Käyttövoimakeskustelu: Diesel vs. bensa vs. kaasu vs. sähkö vs. vety yms.

Toyota Prius olisi varmaankin aika hyvä, mutta harmillisesti vetokoukkua ei saa uuteenkaan malliin.
Tesla Model 3 vetokoukulla on halvempi kuin Prius.

Olisin optimistisempi lataushybridien suhteen jos ne olisi merkittävästi edullisempi kuin täyssähköt. Nyt kun lataushybridistä pitää maksaa yhtä paljon ne vetoaa lähinnä marginaliiseen latausahdistusta kokevaan asiakassegmenttiin.
 
Tesla Model 3 vetokoukulla on halvempi kuin Prius.

Olisin optimistisempi lataushybridien suhteen jos ne olisi merkittävästi edullisempi kuin täyssähköt. Nyt kun lataushybridistä pitää maksaa yhtä paljon ne vetoaa lähinnä marginaliiseen latausahdistusta kokevaan asiakassegmenttiin.
Vielä jos Tesla vähän laskisi esim Y:n hintaa :) Olisi vielä houkuttelevampi tuo Tesla.
 
Eipä toisaalta asia ihan noin yksioikoinenkaan ole. On toki totta, että hybridissä voi tulla vikaa kumpaan tahansa voimalinjaan, mutta kolikon kääntöpuoli on sitten redundanssi, eli yleensä pystyt kuitenkin ajamaan vielä toisella voimalinjalla vaikka toinen olisikin poissa pelistä, siinä missä täyspolttis tai täyssähkis jää siihen. Lisäksi plugarit käyttää yleensä aika varmatoimisia ja hyväksi todettuja vaparikoneita ja sähkömoottorit on aika pirun simppeleitä värkkejä, joten eipä nuo mitenkään sen vika-alttiimpia tosielämässä juuri ole.

Itse olen tässä ruvennut miettimään, että tuollainen 80-100 km rangella varustettu "long range" plugari (esim. uusi Prius, Skodan tulevat plugarit) olisi itseasiassa aika loistava peli. Saisi n. 95% meidänkin arkiajosta katettua sähköllä, mutta toisaalta pitkillä matkoilla ei tarvitisi pelleillä turhien latailupysähdysten kanssa.
Nuohan hybridit useimmat jää pihaan seisomaan jos akku tms. temppuilee. Ei lähde paske käyntiin vaikka polttomoottoritekniikka olisikin täysin kunnossa. Ja kannattaa sekin huomioida, että hydribeissä on pieni akku = lataussyklejä tulee nopeampaa tahtia jolloin akku on nopeammin finaalissa.
 
Nuohan hybridit useimmat jää pihaan seisomaan jos akku tms. temppuilee. Ei lähde paske käyntiin vaikka polttomoottoritekniikka olisikin täysin kunnossa. Ja kannattaa sekin huomioida, että hydribeissä on pieni akku = lataussyklejä tulee nopeampaa tahtia jolloin akku on nopeammin finaalissa.
Tuohan se jos akku kestää 1000-3000 lataussykliä ja yhdellä akullisella pääsee 20km (mini countryman 7,6Wh akku) niin pelkällä sähköllä ajellen tuo tarkoittaa, että 60tkm ja akku on vaihtokunnossa.
 
Tuohan se jos akku kestää 1000-3000 lataussykliä ja yhdellä akullisella pääsee 20km (mini countryman 7,6Wh akku) niin pelkällä sähköllä ajellen tuo tarkoittaa, että 60tkm ja akku on vaihtokunnossa.
Lisäksi noissa pikkuakkuisissa käytetään akkuja raskaammin, eli enemmän 0-100%. Tai sanotaan 10-100%. Täyssähköisillä isoilla akuilla käyttöalue helpommin pidettävissä optimialueella.
 
Tuohan se jos akku kestää 1000-3000 lataussykliä ja yhdellä akullisella pääsee 20km (mini countryman 7,6Wh akku) niin pelkällä sähköllä ajellen tuo tarkoittaa, että 60tkm ja akku on vaihtokunnossa.
Itsellä on 345tkm ajettu Volvo V60 D6 (pakettiauto), jossa on 11.2kWh akku. Eli pieni akku tuossakin. Auto on 2013, eli noin 31400km on ajettu per vuosi.

50km maksimi ajomatka sähköllä ja todellinen on kai 29km maantieajoa.


Vaikea sanoa milloin akku on täysin loppu? Ilmeisesti hiipuu pikku hiljaa niin, että ajomatka lyhenee tuosta jo valmiiksi lyhyestä. Volvossa saattaa akku kestää, mutta ilmastoinnin kompressori on olleet heikkoja. Tuohonkin on vaihdettu kompressori 2022 ja huuhdeltu järjestelmä.

Eikä ainakaan kovin helposti löydä tietoa siitä, että paljonko kilometreistä on sähköajoa. Jos on ajettu pitkiä matkoja, niin eipä siinä ole paljon akkua ehditty lataamaan 16A virralla.
 
Lisäksi plugarit käyttää yleensä aika varmatoimisia ja hyväksi todettuja vaparikoneita ja sähkömoottorit on aika pirun simppeleitä värkkejä, joten eipä nuo mitenkään sen vika-alttiimpia tosielämässä juuri ole.
Japski plugarit ehkä joo. Mutta eurooppalaisissa on kyllä aika järjestäen turbokone. Eurooppalaisilla valmistajilla ylipäätänsä ei kauheasti enää vaparikoneita ole markkinoilla.
 
Lisäksi noissa pikkuakkuisissa käytetään akkuja raskaammin, eli enemmän 0-100%. Tai sanotaan 10-100%. Täyssähköisillä isoilla akuilla käyttöalue helpommin pidettävissä optimialueella.
Mihin tämä heitto perustuu? Esim. Outlander PHEV:issä käyttöalue on suunnilleen 30-90%.
 
Itsellä on 345tkm ajettu Volvo V60 D6 (pakettiauto), jossa on 11.2kWh akku. Eli pieni akku tuossakin. Auto on 2013, eli noin 31400km on ajettu per vuosi.

50km maksimi ajomatka sähköllä ja todellinen on kai 29km maantieajoa.

Montako kertaa on ilmastoinnin kompressori vaihdettu?
 
Tuotanto kasvaa ja tehostuu + raaka-aineiden hinnat nousevat = hinta pysyy ~samana.
Ja akkujen kysyntä varmaan kasvaa koko ajan. En ihan äkkiseltään näe, että miten niiden hinta olisi tulossa merkittävästi alaspäin, ellei sitten keksitä jotain uudenlaista akkutekniikkaa johon riittää vähemmän harvinaiset raaka-aineet.
 
Mihin tämä heitto perustuu? Esim. Outlander PHEV:issä käyttöalue on suunnilleen 30-90%.
Ihan maalaisjärkeen, pienempi akkukapasiteetti, sitä pakostikin käyttää täydestä tyhjäksi kun taas täyssähköisessä isompi akkukapasiteetti jolloin pysytään paremmin sillä optimialueella.
Mutta ilmeisesti nyt me puhutaan eri asioista, eli tarkoittanet tuolla Outlanderin 30-90% käyttöalueella sitä että auton mukaan akkua on jäljellä 0% kun sitä todellisuudessa vielä olisi 30%? Kuulostaa kyllä aikamoiselta "reserviltä".
Kyllähän täyssähköisiäkin tietysti ajellaan tyhjäksi ja ladataan täyteen. Jopa suositellaan niin tehtäväksi esim. kerrran kuussa.
 
Ihan maalaisjärkeen, pienempi akkukapasiteetti, sitä pakostikin käyttää täydestä tyhjäksi kun taas täyssähköisessä isompi akkukapasiteetti jolloin pysytään paremmin sillä optimialueella.
Mutta ilmeisesti nyt me puhutaan eri asioista, eli tarkoittanet tuolla Outlanderin 30-90% käyttöalueella sitä että auton mukaan akkua on jäljellä 0% kun sitä todellisuudessa vielä olisi 30%? Kuulostaa kyllä aikamoiselta "reserviltä".
Kyllähän täyssähköisiäkin tietysti ajellaan tyhjäksi ja ladataan täyteen. Jopa suositellaan niin tehtäväksi esim. kerrran kuussa.
Ei plugarin ole "pakko" käyttää akkua tyhjäksi. Kun akun varaus putoaa tarpeeksi, polttomoottori hurautetaan käyntiin. Ei ole mitään järkeä konfiguroida systeemiä siten, että akku ajetaan aina tyhjäksi, koska on hyvin tiedossa, että se lyhentää akun käyttöikää.
 
Käytetty sähköauto vetokoukulla alkaen 25k€. Toki jo reippaasti ajettuja ovat.

Linkissä oli rajattu merkki, sähkis + vetokoukku niin oli n 25 000€, 10 000km, jos enemmän ajettu kelpaa niin halvempiakin
Mihin tämä heitto perustuu? Esim. Outlander PHEV:issä käyttöalue on suunnilleen 30-90%.

Tuo kuullostaa hyvältä akun elinkaaren kannalta jos pidetään turvalliset rajat molempiin suuntiin, elinkaaren loppuun, maalikko mutuna noita prosentteja kasvattamalla ei välttämättä elinkaarta pidennetä.
Latausyklejä tulee pienellä akulla paljon, mutta se vähän eriasia.

Ja akkujen kysyntä varmaan kasvaa koko ajan. En ihan äkkiseltään näe, että miten niiden hinta olisi tulossa merkittävästi alaspäin, ellei sitten keksitä jotain uudenlaista akkutekniikkaa johon riittää vähemmän harvinaiset raaka-aineet.

Jos ei pulaa, eikä markkina häiriöitä (mukaan lukien vienti rajoitukset, tullit jne), niin ennuste laskeva, mutta joidenkin mielestä pumppuista, autovalmistajat ovat pyrkineet vakauttaan omaan kanavaa.
 
Ihan maalaisjärkeen, pienempi akkukapasiteetti, sitä pakostikin käyttää täydestä tyhjäksi kun taas täyssähköisessä isompi akkukapasiteetti jolloin pysytään paremmin sillä optimialueella.
Mutta ilmeisesti nyt me puhutaan eri asioista, eli tarkoittanet tuolla Outlanderin 30-90% käyttöalueella sitä että auton mukaan akkua on jäljellä 0% kun sitä todellisuudessa vielä olisi 30%? Kuulostaa kyllä aikamoiselta "reserviltä".
Kyllähän täyssähköisiäkin tietysti ajellaan tyhjäksi ja ladataan täyteen. Jopa suositellaan niin tehtäväksi esim. kerrran kuussa.
Auton akut, oli sitten iso täyssähkön akku, tai pieni plugarin akku, mitoitetaan ajoneuvon elinkaaren mukaan. Plugarin pienelle akulle laitetaan isot reservit, koska eihän se muuten kestäisi ajoneuvon elinkaarta. Ajoneuvon valmistajan käsitys ajoneuvon elinkaaresta saattaa toki olla aivan eri kuin "pentti 50v säästän ajamalla vanhoilla autoilla un korjaan ite" mieltää...
 
Montako kertaa on ilmastoinnin kompressori vaihdettu?
Yhdesti, 2022. Tuo D6 hybridi on tuontiauto, eli on voitu vaihtaa useamminkin. Vaikea siis sanoa.

Jos huuhtelu on jäänyt tekemättä, niin kompressori hajoaa 99-100% varmuudella uudelleen.
 
Auton akut, oli sitten iso täyssähkön akku, tai pieni plugarin akku, mitoitetaan ajoneuvon elinkaaren mukaan. Plugarin pienelle akulle laitetaan isot reservit, koska eihän se muuten kestäisi ajoneuvon elinkaarta. Ajoneuvon valmistajan käsitys ajoneuvon elinkaaresta saattaa toki olla aivan eri kuin "pentti 50v säästän ajamalla vanhoilla autoilla un korjaan ite" mieltää...
Volvon diesel hybridillä on varmaan ajettu isoimmat kilometrit?
Tuossa yksi aika kallis, jolla on ajettu 377tkm.

Litium akku ilmeisesti ja vain 11.2kWh.
 
Tuohan se jos akku kestää 1000-3000 lataussykliä ja yhdellä akullisella pääsee 20km (mini countryman 7,6Wh akku) niin pelkällä sähköllä ajellen tuo tarkoittaa, että 60tkm ja akku on vaihtokunnossa.
Menin räpeltämään Volvo V60 D6 hybridiä Car Scanner ilmaisversiolla. Eli Obd "palikka" vain Volvoon kiinni. Näppärä sovellus, näkyy mm. jäähdytysnesteen lämpötila ja aika paljon kaikkea muutakin.

Diesel moottorilla on ajettu 282 500km.
Eli akulla ja sähkömoottorilla on ajettu 63 000km.
345 600km kokonaiskilometrit.

Nuo Volvon D5/D6 diesel moottorithan on pääosin hyvin kestäviä. Eli pystyy ajella vielä.

Sähköajo voisi olla normaalia tasoa? 63tkm. Esim öljynvaihtoväli on vain vuosi tai tietyt kilometrit. Toki vuodessa on ajettu keskimäärin 31 400km, eli öljyt on vaihdettu alle vuoden ikäisenä. Jos siis vaihtoraja on 30tkm.

Screenshot_20240613_143212.jpg


Akku toki hieman Miniä isompi 11.2kWh, mutta 60tkm raja ylitetty :)
 
Ihan maalaisjärkeen, pienempi akkukapasiteetti, sitä pakostikin käyttää täydestä tyhjäksi kun taas täyssähköisessä isompi akkukapasiteetti jolloin pysytään paremmin sillä optimialueella.
Mutta ilmeisesti nyt me puhutaan eri asioista, eli tarkoittanet tuolla Outlanderin 30-90% käyttöalueella sitä että auton mukaan akkua on jäljellä 0% kun sitä todellisuudessa vielä olisi 30%? Kuulostaa kyllä aikamoiselta "reserviltä".
Kyllähän täyssähköisiäkin tietysti ajellaan tyhjäksi ja ladataan täyteen. Jopa suositellaan niin tehtäväksi esim. kerrran kuussa.
Kyllä, eli kun Outlander PHEV:in mukaan akkua 0% jäljellä, niin todellinen varaustaso on noin 30%. Ja vastaavasti toisessa päässä täysi lataus tarkoittaa oikeasti noin 90%. Koska lataussyklejä väistämättä tulee enemmän, pikkuakuissa nimenomaan käytetään kunnon "puskureita", jotta akku ei kuluisi niin nopeasti. Litiumakku kuluu huomattavasti hitaammin jos sitä ei koskaan ladata aivan täyteen eikä myöskään ajeta täysin tyhjäksi. Tyhjentämisestä tai aivan täyteen lataamisesta ei ole juuri mitään hyötyä. Lähinnä sillä saa selvitettyä akun sen hetkinen todellinen kapasiteetti.
 
Omassa 2016 330e-bemarissa tulee kohta 200.000km täyteen, akku antaa edelleen kesällä enemmän kantamaa, kuin valmistajan alkuperäinen lupaus (ohjelmistopäivitysten myötä myös tullut mm. mahdollisuus ladata akku täyteen ajon aikana, jota ei tehtaalta tullessa kait ollut). Eli ei nyt vaikuta mitenkään huolestuttavalta toi akun kunnon kehitys.
 
Litrahinta* tekee synteettisestä bensasta kuriositeetin, jota tullaan käyttämään lähinnä urheilu/harraste-autoilla. Muita mahdollisia käyttötapauksia voi löytyä sellaisista ajoneuvoista joilla ajetaan vähän kilometrejä vuodessa. Jos oikein optimistisiin hinta-ennuisteisiin uskoo, niin synfuel voisi olla kilpailukykyinen lataushybrideissä. Silloin litrahinta vertautuu pikalatauksen hintaan, eikä kotilatauksen hintaan.

*Tuotatantokustannukset tällä hetkellä luokka 10€/l. Optimistisimmat skenaariot sanoo että 2030-luvulla voisi olla 2€/litra. Tuotantokustannusten päälle verot ja katteet niin ollaan yli 3€/luokassa.
Täähän ei ole välttämättä joko / tai-juttu. Synteettistä bensaa voi lantrata vaikka bioetanolilla. Itse veikkaan, että jossain näiden litkujen välimaastossa on se tulevaisuuden vähäpäästöinen polttomoottoriautoilu, missä laajuudessa sitten ilmeneekään.
 
Kyllä, eli kun Outlander PHEV:in mukaan akkua 0% jäljellä, niin todellinen varaustaso on noin 30%. Ja vastaavasti toisessa päässä täysi lataus tarkoittaa oikeasti noin 90%. Koska lataussyklejä väistämättä tulee enemmän, pikkuakuissa nimenomaan käytetään kunnon "puskureita", jotta akku ei kuluisi niin nopeasti. Litiumakku kuluu huomattavasti hitaammin jos sitä ei koskaan ladata aivan täyteen eikä myöskään ajeta täysin tyhjäksi. Tyhjentämisestä tai aivan täyteen lataamisesta ei ole juuri mitään hyötyä. Lähinnä sillä saa selvitettyä akun sen hetkinen todellinen kapasiteetti.
Lataushybridi keskustelu taisi lähteä siitä että ajatus oli ajella sähköllä, ja polttis olisi sitten niitä satunnaisia pitkiämatkoja varten jotka vedetään tauotta. Ja siihen lisäisin sen ajatuksen että elinkaaren ehtoopuolella kun se polttoaine maksaa nykyrahassa vitosen litra niin auton voisi ajaa loppuun sähkökäytöllä.

Jos vielä pieniakkuinen, siis näitä missä tuoreella autolla ajelee sen 30km-50km sähköllä, niin porsiiko rakenelma 100tkm, vai 200tkm kohdalla. jos ei kokonaan porsinut, niin onko sitä kapasiteettia jäljellä 20km per lataus, ja kuinka pitkään. No uskon kyllä siihen että jos autontekniikka akkua lukuunottamatta kestää se 200 tkm, niin ainakiin osaan malleja tulee sopivan hintaisia akkupaketin päivitysvaihtoehtoja. Toki siellä on kilpailijoina täyssähkikset, jos kaupasta saa kakkosatuoksia sopivaa uutta sähkistä jolla km kulut pärjää hyvin vanhalla lataushybridille, niin paalihan jälkimmäiset menee.


Tämänpäivän ostopäätökseen se vaikuttaa lähinnä jäännösarvon myötä.

Täähän ei ole välttämättä joko / tai-juttu. Synteettistä bensaa voi lantrata vaikka bioetanolilla. Itse veikkaan, että jossain näiden litkujen välimaastossa on se tulevaisuuden vähäpäästöinen polttomoottoriautoilu, missä laajuudessa sitten ilmeneekään.
Nyky käsityksen mukaan ei ole putkessa tegnologiaa jolla liki hiilipäästötöntä polttoaineitta voitaisiin tuottaa halvalla henkilöautoliikenteeseen, siis niin halvalla että pärjäisi akkuvehkeille. Polttoaineille on tulevaisuudessakin käyttöä ja niille maksuhalukkuutta. Bio kaman ongelma on se että mistä halpaa raaka-ainetta kysyntään ja koska on tärkeiksi koettuja käyttökohteita joissa akkusähkön kilpailukyky voi olla pitkää heikko, niin voi olla että ylempää aletaan ohjaileen missä käytetään edullisesti jalostettuja, mutta joissa on pulaa raaka-aineista. Ei annetta vapaasti markkina valita.

Toki toivotaan että varsinaiset vetyprosessit kehittyy edullisemmiksi, ja hyvin säätyviksi, jolloin puoli-ilmainen sähkö riittäisi kohtuu hintoihin. Tuohon voi sitten liittää myös polttokennot, ainakin osaa käyttökohteita. Tosin jos liikenne sähköistyy, niin lähipäästöjen merkitys vähenee, jos taajama liikenne lähinnä akkusähköä, niin yksittäiset polttikset ei hetkauta siinä.

Edit:
Jos mennään oikein pitkälle, tilanteeseen että foosiilipäästöt on taitettu vähäisiksi, niin fosiilipolttoaineetkaan enään maatakaada, jos mennään hiilinieluhuin asti, niin sitten päästöt pitää kompensoida.
 
Yhdesti, 2022. Tuo D6 hybridi on tuontiauto, eli on voitu vaihtaa useamminkin. Vaikea siis sanoa.

Jos huuhtelu on jäänyt tekemättä, niin kompressori hajoaa 99-100% varmuudella uudelleen.

Menikö goodwilliin vai pitikö itse kaivaa kuvetta?

Täältä löytyy normaali D5 AWD V60 ja hiukan kiinnostelisi tuo D6. Toki enää noin vanhoihin on turha haaveilla goodwillistä
 
Menikö goodwilliin vai pitikö itse kaivaa kuvetta?

Täältä löytyy normaali D5 AWD V60 ja hiukan kiinnostelisi tuo D6. Toki enää noin vanhoihin on turha haaveilla goodwillistä
Ymmärsin niin, että edellinen omistaja maksoi. Kun auto oli jo 9 vuoden ikäinen silloin 2022.

Mulla auto on ollut vasta hyvin lyhyen aikaa ja vähän vajaa 900km olen ajanut. Tuo 2013 D6 oli 6550€. Halusin ostaa hieman isommat 18" vanteet lähes uusilla renkailla, 300€. Muutoskatsastus pakettiautoksi vaati 60€ maksavan Volvo varaosan, jolla sai keskipaikan vyönkiristimen poistettua kokonaan. Lisäksi 110€ uusi adaptiivisen vakionopeussäätimen "näppäimistö". Uusi raitisilmasuodatin oli 20€. Siinä tähän asti kaikki. =7040€. Maanantaille varailin katsastuksen, niin selviää onko vikoja.

Screenshot_20240610_193932_Gallery.jpg

Täytyypä katsoa V60 D5 AWD hinnat, kun uskoisin että aika samaa tasoa olisi D6:n kanssa. D6 kun taitaa olla hyljeksitty malli, esim ilmastoinnin kompressorin rikkoontumisen takia. Itselle oli samalla ensimmäinen V60 auto, mutta hyvä peli siis tähän asti ollut.
 
Löytyy normaali D5 AWD V60 ja hiukan kiinnostelisi tuo D6. Toki enää noin vanhoihin on turha haaveilla goodwillistä.
Kuten epäilin niin perus D5 AWD on hieman kalliimpi ja enemmän ajettu, kuin ainakin periaatteessa parempi D6 sähköisellä nelivedolla.


D5 tosin taitaa olla niin varmatoiminen peli, että siksi hinnat suht korkealla. Hybridin korjaaminen kun tulee kalliiksi, ei ehkä aina, mutta itse otin vähän riskillä nyt tuon auton hankinnan.
 
Menin räpeltämään Volvo V60 D6 hybridiä Car Scanner ilmaisversiolla. Eli Obd "palikka" vain Volvoon kiinni. Näppärä sovellus, näkyy mm. jäähdytysnesteen lämpötila ja aika paljon kaikkea muutakin.

Diesel moottorilla on ajettu 282 500km.
Eli akulla ja sähkömoottorilla on ajettu 63 000km.
345 600km kokonaiskilometrit.

Nuo Volvon D5/D6 diesel moottorithan on pääosin hyvin kestäviä. Eli pystyy ajella vielä.

Sähköajo voisi olla normaalia tasoa? 63tkm. Esim öljynvaihtoväli on vain vuosi tai tietyt kilometrit. Toki vuodessa on ajettu keskimäärin 31 400km, eli öljyt on vaihdettu alle vuoden ikäisenä. Jos siis vaihtoraja on 30tkm.

Screenshot_20240613_143212.jpg


Akku toki hieman Miniä isompi 11.2kWh, mutta 60tkm raja ylitetty :)

Täytyykin kurkata ministä vastaavat tiedot kun autossa elm327 ja sama car scanner app

Omassa 2016 330e-bemarissa tulee kohta 200.000km täyteen, akku antaa edelleen kesällä enemmän kantamaa, kuin valmistajan alkuperäinen lupaus (ohjelmistopäivitysten myötä myös tullut mm. mahdollisuus ladata akku täyteen ajon aikana, jota ei tehtaalta tullessa kait ollut). Eli ei nyt vaikuta mitenkään huolestuttavalta toi akun kunnon kehitys.

Hyvin on kestänyt. Kokkolan autohuolto vaihtoi kaikki kennot 2016 X5:een, jolla oli 97tkm ajettu

 
Mutta ilmeisesti nyt me puhutaan eri asioista, eli tarkoittanet tuolla Outlanderin 30-90% käyttöalueella sitä että auton mukaan akkua on jäljellä 0% kun sitä todellisuudessa vielä olisi 30%? Kuulostaa kyllä aikamoiselta "reserviltä".
Tietenkin puhutte. Huomaa, että akun elinkaaren lisäksi oikein pienen akun "reservinä" tarvitaan jäännösvarausta enemmän jo siksikin, että se lakkaa yksinkertaisesti antamasta tarpeeksi. Ei kulje. Lataushybridin tapauksessa oikein helvetin hitaalle nilkuttamiselle on kovin vähän järkisyitä, kun se polttomoottori on koko ajan valmiina käyttöön. Lisäksi(olettaen starttigeneraattorilaite) pitää yrittää varmistaa, että se motti vielä ylipäänsä starttaa kun joku sniidu ajaa patterin tyhjäksi, unohtaa ladata ja saapuu yrittämään uutta ajoa viikkoa myöhemmin vähän viileämpänä päivänä.
 
Kuten epäilin niin perus D5 AWD on hieman kalliimpi ja enemmän ajettu, kuin ainakin periaatteessa parempi D6 sähköisellä nelivedolla.


D5 tosin taitaa olla niin varmatoiminen peli, että siksi hinnat suht korkealla. Hybridin korjaaminen kun tulee kalliiksi, ei ehkä aina, mutta itse otin vähän riskillä nyt tuon auton hankinnan.


Kyllä tuo D5 hintansa pitää. Tämä on mallia 2014 ja ajettu 225tkm, pohjana Summum ja päälle on lisäksi ruksittu kaikki mahdolliset lisäkarkit paitsi kattoluukkua

Samaan rahaan saisi hybridinä tämän

 
Lisäksi(olettaen starttigeneraattorilaite) pitää yrittää varmistaa, että se motti vielä ylipäänsä starttaa kun joku sniidu ajaa patterin tyhjäksi, unohtaa ladata ja saapuu yrittämään uutta ajoa viikkoa myöhemmin vähän viileämpänä päivänä.
Joissakin autoissa on kaksi järjestelmää. Eli starttimoottori (12V akku), jolla tehdään kylmäkäynnistys.

Sitten myöhemmin, jos hybridiakussa on riittävästi virtaa, niin hihnakäynnistys (esim laturilla)?


"Sen hihnan kireyden ei kyllä pitäisi vaikuttaa mitenkään siihen ensimmäiseen "kylmä" käynnistymiseen, kun se tehdään normaalilla starttimoottorilla.

Sinänsä noi remmikäynnistykset ei ole nykyään kovin harvinaisia, monessa autossa start-stop järjestelmä käynnistää moottorin nimenomaan hihnalla käyttämällä laturia moottorina."
 
Joissakin autoissa on kaksi järjestelmää. Eli starttimoottori (12V akku), jolla tehdään kylmäkäynnistys.

Sitten myöhemmin, jos hybridiakussa on riittävästi virtaa, niin hihnakäynnistys (esim laturilla)?


"Sen hihnan kireyden ei kyllä pitäisi vaikuttaa mitenkään siihen ensimmäiseen "kylmä" käynnistymiseen, kun se tehdään normaalilla starttimoottorilla.

Sinänsä noi remmikäynnistykset ei ole nykyään kovin harvinaisia, monessa autossa start-stop järjestelmä käynnistää moottorin nimenomaan hihnalla käyttämällä laturia moottorina."
Kumma muuten ettei polttista voida käynnistää suihkauttamalla polttoainetta sylinteriin ja sytyttää se kipinällä ja näin saada sillä mäntä liikkeelle..
 
Kumma muuten ettei polttista voida käynnistää suihkauttamalla polttoainetta sylinteriin ja sytyttää se kipinällä ja näin saada sillä mäntä liikkeelle..
Kaipa tää on vitsi mutta siellä männän päällä on todella vähän ilmaa kuvailemassasi tapauksessa.
 
Itseasiassa jotain oikein vanhoja moottoreita pystyi käynnistämään tuolla metodilla lämpimänä. Esim Model T Ford käynnistyi sytytyksen ajoitusvivulla, jota tietysti käytettiin aina mahdollisuuden tullen hyväksi autossa jossa sähköstarttia ei ollut.
 
Käyköhän noille nesteen truck asemille nykyään normaali visa maksuvälineeksi? My dieseliä meinasin traktoriin pistää kannulla ja tuota saa tältä kylältä vaan truck pisteeltä.
 
Käyköhän noille nesteen truck asemille nykyään normaali visa maksuvälineeksi? My dieseliä meinasin traktoriin pistää kannulla ja tuota saa tältä kylältä vaan truck pisteeltä.
Ei ainakaan maksupääte tuollaisesta mahdollisuudesta mitään juorua.

Voithan tuota käydä kokeilemassa ilman tankkaamistakin. Keskeytät vaan tapahtuman ennen tunnusluvun syöttämistä, uskoisin että se hylkää kortin välittömästi sen lukemisen jälkeen.
 

Sähköauton lataushintoja eri puolilla Eurooppaa.
Euroopan kalleimmat maat ladata sähköautoa ovat järjestyksessä Saksa, Irlanti ja Belgia. Korreloi varsin hyvin sen kanssa, että vastikään julkaistun tutkimuksen mukaan saksalaiset ja belgialaiset ostaisivat sähköauton vain, jos se olisi edullisempi kuin polttomoottoriauto. Irlanti ei ollut tutkimuksessa mukana.


Artikkelin otsikko on siinä mielessä hiukan harhaanjohtava, että vain kolmasosa vastaajista harkitsee ostavansa sähköauton seuraavan viiden vuoden kuluessa. Kahdella kolmasosalle sähköauton korkea hankintahinta muodostaa esteen hankinnalle.

Saksalaiset ovat valmiita maksamaan polttomoottoriautostaan 25 000 EUR, mutta sähköautosta vain 20 000 EUR. Belgialaisilla vastaavat luvut 24 000 EUR ja 20 000 EUR.
 
Kyllä. Lisää korotuksia tulee sen mukaan mitä enemmän sähköä tulee liikenteeseen.
 
Oman järjenjuoksun rahantarpeen pitäisi lisääntyä;

Liikenteessä olevien autojen määrä pysyy kutakuinkin vakiona, mutta autojen keskimääräinen paino nousee. Lisäpaino kuluttaa tietä, joten tiestöverkon ylläpitokulut kasvavat.
 
Liikenteessä olevien autojen määrä pysyy kutakuinkin vakiona, mutta autojen keskimääräinen paino nousee. Lisäpaino kuluttaa tietä, joten tiestöverkon ylläpitokulut kasvavat.

Päätieverkoston ulkopuolella on ihan hiton huonot tiet nykyään. Ei tarvi kuin ajaa esim. Turusta 15 km niin löytyy tie jossa on 5-10 cm routakuoppia siellä täällä, olleet talvesta asti eikä ole kuin osa korjattu. Pohjanmaalla kun ajelin tilanne on vieläkin huonompi pikkuteillä.

Pk-seudun tilannetta en tiedä joku täällä osaa varmaan kommentoida.

Enpä kyllä ajatellut että sähköautot voivat edesauttaa asiaa? Tosin kai se paino lisää normaalia kulumista. Ehkä sähköautoille pitää lätkäistä joku tienkulutus vero!
 
Dieselverohan meni ennen vanhaan painon mukaan. Jokin vastaava saattaa tulla, koska päästöthän teoriassa 0 sähköautolla, eli sitä ei voi käyttää. Matalat ja painavat sähköautot voivat olla aika kovilla routakuopissa ja korjaukset kalliita.

Luultavimmin kuitenkin kilometrivero gps avulla ja eri teille ja kellonajoille eri maksuluokat. Tästähän sitten taas päästään siihen, kuka "fintrafic.com" sitä gps:ää operoi ja veloittaa mitä. Valtiolle ainoastaan tilitetään, mitä valtio pyytää. Autoilija maksaa loput.
 
Dieselverohan meni ennen vanhaan painon mukaan. Jokin vastaava saattaa tulla, koska päästöthän teoriassa 0 sähköautolla, eli sitä ei voi käyttää. Matalat ja painavat sähköautot voivat olla aika kovilla routakuopissa ja korjaukset kalliita.

Luultavimmin kuitenkin kilometrivero gps avulla ja eri teille ja kellonajoille eri maksuluokat. Tästähän sitten taas päästään siihen, kuka "fintrafic.com" sitä gps:ää operoi ja veloittaa mitä. Valtiolle ainoastaan tilitetään, mitä valtio pyytää. Autoilija maksaa loput.
Gps- tai ylipäätään ajoseuranta on kuolleena syntynyt ajatus. Vuosittaista ajoneuvoveroa korottamalla tarpeen mukaan homma hoituu helpoiten ja välistävetäjät jäävät nuolemaan näppejään.
 
Dieselverohan meni ennen vanhaan painon mukaan. Jokin vastaava saattaa tulla, koska päästöthän teoriassa 0 sähköautolla, eli sitä ei voi käyttää. Matalat ja painavat sähköautot voivat olla aika kovilla routakuopissa ja korjaukset kalliita.

Periaatteessa vero takautuvasti olisi mahdollinen

Fingrid pitää kirjaa paljonko 1 kwh vastaa CO2 niin vuoden lopussa tästä saataisiin helposti keskiarvo, jonka perusteella sähköautojen omistajia voitaisiin vaatia verolle.
 
Tätä juttua en muista nähneeni täällä:

Eli fossiiliset polttoaineet siirtyisivät osaksi päästökauppaa vuonna 2027, ja tämä voisi nostaa bensiini hintaa 20 senttiä litralta. Sinänsä voin kuvitella, että jos silloin sattuu olemaan sopiva hallitus (ja nykyinen bensankäryinen hallitushan nimenomaan on silloin vallassa, jos ei tule ennenaikaisia vaaleja), niin helppohan se on keventää muuta bensiiniverotusta samaan aikaan.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 437
Viestejä
4 512 178
Jäsenet
74 368
Uusin jäsen
ElZurjuZ

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom