• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Julkisia hankintoja - menikö oikein vai vetikö hyväveli-verkosto omaan taskuun?

Olisiko tämä oikea paikka keskustella Finnairista ja sen tukemisesta?
Finnair peruu taas 50 lentoa maanantaina. Hesarin Juha-Pekka Raeste kirjoitti viikolla Hesarissa pitkän kirjoituksen Finnairin ongelmista vuosien varrelta (€):

ja kysyi itseltään lentoyhtiömme tukemisesta:
”Tajuatteko, että sen tukeminen on maksanut kriisivuosina yli miljoona euroa päivässä?” tekee mieleni kysyä."

Minulla ei ole oikeaa vastausta, mutta kysyn silti: kuinka kauan maksamme verovaroistamme Finnairin lentoja?

Me olemme ostaneet lentoja yli 2 miljardilla vuoden 2020 jälkeen. Finnair ei voi koskaan maksaa velkaansa meille.
Yhtiöön vuoden 2020 jälkeen kaadetut rahamäärät ovat valtavia.
Finnair on ottanut viiden vuoden aikana syömävelkaa liki kaksi miljardia euroa. Syömävelalla tarkoitetaan juokseviin menoihin valuvaa rahaa, joka kuluu muihin kuin investointeihin. Summaa voi verrata Finnairin markkina-arvoon, joka on noin 550 miljoonaa euroa. Finnairin arvo on siis noin neljäsosa summasta, jonka se on syömävelkana viidessä vuodessa kuluttanut.

Tässä on hyvä huomata, että tuo Finnairin syömävelka ei pidä sisällään minkäänlaista kaluston uudistusta. Se on ollut pelkkää lentojen ylläpitoa.
 
Tämä uutinen on erinomainen esimerkki Suomessa olevasta systeemitason touhuilusta ja sen laajuudesta.

Surullisen kuuluisassa Keskusta-taustaisessa Nuorisosäätiössä on vuosien mittaan tehty sellainen määrä kupruja, ettei niiden mittaamisen riitä järki eikä määrä. Allekirjoittaneelle on syntynyt käsitys, että viranomaiset katsoivat vuosia ko putiikin väärinkäytöksiä läpi sormien siihen asti, kunnes oli yksinkertaisesti pakko tehdä jotakin. Ylen uutisen mukaan Nuorisosäätiön eräs johtaja on ollut laajan petosvyyhden yksi pääepäillyistä. MOT:m selvityksen mukaan kyseinen johtaja on mm. siirtänyt Latviassa 12 miljoonalla eurolla omaisuutta tyttärensä nimiin.

Jostakin kummallisesta syystä johtuen Suomen syyttäjä ja poliisi ei ole pyrkinyt takavarikoimaan johtajan sukulaisilleen siirtämää ulkomailla sijaitsevaa omaisuutta, vaikka niillä olisi ollut siihen täysi mahdollisuus.

Tässä ei ole tietenkään kaikki. Viron poliisi on tutkinut johtajan epäiltyä rahanpesua ja tehnyt virka-apupyynnön Suomeen. Kaksi vuotta pyynnön jälkeen Suomen viranomaiset ilmoittivat, etteivät he aio resurssipulaan vedoten jatkaa asian tutkintaa ja palauttivat caseen liittyvät asiakirjat Viroon. Viron valtionsyyttäjä Jürgen Hüva kommentoi, että yhteistyö Suomen ja Viron viranomaisten välillä on yleensä sujuvaa ja nopeaa, mutta tämän kyseisen johtajan kohdalla näin ei ole jostakin syystä käynyt.

Lienee aiheellista kysyä, että mitä informaatiota tällä johtajalla on hallussaan, kun se pakottaa Suomen viranomaisten tarjoamaan hänelle "vapaudu vankilasta" -korttia(?).


 
Viimeksi muokattu:
Olisiko tämä oikea paikka keskustella Finnairista ja sen tukemisesta?
Finnair peruu taas 50 lentoa maanantaina. Hesarin Juha-Pekka Raeste kirjoitti viikolla Hesarissa pitkän kirjoituksen Finnairin ongelmista vuosien varrelta (€):

ja kysyi itseltään lentoyhtiömme tukemisesta:
”Tajuatteko, että sen tukeminen on maksanut kriisivuosina yli miljoona euroa päivässä?” tekee mieleni kysyä."

Minulla ei ole oikeaa vastausta, mutta kysyn silti: kuinka kauan maksamme verovaroistamme Finnairin lentoja?

Me olemme ostaneet lentoja yli 2 miljardilla vuoden 2020 jälkeen. Finnair ei voi koskaan maksaa velkaansa meille.


Tässä on hyvä huomata, että tuo Finnairin syömävelka ei pidä sisällään minkäänlaista kaluston uudistusta. Se on ollut pelkkää lentojen ylläpitoa.
Loputon lakkoilu ja ylipalkattujen etuoikeutettujen kiukuttelijoiden palkankorotusten ulkoistaminen suomalaiselle veronmaksajalle ei yllättäen ole kestävä malli. Lentoyhtiöiden kohdalla tämä vieläpä korostuu entisestään koska kilpailu on globaalia ja muut yhtiöt voivat aivan samallalailla lentää Suomeen ja ulos ilman että suomalainen AY-mafia voi heille mitään joten Finnairin on siirryttävä rehelliseen vapaamarkkinamalliin ellei tätä aiota subventoida jatkossakin veroeuroilla.
Kun Venäjän läpi pystyi lentämään ja ennen koronaa kun itäinen turismi oli huipussaan niin tämä vielä kulki siedettävyyden rajoilla, mutta nyt ei ole edes mitään insentiiviäkään enää jäljellä.
 
Hitto tätä kun insinööri ja ekonomi eivät puhu samaa kieltä. Kuinkahan usein julkisella puolella käy niin, että jonkun hankinnan tarjouspyyntöä laatiessa tarjouspyynnön (mekaaninen) laatija ei ymmärrä, mitä tarjouspyynnön lähtötietojen antaja tarkoittaa ja/tai toisinpäin ja lopputulos on, että halvin tarjous ei voitakaan.

Meillä päättyi taannoin kisa, joka meni tuurilla oikein. Itse olin siis se insinööri, joka antoi lähtötiedot ajatuksella, että pyydämme tarjoajilta palvelun kiinteän kk-hinnan ja sen lisäksi käyttövolyymiin perustuvan komission, jonka asiakas maksaa. Näihin laitettiin vielä tietynlaiset painotukset jotta saataisiin tuo organisaation maksettavaksi tuleva hinta mahdollisimman pieneksi. Koska tuo kiinteä hintakin koostui useammasta osa-alueesta, sanoin tarjouspyynnön laatijalle, että jos on helpompi, niin laadi exceliin tuo laskelma ja annetaan sitten tarjouspyynnön ohjeeksi että tarjoaja täyttää lukittuun excelin omat hintatietonsa ja summa-soluista syötetään sitten tiedot tarjouspalveluun. Näistä summista oli tarkoitus ottaa mainituilla painotuksilla nuo vertailuhinnat ja niitä olisi vertailtu sellaisenaan, eli edullisin vertailuhinta kiinteä+komissio olisi voittanut.

En vain huomannut tarkastaa, että tarjouspyynnön laatija käytti kuitenkin ilmeisesti yleistä hintojen pisteyttämistä, jossa kunkin tarjoajan tarjoushintaa verrataan halvimpaan hintaan ja tuosta muodostuvat vertailupisteet. Lopputulema oli se, että yksi tarjoaja rakensi tarjouksensa tarjoamalla kaiken kiinteällä kk-hinnalla ilman komissiota. Tämä aiheutti sen, että vaikka tuosta kiinteästä hinnasta he saivat huonoimmat pisteet, komissiosta he saivat nollahintansa johdosta parhaat pisteet, ja noilla pisteillä heidän tarjouksensa kipusi vertailun kakkoseksi, vaikka oli euromääräisesti kallein.

Onneksi tuossa kävi niin, että tuon pistevertailun perusteella edullisin oli myös se euromääräisesti edullisin. Totesin että jatkossa vaadin omissa kilpailutuksissa, että kaikki laskenta tehdään erillisellä lomakkeella/excelillä ja tarjouspalveluun annetaan vain yksi hinta, niin silloin ei voi mennä pieleen.

Täytyy vielä tarkastella, että onko tällainen moka peruste hankinnan keskeyttämiselle. Tässä olisi nimittäin voinut käydä niin että tuo palvelu, jota tällä hetkellä ostamme suorahankintana, olisi saattanut jatkossa "kilpailutettuna" maksaa noin kolme kertaa enemmän.

EDIT:
Unionin oikeuskäytännössä hyväksyttäväksi syyksi on katsottu mm.
  • tarjouspyyntö on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi taikka virheelliseksi
    ks. C-244/02, Kauppatalo Hansel Oy
Kotimaisessa oikeuskäytännössä hyväksyttäväksi syyksi on katsottu mm.
epäonnistunut tai tulkinnanvarainen tarjouspyyntö
ks. MAO:49/07, MAO:423/07, MAO:358/08, MAO:416/08, MAO:108/09, MAO:123/09, MAO:131/09, MAO:309/17, MAO:349/17, MAO:560/17, MAO:660/17, MAO:863/17, MAO:44/18, MAO:45/18, MAO:90/18, MAO:111/18, MAO:430/18, MAO:450/18, MAO:525/18, MAO:535/18, MAO:541/18, MAO:624/18, MAO:412/19, MAO:503/19, MAO:525/19, MAO:521/20, MAO:66/21, MAO:67/21, MAO:74/21, MAO:71/21, MAO:29/21, KHO:2017:110

Täytyy käydä läpi. Tuossa nimittäin on se, että jos jostakin syystä tuo ensimmäiseksi tullut ei kykenisi sopimusta täyttämään, seuraavana listalla olisi tuo absoluuttisesti kallein. Tuo meidän tarjouspyyntö on selkeästi epäonnistunut, josta nyt tuurilla sattui tulemaan oikeanlainen lopputulos.
 
Viimeksi muokattu:
Hitto tätä kun insinööri ja ekonomi eivät puhu samaa kieltä. Kuinkahan usein julkisella puolella käy niin, että jonkun hankinnan tarjouspyyntöä laatiessa tarjouspyynnön (mekaaninen) laatija ei ymmärrä, mitä tarjouspyynnön lähtötietojen antaja tarkoittaa ja/tai toisinpäin ja lopputulos on, että halvin tarjous ei voitakaan.

Meillä päättyi taannoin kisa, joka meni tuurilla oikein. Itse olin siis se insinööri, joka antoi lähtötiedot ajatuksella, että pyydämme tarjoajilta palvelun kiinteän kk-hinnan ja sen lisäksi käyttövolyymiin perustuvan komission, jonka asiakas maksaa. Näihin laitettiin vielä tietynlaiset painotukset jotta saataisiin tuo organisaation maksettavaksi tuleva hinta mahdollisimman pieneksi. Koska tuo kiinteä hintakin koostui useammasta osa-alueesta, sanoin tarjouspyynnön laatijalle, että jos on helpompi, niin laadi exceliin tuo laskelma ja annetaan sitten tarjouspyynnön ohjeeksi että tarjoaja täyttää lukittuun excelin omat hintatietonsa ja summa-soluista syötetään sitten tiedot tarjouspalveluun. Näistä summista oli tarkoitus ottaa mainituilla painotuksilla nuo vertailuhinnat ja niitä olisi vertailtu sellaisenaan, eli edullisin vertailuhinta kiinteä+komissio olisi voittanut.

En vain huomannut tarkastaa, että tarjouspyynnön laatija käytti kuitenkin ilmeisesti yleistä hintojen pisteyttämistä, jossa kunkin tarjoajan tarjoushintaa verrataan halvimpaan hintaan ja tuosta muodostuvat vertailupisteet. Lopputulema oli se, että yksi tarjoaja rakensi tarjouksensa tarjoamalla kaiken kiinteällä kk-hinnalla ilman komissiota. Tämä aiheutti sen, että vaikka tuosta kiinteästä hinnasta he saivat huonoimmat pisteet, komissiosta he saivat nollahintansa johdosta parhaat pisteet, ja noilla pisteillä heidän tarjouksensa kipusi vertailun kakkoseksi, vaikka oli euromääräisesti kallein.

Onneksi tuossa kävi niin, että tuon pistevertailun perusteella edullisin oli myös se euromääräisesti edullisin. Totesin että jatkossa vaadin omissa kilpailutuksissa, että kaikki laskenta tehdään erillisellä lomakkeella/excelillä ja tarjouspalveluun annetaan vain yksi hinta, niin silloin ei voi mennä pieleen.

Täytyy vielä tarkastella, että onko tällainen moka peruste hankinnan keskeyttämiselle. Tässä olisi nimittäin voinut käydä niin että tuo palvelu, jota tällä hetkellä ostamme suorahankintana, olisi saattanut jatkossa "kilpailutettuna" maksaa noin kolme kertaa enemmän.

EDIT:



Täytyy käydä läpi. Tuossa nimittäin on se, että jos jostakin syystä tuo ensimmäiseksi tullut ei kykenisi sopimusta täyttämään, seuraavana listalla olisi tuo absoluuttisesti kallein. Tuo meidän tarjouspyyntö on selkeästi epäonnistunut, josta nyt tuurilla sattui tulemaan oikeanlainen lopputulos.
Tuttua juttua itsellekin, mutta tarjoajan näkökulmasta. Hankinnat on julkisella puolella ihan hukassa ja niitä perutaan vähänväliä, kun speksit on mitä sattuu kun loppukäyttäjä ei ole se joka ne kirjoittaa, vaan "hankeasiantuntija" tekee sen osuuden.
 
Ei osattu Espoossakaan
Espoon asunnot kilpailuttaa tekijät uudelleen, koska se epäonnistui tarjouspyynnön laatimisessa, sanoo yhtiön hankinta-asiantuntija Juha Velanto.
Velannon mukaan ongelmallista oli se, että tarjoukset perustuivat yksittäisten töiden hintoihin tietyin kertoimin muun muassa sen mukaan, paljonko kyseisiä töitä tehdään.
”Havaitsimme, että se vääristää hintoja. Se antoi mahdollisuuden tarjota erittäin halpoja hintoja joillekin töille, joista tarjoajat katsovat itse voivansa kieltäytyä.”
Tässä on varmaankin yritetty haukata vähän liian suurta palaa kerrallaan, eli kilpailuttaa mahdollisimman iso kasa töitä tai tehtävälaeja yhdellä kertaa pyrkien kuitenkin saamaan mahdollisimman hyvä hinta aikaiseksi ja ilmeisesti nuo kertoimet ovat sitten olleet epärealistisia.
 
Maksumuurin takana, mutta tässä kyse jo vuosia sitten uutisoidusta tapauksesta, jossa Yhdysvalloissa työskennellyt Finpron/Business Finlandin työntekijä Jaana Colangelo kavalsi Business Finlandilta, eli käytännössä Suomen valtiolta vuosien aikana noin viisi miljoonaa dollaria ja käytti rahat talonsa remonttiin, omiin tavarahankintoihinsa ja viemällä perheensä ja laskun loppusummasta (100 000 EUR) päätelleen puoli sukua lomalle Parisiin.

Vastaaja yritti välttää vahingonkorvausvastuun hakeutumalla henkilökohtaiseen konkurssiin, mutta tuomiostuin jenkeissä ei hyväksynyt hakemusta, koska velka/vahingonkorvausvaade on syntynyt vilpillisen toiminnan seurauksena.




Mikäköhän hallitus olisi niin toimelias, että saisi tälläisen aivan turhan ja kyseenalaisen putiikin suljettua. Kun toiminta on leväperäistä, on ilmeistä että työntekijätkin voivat toimia vähän leväperäisesti:
Vaikka yhtiöittäminen lisäsi vastuita, Finpro USA Incissä hallinto pysyi kevyenä. Vuosittaisia yhtiökokouksia ei pidetty. Ne korvattiin osakkeenomistajien yksimielisillä päätöksillä, joilla nimitettiin uusi hallitus ja edelliselle myönnettiin vastuuvapaus.

Tilintarkastajia ei valittu, sillä Yhdysvaltojen lainsäädännön mukaan tilintarkastus ei ole yhtiölle pakollinen. Business Finland ei siis pitänyt tilintarkastajia tarpeellisena, vaikka yritys oli Suomen valtion ja käytti toimintaansa veronmaksajien rahoja.

Vuokrat, puhelimet, internet-yhteydet, matkakulut. Palkat, eläkemaksut, irtisanomiskorvaukset. Kaikkeen tähän tarvittiin rahaa, jotka Finpro USA Inc laskutti Helsingistä. Rahat järjestyivät Amerikkaan kevyellä menettelyllä. Toimistopäällikkö ilmoitti tulevien kuukausien kulut sähköpostilla:

“Heinäkuun rahalähetys. USD 120,000.00 plus Palo Alton vuokra USD 15,000.00 Meidän loppusumma uusille huonekaluille USD 15,000.00.”

Helsingistä vastattiin:
“Jos lähetämme 110 000 USD tällä viikolla, ja loput 40 000 USD ke 26.6.13. Ok?”
Business Finland kieltäytyy luovuttamasta yhdysvaltalaisen yhtiönsä tilinpäätöksiä Suomen Kuvalehdelle.
 
Viimeksi muokattu:
Mikäköhän hallitus olisi niin toimelias, että saisi tälläisen aivan turhan ja kyseenalaisen putiikin suljettua. Kun toiminta on leväperäistä, on ilmeistä että työntekijätkin voivat toimia vähän leväperäisesti:
Ei kai sitä sulkea kannata, vaan laittaa kuntoon, tosin lainauksistasi ei selvinnyt mitä aikaa tuossa kuvataan, mutta linkkisi päiväyskin on yli neljänvuoden takaa ja käsitteli sitä edeltäviä väärinkäytös tapahtumia.

Näinä aikoina luulis että nimenomaan USAssakin tarvitaan toimintaa enemmän kuin normaalisti.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
282 883
Viestejä
4 859 233
Jäsenet
78 483
Uusin jäsen
JohWoh

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom