• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Julkisia hankintoja - menikö oikein vai vetikö hyväveli-verkosto omaan taskuun?

Olisiko tämä oikea paikka keskustella Finnairista ja sen tukemisesta?
Finnair peruu taas 50 lentoa maanantaina. Hesarin Juha-Pekka Raeste kirjoitti viikolla Hesarissa pitkän kirjoituksen Finnairin ongelmista vuosien varrelta (€):

ja kysyi itseltään lentoyhtiömme tukemisesta:
”Tajuatteko, että sen tukeminen on maksanut kriisivuosina yli miljoona euroa päivässä?” tekee mieleni kysyä."

Minulla ei ole oikeaa vastausta, mutta kysyn silti: kuinka kauan maksamme verovaroistamme Finnairin lentoja?

Me olemme ostaneet lentoja yli 2 miljardilla vuoden 2020 jälkeen. Finnair ei voi koskaan maksaa velkaansa meille.
Yhtiöön vuoden 2020 jälkeen kaadetut rahamäärät ovat valtavia.
Finnair on ottanut viiden vuoden aikana syömävelkaa liki kaksi miljardia euroa. Syömävelalla tarkoitetaan juokseviin menoihin valuvaa rahaa, joka kuluu muihin kuin investointeihin. Summaa voi verrata Finnairin markkina-arvoon, joka on noin 550 miljoonaa euroa. Finnairin arvo on siis noin neljäsosa summasta, jonka se on syömävelkana viidessä vuodessa kuluttanut.

Tässä on hyvä huomata, että tuo Finnairin syömävelka ei pidä sisällään minkäänlaista kaluston uudistusta. Se on ollut pelkkää lentojen ylläpitoa.
 
Tämä uutinen on erinomainen esimerkki Suomessa olevasta systeemitason touhuilusta ja sen laajuudesta.

Surullisen kuuluisassa Keskusta-taustaisessa Nuorisosäätiössä on vuosien mittaan tehty sellainen määrä kupruja, ettei niiden mittaamisen riitä järki eikä määrä. Allekirjoittaneelle on syntynyt käsitys, että viranomaiset katsoivat vuosia ko putiikin väärinkäytöksiä läpi sormien siihen asti, kunnes oli yksinkertaisesti pakko tehdä jotakin. Ylen uutisen mukaan Nuorisosäätiön eräs johtaja on ollut laajan petosvyyhden yksi pääepäillyistä. MOT:m selvityksen mukaan kyseinen johtaja on mm. siirtänyt Latviassa 12 miljoonalla eurolla omaisuutta tyttärensä nimiin.

Jostakin kummallisesta syystä johtuen Suomen syyttäjä ja poliisi ei ole pyrkinyt takavarikoimaan johtajan sukulaisilleen siirtämää ulkomailla sijaitsevaa omaisuutta, vaikka niillä olisi ollut siihen täysi mahdollisuus.

Tässä ei ole tietenkään kaikki. Viron poliisi on tutkinut johtajan epäiltyä rahanpesua ja tehnyt virka-apupyynnön Suomeen. Kaksi vuotta pyynnön jälkeen Suomen viranomaiset ilmoittivat, etteivät he aio resurssipulaan vedoten jatkaa asian tutkintaa ja palauttivat caseen liittyvät asiakirjat Viroon. Viron valtionsyyttäjä Jürgen Hüva kommentoi, että yhteistyö Suomen ja Viron viranomaisten välillä on yleensä sujuvaa ja nopeaa, mutta tämän kyseisen johtajan kohdalla näin ei ole jostakin syystä käynyt.

Lienee aiheellista kysyä, että mitä informaatiota tällä johtajalla on hallussaan, kun se pakottaa Suomen viranomaisten tarjoamaan hänelle "vapaudu vankilasta" -korttia(?).


 
Viimeksi muokattu:
Olisiko tämä oikea paikka keskustella Finnairista ja sen tukemisesta?
Finnair peruu taas 50 lentoa maanantaina. Hesarin Juha-Pekka Raeste kirjoitti viikolla Hesarissa pitkän kirjoituksen Finnairin ongelmista vuosien varrelta (€):

ja kysyi itseltään lentoyhtiömme tukemisesta:
”Tajuatteko, että sen tukeminen on maksanut kriisivuosina yli miljoona euroa päivässä?” tekee mieleni kysyä."

Minulla ei ole oikeaa vastausta, mutta kysyn silti: kuinka kauan maksamme verovaroistamme Finnairin lentoja?

Me olemme ostaneet lentoja yli 2 miljardilla vuoden 2020 jälkeen. Finnair ei voi koskaan maksaa velkaansa meille.


Tässä on hyvä huomata, että tuo Finnairin syömävelka ei pidä sisällään minkäänlaista kaluston uudistusta. Se on ollut pelkkää lentojen ylläpitoa.
Loputon lakkoilu ja ylipalkattujen etuoikeutettujen kiukuttelijoiden palkankorotusten ulkoistaminen suomalaiselle veronmaksajalle ei yllättäen ole kestävä malli. Lentoyhtiöiden kohdalla tämä vieläpä korostuu entisestään koska kilpailu on globaalia ja muut yhtiöt voivat aivan samallalailla lentää Suomeen ja ulos ilman että suomalainen AY-mafia voi heille mitään joten Finnairin on siirryttävä rehelliseen vapaamarkkinamalliin ellei tätä aiota subventoida jatkossakin veroeuroilla.
Kun Venäjän läpi pystyi lentämään ja ennen koronaa kun itäinen turismi oli huipussaan niin tämä vielä kulki siedettävyyden rajoilla, mutta nyt ei ole edes mitään insentiiviäkään enää jäljellä.
 
Hitto tätä kun insinööri ja ekonomi eivät puhu samaa kieltä. Kuinkahan usein julkisella puolella käy niin, että jonkun hankinnan tarjouspyyntöä laatiessa tarjouspyynnön (mekaaninen) laatija ei ymmärrä, mitä tarjouspyynnön lähtötietojen antaja tarkoittaa ja/tai toisinpäin ja lopputulos on, että halvin tarjous ei voitakaan.

Meillä päättyi taannoin kisa, joka meni tuurilla oikein. Itse olin siis se insinööri, joka antoi lähtötiedot ajatuksella, että pyydämme tarjoajilta palvelun kiinteän kk-hinnan ja sen lisäksi käyttövolyymiin perustuvan komission, jonka asiakas maksaa. Näihin laitettiin vielä tietynlaiset painotukset jotta saataisiin tuo organisaation maksettavaksi tuleva hinta mahdollisimman pieneksi. Koska tuo kiinteä hintakin koostui useammasta osa-alueesta, sanoin tarjouspyynnön laatijalle, että jos on helpompi, niin laadi exceliin tuo laskelma ja annetaan sitten tarjouspyynnön ohjeeksi että tarjoaja täyttää lukittuun excelin omat hintatietonsa ja summa-soluista syötetään sitten tiedot tarjouspalveluun. Näistä summista oli tarkoitus ottaa mainituilla painotuksilla nuo vertailuhinnat ja niitä olisi vertailtu sellaisenaan, eli edullisin vertailuhinta kiinteä+komissio olisi voittanut.

En vain huomannut tarkastaa, että tarjouspyynnön laatija käytti kuitenkin ilmeisesti yleistä hintojen pisteyttämistä, jossa kunkin tarjoajan tarjoushintaa verrataan halvimpaan hintaan ja tuosta muodostuvat vertailupisteet. Lopputulema oli se, että yksi tarjoaja rakensi tarjouksensa tarjoamalla kaiken kiinteällä kk-hinnalla ilman komissiota. Tämä aiheutti sen, että vaikka tuosta kiinteästä hinnasta he saivat huonoimmat pisteet, komissiosta he saivat nollahintansa johdosta parhaat pisteet, ja noilla pisteillä heidän tarjouksensa kipusi vertailun kakkoseksi, vaikka oli euromääräisesti kallein.

Onneksi tuossa kävi niin, että tuon pistevertailun perusteella edullisin oli myös se euromääräisesti edullisin. Totesin että jatkossa vaadin omissa kilpailutuksissa, että kaikki laskenta tehdään erillisellä lomakkeella/excelillä ja tarjouspalveluun annetaan vain yksi hinta, niin silloin ei voi mennä pieleen.

Täytyy vielä tarkastella, että onko tällainen moka peruste hankinnan keskeyttämiselle. Tässä olisi nimittäin voinut käydä niin että tuo palvelu, jota tällä hetkellä ostamme suorahankintana, olisi saattanut jatkossa "kilpailutettuna" maksaa noin kolme kertaa enemmän.

EDIT:
Unionin oikeuskäytännössä hyväksyttäväksi syyksi on katsottu mm.
  • tarjouspyyntö on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi taikka virheelliseksi
    ks. C-244/02, Kauppatalo Hansel Oy
Kotimaisessa oikeuskäytännössä hyväksyttäväksi syyksi on katsottu mm.
epäonnistunut tai tulkinnanvarainen tarjouspyyntö
ks. MAO:49/07, MAO:423/07, MAO:358/08, MAO:416/08, MAO:108/09, MAO:123/09, MAO:131/09, MAO:309/17, MAO:349/17, MAO:560/17, MAO:660/17, MAO:863/17, MAO:44/18, MAO:45/18, MAO:90/18, MAO:111/18, MAO:430/18, MAO:450/18, MAO:525/18, MAO:535/18, MAO:541/18, MAO:624/18, MAO:412/19, MAO:503/19, MAO:525/19, MAO:521/20, MAO:66/21, MAO:67/21, MAO:74/21, MAO:71/21, MAO:29/21, KHO:2017:110

Täytyy käydä läpi. Tuossa nimittäin on se, että jos jostakin syystä tuo ensimmäiseksi tullut ei kykenisi sopimusta täyttämään, seuraavana listalla olisi tuo absoluuttisesti kallein. Tuo meidän tarjouspyyntö on selkeästi epäonnistunut, josta nyt tuurilla sattui tulemaan oikeanlainen lopputulos.
 
Viimeksi muokattu:
Hitto tätä kun insinööri ja ekonomi eivät puhu samaa kieltä. Kuinkahan usein julkisella puolella käy niin, että jonkun hankinnan tarjouspyyntöä laatiessa tarjouspyynnön (mekaaninen) laatija ei ymmärrä, mitä tarjouspyynnön lähtötietojen antaja tarkoittaa ja/tai toisinpäin ja lopputulos on, että halvin tarjous ei voitakaan.

Meillä päättyi taannoin kisa, joka meni tuurilla oikein. Itse olin siis se insinööri, joka antoi lähtötiedot ajatuksella, että pyydämme tarjoajilta palvelun kiinteän kk-hinnan ja sen lisäksi käyttövolyymiin perustuvan komission, jonka asiakas maksaa. Näihin laitettiin vielä tietynlaiset painotukset jotta saataisiin tuo organisaation maksettavaksi tuleva hinta mahdollisimman pieneksi. Koska tuo kiinteä hintakin koostui useammasta osa-alueesta, sanoin tarjouspyynnön laatijalle, että jos on helpompi, niin laadi exceliin tuo laskelma ja annetaan sitten tarjouspyynnön ohjeeksi että tarjoaja täyttää lukittuun excelin omat hintatietonsa ja summa-soluista syötetään sitten tiedot tarjouspalveluun. Näistä summista oli tarkoitus ottaa mainituilla painotuksilla nuo vertailuhinnat ja niitä olisi vertailtu sellaisenaan, eli edullisin vertailuhinta kiinteä+komissio olisi voittanut.

En vain huomannut tarkastaa, että tarjouspyynnön laatija käytti kuitenkin ilmeisesti yleistä hintojen pisteyttämistä, jossa kunkin tarjoajan tarjoushintaa verrataan halvimpaan hintaan ja tuosta muodostuvat vertailupisteet. Lopputulema oli se, että yksi tarjoaja rakensi tarjouksensa tarjoamalla kaiken kiinteällä kk-hinnalla ilman komissiota. Tämä aiheutti sen, että vaikka tuosta kiinteästä hinnasta he saivat huonoimmat pisteet, komissiosta he saivat nollahintansa johdosta parhaat pisteet, ja noilla pisteillä heidän tarjouksensa kipusi vertailun kakkoseksi, vaikka oli euromääräisesti kallein.

Onneksi tuossa kävi niin, että tuon pistevertailun perusteella edullisin oli myös se euromääräisesti edullisin. Totesin että jatkossa vaadin omissa kilpailutuksissa, että kaikki laskenta tehdään erillisellä lomakkeella/excelillä ja tarjouspalveluun annetaan vain yksi hinta, niin silloin ei voi mennä pieleen.

Täytyy vielä tarkastella, että onko tällainen moka peruste hankinnan keskeyttämiselle. Tässä olisi nimittäin voinut käydä niin että tuo palvelu, jota tällä hetkellä ostamme suorahankintana, olisi saattanut jatkossa "kilpailutettuna" maksaa noin kolme kertaa enemmän.

EDIT:



Täytyy käydä läpi. Tuossa nimittäin on se, että jos jostakin syystä tuo ensimmäiseksi tullut ei kykenisi sopimusta täyttämään, seuraavana listalla olisi tuo absoluuttisesti kallein. Tuo meidän tarjouspyyntö on selkeästi epäonnistunut, josta nyt tuurilla sattui tulemaan oikeanlainen lopputulos.
Tuttua juttua itsellekin, mutta tarjoajan näkökulmasta. Hankinnat on julkisella puolella ihan hukassa ja niitä perutaan vähänväliä, kun speksit on mitä sattuu kun loppukäyttäjä ei ole se joka ne kirjoittaa, vaan "hankeasiantuntija" tekee sen osuuden.
 
Ei osattu Espoossakaan
Espoon asunnot kilpailuttaa tekijät uudelleen, koska se epäonnistui tarjouspyynnön laatimisessa, sanoo yhtiön hankinta-asiantuntija Juha Velanto.
Velannon mukaan ongelmallista oli se, että tarjoukset perustuivat yksittäisten töiden hintoihin tietyin kertoimin muun muassa sen mukaan, paljonko kyseisiä töitä tehdään.
”Havaitsimme, että se vääristää hintoja. Se antoi mahdollisuuden tarjota erittäin halpoja hintoja joillekin töille, joista tarjoajat katsovat itse voivansa kieltäytyä.”
Tässä on varmaankin yritetty haukata vähän liian suurta palaa kerrallaan, eli kilpailuttaa mahdollisimman iso kasa töitä tai tehtävälaeja yhdellä kertaa pyrkien kuitenkin saamaan mahdollisimman hyvä hinta aikaiseksi ja ilmeisesti nuo kertoimet ovat sitten olleet epärealistisia.
 
Maksumuurin takana, mutta tässä kyse jo vuosia sitten uutisoidusta tapauksesta, jossa Yhdysvalloissa työskennellyt Finpron/Business Finlandin työntekijä Jaana Colangelo kavalsi Business Finlandilta, eli käytännössä Suomen valtiolta vuosien aikana noin viisi miljoonaa dollaria ja käytti rahat talonsa remonttiin, omiin tavarahankintoihinsa ja viemällä perheensä ja laskun loppusummasta (100 000 EUR) päätelleen puoli sukua lomalle Parisiin.

Vastaaja yritti välttää vahingonkorvausvastuun hakeutumalla henkilökohtaiseen konkurssiin, mutta tuomiostuin jenkeissä ei hyväksynyt hakemusta, koska velka/vahingonkorvausvaade on syntynyt vilpillisen toiminnan seurauksena.




Mikäköhän hallitus olisi niin toimelias, että saisi tälläisen aivan turhan ja kyseenalaisen putiikin suljettua. Kun toiminta on leväperäistä, on ilmeistä että työntekijätkin voivat toimia vähän leväperäisesti:
Vaikka yhtiöittäminen lisäsi vastuita, Finpro USA Incissä hallinto pysyi kevyenä. Vuosittaisia yhtiökokouksia ei pidetty. Ne korvattiin osakkeenomistajien yksimielisillä päätöksillä, joilla nimitettiin uusi hallitus ja edelliselle myönnettiin vastuuvapaus.

Tilintarkastajia ei valittu, sillä Yhdysvaltojen lainsäädännön mukaan tilintarkastus ei ole yhtiölle pakollinen. Business Finland ei siis pitänyt tilintarkastajia tarpeellisena, vaikka yritys oli Suomen valtion ja käytti toimintaansa veronmaksajien rahoja.

Vuokrat, puhelimet, internet-yhteydet, matkakulut. Palkat, eläkemaksut, irtisanomiskorvaukset. Kaikkeen tähän tarvittiin rahaa, jotka Finpro USA Inc laskutti Helsingistä. Rahat järjestyivät Amerikkaan kevyellä menettelyllä. Toimistopäällikkö ilmoitti tulevien kuukausien kulut sähköpostilla:

“Heinäkuun rahalähetys. USD 120,000.00 plus Palo Alton vuokra USD 15,000.00 Meidän loppusumma uusille huonekaluille USD 15,000.00.”

Helsingistä vastattiin:
“Jos lähetämme 110 000 USD tällä viikolla, ja loput 40 000 USD ke 26.6.13. Ok?”
Business Finland kieltäytyy luovuttamasta yhdysvaltalaisen yhtiönsä tilinpäätöksiä Suomen Kuvalehdelle.
 
Viimeksi muokattu:
Mikäköhän hallitus olisi niin toimelias, että saisi tälläisen aivan turhan ja kyseenalaisen putiikin suljettua. Kun toiminta on leväperäistä, on ilmeistä että työntekijätkin voivat toimia vähän leväperäisesti:
Ei kai sitä sulkea kannata, vaan laittaa kuntoon, tosin lainauksistasi ei selvinnyt mitä aikaa tuossa kuvataan, mutta linkkisi päiväyskin on yli neljänvuoden takaa ja käsitteli sitä edeltäviä väärinkäytös tapahtumia.

Näinä aikoina luulis että nimenomaan USAssakin tarvitaan toimintaa enemmän kuin normaalisti.
 
Tomi "toistaitoinen" Louneman kirjoitus hesarissa parin viikon takaa. Tukes "mainosti" omalla Linkedin-tilillä tätä kirjoitusta ja kovin tekisi mieli kommentoida että teidän johtajallahan on tästä kiinalaisten krääsätuotteiden laadusta kokemusta edellisestä työpaikasta, mutta epäilen että kyseisenlaista huumoria eivät kuivat virkamiehet oikein ymmärtäisi.

Jos joku ei muista, niin Tomi Lounema oli korona-aikaan huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja ja sai kenkää tilattuaan hämäriä kanavia pitkin suuria määriä paskoja kiinalaisia hengityssuojaimia
 
Tomi "toistaitoinen" Louneman kirjoitus hesarissa parin viikon takaa. Tukes "mainosti" omalla Linkedin-tilillä tätä kirjoitusta ja kovin tekisi mieli kommentoida että teidän johtajallahan on tästä kiinalaisten krääsätuotteiden laadusta kokemusta edellisestä työpaikasta, mutta epäilen että kyseisenlaista huumoria eivät kuivat virkamiehet oikein ymmärtäisi.

Jos joku ei muista, niin Tomi Lounema oli korona-aikaan huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja ja sai kenkää tilattuaan hämäriä kanavia pitkin suuria määriä paskoja kiinalaisia hengityssuojaimia

Tomi Louneman potkut vaan oli totaalista väärän miehen heittämistä bussin alle.

Maskihankinta oli asia, joka ei olisi kuulunut huoltovarmuuskeskukselle, eikä huoltovarmuuskeskuksella ollut siihen osaamista. Se kuitenkin paniikissa sysättiin huoltovarmuuskeskukselle.

Ja kun koko maailma on sekaisin ja pitää paniikissa tilata asioita joista ei ole osaamista, sitten niitä tulee ehkä hankittua vähän kyseenalaisia reittejä.

Sitten kun kaikki ei menny putkeen, sama porukka joka sen sysäsi huoltovarmuuskeskukselle alkoi syyttää Lounemaa siitä että Lounema ei osannut hommaa joka ei hänelle alun perin olisi kuulunutkaan ja jota hänen ei olisi pitänytkään osata.
 
HSL käyttää 200 000 euroa TV-ohjelmaan:
Helsingin seudun liikenne HSL on tilannut viisiosaisen TV-sarjan, vaikka lippujen hintoja on nostettu perustelemalla niitä muun muassa kulujen nousulla.
HSL:n markkinointi- ja brändipäällikkö Anu Koskinen kertoo sarjan olevan uudenlaista markkinointia.
Sarja kertoo pankkiiri Juhanin työmatkasta julkisilla liikennevälineillä. Sarjan on käsikirjoittanut ja ohjannut Tiina Lymi.

Tiina Lymi on yksi elokuva-alan toimijoista, joka ei tykkää säästöistä:

– Minä sanoisin, että tämä ala lähestulkoon tuhoutuu, Lymi arvioi kaavailtujen leikkausten vaikutuksia elokuva-alaan.
Lymi huomautti, että valtion suomalaiseen elokuvatuotantoon tekemät investoinnit tulevat takaisin valtiolle vähintään 1,2–2-kertaisena huolimatta siitä, menestyykö elokuva vai ei.

Matkustajat HSL:stä:
 

Julkisia hankintoja - menikö oikein vai vetikö hyväveli-verkosto omaan taskuun?​


Ei vaatine paljon aivokapasiteettiä tajuta, että sinnehän ne tämän maan rahat ovat leijonan osaltaan menneet.

Toki kiinnostaisi tietää, että mikä "omam omenasa seppä ja sepättäret" porukka on kokonaismäärällisesti haalinut eniten ja jos ei ihan kisan vuositilastoja uskaltaisi pyytää, niin saisipa edes vuosikymmenittäin, niin voitaisiin sitten palkita näitä vaikka esim. "Vuoden/vuosikymmenen parasiitti ja lois palkinnoilla" tjmv.

Hyvin kisassa on mukana varmasti yksityiseltä puoleltakin esim. Sote-ala, IT-ala, rakennusala, mamutusbisnes-ala (osa tästä kuulunee sote-alan alle) jne.

Kulttuuri-ala, väylienhoito, liikenne jne. jne taitavat kisata farmi sarjassa, mutta kisassa kuitenkin mukana monien muiden lisäksi.
 
Maksumuurin takana, mutta länsiratasekoilu vaan jatkuu

Valtio ja radan osakaskunnat siis pitivät 15.10 palaveria rahoituksen jaosta, mutta edes alustavaa sopua, jonka kuntien virkamiehet olisivat uskaltaneet viedä valtuustojen käsittelyyn, ei syntynyt.

Hesari hehkutti etukäteen tulevaa kokousta ratkaisevaksi, mutta SSS:ssä Salon elinvoimajohtaja ja Länsiradan hallituksen jäsen Mika Mannervesi totesi kuitenkin:
Helsingin Sanomat kertoi ensimmäisenä kokouksesta ja kuvaili sitä ratkaisevaksi. Mannerveden mukaan kyse oli kuitenkin tavallisesta neuvottelupalaverista.

– Tämä oli ihan normaali Teams-kokous, enkä tiedä, mihin Hesarin uutinen ratkaisevasta kokouksesta perustui. Luulen, että siinä oli mukana hieman sensaationhakuisuutta, hän kommentoi.
– Jos eripuraa olisi ollut neuvottelukumppanien välillä, siitä varmasti kuulisitte. Suurin osa elämästä on aika tylsää, ja tätäkin neuvottelutyötä pitää vain tehdä, jotta sopimus aikanaan valmistuu, Mannervesi toteaa.
Ihme, että alla oleva toteamus esitettiin nyt. Yleensähän julkisissa hankinnoissa "unohdetaan" kustannusarviota tehdessä monta asiaa ja sitten ihmetellään kun budjetti paukkuu yli
Väylävirasto nosti aiemmin esiin huolen siitä, että Länsiradan kustannusarviosta saattaa puuttua merkittäviä kulueriä, joita syntyy uuden radan rakentamisesta nykyisen radan viereen. Arvatenkin tämä asia oli esillä keskiviikon kokouksessa.

– Totta kai on kaikkien omistajien intresseissä varmistaa, että kaikki kustannusriskit ovat hallinnassa, mutta en näe tätä Väyläviraston ulostuloa mitenkään käänteentekevänä, Mannervesi toteaa.
Mannervesi on kanssa yksi saa**nan mannekiini. Koko sen ajan kuin tätä hanketta on pyöritelty, hänen ulostulonsa on aina olleet tuollaisia ympäripyöreän vähätteleviä. Taitaa heppu olla hyvin rasvattu ja voideltu.

Itseäni sinällään ei kiinnosta, tehdäänkö rata, koska en asu osakaskunnassa, mutta olisihan tuo aivan törkeää ja holtitonta rahan tuhlausta. Kuten laskelmin on osoitettu, länsirata ei tule koskaan olemaan kannattava. Ja kaikista absurdeintahan on se, että koko hankkeen idea oli alunperin saada kaksiraiteinen korvaaja rantaradalle, jonka yksiraiteisuus on pullonkaula. Noh, kun huomattiin että kustannusten suhteen meinaa mopo karata käsistä, joku veti ässän hihasta ja totesi että tehdään rantarata 2, eli yksiraiteinen rata.
Päivitystyöllä ei ole vaikutusta hankkeen kokonaisaikatauluun ja ensimmäisen rakentamisvaiheen osalta Länsirata Oy on valmiudessa etenemään vuoden 2025 aikana.
Jotensakin huvittava lausunto ottaen huomioon että tuo uutinen on elokuulta, radan rahoituksen jako-osuuksia ei ole saatu sovittua ja hanke on kuitenkin tuonkin kokoinen. Toki ymmärtäähän sen, nuo henkilöt on sätkynukkeja, jotka joutuvat antamaan esimiehen käskemän lausunnon.

Kovasti hanketta mainostetaan ikään kuin se olisi jo päätetty toteuttaa. Onneksi osakaskuntia on monta ja itse ainakin toivon, että Salon valtuustosta löytyy sen verran uskallusta ja osaamista, että tälläinen hölmöläisten kaavailema hanke kaatuu. Salohan on hankkeessa ykkösvaiheessa joka tapauksessa häviäjä, koska tässä vaiheessa ei toteuta Salo-Lohja-osuutta, vaan salolaiset saisivat vain kaksoisraiteen Turkuun josta ei ole hyötyä, koska rantaradan suurin pullonkaula on Salon ja Inkoon välinen osuus.
 
Mannervesi on kanssa yksi saa**nan mannekiini. Koko sen ajan kuin tätä hanketta on pyöritelty, hänen ulostulonsa on aina olleet tuollaisia ympäripyöreän vähätteleviä. Taitaa heppu olla hyvin rasvattu ja voideltu.

Itseäni sinällään ei kiinnosta, tehdäänkö rata, koska en asu osakaskunnassa, mutta olisihan tuo aivan törkeää ja holtitonta rahan tuhlausta. Kuten laskelmin on osoitettu, länsirata ei tule koskaan olemaan kannattava. Ja kaikista absurdeintahan on se, että koko hankkeen idea oli alunperin saada kaksiraiteinen korvaaja rantaradalle, jonka yksiraiteisuus on pullonkaula. Noh, kun huomattiin että kustannusten suhteen meinaa mopo karata käsistä, joku veti ässän hihasta ja totesi että tehdään rantarata 2, eli yksiraiteinen rata.

Jotensakin huvittava lausunto ottaen huomioon että tuo uutinen on elokuulta, radan rahoituksen jako-osuuksia ei ole saatu sovittua ja hanke on kuitenkin tuonkin kokoinen. Toki ymmärtäähän sen, nuo henkilöt on sätkynukkeja, jotka joutuvat antamaan esimiehen käskemän lausunnon.

Kovasti hanketta mainostetaan ikään kuin se olisi jo päätetty toteuttaa. Onneksi osakaskuntia on monta ja itse ainakin toivon, että Salon valtuustosta löytyy sen verran uskallusta ja osaamista, että tälläinen hölmöläisten kaavailema hanke kaatuu. Salohan on hankkeessa ykkösvaiheessa joka tapauksessa häviäjä, koska tässä vaiheessa ei toteuta Salo-Lohja-osuutta, vaan salolaiset saisivat vain kaksoisraiteen Turkuun josta ei ole hyötyä, koska rantaradan suurin pullonkaula on Salon ja Inkoon välinen osuus.
En yhtään tiedä millainen mies tämä Mannervesi on. Ilmeisesti tekee Salon hyväksi sellaista ja sellaisella tavalla työtä, josta juuri sinä et pidä.
Länsiradan ensimmäinen vaihe on kahden ison keskuksen paremmat lähiraideyhteydet.

Tuplaraide välille Salo-Lohja olisi tietysti paras ratkaisu seuraavassa vaiheessa. Juuri nyt siihen on mahdotonta saada rahoitusta. Tämän radan suurimmat vastustajat näyttävät olevan kepulaiset ja persut. Persut on henkilöautopuolue. Kepu haluaa rahat muualle Suomeeen, jotta se voisi pitää yllä kannatustaan, vaikka se merkitsisi kasvukolmion kehityksen haittaamista.
 
Mannerveden ongelma (sen lisäksi että hän ajaa kaksilla rattailla edustaen samaan aikaan sekä Salon kaupunkia että Länsirata-osakeyhtiötä) on, että hän ei tajua nykytilanteessa piilevää aivan liian suurta riskiä sen suhteen, että länsiradan valmiiksi saaminen voi viedä kymmeniä vuosia tai se ei ehkä valmistu koskaan. Mannervesi on tietääkseni syntyperäinen salolainen, joten hänen tulisi tuntea Varsinais-Suomen historiaa ja tajuta varsinkin seuraavista toteutuneista, osittain toteutuneista ja toteutumatta jääneistä hankkeista että asia, josta ei ole sitovaa päätöstä, ei välttämättä toteudu.
- Helsinki-Turku-moottoritien tekeminen aloitettiin 1956 ja se saatiin lopulta valmiiksi vuonna 2009. 53 vuotta aloituksesta valmistumiseen.
- Salon itäinen ohitustie on lisätty Varsinais-Suomen maakuntakaavaan 1979. Ohitustien ensimmäinen vaihe saatiin lopulta rakennettua 2015-2016. Toisesta vaiheesta ei ole olemassa vielä edes toteutussuunnitelmia. 36 vuotta kaavoituksesta ensimmäisen osan valmistumiseen, eikä toisesta osasta mitään varmaa tietoa.
- Länsiradan "edeltäjästä" ELSA-radasta on puhuttu ensimmäisen kerran 1970-luvun alussa ja kuten näkyy, sitä ei koskaan saatu aikaiseksi.

Eli tästä laskien, vaikka länsiradan ykkösvaihe saataisiin toteutettua ja valmiiksi noin 2032, jota vuosilukua on heitelty sillä ajatuksella, että radan rakentaminen päästäisiin aloittamaan 2027, voi hyvinkin mennä 2060-2070-luvulle, jolloin kakkosvaihe olisi valmis, jos silloinkaan

Nykyinen hallitushan on sitoutunut toteuttamaan vain länsiradan ykkösvaiheen ja toteaa että kakkosvaihe jää tulevien hallitusten toteutettavaksi. Kun ottaa huomioon Suomen tulevien vuosikymmenien talouteen vaikuttavat asiat kuten uusien hävittäjien ostaminen, huoltosuhteen heikkeneminen, idänkaupan vuosikymmenien jäissä pysyminen ja puolustukseen ja itäisen rajan valvontaan tarvittavat lisäpanostukset, on tulevien hallitusten rahapulassa helppo torpata lopun radan rakentaminen esim. vetoamalla valtiovarainministeriön vuonna 2023 tekemään selvitykseen siitä, ettei rata tule investointina olemaan koskaan kannattava.

Helsinki jättäytyi viisaasti hankkeesta pois jo aiemmin, kun siellä poliitikot ymmärsivät, ettei rata tuo Helsingille mitään lisäarvoa, kun ihmismassat valuvat pääkaupunkiseudulle muutenkin.

Salo ei hyödy länsiradan ykkösvaiheesta mitään, joten Mannerveden pitäisi ymmärtää pitää oman kotikaupunkinsa puolia ja lähteä määrätietoisesti vaatimaan valtiolta sitoumusta koko länsiradan toteuttamiseen. Kun puolueet pääsivät sopuun hallituskausien yli ulottuvasta velkajarrusta, ei pitäisi olla mikään ongelma sopia myös tällaisesta suuresta investoinnista.

En itse asu enää Salossa, eikä silloin ole kuntaverojen osalta omat rahat kyseessä, mutta silti toivon että kun rahoitussopimus tulee aikanaan Salon kaupunginvaltuuston käsittelyyn, siitä porukasta löytyy riittävästi uskallusta ja osaamista todeta että tällainen höpöhöpöhanke on aivan liian kallis, emme voi sitä hyväksyä.
 
Salo ei hyödy länsiradan ykkösvaiheesta mitään, joten Mannerveden pitäisi ymmärtää pitää oman kotikaupunkinsa puolia ja lähteä määrätietoisesti vaatimaan valtiolta sitoumusta koko länsiradan toteuttamiseen. Kun puolueet pääsivät sopuun hallituskausien yli ulottuvasta velkajarrusta, ei pitäisi olla mikään ongelma sopia myös tällaisesta suuresta investoinnista.
En itse asu enää Salossa, eikä silloin ole kuntaverojen osalta omat rahat kyseessä, mutta silti toivon että kun rahoitussopimus tulee aikanaan Salon kaupunginvaltuuston käsittelyyn, siitä porukasta löytyy riittävästi uskallusta ja osaamista todeta että tällainen höpöhöpöhanke on aivan liian kallis, emme voi sitä hyväksyä.
Jos juuri Salo ei sinun mielestäsi hyödy heti Länsiradasta yhtään mitään, on se oikeutettu mielipide vastustaa koko rataa.
Mielestäni se ei kuitenkaan ole järkevä mielipide millään tavalla. Tuon kirjoituksesi perusteella ymmärtääkseni tämä Mannervesi edistää sekä Salon että koko Suomen etua toiminnallaan. Rantarata pitää kuitenkin kunnostaa, jos Länsirata jää rakentamatta. Tämä on hyvä muistaa näissä keskusteluissa.

Unohdin mainita, että myös RKP vastustaa Länsirataa. Rata ei kulje ruotsinkielisissä kunnissa samalla tavalla kuin nykyinen rata. RKP on haitallinen puolue suomenkielisille.

Koko Suomen kehityksen kannalta olisi tärkeää kehittää kasvukolmion vetovoimaa ja niitä muita muutamia kasvukeskittymiä muualla Suomessa. Ilman isoa kasvua olemme Kreikan tiellä. Ymmärtääkseni kukaan ei ole juuri nyt aloittamassa koko Länsiradan rakentamista. Juuri nyt ei ole rahaa.
 
Viimeksi muokattu:
Unohdin mainita, että myös RKP vastustaa Länsirataa. Rata ei kulje ruotsinkielisissä kunnissa samalla tavalla kuin nykyinen rata. RKP on haitallinen puolue suomenkielisille.

Näyttää se risa kello kahdesti päivässä oikeaa aikaa.

Rantaradan kunnostus lienee halvempaa.
Lisää vuoroja saadaan jos toteutetaan pisararata, vähentää selvästi rautatieaseman tukkoisuutta.
 
Nämä ratahankkeet tulee olemaan täysin hyödyttömiä nykyisellään jos ei vanhoja pistokkaita oteta uudestaan käyttöön. Mitä hemmetin iloa on päästä 15min nopeammin turusta helsinkiin jos ei juna siinä välillä pysähdy missään. Tämän näin jo siuntiossa asuessa kun junat lakkasivat pysähtymässä siellä. Tästä on tosin pari vuosikymmentä, en tiedä mikä tilanne on nykyään, mutta hiton vaikeaksi meni käyttää kun piti ensin hankkiutua kirkkonummelle päästäkseen junaan.

Työaikoihin silloin nuo ei sopinut aiemminkaan mutta vapaa-ajalla tuli käytyä usein espoossa ja joskus harvoin pääkaupungissa asti vaikka elokuviin mutta käymättä jäi kun junat meni vain ohi.
Tätä nämä rantaradan kannattajat eivät tahdo ymmärtää, jos sille halutaan käyttöä niin se pitäisi myös mahdollistaa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
290 063
Viestejä
4 967 908
Jäsenet
79 734
Uusin jäsen
Hene25

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom