Tämä ehkä liittyy tähän ketjuun niin pistetään ilmoille.
Asioin viikonloppuna XXL:n myymälässä. Bongasin hyllystä pyöräilyshortsit hyvässä alennuksessa, normaalihinnaltaan n. 70 euron housut 22,99 euroa. Kassalla housuille piipattiin hinnaksi normaalihinta 69,99 euroa. Huomautin asiasta kassalle joka selvitteli asiaa hetken aikaa, soitti lopulta osastolle jossa myyjä tarkasti tilanteen ja totesi hyllyssä olevan tosiaan hinta 22,99 euroa, mutta oikeasti tällaista tarjousta ei ole olemassakaan. Mutta, koska siellä tällainen hinta luki niin housut voi sillä hinnalla myydä. Hinta siis muutettiin kassalla ilmoitetun mukaiseksi ja housut myytiin 22,99 eurolla.
Olin jo valmistautunut vänkäämään asiasta kassalla, mutta onneksi tuolla kuitenkin ratkaistiin asia suoraan asiakkaan eduksi. Piti jälkikäteen googlailla miten tämä menee ns. pykälien mukaan jos eivät olisi heti lähteneet myymään hyllyhinnalla, koska olin aivan varma että olen lukenut myymälän ilmoitettujen hintojen sitovan myyjää. Olin jonkin verran yllättynyt, että KKV on ilmeisesti lähiaikoina muuttanut kantaansa asiaan ja nykyään kanta on se, että tuotetta ei tarvitse myydä hyllyssä/hintalapussa esitetyllä mikäli kassalla ilmoitettu hinta poikkeaa hyllyhinnasta.
Vielä niinkin äskettäin kuin 2022 KKV on HS:n haastattelussa linjannut että
Hinta ei saa vaihtua kaupassa hyllyn ja kassan välillä, mutta tänä vuonna tehdyssä artikkelissa linjaus on muuttunut että
kylläpäs saa.
Vuonna 2022 oltiin tätä mieltä
”Lainsäädäntö on yksiselitteinen, ja sen mukaan hyllynreunushinnan on oltava aina ajan tasalla”, sanoo johtava asiantuntija Mika Hakamäki kilpailu- ja kuluttajavirastosta.
Mutta tänä vuonna asiaa katsotaankin siltä kannalta milloin kauppa syntyy
Kyseessä on kiista periaatteellisista näkökulmista, sanoo kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg.
Onko myyjä tehnyt tuotteesta sitovan tarjouksen laittamalla sen hyllyyn? Vai tekeekö kuluttaja tuotteesta tarjouksen tuodessaan sen kassalle?
”Yleensä ollaan katsottu, että jälkimmäinen tulkinta pätee”, Ståhlberg sanoo.
Ståhlberg muistuttaa, että kuluttajallakin on vielä mahdollisuus perääntyä kaupasta. Näin olisi myyjälle epäreilua, jos häntä pidettäisiin kauppaan sitoutuneena.
Erikoiseksi tämän tekee se, että tässä periaatteessa sallitaan myyjän rikkoa lakia ilman mitään seurauksia
Lainsäädäntö onkin yksiselitteinen siitä, että hyllyssä olevan hinnan täytyy vastata kassahintaa. Väärän hinnan esittäminen on kuluttajansuojalain vastaista, kertoo kilpailu- ja kuluttajaviraston johtava asiantuntija Saija Kivimäki.
Silti kuluttajalla ei ole oikeutta vaatia, että hän saisi ostaa tuotteen hyllyssä mainostettuun alempaan hintaan.
Juridisesti sopimuksen kaupasta katsotaan syntyneen vasta kuluttajan ostaessa tuotteen. Jos myyjä kertoo kassalla oikean hinnan, ei sopimusta virheelliseen hintaan ole vielä syntynyt.
Pitää sanoa, että kyllä tässä on taas yksi asia jossa ennen oli paremmin. Mielestäni myymälän hintojen pitäminen ajantasalla on myyjän velvollisuus johon laki velvoittaa ja ilmoitettujen hintojen tulisi sen takia sitoa myyjää. Nykyinen linjaus kuulostaa omaan korvaan oikeusturvan kannalta aika oudolta ja jos tätä lähtee venyttämään niin tämähän mahdollistaa kaikenlaisen kikkailun kun ilmoittat myymälän mainoksessa asian hinnaksi X euroa ja sitten veloitteletkin kaikessa hiljaisuudessa eri summia kassalla tai laittelet eri hinnat sopimuksiin. Aina jos tulee valitusta niin vetoat vaan siihen että voi voi kun ei ne olleet nyt ajantasalla ja olisit tarkistanut hinnan ennen maksua/sopimuksen allekirjoittamista...
www.karkkainen.com
