Hippien kehto Kalifornia laillisti marihuanan: Kannabiksen viihdekäyttö tuli tänään luvalliseksi kaikille yli 21-vuotiaille
San Franciscon elävä legenda ”Diamond Dave” Whitaker poltti ensimmäisen marihuanasätkänsä vuonna 1957. Myöhemmin hän opetti Bob Dylanin polttamaan pilveä.
San Franciscon kaupunki on nimennyt helmikuun toisen ”Dave Whitakerin päiväksi” kunnioittaakseen 80-vuotiasta kansalaisaktivistia. Hän asuu varastorakennuksessa, jonka takapihalle on hylätty autoja.
Laura Saarikoski HS
Julkaistu: 1.1. 16:02 , Päivitetty: 1.1. 16:11
SAN FRANCISCO
PAKKO PÄÄSTÄ San Franciscoon. Siellä on bileet: jazzia, runoutta, marihuanaa.
Niin ajatteli 18-vuotias hippi
Dave Whitaker vuonna 1957 – ennen kuin tiesi olevansa hippi. Lukiosta päästyään Whitaker liftasi Minnesotasta San Franciscoon, käveli sisään boheemiin City Lights -kirjakauppaan, tutustui beatnik-runoilija
Allen Ginsbergiin ja kirjailija
Jack Kerouaciin ja poltti ensimmäisen marihuanasätkänsä.
Marihuana pani kikattamaan. Se myös maistui vapaudelta: vapaudelta sodanjälkeisistä normeista, uskonnosta, ahdasmielisyydestä,
Joseph McCarthyn kommunistivainoista.
”Tuntui kuin uusi aikakausi olisi alkanut”, Whitaker sanoo.
50 VUOTTA rakkauden kesän 1967 jälkeen hipit näyttävät voittaneen. Yhdysvaltain rikkain ja väkiluvultaan suurin osavaltio Kalifornia laillisti marihuanan viihdekäytön tammikuun alussa. Laki hyväksyttiin kansanäänestyksessä marraskuussa 2016.
”Diamond Dave” Whitaker, kuten elävää legendaa kutsutaan, on nykyisin hauras 80-vuotias mies. Hän asuu San Franciscossa hylätyssä varastorakennuksessa, jonka takapihalla on graffitein maalattuja busseja, Buddha-patsas, komposti ja kissoja. Rinteessä rakennuksen yläpuolella lukee suurin kirjaimin ”Dream”, uneksi.
Whitakerin takapihalla on hylättyjä busseja. Rinteessä lukee Dream, uneksi.
Whitakerin kävelykepin juuressa on sateenkaaren raidat. Kerran hippi, aina hippi. Tai kuten Whitaker sanoo: kolmasosa hippi, kolmasosa beatnik, kolmasosa punk. Anarkisti, sosialisti ja suufi.
”Aikoinaan joku kysyi meiltä, uskotteko, että marihuana laillistetaan meidän elinaikanamme. Ystäväni vastasi, että ai kahden vuoden kuluessa, vai. Elimme silloin villiä elämää”, Whitaker sanoo.
WHITAKER tunnetaan myös siitä, että hän tarjosi ensimmäisen marisätkän muusikko
Bob Dylanille, joka majoittui Whitakerin sohvalla Minnesotassa. Silloin Dylan ei vielä ollut Dylan, vaan Robert Zimmerman, harhaileva teinipoika kitara kainalossa.
”Tapasin hänet kadulla. Hän oli tyytyväinen löytäessään paikan, jossa hän tunsi itsensä tervetulleeksi”, Whitaker kertoo.
Dylan kertoo elämäkerrassaan, että Whitaker lainasi hänelle muusikko
Woody Guthrien kirjan. Guthrie oli Dylanin esikuvia. Myöhemmin Dylan etsi Guthrien käsiinsä ja lähetti Whitakerille postikortin, jossa luki: ”Dear Dave, löysin Woodien. Hän piti musiikistani. Bob”.
MARIHUANAN laillistaminen on iso muutos Kalifornian taloudelle. Vaikutus katukuvaan voi olla pienempi.
Marihuanan lääkekäyttö on ollut Kaliforniassa sallittua jo vuodesta 1996, ja siihen oikeuttava lääkärintodistus on melko helppo saada. San Franciscon kaduilla poltetaan pilveä avoimesti, ja poliisi katsoo pössyttelijöitä läpi sormien.
Marihuanan lääkekäyttö on ollut jo pitkään sallittua. (KUVA: HEIDI ALLETZHAUSER)
”Enemmän paheksutaan nykyisin tupakan polttajia”, sanoo kuuluisan Vesuvio Cafen baarimikko
Tony Lioce. Hänestä laillistaminen on kuitenkin tervetullut siksi, että poliisi ei voi halutessaan pidättää mustia miehiä marihuanaan vedoten.
Toisaalta lainmuutos houkuttelee Kaliforniaan marihuanaturisteja. Se tuo teinidiskon tunnelmaa. Kun Coloradon osavaltio laillisti viihdekäytön, ensiapukäynnit lisääntyivät.
”Olemme valmistautuneet siihen, että meidän täytyy neuvoa asiakkaita aiempaa enemmän”, muotoilee
Donnie Ramos, joka myy marihuanaa lääkekäyttöön Haight-Ashburyn vanhalla hippialueella. Tiibetiläisten suitsukkeiden lisäksi naapuruston ovat vallanneet lattekahvilat ja turistibussit.
Haight-Ashburyn vanha hippialue. (KUVA: HEIDI ALLETZHAUSER)
SUURIN muutos on raha. Amerikkalaiset käyttävät marihuanaan arviolta 40–50 miljardia dollaria vuodessa, mikä tekee siitä maissin jälkeen Yhdysvaltain toiseksi arvokkaimman viljelykasvin. Kun marihuana laillistetaan, sen kasvattamista aletaan valvoa ja verottaa. Se tuo Kalifornialle lisätuloja, ja sen toivotaan vähentävän huumekauppaan liittyvää väkivaltaa ja kartellien valtaa.
”Toivottavasti saamme lisää rahaa kouluihin, teihin ja asuntoihin”, sanoo
Sunshine Powers, joka pitää hippivaatteiden kauppaa Haight Streetilla. ”Toivon myös, että marihuanan laillistaminen vähentää opioidien käyttöä. Opioidit todella pelottavat minua.”
Sunshine Powers pitää hippivaatteiden liikettä Haight-kadulla. Hän toivoo, että marihuanan laillistaminen lisää verotuloja ja koulujen määrärahoja.
Piilaakson eteläpuolelle on syntynyt Ruoholaakso. The New York Times -lehti kutsui Salinasin laaksoa Yhdysvaltain ”kannabissammioksi”, jossa on jo parinkymmenen hehtaarin kokoisia marihuanaviljelmiä. Yritykset ovat alkaneet patentoida kannabislajikkeita ja -tuotteita, mikä oikeuttaisi ne haastamaan muut oikeuteen.
Kaikki aktivistit eivät katso tätä hyvällä.
”Pelkään, että kun kannabis laillistetaan, isot tuottajat syrjäyttävät pienviljelijät”, sanoo runoilija
Jessica Loos, joka kirjoitti aikoinaan kannabislehti High Timesiin. ”Alakulttuurin talous muuttuu avoimeksi kapitalismiksi, jossa marihuanaa brändätään ja markkinoidaan ihan eri tavalla kuin ennen.”
Kannabiksen myyminen Kalifornian rajojen yli pysyy kuitenkin laittomana. Jatkaakseen vientiä ja kiertääkseen veroja osa kasvattajista saattaakin jäädä harmaalle alueelle.
19-vuotias Jack Landreth soittaa ukulelea Haight ja Ashbury-katujen kulmassa. Hän muutti San Franciscoon Illinoisista, koska ”tämä paikka on pakko nähdä”. Landreth kannattaa marihuanan laillistamista.
DIAMOND Dave Whitaker ei lopulta ole varma, onko marihuanan laillistaminen hyvä asia.
Hän muistelee, että rakkauden kesään 1967 mennessä meno Haight-Ashburyssa oli käynyt ”mahdottomaksi”. Nuoria virtasi kukkulalle kaikkialta maasta. Pian kaduilla liikkui kovia huumeita.
Alkuperäiset hipit vierastivat hippiliikkeen kaupallistumista, aivan kuten marihuana-aktivistit nyt. He viettivät ”hipin hautajaisia” lokakuussa 1967 ja kantoivat symboliksi ruumisarkkua pitkin Haight Streetia. He alkoivat muuttaa kaupungista pois ja kasvattaa marihuanansa itse.
Whitakerista oli tullut isä: hänellä on yhdeksän lasta, joista vanhin on muusikko
Ubidube Whitaker. Isä Whitaker ajoi mustien, kodittomien, syrjäytyneiden ja taiteilijoiden oikeuksia, juonsi poliittista radio-ohjelmaa ja järjesti runoiltoja.
Kaksi vuotta sitten San Franciscon kaupunki nimesi helmikuun toisen päivän hänen mukaansa. Samana vuonna hänen suojattinsa Bob Dylan sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon.
WHITAKER sanoo olevansa vielä elossa, koska jätti alkoholin 17 vuotta sitten. Pilveä hän polttaa silloin tällöin, jos joku sattuu tarjoamaan. Se auttaa selkäkipuihin.
”En usko, että ilman marihuanaa kaikki se olisi ollut mahdollista”, Whitaker sanoo viitaten hippiliikkeeseen. ”Ihmisistä tuli vapaampia kokeilemaan erilaisia tapoja elää.”
Toisaalta raha hallitsee yhä maailmaa ja amerikkalaisia lähetetään yhä kaukaisiin sotiin kuolemaan, Whitaker sanoo.
”Ei vielä voi sanoa, että hipit voittivat. The beat goes on (taistelu jatkuu).”
Fakta
Marihuanan laillistaminen etenee USA:ssa
Marihuanan viihdekäyttö laillistettiin USA:n väkiluvultaan suurimmassa osavaltiossa Kaliforniassa 1. tammikuuta 2018. Lääkärin määräyksellä marihuanaa on saanut ostaa vuodesta 1996 lähtien.
Marihuanan hallussapitoon vaaditaan 21 vuoden ikä. Kotona saa kasvattaa korkeintaan kuusi kannabiskasvia.
Kalifornian lisäksi marihuanan viihdekäyttö on hyväksytty Coloradossa, Nevadassa, Oregonissa, Mainessa, Massachusettsissa, Washingtonin osavaltiossa ja Washington D.C.:ssä.
Jossain muodossa marihuana on laillista jo noin 30:ssä osavaltiossa 50:stä.