla on ajettu tuona aikana keskimäärin 14 tkm vuodessa ja sähköautoilija on säästänyt energiakulussa 0,10€/km suhteessa polttomoottoriautoilijaan, niin muiden kulujen (huollot, renkaat, vakuutukset, verot jne.) ollessa yhtäläiset sähköautoilija on 8 vuoden paaliskenaariossa säästänyt 11 200€ energiakuluissa eli on kokonaiskustannuksissa 800€ jäljessä polttomoottoriautoilijaa, 10 vuoden paaliskenaariossa sähköautoilija on säästänyt 14 000€ energiakuluissa eli on 5 200€ edellä polttomoottoriautoilijaa.

Ainakaan taloudellisesti ei siis ole erityisen ongelmallista, vaikka autot kestäisivät ajallisesti lyhyemmän ajan kuin tällä hetkellä. Toki tämä vaikuttaisi negatiivisesti erityisen vähän ajaviin ja niihin joilla ei ole varaa ostaa kuin halvin mahdollinen rieska. Toisaalta iso osa kansasta myös hyötyisi päästessään säästämään. Ja jos sillä vähän käytettävällä autolla ei käytännössä edes ajeta, niin miksei sitten kulkisi ne harvat kilometrit kävellen/pyörällä/bussilla/taksilla?
 
Itselläni ainakin on kova usko että 10 vuoden päästä itäblokin maissa kennoittavat akun 100 €/kwh niin sijoittamalla kerran 5-10 te autoon sillä ajaa sitten jo sen 25 vuotta. Oletan vahvasti että Toyota ei lupaile akuilleen 10 vuoden takuita jos se epäilisi että niin yli 5% jouduttaisiin 10 vuodessa vaihtamaan.
 
Vanha juttu, mutta nostan silti...



Vaikka 8-10 vuotta olisi akun maksimikäyttöikä, niin se tuskin olisi katastrofi yleisellä tasolla. Sähköautot kun ovat kovaa vauhtia saavuttamassa pariteetin hankintakustannuksessa suhteessa polttomoottoriautoon (esim. Skoda Elroq ja Karoq, näin tuoreena esimerkkinä).

Jos auton arvo laskee joka vuosi 14%, niin polttomoottoriauton alkuperäisestä arvosta on 8-vuotiaana jäljellä 30 prosenttia ja 10-vuotiaana 22 prosenttia. 40k€ autoja vertailtaessa tämä tarkoittaisi polttomoottoriauton arvon olevan vielä 12 000€ - 8 800€, kun sähkäri on jo paalivalmis. Toisaalta, jos autoilla on ajettu tuona aikana keskimäärin 14 tkm vuodessa ja sähköautoilija on säästänyt energiakulussa 0,10€/km suhteessa polttomoottoriautoilijaan, niin muiden kulujen (huollot, renkaat, vakuutukset, verot jne.) ollessa yhtäläiset sähköautoilija on 8 vuoden paaliskenaariossa säästänyt 11 200€ energiakuluissa eli on kokonaiskustannuksissa 800€ jäljessä polttomoottoriautoilijaa, 10 vuoden paaliskenaariossa sähköautoilija on säästänyt 14 000€ energiakuluissa eli on 5 200€ edellä polttomoottoriautoilijaa.

Ainakaan taloudellisesti ei siis ole erityisen ongelmallista, vaikka autot kestäisivät ajallisesti lyhyemmän ajan kuin tällä hetkellä. Toki tämä vaikuttaisi negatiivisesti erityisen vähän ajaviin ja niihin joilla ei ole varaa ostaa kuin halvin mahdollinen rieska. Toisaalta iso osa kansasta myös hyötyisi päästessään säästämään. Ja jos sillä vähän käytettävällä autolla ei käytännössä edes ajeta, niin miksei sitten kulkisi ne harvat kilometrit kävellen/pyörällä/bussilla/taksilla?
Tuo 5k€ menee kevyesti akun vaihtoon, halvimmat plugarien akun vaihdot ovat tuota luokkaa, sähköautoihin sitten 20k-40k, kyllä siinä hymy hyytyy tuollaisia summia harkita 20k autoon.
 
Tuo 5k€ menee kevyesti akun vaihtoon, halvimmat plugarien akun vaihdot ovat tuota luokkaa, sähköautoihin sitten 20k-40k, kyllä siinä hymy hyytyy tuollaisia summia harkita 20k autoon.
Mikäli akkuja tarvitsee isommassa mittakaavassa ylipäänsä vaihtaa kulumisen vuoksi, niihin varmaati syntyy kolmansien osapuolien markkinaa joka tekee hommasta huomattavasti edullisempaa.

Itse näen, että 2020-luvulla myytyjen autojen jälkimarkkina on hyvä ja turvallinen 8-10 vuotiaille / 200tkm ajetuille sähköautoille. Niiden kapasiteetti saattaa olla tippunut alkuperäisestä esim 70-80%:iin, mutta edelleen joku 60-70kwh akku tarjoaisi suurimmalle osalle käyttökelpoisen vehkeen. Harvemmin tehtävät pidemmät matkat sitten hyvän ja luotettavan latausinfran kanssa huoletta läpi.

Kusematta lappiin on harvojen hupi/riesa, joten ne jotka sen joutuvat tekemään eikä ole rahoissaan maksaa korottuneita fossiiliaineita eniten ja pisimpään.
 


Mielenkiintoista esim. miten lyijyllinen polttoaine tekee tyhmemmäksi ja sitähän käytetään edelleen.
 
Vanha juttu, mutta nostan silti...



Vaikka 8-10 vuotta olisi akun maksimikäyttöikä, niin se tuskin olisi katastrofi yleisellä tasolla. Sähköautot kun ovat kovaa vauhtia saavuttamassa pariteetin hankintakustannuksessa suhteessa polttomoottoriautoon (esim. Skoda Elroq ja Karoq, näin tuoreena esimerkkinä).

Jos auton arvo laskee joka vuosi 14%, niin polttomoottoriauton alkuperäisestä arvosta on 8-vuotiaana jäljellä 30 prosenttia ja 10-vuotiaana 22 prosenttia. 40k€ autoja vertailtaessa tämä tarkoittaisi polttomoottoriauton arvon olevan vielä 12 000€ - 8 800€, kun sähkäri on jo paalivalmis. Toisaalta, jos autoilla on ajettu tuona aikana keskimäärin 14 tkm vuodessa ja sähköautoilija on säästänyt energiakulussa 0,10€/km suhteessa polttomoottoriautoilijaan, niin muiden kulujen (huollot, renkaat, vakuutukset, verot jne.) ollessa yhtäläiset sähköautoilija on 8 vuoden paaliskenaariossa säästänyt 11 200€ energiakuluissa eli on kokonaiskustannuksissa 800€ jäljessä polttomoottoriautoilijaa, 10 vuoden paaliskenaariossa sähköautoilija on säästänyt 14 000€ energiakuluissa eli on 5 200€ edellä polttomoottoriautoilijaa.

Ainakaan taloudellisesti ei siis ole erityisen ongelmallista, vaikka autot kestäisivät ajallisesti lyhyemmän ajan kuin tällä hetkellä. Toki tämä vaikuttaisi negatiivisesti erityisen vähän ajaviin ja niihin joilla ei ole varaa ostaa kuin halvin mahdollinen rieska. Toisaalta iso osa kansasta myös hyötyisi päästessään säästämään. Ja jos sillä vähän käytettävällä autolla ei käytännössä edes ajeta, niin miksei sitten kulkisi ne harvat kilometrit kävellen/pyörällä/bussilla/taksilla?

Yksittäisen kuluttajan osalta tilanne toki saattaakin mennä noin, mutta itse tarkastelin asiaa enemmän elinkaarikustannusten osalta, erityisesti yleisen hiili-intensiivisyyden osalta.

Jos sähköauton todellinen käyttöikä jäisi alle puoleen polttisten vastaavasta, niin huomioiden sähköautojen valmistuksen korkeamman hiilijalanjäljen, päästöjen osalta olisi melkein se ja sama jatkaa polttiksilla ajamista.

Toki en kyllä oikeasti pidä kovin todennäköisenä, että sähkisten käyttöikä jäisi noin lyhyeksi, paitsi korkeintaan näiden alkupään sähkärien osalta.
 
Lisäksi sähköauton kierrätysaste varaosina (eli ei pelkkänä materiaalina) tulee olemaan korkeampi kuin polttiksen tuon akun takia, sen hiilijalanjäljen hyöty ei pääty romiksen portille. Eihän se tietysti pääty polttiksissakaan, mutta isompi isa menee suoraan sulatukseen.
 
Yksittäisen kuluttajan osalta tilanne toki saattaakin mennä noin, mutta itse tarkastelin asiaa enemmän elinkaarikustannusten osalta, erityisesti yleisen hiili-intensiivisyyden osalta.

Jos sähköauton todellinen käyttöikä jäisi alle puoleen polttisten vastaavasta, niin huomioiden sähköautojen valmistuksen korkeamman hiilijalanjäljen, päästöjen osalta olisi melkein se ja sama jatkaa polttiksilla ajamista.

Toki en kyllä oikeasti pidä kovin todennäköisenä, että sähkisten käyttöikä jäisi noin lyhyeksi, paitsi korkeintaan näiden alkupään sähkärien osalta.
Akkujen valmistuksessa ei nyt ole mitään sellaista, joka fundamentaalisti vaatii co2-päästöjä. Teollisuuden ja kaivostoiminnan dekarbonisaation edetessä akkujen valmistuksen co2-päästöt vähenee koko ajan. Samoin akkujen kierrätyksen pitäisi vähentää radikaalisti co2-päästöjä.
 
Akkujen valmistuksessa ei nyt ole mitään sellaista, joka fundamentaalisti vaatii co2-päästöjä. Teollisuuden ja kaivostoiminnan dekarbonisaation edetessä akkujen valmistuksen co2-päästöt vähenee koko ajan. Samoin akkujen kierrätyksen pitäisi vähentää radikaalisti co2-päästöjä.
Eikös Volvo verrannut sähkö- ja diesel xc40 ja näiden leikkauspiste oli 140tkm kohdalla, missä sähköauton valmistuksen suuremmat päästöt kuittaantuivat vähemmillä ajonaikaisilla päästöilläZ
 
Eikös Volvo verrannut sähkö- ja diesel xc40 ja näiden leikkauspiste oli 140tkm kohdalla, missä sähköauton valmistuksen suuremmat päästöt kuittaantuivat vähemmillä ajonaikaisilla päästöillä
Vertasi kyllä, muttei saanut leikkauspisteeksi 140 tkm edes globaalilla sähköllä.

XC40 ICE vs. XC40 Recharge break-even:

Tuulivoima 45,5 tkm
EU-28 -sähkö 78 tkm
Global-sähkö 129 tkm


Entäpä Suomessa?
Fingridin mukaan 2023 Suomen sähköntuotannon volyymipainotettu CO2/kWh oli 40 g/kWh (= 1 928 kg/200 tkm, kun XC40 tutkimuksen mukaisesti 24,1 kWh/100 km):

Suomi 2023, 47 tkm


Elinkaaripäästö@200 tkm, sis. romutus:

ICE 59,3 tn CO2 (14 + 1,7 + 43 + 0,6)
Recharge 27,9 tn CO2 (17 + 7 + 1,5 + 1,928 + 0,5)


Edit. Tutkimuksessa oli vain C40 Recharge vs. XC40 ICE:n break-evenit: 49, 77 ja 110 tkm (wind, EU-28, global), joten laskin itse nuo XC40 Recharge vs. XC40 ICE. Globalin break-even siirtyi 19 tkm kauemmas, koska ilmanvastus kasvoi korimallia vaihtaessa.
 
Viimeksi muokattu:
Vertasi kyllä, muttei saanut leikkauspisteeksi 140 tkm edes globaalilla sähköllä.

XC40 ICE vs. XC40 Recharge break-even:

Tuulivoima 45,5 tkm
EU-28 -sähkö 78 tkm
Global-sähkö 129 tkm


Entäpä Suomessa?
Fingridin mukaan 2023 Suomen sähköntuotannon volyymipainotettu CO2/kWh oli 40 g/kWh (= 1 928 kg/200 tkm, kun XC40 tutkimuksen mukaisesti 24,1 kWh/100 km):

Suomi 2023, 47 tkm


Elinkaaripäästö@200 tkm, sis. romutus:

ICE 59,3 tn CO2 (14 + 1,7 + 43 + 0,6)
Recharge 27,9 tn CO2 (17 + 7 + 1,5 + 1,928 + 0,5)


Edit. Tutkimuksessa oli vain C40 Recharge vs. XC40 ICE:n break-evenit: 49, 77 ja 110 tkm (wind, EU-28, global), joten laskin itse nuo XC40 Recharge vs. XC40 ICE. Globalin break-even siirtyi 19 tkm kauemmas, koska ilmanvastus kasvoi korimallia vaihtaessa.
Suomessa on sen verran vihreätä sähköä, että olisi mielenkiintoista nähdä vertailu biopolttoaineen kanssa.

Tässä muistaakseni oli dieselin päästö 18gr/km kun sähköauton 32gr/km Suomen sähköverkosta ladattuna ja diesel oli Nesteen biodieseliä.

 
Suomessa on sen verran vihreätä sähköä, että olisi mielenkiintoista nähdä vertailu biopolttoaineen kanssa.

Tässä muistaakseni oli dieselin päästö 18gr/km kun sähköauton 32gr/km Suomen sähköverkosta ladattuna ja diesel oli Nesteen biodieseliä.

En pääse lukemaan juttua ilman tunnuksia. Sen verran voin kommentoida, että 32 g/km sähköautolle kuulostaa joko menneisyydeltä tai kuorma-autolta. Artikkeli olikin näköjään yli 5,5 vuoden takainen.

Artikkelin hetkellä Suomessa kulutetun sähkön tiedossa ollut päästö oli 120 g/kWh (2018). Volvon tutkimuksen XC40 Recharge kulutti 24,1 kWh/100 km, eli 120 g/kWh * 24,1 kWh/100 km / 100 = 28,9 g/km. Artikkelin mukaan dieselin päästö My-dieselillä oli vain 18 g/km, eli tosiaan vähemmän kuin täyssähköllä.

Entäpä tilanne tällä hetkellä? Uusin sähkön CO2 on 38 g/km (2023), eli 38 g/kWh * 24,1 kWh/100 km / 100 = 9,2 g/km. Tällä hetkellä (tai siis viime vuonna) XC40-täyssähkön päästöt ovat vain noin puolet My-dieselin päästöistä. My-dieselin absoluuttinen päästö on kuitenkin jo niin matala, että akun valmistuksen päästöjen kumoaminen ei enää onnistukaan tuosta vain ainakaan 200 tkm matkalla.

Täydennetään Volvon tutkimusta XC40 My-dieselillä (leikkaa 90 % ajonaikaisista) ja verrataan sitä XC40 Rechargen ajonaikaisiin Suomessa 2023 tuotetulla sähköllä:

200 tkm
My-diesel 14 + 1,7 + 0,1 * 43 + 0,6 = 20,6 tn

Täyssähkö 17 + 7 + 1,5 + 1,928 + 0,5 = 27,9 tn

Kuten arvelin, My-diesel pysyy edellä 200 tkm asti. Käyrät leikkaavat vasta 820 tkm kohdalla. Siinä vaiheessa isokin akku alkaa olla vaihtokunnossa, mistä tulisi uusi akkupäästö, jonka kuromiseen menisi 820 tkm sijaan 590 tkm.
Jos täyssähköön käyttäisikin tutkimuksen tuulivoiman päästöä (0,4 tn/200 tkm), pääsisi täyssähkö My-dieselin edelle karvan alle 500 tkm kohdalla.

My-diesel on hyvä juttu, vaikkei sitä kaikkien liikkumiseen riitäkään.



Edit. Hups, olen laskenut eilisellä 40 g/kWh, enkä 38 g/kWh. Tämän takia kaavassa on 1,928 tn/200 tkm, vaikka pitäisi olla 1,832 tn/200 tkm. Ero ei vaikuta oleellisesti leikkauskohtiin, joten en jaksa kännykällä korjata. 820 tkm aikaistuisi arviolta 800 tkm:iin.
Suomessa kulutetun sähkön CO2.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Sähkörekat yleistyvät vähitellen, mutta joku 100 vuodessa parinsadan tuhannen rekan määrää vastaan on tietty pisara meressä. On edelleen pisara meressä vaikka kiihtyisi, mutta jostain pitää lähteä liikkeelle.

Kuinkakohan nopeasti muun kuin biodieselin myynti voitaisiin kieltää? Toki realistisempi olisi asettaa normidiesel "kortille", eli ilman erillistä lupaa sellaista ei saisi ostaa. Tätä sitten voi porrastaa määrää vähitellen laskien ja eri käyttökohteisiin eli esim. alkutuotantoon saisi ostolupia helpommin ja enemmän kuin johonkin bulkki tavaran roudaamiseen. Ongelma näissä on tietty kovat alkukustannukset, joiden kuolettaminen ei tapahdu hetkessä joten mitään välitöntä vaikutusta ei pysty aikaan saamaankaan. Isoilla kuljetus yrityksillä ja puuyhtiöillä olisi pääomaa tämmöiseen siirtymään eri lailla kuin jollakin yksityisellä rekkayrittäjällä, joten kohdennuskin pitäisi olla sen mukainen.
 
My Diesel -päästölaskelmissa kannattaa huomioida tämä:

Tottahan tuo, mutta epäkohta liittyy politiikkaan, ei tuotteen huonouteen/päästöihin.


Unohdin edelliseen kirjoittaa loppuun, ettei My-dieselin niskalenkki täyssähköstä ole kirkossa kuulutettu. Volvon tutkimus nimittäin alkaa olla turhan iäkäs sähköauton ja etenkin akun valmistuksen päästöjen osalta. Ajonaikaiset ovat niin pieniä, että pienikin muutos noissa kiinteissä vaikuttaa leikkauskohtaan todella paljon.
 
Sähkörekat yleistyvät vähitellen, mutta joku 100 vuodessa parinsadan tuhannen rekan määrää vastaan on tietty pisara meressä. On edelleen pisara meressä vaikka kiihtyisi, mutta jostain pitää lähteä liikkeelle.
Eihän niitä edes ole vielä oikein kunnolla alettu valmistamaan. Prototyyppejä lähinnä kaikilta valmistajilta. Niinkin yksinkertainen asia kuin vaihdelaatikko on hakusessa. Toisaalta eipä ole infrakaan vielä kunnossa kuormureille.
 
Yksittäisen kuluttajan osalta tilanne toki saattaakin mennä noin, mutta itse tarkastelin asiaa enemmän elinkaarikustannusten osalta, erityisesti yleisen hiili-intensiivisyyden osalta.

Jos sähköauton todellinen käyttöikä jäisi alle puoleen polttisten vastaavasta, niin huomioiden sähköautojen valmistuksen korkeamman hiilijalanjäljen, päästöjen osalta olisi melkein se ja sama jatkaa polttiksilla ajamista.

Toki en kyllä oikeasti pidä kovin todennäköisenä, että sähkisten käyttöikä jäisi noin lyhyeksi, paitsi korkeintaan näiden alkupään sähkärien osalta.

Oleellista on se miten tuotetulla sähköllä lataa, meillä Suomessa keskiverto sähköllä jos lataa niin se keski-ikäinen fosiilipolttis kannattaa romuttaa ja vaihtaa keskiverto sähkikseen. toki tuoltakantilta pohtiva valitsee sähkiksen missä se hiilireppu on keskimääräistä pienempi.


My Diesel -päästölaskelmissa kannattaa huomioida tämä:

https://www.is.fi/autot/art-2000006379938.html
Linkeillä keskustelua.... ja arvailua millä ajatuksella.

Linkissä kirjoitettiin polttoaine jakelun velvoitteista, sekoitusvelvoitteesta, tietty osa jakelusta pitää olla uusiutuvaa (termiä en tarkistanut, mutta juju kai aukeaa), artikkelli viidenvuoden takaa ja nämä veloitteet eläää vuosien kuluessa.

Asiakkaan päästölaskentaa päästöttömän , vähäpäästöisen polttoaineen käyttö vaikuttaa suoraan, sekoitusvelvoite käytännössä tarkoittaa sitä että fosiilista polttavat hinta tukevat puhtaan polttoaineen käyttöä, jos velvoitteet kiristyy niin mukaan saattaa tulla myös puhtaatsähköt. Tavoitteiden kannalta ihan järkevää.

Eli ketjussa aiemmin pohdittaan puhtaan polttoaineen hiilijälkeä vs baterisähkö, jätteistä, biomassasta jne valmistettava diesel niin sen ongelma on tuotantomäärät, kestävät tuotanto määrät, eli se ei ole tavoiteltava vaihtoehto kohteissa joissa täyssähköautot järkeviä. Ilman hintatukea kustannukset ampuu pahasti yli.
Kokonaan puhtaat synteettiset polttoaineet, sama haaste, tuotantoa voidaan kasvattaa kunha prosessit kehittyy ja puhdasta sähköäriittää. Mutta kilpialukykinen siellä missä täyssähkö(akku) ajoneuvot ei ole vaihtoehto.

Oman sävyn kysyntää tuo myös se että jos veroton 10kWh polttoainelitra maksaa neljäeuroa nykyrahassa, niin osa tarpeista katoaa.
 
Eihän niitä edes ole vielä oikein kunnolla alettu valmistamaan. Prototyyppejä lähinnä kaikilta valmistajilta. Niinkin yksinkertainen asia kuin vaihdelaatikko on hakusessa. Toisaalta eipä ole infrakaan vielä kunnossa kuormureille.
Millä portaalla olla, sarjatuotantoa ollut vuosia, onko silti rohkeaa sanoa että osalla mennään toista sukupolvea, vai enemmänkin parannuksia. Ovat kuitenkin harpponeen merkittävästi siitä missä oltiin vielä viimevuosikymmennellä.

Latausinfraa ilman muuta puuttuu, verrattavissa linja-autoliikenteen sähköistymiseen, paikallisjakelussa varikon latauspisteet riittää, ja siellä otettu käyttöön. Ilmeisesti ihan potenttiaalia.

Pidemmässä reittiliikenteessä joku sähköön sopiva reitti, jossa ne latauksetkin ovat saman tahon näpeissä. itse liikennoitsiä, tai tilaaja. Suomessa vielä vähän hakee. Vaikka ajaisi kahden pisteen välissä rahtia, niin muu toimii niin tehokkaasti että tarvittaisiin useampia autoja.
 
Sähkörekat yleistyvät vähitellen, mutta joku 100 vuodessa parinsadan tuhannen rekan määrää vastaan on tietty pisara meressä. On edelleen pisara meressä vaikka kiihtyisi, mutta jostain pitää lähteä liikkeelle.
Sähkö kuorma-autot tulevat todennäköisesti tekemään samanlaisen loikan kuin bussitikin. Eli tekniikka kääntyy siihen että se sähköauto on riittävä, tapahtuu tyyliin yhdessä yössä se siirtymä, jonka jälkeen dieseleitä ei myydäkään "yhtään".

Raskasta kalustoa ostetaan kuitenkin paljon enemmän laskukoneella, ja kun laskukone sanoo että kannattaa ostaa tuo, kaikkien laskukoneet sanovat sen saman aikaisesti.
 
Sähkö kuorma-autot tulevat todennäköisesti tekemään samanlaisen loikan kuin bussitikin. Eli tekniikka kääntyy siihen että se sähköauto on riittävä, tapahtuu tyyliin yhdessä yössä se siirtymä, jonka jälkeen dieseleitä ei myydäkään "yhtään".

Raskasta kalustoa ostetaan kuitenkin paljon enemmän laskukoneella, ja kun laskukone sanoo että kannattaa ostaa tuo, kaikkien laskukoneet sanovat sen saman aikaisesti.

Tavaraliikenteessä tosin on huomattavasti enemmän erilaisia käyttöprofiileja kuin bussiliikenteessä. On kevyttä ja raskasta kuormaa, pitkää ja lyhyttä matkaa. Eli tuskin kerralla tapahtuu, vaan hiljalleen. Lisäksi bussiliikenteen sähköistymistä on edesauttanut julkiset kilpailutukset päästövaatimuksineen. Metsänomistajaa tuskin kiinnostaa jatkossakaan, millä käyttövoimalla se UPM:n alihankkijan auto toimii.
 
Tavaraliikenteessä tosin on huomattavasti enemmän erilaisia käyttöprofiileja kuin bussiliikenteessä. On kevyttä ja raskasta kuormaa, pitkää ja lyhyttä matkaa. Eli tuskin kerralla tapahtuu, vaan hiljalleen. Lisäksi bussiliikenteen sähköistymistä on edesauttanut julkiset kilpailutukset päästövaatimuksineen. Metsänomistajaa tuskin kiinnostaa jatkossakaan, millä käyttövoimalla se UPM:n alihankkijan auto toimii.
Bussiliikenteessä tuli tietysti aluksi "pakotettuna" nuo, mutta osaltaan se auttoi saamaan sitä tarvittavaaa dataa laskukoneelle, nykyiselläänhän sähköbusseja on enemmän mitä tarjouspyynnöissä vaaditaan.

Voi kyllä ottaa tovin ennen kuin pölliauto on sähköinen, mutta jakeluliikenteessä tuo tulee tapahtumaan pian.
 
Tavaraliikenteessä tosin on huomattavasti enemmän erilaisia käyttöprofiileja kuin bussiliikenteessä. On kevyttä ja raskasta kuormaa, pitkää ja lyhyttä matkaa. Eli tuskin kerralla tapahtuu, vaan hiljalleen. Lisäksi bussiliikenteen sähköistymistä on edesauttanut julkiset kilpailutukset päästövaatimuksineen. Metsänomistajaa tuskin kiinnostaa jatkossakaan, millä käyttövoimalla se UPM:n alihankkijan auto toimii.
Bussiliikenteeseen verrattavaa, on sitä paikallista jakeluliikenettä, kilometrejä vähän, riittää että varikolla lataus. Ja se alkaa olla se kynnyskysymys investoinnin kannattavuuteen.
Sitten on kaukoliikenne, rahdissä "reittiliikenne" jota herätellään ensinnä reiteille joissa lataus onnistuu aikataulutukseen, esim pääteasemilla. ja ynnätään kalustotarvetta, esim sitä tarvitaanko latausajan takia enemmän kalustoa.
Tilausajo, pitkänmatkan reittiliikenne, ne missä kuskit vaihtuu, ajoneuvo liikkuu, lataukselle ei luonollista aikaa ja tai paikkaa. Niin voi monennä todella pitkään, osalla voi sähköistyä kun reitin latausinfra ja akkut kohtaa, toisinsanoen pakollisilla tauoilla onnistuu, tai sitä ennen kustannusäästö niin iso että kannattaa seisottaa laturilla rekkaa kuskeineen ylimääräistä.

Kuorma-autopuolella myös sama haaste kuin bussipuolella, sähköistymisessä isoilla firmoilla kilpailuetu. Yhden tai muutaman auton yrittäjä on muiden laturiinvestointien varassa, iso toimija voi investoida omiin.
 
tapahtuu tyyliin yhdessä yössä se siirtymä, jonka jälkeen dieseleitä ei myydäkään "yhtään".
Mietein kanssa etta kun infra on kunnossa ja dieseli maksaa 2.5 euroa litra niin kuukaan ei osta uutta dieseli veturi. Tulee huono S-kayra.
 
Mietein kanssa etta kun infra on kunnossa ja dieseli maksaa 2.5 euroa litra niin kuukaan ei osta uutta dieseli veturi. Tulee huono S-kayra.
Raskaanliikenteen polttoaineen hintaa (kustannusta) ei anneta pomsahtaa yhdessä yössä, ja se kysyntä, maksuhalukkuus riippuu ihan kohteesta, siellä missä nykyinen markkinoilla oleva sähkökalusto on toimiva ilman kompromissejä on se jo nyt kilpailukykyinen ja ennustan että kilpailukyky paranee kokoajan, vaikka polttoaineen hinnat vain palaisi sinne 2€ nurkille (alv0%). Uskon että kysyntää on vielä vuosia vaikka maksaisi 3€ nyky rahassa, aikanaan kohteita missä synteettisestäkin kannattaa maksaa käypä hinta. Sarja hybridit, kantaman pidentämiseen.

Hinta, Jos nupit, hinurit, sähköisenä, tukevilla akuilla on edullisia, niin pitkälle reitillä voi tulla sitten vahvemmin vanhoja systeemeitä missä vaihdetaan hevosta matkalla. Vaihdettavista akuista puhuttu vuosikausia, se ei ole lähtenyt lentoon, bussipuolellakkin tullut sen sijaan lisääautoja.
 
ei anneta pomsahtaa yhdessä yössä,
Olen tasta eri mielta mutta nyt puhutaan ennistamisesta niin ei sen niin valia.. Heitan lonkalta etta siina missa missa henkiloautoista 90% uusista on sahkoisia 2030 niin 2035 90% uusista C-kortti jutuista on sahkoisia. 2040 on 90% CE kortti jutuista on sahkoisia.
 
Suomenlahdella on nyt joku Eagle S kippo täynnä lyijytöntä bensaa, mikähän tuon oktaaniluku on ja uskaltaako joku muu kuin itärajan ziguli jobbari käyttää sitä?
 
Raskaan kaluston sähköistymiseen on lisäksi aika isohko hidaste että ne liikkuvat aika paljonkin samoihin aikoihin ja tarvitsevat samaan aikaan paljon sähköä. Käy joskus jonkun ison rekkaparkin pihassa vaikka illalla katsomassa niin huomaa miksi se ei ihan heti tule onnistumaan. Ja suomessa ne parkit on vielä tosi pieniä verrattuna keskieuroopan aivan massiivisiin taukokeskittymiin.
 
Raskaan kaluston sähköistymiseen on lisäksi aika isohko hidaste että ne liikkuvat aika paljonkin samoihin aikoihin ja tarvitsevat samaan aikaan paljon sähköä. Käy joskus jonkun ison rekkaparkin pihassa vaikka illalla katsomassa niin huomaa miksi se ei ihan heti tule onnistumaan. Ja suomessa ne parkit on vielä tosi pieniä verrattuna keskieuroopan aivan massiivisiin taukokeskittymiin.
Mielenkiinnolla odotan miten sähkön hinnan vuorokausivaihtelu tulee vaikuttamaan kuljetusliikenteeseen tulevaisuudessa.

Nykyiselläänhän ajetaan öisin osittain siksi kun se on halvempaa. Kun liikenne on vähäisempää voi ajoa optimoida paremmin, mutta jos tuo muuttuu niin että "tankkaaminen" on halvempaa öisin, ainakin osa yöliikenteestä optimoidaan muuhun ajankohtaan.

Kuvittelisin myös että rekkaparkkien pikalatureihin tulee liukuva hinnoittelu, niin että pikalataus on halvempaa silloin kun sähkökin.
 
Suomenlahdella on nyt joku Eagle S kippo täynnä lyijytöntä bensaa, mikähän tuon oktaaniluku on ja uskaltaako joku muu kuin itärajan ziguli jobbari käyttää sitä?
Ainut paikka Suomessa, joka pystyy tuon kokoisen määrän bensaa ottaan vastaan on Porvoon jalostamo. Ja siellä se voidaan vetää prosessin läpi ja säätää juuri sellaiseksi kun halutaan. Mutta tää ny meni offtopic.
 
katsomassa niin huomaa miksi se ei ihan heti tule onnistumaan.
Sähkö käyttövoimasta puhuttaessa aina kaikki on ollut mahdotonta ja kohta se on ollutkin mahdollista.

Aikamoisen rekkaparkin saa aikaan 20 MW sahkoliittymalla ja 200 MWh akustoilla. 500 rekkaa saa moisella ladattua vuorokaudessa ja homma sietaa ruuhka huippuja.

20 MW sahkoliittyma ja 200 MWh akku eivat nayta edes mitenkaan isoilta pompeleilta rekkaparkin nurkassa.
 
Olen tasta eri mielta mutta nyt puhutaan ennistamisesta niin ei sen niin valia.. Heitan lonkalta etta siina missa missa henkiloautoista 90% uusista on sahkoisia 2030 niin 2035 90% uusista C-kortti jutuista on sahkoisia. 2040 on 90% CE kortti jutuista on sahkoisia.
Patterisähkön yleistyminen ei vaadi polttoaineen yhdenyön hyppäystä.

Päästökaupan piiriin tuleminen on toki potenttiaalinen kohta missä voi niin käydä, ja se että tässä on välillä vedetty alella.
Henkilöautoissa patterisähkö on osoittanut kilpailukyvyn ja jos ennusteen toteutuu niin hyvin pian se polttisten kysyntä romahtaa, jos sähkis on halvempi niin miksi valita polttis, varsinkin uusi polttis.

Kuorma-autoissa, lähiliikenteessä uskon kuten ilmaisesti sinä että ne ovat myös lähitulevaisuudessa kilpailukykyisiä, päästökauppa tai muut mekanismit ohjaa valintaa sinne missä sähköistyminen tehokkaampaa.

Raskaammassa iso merkitys lokistiikka ketjujen suunnittelussa, reittejä voidaan optimoida ja en poissulje sitä että vaihdetaan "hevosta" matkalla.
 
Sähkö käyttövoimasta puhuttaessa aina kaikki on ollut mahdotonta ja kohta se on ollutkin mahdollista.

Aikamoisen rekkaparkin saa aikaan 20 MW sahkoliittymalla ja 200 MWh akustoilla. 500 rekkaa saa moisella ladattua vuorokaudessa ja homma sietaa ruuhka huippuja.

20 MW sahkoliittyma ja 200 MWh akku eivat nayta edes mitenkaan isoilta pompeleilta rekkaparkin nurkassa.

Niin sinne missä se on mahdollista.
 
Niin sinne missä se on mahdollista.
Luonnollisesti. jos joku kohde mielessä minne ei onnistu, niin sitten pohtia minne se onnistuu. Siirtäminen/hajauttaminen ei välttämättä edes tarkoita että sijaintin huononisi.

Lepotaulla latailusta toki seuraa se että ne pitää sijoittaa ja ajoittaa samaan paikkaan. joissain reiteillä aiheuttaa isompia aikataulumuutoksia. "Yksinäisille" pitkille reiteille sitten ne muut energian mukanavienti muodot, mitkä sitten aikanaan pärjää, puhdaspolttoaine, sarjahybridi, polttokenno, mikä sitten pärjää, on kustannus tehokas.
 
Niin sinne missä se on mahdollista.
Kaikkiallehan tuo on mahdollista, mutta ei välttämättä taloudellisesti järkevää.

Eiköhän kaikki raskasliikenne muutu ajan kanssa akkusähköiseksi, ja ne tapaukset jossa joudutaan operoimaan niin kaukana infrasta että lataaminen ei tosiaan onnistu, tulee jonkinlaiset modulaariset generaattorit, jotka toimivat sitten polttonesteellä.

Aikaa menee kyllä jokunen vuosikymmen, ennen kuin ollaan tilanteessa ettei perinteisellä voimansiirtolinjalla enää valmisteta kuorma-autoja.
 
Vastaan tänne koska on aiheelle paljon paremmin sopiva ketju..

Valitsit omat kriteerisi ja vastasin omillani. Sori että mielipiteeni oli huonompi kuin sinun.

Haluaisitko tarkentaa, mitkä ovat ne kriteerit, jotka sinun mielestäsi tekevät sähköautosta paremman pitkän matkan kulkineen kuin suunnilleen vastaavasta polttomoottoriautosta? Ja muistutan tässä kohtaa, että pidän itsekin sähköautoa lyheyhkön matkan taittamisessa (eli käytännössä kotilaturin piirissä) aivan ylivertaisena värkkinä verrattuna polttisautoon.

Jos polttiksella väittää voivansä lähteä koska tahansa mihin vaan, on lähdössä etukäteen tankanneena tai tutulle seudulle. Jos oikeasti on lähdössä pidemmälle random-kruisailulle valmistautumatta, joutuu joka tapauksessa katsomaan missä meinaa tankata.

En kyllä muista, että olisin ikinä neljännesvuosisadan ajan jatkuneen autoiluni aikana etukäteen tarkastanut yhtäkään tankkauspaikkaa. Ei vain yksinkertaisesti ole tarvinnut, vaikka olisi kuinka vieraalla seudulla, ihan ulkomaita myöten, koska bensa-asemia on vaan lähes kaikkialla niin tiheästi, ne ovat käytännössä idioottivarmoja toiminnaltaan ja polttisautojen toimintasäteet niin paljon suurempia ja vähemmän sääriippuvaisia. Kun kahdessa edellisessä polttisautossa toimintamatkakin on vielä ollut jotain 1000 kilometrin luokkaa tankillisella, ei vaan yksinkertaisesti ole ollut pienintäkään tarvetta uhrata sille tankkaamiselle juuri mitään ajatusta. On vaan tankannut kun on siltä tuntunut ja siihen on mennyt korkeintaan se viisi minuuttia, satoi tai paistoi.

Toki jos on tiennyt, että edessä on pidempi reissu, olen saattanut tankata etukäteen jos vastaan on tullut halpaa bensaa, vaikkei olisi vielä muuten tarvinnutkaan. Toisaalta lähes tyhjälläkään tankilla himasta lähteminen mihin tahansa reissuun ei ole ikinä ollut yhtään sen enempää ongelma, koska aina on voinut tankata ja siihen menee aina vain minuutteja ja sen jälkeen menomehua riittääkin lähes reissuun kun reissuun koko matkaksi, ellei sitten ole johonkin oikeasti kauas lähdössä.

Jos ei, niin samalla kantamalla pääsee sillä kotona ladatulla sähköautollakin.

No nyt menee ihan höpöhöpöksi. Markkinoiden rangeltaan aivan parhaatkin sähköautot pääsee nippanappa viisisataa kilsaa normaalia motari/maantieajoa kesäkelissä, talvikeleistä puhumattakaan. Normaalille isotankkiselle diesel-autolle tuo ei ole luultavasti vielä puoltakaan tankillista. Sitten jos on vielä yhtään pienempiakkuinen tai isomman kulutuksen sähköauto, niin tilanne synkkenee vielä entisestään. Esim. tuo 650 km lenkki jonka vaimo juuri meidän XC40:llä heitti, vaati kolme latausta yhteiskestoltaan tunnin luokkaa, kun edellisellä autolla se olisi mennyt ihan helposti yhdellä tankillisella ja vielä olisi jäänyt jotain 300 kilsaa pelivaraakin jos täydellä tankilla ja akulla olisi lähtenyt.

Toki Volvo on poikkeuksellisen janoinen sähköauto ja huomattavasti parempiakin pitkän matkan sähköautoja löytyy, ihmiset tarvitsee yleensä taukoa ennen autoa jne,. mutta vaatii kyllä oikeasti melkoista älyllistä epärehellisyyttä jos ei pysty tunnustamaan, että sähköautoilu on (ainakin toistaiseksi) paljon enemmän auton ehdoilla tapahtuvaa. Polttisautolla ei käytännössä ikinä tule sellaista tilannetta, että pitäisi vaikka viimeinen 50-100 km ennen kotia jäädä kökkimään johonkin, kun taas sähkiksellä on ihan arkipäivää, että saattaa joutua tekemään ylimääräisen stopin jos keliolosuhteet vaikka kasvattavat kulutusta hieman, eikä akku riitäkään kotiin saakka. Toki järkevästi lataavalla sähköautolla tuossa ei kauaa mene, mutta kiusa se on pienikin kiusa ja pienistä kiusoista tulee helposti isompia, jos niitä tulee koko ajan.

Ja jos taasen lähtee jonnekin pidemmälle reissulle uudelle seudulle, taitaa aika harvassa olla ne, jotka vielä vetää paperikartoilla. Navi kun kertoo joka tapauksessa mistä kannattaa ajaa ja samalla missä ladata tai tankata. Onko polttiksella vielä tällä hetkellä enemmän pelivaraa korvessa? On, mutta onko niin usein tai niin paljoa että olisi mitään merkitystä? Mielestäni ei, lähellekään. Ähäkutti.

Niin, navi kyllä kertoo. Sähköautolla se vaatii vaan vähän kovempaa luottoa siihen, että 1) navin karttadata on edes oikealla vuosikymmenellä 2) sen arpoman latausaseman tiedot pitävät paikkansa 3) latausasema toimii 4) auton arvioitu kulutus on edes etäisesti sitä mitä navi/auto arpoo. Ei tarvitse mennä kuin Keski-Suomeen, niin pikalatausasemien verkosto menee sen verran harvaksi, että helposti voi tulla jännät paikat sähköautolla talvikelillä jos yksikään edellisistä falskaa.

Esim. juuri tuolla vaimon turneella meinasi tulla vähän lisäjännitystä touhuun kun alunperin navi oli sanonut, että reitin A-B-C-B-A keskimmäinen 120 km B-C-B - pätkä menee lataamatta ja riittäisi että lataa ennen viimeistä B-A väliä, koska se ei osannut huomioida että lihasäkit kyydissä nukkuisivat yön yli kohteessa B ja jatkaisivat matkaa kohti C:tä vasta seuraavana aamuna kylmällä autolla. Siihen päälle sää oli vielä vähän ennustettua kylmempi. Ei tuossa nyt isompaa dramatiikkaa kuitenkaan päässyt syntymään, mutta alkuperäinen reitti piti muokata sellaiseksi, että pääsee lataamaan ja toisaalta jos tuo käytännössä ainoa laturi matkalla ei olisi ollut toiminnassa, niin vähintäänkin jännäksi olisi mennyt kun rangea oli auton mukaan 25 km ja seuraava pikalaturi 30 kilsan päässä. Toki tuosta väliltä löytyy jotain satunnaisia 22 kW paikkoja, mutta pointti on lähinnä se, että nämä kaikki on sellaisia juttuja jotka eivät vaan yksinkertaisesti olleet minkäänlaisia juttuja edellisellä autolla.

Tästäkin huolimatta olen tyytyväinen auton vaihtoon, koska suurimmaksi osaksi meidän ajoprofiili ei koostu tuollaisista pidemmistä matkoista vaan päiväajot pysyy alle parissa sadassa kilsassa, eli lähes aina pääsee lähtemään lämmitetyllä ja täysiakkuisella autolla omasta pihasta ja nauttimaan niistä sähköautoilun hyvistä puolista.
 
Viimeksi muokattu:
Haluaisitko tarkentaa, mitkä ovat ne kriteerit, jotka sinun mielestäsi tekevät sähköautosta paremman pitkän matkan kulkineen kuin suunnilleen vastaavasta polttomoottoriautosta? Ja muistutan tässä kohtaa, että pidän itsekin sähköautoa lyheyhkön matkan taittamisessa (eli käytännössä kotilaturin piirissä) aivan ylivertaisena värkkinä verrattuna polttisautoon.
Teknisessä mielessä polttikset (ei välttämättä kaikki) ovat vielä sähköautojen edellä pitkällä matkalla mikäli kyse ei ole säännöllisestä välistä, jolle on mahdollista järjestää edulliset latauspaikat sopiville paikoille. Lomamatkailu sujuu siis vielä polttiksella huolettomimmin jos ajatellaan liikkumiseen tarvittavan energian täydentämistä.

Tulevaisuudessa on kuitenkin monta asiaa auki, jotka kaikki voivat vaikuttaa siihen mikä on silloin parasta.
-polttoaineen saatavuus
-polttoaineen hinta
-Polttoaine-/latausasemien määrä/sijainnit
-sähkön hinta (saatavuus ei liene ongelma)
-autojen saatavuus/hinta
+ monta muuta tunnettua / tuntematonta tekijää

Tällä hetkellä näyttää siltä, että polttomoottorit jäävät historiaan, jolloin myös kehitys hidastuu.
 
Itsellä kun ajoa ei nykyisessä elämäntilanteessa tule kauhean paljoa, mutta niistä omista ajoista taas suuri osa on maantiepainotteisia, niin sähköauto kyllä kuulostaa vain objektiivisesti epäkäytännöllisemmältä. Mutta tekniikka vaikuttaa kehittyvän kovaa vauhtia ja latausasemien verkosto tihenevän, joten on tässä tullut mietittyä, että voisi varmaan vain ajaa tämän nykyisen bensa (no itseasiassa flexfuel) auton loppuun ja katsella sitten sähköautoa.
 
Vastaan tänne koska on aiheelle paljon paremmin sopiva ketju..



Haluaisitko tarkentaa, mitkä ovat ne kriteerit, jotka sinun mielestäsi tekevät sähköautosta paremman pitkän matkan kulkineen kuin suunnilleen vastaavasta polttomoottoriautosta? Ja muistutan tässä kohtaa, että pidän itsekin sähköautoa lyheyhkön matkan taittamisessa (eli käytännössä kotilaturin piirissä) aivan ylivertaisena värkkinä verrattuna polttisautoon.

...
Hyvä kysymys,
jos tässä nyt mietitään voimalinjaa, en energiatehokkuutta ja kuvitelaan polttiksessa käytettävän puhtaita päästöttömiä polttoaineita, niin ei siitäkään vääntöä.

Ominaisuuksiltaan muuten vastaavat, metelikin pitkällä matkalla laatu autolla muuta kuin moottorin ääntä. mutta jos verokki polttiksessa kuuluu polttiksen ääni, niin toki siinä sitten se juju, jos ei erityisesti rakasta sitä ääntä.
Patterisähkiksen isompia plussia seisontalausta käyttäessä (koti,työ, yö jne) on se että "tankkia" täynnä lähtiessä, pitkän kantaman malleissa voi ajaa seuraavaan kunnon taukoon asti, ja tässä asiayhteydessä pitkän matkan kulkineena pohditaan juuri sitä pidempiä matkoja. Vaikka mentäisiin jollain Neste MY dieselillä niin käytännössä sen taukopaikan voi valita vapaasi, ei tarvi olla sama paikka missä nesteet tankkaa. Patteri sähkiksellä jos taukopaikka menee yksin lataus pysähdysten kanssa, niin ollaan vasta lähellä, ei vielä ohi.

Voimalinjasta se paremmuus pitää kaivaa, mutta taitaa mennä enemmän verokkien väliseen valintaan, jos valitaan surkea verokki, niin kai sitä saa kumman vain väännettyä paremmaksi.

Se ei taasen enään ole pitkän matkan ajelua, jos mennään jonnekkin missä lähin neste pumppu on sadankilometrin päässä ajoreiteiltä, ja rallatellaan satojen kilometrien vuorokausi ajot kotilatauksella
 
Mä en usko että polttikset häviävät, vaan niistä tulee vähän samanlaisia kuin moottoripyörät ovat nykyään, eli johonkin erikoistarkoitukseen, tai hupikäyttöön.

Samoinhan hevosetkin ovat kulkuvälineinä ja voimanlähteinä nykyään tarpeettomia, mutta silti niitä on olemassa ja käytetään, hankalista saasteongelmista ja ilmiselvästä hengenvaarasta huolimatta.
 
Mä en usko että polttikset häviävät, vaan niistä tulee vähän samanlaisia kuin moottoripyörät ovat nykyään, eli johonkin erikoistarkoitukseen, tai hupikäyttöön.

Samoinhan hevosetkin ovat kulkuvälineinä ja voimanlähteinä nykyään tarpeettomia, mutta silti niitä on olemassa ja käytetään, hankalista saasteongelmista ja ilmiselvästä hengenvaarasta huolimatta.
Jos nyt maalailet vuosikymmenten päähän, aikaa milloin ehkä sähkövoimalinjat hallitsee ajoneuvomarkkinoita, niin pidän ihan uskottavana ajatustasi että jotain retroilu villitystä voisi olla. jos säädökset ei aseta liiankovia paikallispäästö rajoituksia. jos siis uus tuotantoa mietiti. ehkä silloin jotain 50 luvun piirituksista voi tilata "tulostettuja" moottoreita.
Ja varmasti on vanhojen moottorien harrastajia, kuten tänäpäivänäkin.

Ja uskon myös että tulevaisuudessakkin järjestetään kilapialua vaikka mistä, joten miksei tuollaisistakin.
 
Onhan noita voimakonenäyttelyitä nykyäänkin, vaikka niitä ei varsinaisesti enää tuottavaan työhön käytetäkään.
 
Vastaan tänne koska on aiheelle paljon paremmin sopiva ketju..



Haluaisitko tarkentaa, mitkä ovat ne kriteerit, jotka sinun mielestäsi tekevät sähköautosta paremman pitkän matkan kulkineen kuin suunnilleen vastaavasta polttomoottoriautosta? Ja muistutan tässä kohtaa, että pidän itsekin sähköautoa lyheyhkön matkan taittamisessa (eli käytännössä kotilaturin piirissä) aivan ylivertaisena värkkinä verrattuna polttisautoon.
Siinähän niitä luki? Sinulle polttomoottoriauto näemmä tarkoittaa 1000km kantaman dieseliä, aika monelle ei, ihan vaikka rekisteröintitilastojen perusteella.

En kyllä muista, että olisin ikinä neljännesvuosisadan ajan jatkuneen autoiluni aikana etukäteen tarkastanut yhtäkään tankkauspaikkaa. Ei vain yksinkertaisesti ole tarvinnut, vaikka olisi kuinka vieraalla seudulla, ihan ulkomaita myöten, koska bensa-asemia on vaan lähes kaikkialla niin tiheästi, ne ovat käytännössä idioottivarmoja toiminnaltaan ja polttisautojen toimintasäteet niin paljon suurempia ja vähemmän sääriippuvaisia. Kun kahdessa edellisessä polttisautossa toimintamatkakin on vielä ollut jotain 1000 kilometrin luokkaa tankillisella, ei vaan yksinkertaisesti ole ollut pienintäkään tarvetta uhrata sille tankkaamiselle juuri mitään ajatusta. On vaan tankannut kun on siltä tuntunut ja siihen on mennyt korkeintaan se viisi minuuttia, satoi tai paistoi.
Ehkäpä sitten sinulla on mennyt niin, en kai väittänytkään muuta? Oma kruisailu on muutakin kuin pääteiden varsilla suhailua ja pikkukyliltä on ihan oikeasti kadonnut jo bensa-asemat.
Jos sulla on ollut 1000 kilometrin kantama joka säässä, keskimäärin siinä tankissa on karvan päälle 500km kun lähdet kotoa. Sähköautossa on akku täynnä aina kotoa lähtiessä. Voi tuosta itse laskeskella miten usein kantama jää pienemmäksi kuin sähköautolla, ihan tilastollisesti. Mulla on jo ollut tilanteita, joissa olisi jäänyt kruisailut tekemättä, jos olisi pitänyt lähteä pumppua etsimään, aikataulut kun ovat joskus mitä ovat.


No nyt menee ihan höpöhöpöksi. Markkinoiden rangeltaan aivan parhaatkin sähköautot pääsee nippanappa viisisataa kilsaa normaalia motari/maantieajoa kesäkelissä, talvikeleistä puhumattakaan. Normaalille isotankkiselle diesel-autolle tuo ei ole luultavasti vielä puoltakaan tankillista. Sitten jos on vielä yhtään pienempiakkuinen tai isomman kulutuksen sähköauto, niin tilanne synkkenee vielä entisestään. Esim. tuo 650 km lenkki jonka vaimo juuri meidän XC40:llä heitti, vaati kolme latausta yhteiskestoltaan tunnin luokkaa, kun edellisellä autolla se olisi mennyt ihan helposti yhdellä tankillisella ja vielä olisi jäänyt jotain 300 kilsaa pelivaraakin jos täydellä tankilla ja akulla olisi lähtenyt.

Toki Volvo on poikkeuksellisen janoinen sähköauto ja huomattavasti parempiakin pitkän matkan sähköautoja löytyy, ihmiset tarvitsee yleensä taukoa ennen autoa jne,. mutta vaatii kyllä oikeasti melkoista älyllistä epärehellisyyttä jos ei pysty tunnustamaan, että sähköautoilu on (ainakin toistaiseksi) paljon enemmän auton ehdoilla tapahtuvaa. Polttisautolla ei käytännössä ikinä tule sellaista tilannetta, että pitäisi vaikka viimeinen 50-100 km ennen kotia jäädä kökkimään johonkin, kun taas sähkiksellä on ihan arkipäivää, että saattaa joutua tekemään ylimääräisen stopin jos keliolosuhteet vaikka kasvattavat kulutusta hieman, eikä akku riitäkään kotiin saakka. Toki järkevästi lataavalla sähköautolla tuossa ei kauaa mene, mutta kiusa se on pienikin kiusa ja pienistä kiusoista tulee helposti isompia, jos niitä tulee koko ajan.
Onko polttiksella vielä tällä hetkellä enemmän pelivaraa korvessa? On, mutta onko niin usein tai niin paljoa että olisi mitään merkitystä? Mielestäni ei, lähellekään.
Kuten sanottua, keskimäärin tuo 650 reissu vaatii tankkausta ja latausta. Onko noiden stoppien kestossa merkittävää eroa, varsinkaan sellaisissa autoissa jotka on tehty pitkän matkan taittamiseen? Mielestäni ei. Isotankkisen dieselin ja xc40:n suora vertailu kuulostaa tarkoitushakuiselta. Sinulle tuo 1000km on selvästi ollut tärkeä kriteeri, joten ehkäpä 800v-auto olisi ollut sopivampi. Minulle taas diesel ei ole koskaan ollut kiinnostava vaihtoehto, joten verrokki on eri.

Eri kriteerit ja tarpeet saattavat johtaa eri lopputulokseen.
 
Nykyisellä ladattavalla hybridillä pääsee ehkä tuollaisen 730-750km paperilla. En tiedä laskeeko se sen tuosta 2,4l/100km keskikulutuksesta. Joten tietenkään sitä ei oikeasti pääsisi kun mitä pidempään yhtämittaa ajaa niin lähestytään sitä about 5,2 lukemaa vähitellen. Olisiko 550km lähempänä jos pitkää matkaa lähdetään ajamaan. Eikä toki tankkiin mahdu kuin ehkä 30-35l.

Edellisellä 2003 Rellulla pääsi sentään 7-8l kulutuksella sen 1000km.
 
Siinähän niitä luki? Sinulle polttomoottoriauto näemmä tarkoittaa 1000km kantaman dieseliä, aika monelle ei, ihan vaikka rekisteröintitilastojen perusteella.

Älä olkiukkoile, eikä rekisteröintilastot liity asiaan mitenkään. Sinä sanoit, että sinun kriteereilläsi sähköauto on parempi pitkän matkan kulkine kuin polttomoottoriauto, joten haluaisin nyt kuulla mitä nämä ominaisuudet mielestäsi ovat, ihan spesifisti.

Minä voin vielä selkeyden nimissä tarkentaa miksi minun mielestäni polttis on edelleen pitkällä matkalla parempi ja miksi itse luultavasti valitsisin edelleen polttomoottoriauton, jos ajoprofiili koostuisi pidemmistä matkoista vaihteleviin kohteisiin:

1) valtavasti parempi toimintamaika, jonka uudelleen täyttäminen on aina nopeaa ja bensa-asemat ovat valtavan paljon varmatoimisempia kuin latausasemat
2) liikkumisia ei tarvitse käytännössä ikinä tehdä auton ehdoilla, olipa lähes missä tahansa
3) sääolot eivät oikeastaan ole aivan hirmuisimpia pakkasia lukuunottamatta asia, jota polttiksella liikkuessa pitäisi hirveästi miettiä (pl. tietty liukkauden, näkyvyyden ym. osalta)
4) moottorin hukkalämmön ansiosta aniharvalla polttisautolla on ongelmia pitää kabiini lämpimänä kovimillakaan pakkasilla
5) jos tarvitsee vetää kuormia pidempiä matkoja, polttisauto on aika ylivertainen värkki. Kulutus toki nousee niissäkin, mutta se ei varsinaisesti ole ongelma tankkaamisen helppouden ja nopeuden ansiosta. Kaikille bensa-asemille voi ajaa kärry perässä, latauspisteistä ei todellakaan voi sanoa samaa
6) jos oikeasti liikkuu niin tiettömien taipaleiden takana, että huolena on polttoaineen loppuminen kesken koska ei pääse bensa-asemalle asti, pari-kolmesataa kilsaa lisärangea takakontissa maksaa n. 20 bensalitran ja jerrykanisterin verran. Sähköautolla taas, noh...
7) 1000 kilsan rangella varustetun mukavan polttomoottorikäyttöisen mailinnielijän saa käytettynä muutamalla tonnilla. Mukavan, hyvällä rangella ja latausominaisuuksilla varustetun sähköauton eteen taas pitää kaivaa käsi melkoisen paljon syvemmälle taskuun.

Eipä siinä, on osa sähköautojen yleisistä eduista sellaisia, että ne pätevät ihan yhtä lailla pidemmälläkin matkalla, mutta kokonaisuuden kannalta polttis on kyllä edelleen Kingi.

Ehkäpä sitten sinulla on mennyt niin, en kai väittänytkään muuta? Oma kruisailu on muutakin kuin pääteiden varsilla suhailua ja pikkukyliltä on ihan oikeasti kadonnut jo bensa-asemat.

Eipä taida Suomesta löytyä kovin montaa niin pientä kylää, etteikö korkeintaan kymmenen kilsan säteellä ei olisi jonkinlaista bensa-asemaa.

Jos sulla on ollut 1000 kilometrin kantama joka säässä, keskimäärin siinä tankissa on karvan päälle 500km kun lähdet kotoa. Sähköautossa on akku täynnä aina kotoa lähtiessä. Voi tuosta itse laskeskella miten usein kantama jää pienemmäksi kuin sähköautolla, ihan tilastollisesti. Mulla on jo ollut tilanteita, joissa olisi jäänyt kruisailut tekemättä, jos olisi pitänyt lähteä pumppua etsimään, aikataulut kun ovat joskus mitä ovat.

Ja taas ihme höpöhöpöä. Sähköautossa on yleensä akku täynnä kotipihassa ainoastaan jos sillä ei ole ajettu useisiin tunteihin, eli yleensä lähinnä aamulla. Jos olet ensin ollut päivän ajossa sähkärillä ja illasta tuleekin yllättävä lähtö, se akku ei hyvin suurella todennäköisyydellä ole täyttä nähnytkään vaan latausaseman kautta mennään.

Jos tankissa on keskimäärin 500 kilsan edestä menomehua, niin ihan tilastollisesti voidaan laskea, että ainakin talvella sähköautolla range jää pienemmäksi 100% ajasta, koska markkinoilla ei ole yhtäkään sähköautoa, jolla pääsisi viittäsataa kilsaa lataamatta. Suurimmalla osalla kolmesataa kilsaa ilman lataamista on aikalailla maksimit, varsinkin jos ajetaan yhtään motaria.

Kuten sanottua, keskimäärin tuo 650 reissu vaatii tankkausta ja latausta. Onko noiden stoppien kestossa merkittävää eroa, varsinkaan sellaisissa autoissa jotka on tehty pitkän matkan taittamiseen? Mielestäni ei.

Merkittävä osa polttisautoista menee tuon pätkän tankkaamatta ja käytännössä kaikki yhdellä tankkauksella, jossa menee se viitisen minuuttia. Suurin osa sähkäreistä vaatii tuollaisella matkalla vähintään kaksi parinkymmenen minuutin latausta, suurin osa varmaan enemmänkin.

ABRP:n mukaan Suomen suosituin sähköauto Tesla model Y LR vaatisi tuolla pätkällä 15 asteen pakkasessa kolme latauspysähdystä, yhteiskestoltaan 51 minuuttia, eli kirjaimellisesti kymmenkertaisen ajan. Onko se paljon? Kerran kymmenessä vuodessa ajettavan reissun yhteydessä? Ei toki. Jos vastaavia tai vielä pidempiä pätkiä ajaisi viikottain? Aika nopeasti alkaisi kumuloitumaan. Toki ihmisetkin tarvitsee taukoa ja auto latautuu siinä sivussa, mutta taukopaikka on sitten tasan se missä voi ladata ja se on sitten smör smör jos halusit johonkin muualle tai jos ihan vielä ei olisikaan nälkä tai kusihätä tai mitä ikinä.

Noin muutenkin tuolla spesifillä reissulla ei oikeasti kyllä edellisellä autolla luultavasti pysähdytty kertaakaan varsinaisten siirtymien aikana, koska siinä oli tosiaan välissä stoppi yöksi ja yöpaikassa sitten syömiset ja huilailut. Toki sähköautollakin reissu olisi näyttänyt aika erilaiselta jos yöpaikassa olisi ollut mahdollista ladata akku täyteen, mutta kun latausmahista ei ole niin sitten ei ole. Demonstroi lähinnä sitä polttisautoilun joustavuutta verrattuna sähköilyyn, polttiksella kun tuollaisia ei tarvitse edelleenkään tarvitse edes miettiä.

Isotankkisen dieselin ja xc40:n suora vertailu kuulostaa tarkoitushakuiselta. Sinulle tuo 1000km on selvästi ollut tärkeä kriteeri, joten ehkäpä 800v-auto olisi ollut sopivampi. Minulle taas diesel ei ole koskaan ollut kiinnostava vaihtoehto, joten verrokki on eri.

Ei se 1000 km ole mikään tärkeä kriteeri, sen verran edellisillä autoilla nyt sattumalta pääsi kulkemaan. Mitä ilmeisimmin en olisi Volvoa kulkineeksi valinnut jos tuhannen kilsan range olisi minulle henkilökohtaisesti jotenkin elintärkeä juttu. Jälkimmäinen auto ei tosin edes ollut diesel. ;)

Lähinnä tuo tuhannen kilsan rangen pointti on siinä, että se antaa (yhdistettynä tankkausinfraan) aivan helvetin paljon enemmän vapausasteita siihen autoiluun, kun voi vaan ajaa menemään miettimättä latausnopeuksia, toimintamatkoja, latauspisteiden toimivuutta, pakkasen vaikutusta kulutukseen ja kaikkea muuta, mitkä sähköautoilussa ovat ainakin talvella ihan arkipäivää.

Eri kriteerit ja tarpeet saattavat johtaa eri lopputulokseen.

Niin, tämähän se minun pointtini on koko ajan ollut. Lyhyellä matkalla sähkäri on jokseenkin ylivoimaisesti parempi ja voi niillä varsinkin nykyään ihan kohtuullisesti pidempääkin matkaa taittaa. Se vaatii kuitenkin vähän enemmän harrastuneisuutta ja joustavuutta. Vähemmän toki koko ajan ja riippuu myös paljon autosta.

Edelleen, diggaan sähköautoista ja sähköautoilusta, sähköauto löytyy itseltälim ainoana kulkineena ja valittu auto sopii paskasta rangesta huolimatta n. 90% ajasta omaan ajoprofiiliin täysin mainiosti. Ei se kuitenkaan tarkoita, etteikö olisi vielä tiettyjä asioita, joissa polttikset on (hyvin pitkälti polttoaineiden paremmasta energiatiheydestä johtuen) vaan aika objektiivisesti parempia, eikä tarvitse edes mennä mihinkään kusematta-lappiin-bussia-hinaten-skenaarioihin.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: mol
Eipä taida Suomesta löytyä kovin montaa niin pientä kylää, etteikö korkeintaan kymmenen kilsan säteellä ei olisi jonkinlaista bensa-asemaa.
Jos kyllällä ei tarkoiteta kuntakeskuskasta, vaan sellaisia kyliä joissa on jollain säteellä useampi kiinteä asumus, niin niitä on paljon.
Joskus oli uutista että joku kunta päätti ylläpitää kunnallista huoltoasemaa turvatakseen kuntalaisilla tankkauspisteen. Google kartta palvelusta katselin kainuun huoltoasema tarjontaa, joko Google ei osaa niitä näyttää, tai tilanne on se että kannistereita oikeasti tarvitaan, jos ei ole ns luonollista asiaan isolle kylälle. Sähkis voi alkaa jo ihan sen takia kiinnostaa, (no ei se Google Kainuusta niitä julkisia latausasemiakaan isosti tyrkyttänyt). Matkalainen sähkis kuski tarvii kuitenkin sellaisia latauspisteitä missä voi itse ladata, ja jos laskeskelitte puolikasta tankillista, niin sähkis kuski tarvii sen lataus pisteen isollakkin akulla 400km välein, polttiskuski voi muutaman kilometrin poikkeamisineen vartissa tankata sen 500-1000km kantamaa, ainakun lähelle osuu se asema.

Sähkiskuskien tilanne parantunut huimasta paranee jatkossakkin, mutta pelkät latausmahdollisuudet esim väliyöpymisen yhteydessä ei vielä riitä, tarvitaan niitä automalleja joilla sillä akkullisella pärjää päivän ajot, sitten kun kantama on todellista sen 700km, niin se on iso juttu pitkämatkalaisille, antaa pelivaraa sen tauonkanssa. Tosin yöpymispaikan osalta ajatus että tankkia täynnä alkaa isolla tyhjällä akulla tarkoittaa sitä että siellä pitää myös olla puhtia, 10kw saati sukolataus ei enään tyydytä.

Mutta moni sähkikseen siirtynyt joka ajelee jonkun verran pitkiä matkoja on silti tyyväinen, ovat valmiita maksamaan pitkissä vedoissa siitä latausvaivasta sen vaiva hinnan. alittaa sen että vuokraisivat polttiksen niitä matkoja varten.

Mutta mikä on se sähkiksen hankinnan syy ollut, jos tässä leikissa ajatus oli se että olisi vastaava polttis, eli ajokokemus muuten sama, ominaisuudet muuten samat, ja jos päästöt, niin jotain My dieseliä tankkiin, ettei sekään.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
263 943
Viestejä
4 570 720
Jäsenet
75 332
Uusin jäsen
Wildhoney

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom