IT-alan työpaikat

Minua häkellyttää tuo työttömien tietokantojen erityisasiantuntijoiden joukko. Tietovarastointi ja datamassojen analysointihan on aika hypeä, josta jopa maksetaan kohtalaisesti. Jos hallitsee SQL:n ja relaatiokannat hyvin, hallitsee myös järjestelemättömän tiedon hallinnan. Datan määrä kuitenkin kasvaa jatkuvasti.

Totuus taitaa löytyä jostain noiden mollin keräämien tietojen takaa. Veikkaisin, että noiden nimikkeiden takaa löytyy vähän kaikenlaista säätäjää, eikä nämä kyllä ilman tarkempaa analyysiä kerro paljoa ohjelmistotekniikan työvoimatilanteesta kun samoihin nimikkeihin on niputettu aivan liian ylimalkaisesti porukkaa.

"25210 Erityisasiantuntija, tietokannat

Erityisasiantuntija, joka työskentelee tietokantojen parissa, suunnittelee, kehittää ja ylläpitää erilaisia tietokantoja. Tukee tietokantojen käyttäjiä neuvonnalla sekä pitää huolta tietokantojen toimivuudesta ja tietoturvasta."

Tuonkin alla on varmaan big datan sijaan paljon ihan perus lähitukea, jota on ulkoistettu jonnekin Intiaan.

Edit: Ja kannattaa muistaa, että asiantuntijat ja erityisasiantuntijat kuulostaa näissä tilastoissa paljon komeammilta mitä ne todellisuudessa on. Noi on tehtävänimikkeitä ja ihan perus ammattikoulun tutkinnollakin voi heilahtaa erityisasiantuntijaksi ennen kuin kerkeää kissaa sanoa ja asiantuntijaksikin ylennetään heti kun saa konttorituolin perseen alle.
 
Viimeksi muokattu:
Siellä voi olla jonkinverran esimerkiksi tietokantojen ylläpitäjiä - se Oracle 7 ajalta peräisin oleva DBA työkokemus ei oikein kanna enää AzureSQL/datalake/hadoop/nosql aikaan jos sitä ei oikeasti ole tarvinnut päivittää.
 
Jos nyt oikeasti on useamman vuoden ajalta jotain Oracle dba-kokemusta, niin kovin montaa viikkoa ei tarvitse MSSQL:ään perehtyä kun pystyy jo olemaan erittäinkin hyödyllinen jollekin azureen siirtyneelle organisaatiolle jonka tietokannat eivät pyörit ihan niin hyvin kuin he toivovat tai joka tarvitsee avustusta erilaisten export-jobien rakenteluun jne.

NoSQL:än käyttäjistäkin harva oikeasti tietää melkein mitään siitä miten ne itsellä käytössä olevat tuotteet toimivat ja jälki on sen mukaista. Isoiltakin enterprise vendoreilta tulee kaikenlaisia aivan päin persettä konfiguroituja datavarastoja joita pultataan vain jeesusteippillä nopeasti kyhätyn analytiikka-lisäpalikan kylkeen ja sitten ihmetellään kun koko paketti nitisee liitoksistaan.

Jos nyt on jotain kykyä lukea man-pageja ja googlata, niin joku relaatiosql-osaaminen on tuollaisten kanssa taistelemiseen oikein hyvä perusta.

Ja no, jos tuntuu että se ei riitä, niin sitten minusta pitäisi maksaakin jo 8000e/kuussa tai enemmänkin sellaisesta ihmisestä joka aivan aikuisten oikeasti hallitsee jonkun kuuman teknologian pohjiaan myöten. Tai sen 200e/h alkavalta tunnilta kun tilataan täsmäiskuna kymppitonnilla ehjäystä tjsp.
 
Totuus taitaa löytyä jostain noiden mollin keräämien tietojen takaa. Veikkaisin, että noiden nimikkeiden takaa löytyy vähän kaikenlaista säätäjää, eikä nämä kyllä ilman tarkempaa analyysiä kerro paljoa ohjelmistotekniikan työvoimatilanteesta kun samoihin nimikkeihin on niputettu aivan liian ylimalkaisesti porukkaa.

"25210 Erityisasiantuntija, tietokannat

Erityisasiantuntija, joka työskentelee tietokantojen parissa, suunnittelee, kehittää ja ylläpitää erilaisia tietokantoja. Tukee tietokantojen käyttäjiä neuvonnalla sekä pitää huolta tietokantojen toimivuudesta ja tietoturvasta."

Tuonkin alla on varmaan big datan sijaan paljon ihan perus lähitukea, jota on ulkoistettu jonnekin Intiaan.

Edit: Ja kannattaa muistaa, että asiantuntijat ja erityisasiantuntijat kuulostaa näissä tilastoissa paljon komeammilta mitä ne todellisuudessa on. Noi on tehtävänimikkeitä ja ihan perus ammattikoulun tutkinnollakin voi heilahtaa erityisasiantuntijaksi ennen kuin kerkeää kissaa sanoa ja asiantuntijaksikin ylennetään heti kun saa konttorituolin perseen alle.

Olet ihan oikeassa siinä, että osa noista sovellusalaan sisällyttämistäni ammateista (huom. tietokantojen erityisasiantuntijoita en sisällyttänyt siihen) on määritelty hieman leveästi, joka kasvattaa virhemarginaalia sen suhteen, millainen osa niiden takana olevista työttömistä työnhakijoista soveltuu sovelluskehitykseen.

En kuitenkaan tuon virhemarginaalin perusteella sivuuttaisi näitä tilastoja, koska nämä ovat kuitenkin tietääkseni ainut puolueeton ja luotettava tiedonlähde työllisyystilanteesta, kun taas uutisten takana on aina puolueellinen ja epäluotettava tiedonlähde, eli työnantajat ja työnantajien edustajat.

Jos otetaan huomioon suhteellisen suuri virhemarginaali, ja leikataan kolmasosa pois noista sovellusalaan sisällyttämistäni työttömistä työnhakijoista, niin jäljelle jää silti noin 2200 sovelluskehitykseen soveltuvaa työtöntä työnhakijaa, joka on sekin vielä tuntuva määrä.

Tässä täytyy huomioida lisäksi se, että tuo sama virhemarginaali saattaa koskea myös noita avoimia työpaikkoja, eli niissä haetaan muutakin, kuin sovelluskehitykseen liittyvää työvoimaa.

Jos otetaan huomioon hieman pienempi virhemarginaali siinä, ja leikataan neljäsosa pois niistä, niin jäljelle jää noin 480 avointa työpaikkaa, ja kaikki työnhankintakanavat huomioon ottaen noin 1300. Tämä siis jälleen sillä oletuksella, että ne työnantajat prosentuaalisesti, jotka eivät kyselytutkimusten mukaan käytä TE-toimistoa työnhankintakanavana, hakevat vastaavassa määrin työvoimaa muita kanavia pitkin tällä hetkellä.

edit: turhat pois
 
Viimeksi muokattu:
Jos nyt oikeasti on useamman vuoden ajalta jotain Oracle dba-kokemusta, niin kovin montaa viikkoa ei tarvitse MSSQL:ään perehtyä kun pystyy jo olemaan erittäinkin hyödyllinen jollekin azureen siirtyneelle organisaatiolle jonka tietokannat eivät pyörit ihan niin hyvin kuin he toivovat tai joka tarvitsee avustusta erilaisten export-jobien rakenteluun jne.

NoSQL:än käyttäjistäkin harva oikeasti tietää melkein mitään siitä miten ne itsellä käytössä olevat tuotteet toimivat ja jälki on sen mukaista. Isoiltakin enterprise vendoreilta tulee kaikenlaisia aivan päin persettä konfiguroituja datavarastoja joita pultataan vain jeesusteippillä nopeasti kyhätyn analytiikka-lisäpalikan kylkeen ja sitten ihmetellään kun koko paketti nitisee liitoksistaan.

Jos nyt on jotain kykyä lukea man-pageja ja googlata, niin joku relaatiosql-osaaminen on tuollaisten kanssa taistelemiseen oikein hyvä perusta.

Ja no, jos tuntuu että se ei riitä, niin sitten minusta pitäisi maksaakin jo 8000e/kuussa tai enemmänkin sellaisesta ihmisestä joka aivan aikuisten oikeasti hallitsee jonkun kuuman teknologian pohjiaan myöten. Tai sen 200e/h alkavalta tunnilta kun tilataan täsmäiskuna kymppitonnilla ehjäystä tjsp.

Olette olleet aika hienoissa (ja tuoreissa?) paikoissa töissä jos ette ole nähneet noita alalta poistuneita/poistettuja ihmisiä... Osa niistä jotka omat rajoitteensa tiedostavat on tietysti poistunut tuolta tilastolta ja ovat ehkä toisella alalla tai opiskelemassa toiselle alalle. En väitä etteikö tuossa tilastossa olisi ihan tarpeellisia ja hyvinkin kelvollista ja osaavaa porukkaa joille vain kävi huono mäihä... Mutta osa on kyllä ihan vain ollut jo töissä ollessaan kapasiteettinsa yläpäässä eikä heillä ole kykyjä opetella vaikkapa mainitsemaasi azurea mitenkään hyödylliselle tasolle. Tarkoitan siis sellaiselle tasolle mitä ei joku halvemmalla palkattava nuori koodarikin opettele samalla kun tekee muuta hyödyllistä. Ei ne kuitenkaan ihan tonnilla tai kahdella tuolta töihin tule.

Eikä niitä rikkaita startupkusetettaviakaan enää ole, tarvitsee osata muutakin kuin visual basiccia että töihin pääsee.

En nyt löydä tähän hätään sitä mukavaa artikkelia jossa selitettiin miksi on työntekijän ja firman kannalta järkevää että työntekijät vaihtaa firmaa vähän väliä ja toisaalta miksi yrityksien kannattaa välttää YT neuvotteluja. Tämä koskee erityisesti näitä isoimpia firmoja: Kun firmassa alkaa YT neuvottelut niin se vaikuttaa käytännössä ihan jokaisen työmotivaatioon ja firman sisäiseen tunnelmaan. Huippuporukka ottaa mahdolliset paketit ja häipyy persefirmasta samantien joten jäljelle jää se jobsecurityä kaipaava perustasoinen mutta sitoutunut porukka ja se perustasoa heikompi porukka joka ei pääsisi mihinkään muualle. Huonoiten suoriutuva porukka (toivottavasti) sanotaan irti ja jäljelle jää kiristyvää työtahtia ja paskaa fiilistä kokeva keskitaso jotka alkavat tietysti kuikuilemaan vierelleen ja peiliin että kuka on se seuraavan kierroksen heikoin lenkki. Suhdanteille ei vaan oikein mahda mitään (vrt case Nokia). Toisinaan myös käy niin ettei sitä huonointa porukkaa edes sanota irti vaan ne porskuttaa edelleen hyväveliverkostojen takia.

Areenassa on hyvä dokkari nokian historiasta:


Long playlla on hyvä artikkeli näistä konsulttifirmoista jotka auttavat mm. näissä irtisanomis ja uudistamishommissa - vt. Nokia, Elop ja palava lautta:
Firma


Pahoittelut sekavasta ulosannista - väsyttää.
 
Olette olleet aika hienoissa (ja tuoreissa?) paikoissa töissä jos ette ole nähneet noita alalta poistuneita/poistettuja ihmisiä... Osa niistä jotka omat rajoitteensa tiedostavat on tietysti poistunut tuolta tilastolta ja ovat ehkä toisella alalla tai opiskelemassa toiselle alalle. En väitä etteikö tuossa tilastossa olisi ihan tarpeellisia ja hyvinkin kelvollista ja osaavaa porukkaa joille vain kävi huono mäihä... Mutta osa on kyllä ihan vain ollut jo töissä ollessaan kapasiteettinsa yläpäässä eikä heillä ole kykyjä opetella vaikkapa mainitsemaasi azurea mitenkään hyödylliselle tasolle. Tarkoitan siis sellaiselle tasolle mitä ei joku halvemmalla palkattava nuori koodarikin opettele samalla kun tekee muuta hyödyllistä. Ei ne kuitenkaan ihan tonnilla tai kahdella tuolta töihin tule.

Eikä niitä rikkaita startupkusetettaviakaan enää ole, tarvitsee osata muutakin kuin visual basiccia että töihin pääsee.

Tässsä melko tutussa litaniassa taitaa kyllä valitettavasti olla mukana aika paljon ennakkoluuloja ja ylimielisyyttä. Ensinnäkin, vaikka siellä vanhemmassa väessä voi olla muutama kaveri, joiden ei olisi alunperinkään pitänyt alalle hakeutua kyllä se suuri massa taitaa olla ihan pätevää porukkaa, vaikka eivät osaa ulkoa uusimpia muoti ja hypesanoja, jotka vanhentuu taas viidessä vuodessa. Pyörääkään ei kuitenkaan oikeasti tarvisi keksiä uudestaan viiden vuoden välein ja tehdä samoja virheitä viiden vuoden välein uudestaan. Ja karsintahan oli alalle aikaisemmin paljon kovempi kun taas nykyään kouluun ja koulusta ulos pääsee jotakuinkin kuka tahansa suostuvainen, yliopistotasolle saakka.

Mitä taas tulee nuoren koodarin polkumyyntiin, niin sehän on vaan enemmänkin surullista, että meillä "nuorilla" on nykyään ihan paskat palkat ja Intialaisetkin painaa jo ohi (ja niidenkin tuottavuus tiedetään...). Ja toisaalta paskat palkat ja työvoimapula ei oikein ole yhtälö jonka kumpikin väittämä voi olla tosi samaan aikaan. Tosin nyt ne kai on sentään vähän noussut. Kun itse aloitin opiskelut tite oli ylivoimainen palkkajohtaja valmistuneiden tilastoissa, tutastakin meni ohi ihan heittämällä. Ei oo enää, eikä ollut valmistuessakaan...


Yrittäjä Teemu Karhu turhautui irtisanomisiin ja alkoi palkata viisikymppisiä työttömiä vakituisiin töihin – jopa te-toimisto hämmästyi ja pyysi apua
 
IT-supportia opintotuella/lainalla puolaan. Ei jumaliste mitä kusetusta, ei olla valmiita edes maksamaan sitä äärimmäisen surkeaa palkkaa enää.

Miltä kuulostaisi kesä 2018 aurinkoisessa ja kulttuuria hehkuvassa Katowicessa? Onko sinulla vielä kesäksi harjoittelupaikka hakusessa?

Baronalla on Katowicessa suomalainen työyhteisö, joka toivottaa sinut nyt tervetulleeksi töihin Euroopan sydämeen! Etsimme nyt keskukseemme IT-harjoittelijaa, joka mahdollistaa sen, että kaikki käytännön asiat toimivat toimistoillamme ja jokainen kysyjä saa vastauksen.

Mistä tehtävistä harjoittelu koostuu?

Lyhyesti ja kliseisesti sanottuna, jokainen työpäiväsi tulisi olemaan erilainen! Työtehtäväsi voivat liittyä ohjeistuksiin, dokumentointeihin, IT-projekteihin ja laite ylläpitoon. Toivomme löytävämme kuitenkin henkilön, joka on aina siellä, missä on avulle suurin tarve!

Mitä harjoittelijalta edellytetään?

Vauhdikkaassa toimistomme arjessa pärjää erityisesti positiivisella asenteella ja avoimin mielin. Tärkeimpinä edellytyksinä on kuitenkin oma-aloitteisuus ja halu olla löytämässä parhaimpia ratkaisuja erilaisiin tilanteisiin. Opintosi ovat saattaneet keskittyä ohjelmointiin, sovelluskehityksen tai tietojenkäsittelyyn. Kerrothan kuitenkin hakemuksessasi minkä tyyppisistä tehtävistä erityisesti haluaisit saada kokemusta, niin pyrimme räätälöimään harjoitteluasi myös omien toiveidesi mukaan.

Haemme tällä hetkellä harjoittelijaa, joka voisi aloittaa huhti-/toukokuun aikana. Harjoittelun kesto on 4-6 kuukautta, jonka sovimme aina henkilön kanssa henkilökohtaisesti. Harjoitteluajalle sinun on mahdollista hakea opinto- ja muita tukia.

Miksi Baronalle harjoitteluun?

Katowicessa sinut toivottaa tervetulleeksi tiivis työporukka, joka viihtyy yhdessä työn lisäksi myös vapaa-ajalla. Kaupunki tarjoaa asukkailleen monenlaisia harrastusmahdollisuuksia sekä vapaa-ajan aktiviteetteja. Myös matkustaminen Puolan sisällä, että Krakovan kautta muualle Eurooppaan on nopeaa ja edullista.

Harjoittelu on palkaton, mutta tarjoamme harjoittelujakson ajaksi majoituksen Katowicesta.

Voit käydä tutustumassa meihin täältä: Katowice – Barona Careers

Mitä enää mietit vaan hae nyt!

Mikäli kiinnostut tehtävästä, niin täytäthän hakemuksen pikaisesti Baronan rekrytointijärjestelmän kautta. Kerrothan hakemuksessasi milloin pääsisit aloittamaan ja miten pitkä harjoittelu sinulla on edessä. Täytämme paikan heti sopivan henkilön löydyttyä, joten toimithan nopeasti!

Eihän tuo sinällään ole pahakaan kun tarjoavat ilmaisen majoituksen. Saakohan tuohon muuten opintotuet jne normaalisti?

Vanhemmat jotka voi sponssaa tuo vaatii toki, ei ns tyhjätasku tuohon voi hakea.

Itsekin AMK aikoina suoritin sen 5kk tms harjoittelun -palkatta-

Aluksi laitoin toki hakemuksia ns kunnon firmoihin pienten palkkatoiveiden kera, mutta nopeasti huomasi että kukaan ei ollut kiinostunut. Lopulta joutui hakemaan kaikkiin mahdollisiin alan paikkoihin mitä vaan mieleen tuli, eikä silti tarjottu harjoittelua kuin yhteen ainoaan paikkaan. Tässä yhdessä paikassa tuli sit lusittua se 5kk.
 
tämä kyllä hyvä pointti; itse ainakin empisin tuolla Kyrkslotissa vaadittavaa ruåtsinkielen taitoa joka valitettavasti ajanee pitkälti teknisen kompetenssin yli..

Ei aja. Lisäksi tuo ruotsinkielentoive oli 3 vuottakin sitten joten ei selitä eroa. Mietin itse että eikö kesällä porukka seuraa ilmoituksia vai mikä. Tietääkseni noi näkyy MOLlin puolellakin. Muutenkin perusteksti on tietääkseni sama parilla pienellä muutoksella, mutta hakijamäärien ero on järkyttävä.
 
Veikkaanpa että KVTES ja tehtävän vaatimukset eivät oikein vastaa toisiaan, siksi hakijoita ei kiinnosta :wtf: Riippuu vielä pitkälti siitä mitä tuotteita pitäisi tukea mutta vaikuttaa että pitäisi olla yksin vastuussa kaikesta monen ympäristön ja järjestelmän osalta. Ei siis vaan järjestelmäadminin/pääkäyttäjän/projektinvetäjän rooleja vaan vielä sccm-jakelut ja työasemiin liittyvät sotkut yms :grumpy: Jos tuosta maksettaisiin edes 4,5 tonnia ja boonukset päälle niin palkka ja vaativuus voisivat kohdata paremmin.
Sama homma kun esim. Supoon haettiin tutkijoita ja palkka oli suorastaan naurettavan huono.
 
Viimeksi muokattu:
Veikkaanpa että KVTES ja tehtävän vaatimukset eivät oikein vastaa toisiaan, siksi hakijoita ei kiinnosta :wtf: Riippuu vielä pitkälti siitä mitä tuotteita pitäisi tukea mutta vaikuttaa että pitäisi olla yksin vastuussa kaikesta monen ympäristön ja järjestelmän osalta. Ei siis vaan järjestelmäadminin/pääkäyttäjän/projektinvetäjän rooleja vaan vielä sccm-jakelut ja työasemiin liittyvät sotkut yms :grumpy: Jos tuosta maksettaisiin edes 4,5 tonnia ja boonukset päälle niin palkka ja vaativuus voisivat kohdata paremmin.
Sama homma kun esim. Supoon haettiin tutkijoita ja palkka oli suorastaan naurettavan huono.
Eiköhän tässä suurin ongelma tosiaan ole tuo palkkaus, haetaan osaajaa vuosien kokemuksella ja palkkauksena joku KVTES, paljonko tuosta nyt sitten maksettaisiin sen mukaan?
 
Eiköhän tässä suurin ongelma tosiaan ole tuo palkkaus, haetaan osaajaa vuosien kokemuksella ja palkkauksena joku KVTES, paljonko tuosta nyt sitten maksettaisiin sen mukaan?

Ymmärtääkseni noihin tulee kaikenmaailman naama- tms. ikälisiä, taulukosta et näe suoraan oikeaa palkkaa. Mediaani(kokonais)palkka on jossain kolmen tonnin päällä, olisikohan tuo mediaanin paremmalla puolella, mutta tuskin häikäisevä siltikään :D
 
Juuei. Tuolla on nuo vaatimukset aika kovalla tasolla (tekninen osaaminen, arkkitehtuuriosaaminen, projektinveto-osaaminen, jne.), joten palkankin pitäisi olla yhtä kovalla tasolla, mutta tuosta KVTES:stä ei edes tiedä, mitä loppujenlopuksi tulisi tienamaan. Liian vähän kuitenkin vaikka saisi maksimipalkat, joten miksi tuonne kukaan oikeasti pätevä nyt sirtten haluaisi?

Älyttömintä noissa julkisen puolen paikoissa on se, että just poliisi, supo, puolustusvoimat jne. tarvitsevat ja hakevat asiantuntijoita, niin mimmostakohan materiaalia sitten loppujenlopuksi saavat?
 
Aika monta paikkaa jäänyt hakematta vain koska palkkaukseksi ilmoitettu tuo KVTES. Joskus oli joku kiinnostava asiantuntijan paikka auki, joten tuli ihan vilkaistua sitä TES:iä. No siellä kerrottiin palkaksi 2200€/kk + kaikenmaailmaan lisiä. Kokonaisliksasta ei mitään tietoa, mutta omalla kokemuksella pitäisi palkka olla 4k€/kk, joten en viitsinyt edes soittaa tuosta paikasta.
 
Epäilenpä vähän että kuntapuolella palkan lisäksi muutkin työsuhde-edut jäävät aika pahasti jalkoihin yksityiseen sektoriin verrattuna.
 
Ei kai joku tietty TES sinänsä tarkoita välttämättä paskaa palkkaa, kunhan tehtävän vaativuusluokat jne. ovat tarpeeksi korkeat?

Tämä on juuri sitä ihme ulinaa, että ensin toisessa ketjussa valitetaan kuinka julkisen sektorin syöttöporsaat tienaavat liikaa ja sitten seuraavassa ketjussa naureskellaan kun sellainen paikka aukea yleiseen hakuun, että turhaan hakevat noilla liksoilla.

--
Tiedän sattumalta, että noissa julkisen puolen turvallisuusinstansseissa on ihan skarppiakin porukkaa töissä. Yksi hyvin tienannut erittäin fiksu puolituttu vaihtoi jokunen vuosi sitten julkisen sektorin tietoturvahommiin ja olen varma, ettei köyhäillä tarvitse. Tuskin tienaa tietysti aivan yksityisen sektorin huippujen tasolla, mutta ihmettelisin jos liksa ei alkaisi vitosella.
 
Ei ne ainakaan valtiolle ole naulattuja yksinomaan nimikkeeseen ja lisäksi tulee henkilökohtaista lisää. Toki tuo on varmaankin vähintään suuntaa antava. Mut onks toi nyt paska palkka Kirkkonummella päin? Minusta ei.

Ei sitä nyt ihan perushommilla lamboja ostella.
 
Ei ne ainakaan valtiolle ole naulattuja yksinomaan nimikkeeseen ja lisäksi tulee henkilökohtaista lisää. Toki tuo on varmaankin vähintään suuntaa antava. Mut onks toi nyt paska palkka Kirkkonummella päin? Minusta ei.

Ei sitä nyt ihan perushommilla lamboja ostella.

No ihan rehellisesti ilmoituksen lukemisen perusteella n. 3ke brutto ei vastaa ihan odotuksia. Ei se kirkkonummi niin korvessa ole että haja-asutusalueen palkkataso olisi oikeutettua, joten en ihmettele jos hakijoita ei löydy
 
No ihan rehellisesti ilmoituksen lukemisen perusteella n. 3ke brutto ei vastaa ihan odotuksia. Ei se kirkkonummi niin korvessa ole että haja-asutusalueen palkkataso olisi oikeutettua, joten en ihmettele jos hakijoita ei löydy

No joo, totta. Ei tohon kolmellatonnilla kyllä kukaan seniori lähde. Haluaisin varmistuksen sille mitä tuo kvtes tuossa tarkoittaa.
 
Pitää varmaan soittaa. Kyllähän esim. johtava asiantuntija näyttäis jotain ees tienaavan. Vähän kyllä veiklaan, ettei ko. titteliä ole tarjolla.
 
Ilmeisesti työllistyminen IT-alalla on aika hyvä kun ei meinaa tähän ketään hakea. Kolme vuotta sitten oli vastaava niin hakijoita oli todella todella paljon. Vakkaripaikka Kirkkonummi. IT-suunnittelija (hakuaikaa jatkettu)

En osaa noihin kaikkiin mietintöihin vastata, mutta palkka on tosiaan jotain 3000€/kk plus 5v kokemuslisä +100€ ja 10v kokemuslisä toiset 100€ (siis lasketaan kaikesta it-alan työstä tuo kokemus ei vastaavasta työstä). Lisäksi noin viikon pidempi vuosiloma. Tosin sipilähän paikkasi senkin hienosti -30% vuosilomarahan leikkauksella. Sikäli ymmärrän nuo pointit ja jo töissä olevia voi olla vaikea tuohon löytää. Siltikin 3v sitten 70 hakemusta ja nyt vain muutama ei selitä noita asioita ellei Sipilän leikkaus ole iskenyt noin pahasti tai työllisyys on todella paljon parantunut parissa vuodessa.

Palkka ei päätä huimaa, mutta hakemuksessa puhutaan usean vuoden työkokemuksesta eikä esim. 5v tai 10v.
Ei tänne helsingistä kannattane ajella jos on jo töissä lähempänä, mutta kyllä paikalliset asunnot ovat huomattavasti halvempia kuin helsingissä. Itse laskin että helsingissä töissäkäyminen vastaisi kuluineen ja "työ"aikana n. 400-500€/kk. Näin perheellisenä se on aika ratkaiseva ero tuo usean tunnin matka. Suurin osa täällä onkin paikallisia. Asunnot ovat ostettuina varmaan puolet halvempia kuin helsingissä.

Jokatapauksessa joko tämä tepsi tai jatkoaika hakemukselle sillä nyt on jopa pari oikeaa hakemusta tullut. Silti lisää kuulemma kelpaisi.
 
En osaa noihin kaikkiin mietintöihin vastata, mutta palkka on tosiaan jotain 3000€/kk plus 5v kokemuslisä +100€ ja 10v kokemuslisä toiset 100€ (siis lasketaan kaikesta it-alan työstä tuo kokemus ei vastaavasta työstä). Lisäksi noin viikon pidempi vuosiloma. Tosin sipilähän paikkasi senkin hienosti -30% vuosilomarahan leikkauksella. Sikäli ymmärrän nuo pointit ja jo töissä olevia voi olla vaikea tuohon löytää. Siltikin 3v sitten 70 hakemusta ja nyt vain muutama ei selitä noita asioita ellei Sipilän leikkaus ole iskenyt noin pahasti tai työllisyys on todella paljon parantunut parissa vuodessa.

Palkka ei päätä huimaa, mutta hakemuksessa puhutaan usean vuoden työkokemuksesta eikä esim. 5v tai 10v.

Pitkä lainaus mutta on monta hyvää pointtia. Valmiiksi töissä olevilla, kuvauksen mukaisilla ominaisuuksilla ja kyvyillä varustetuilla tyypeillä on varmasti isompi palkka kuin tuo joten se karsii. Kokonaisarkkitehtuurityötä noin yleisesti ottaen tuntuu tekevän aika korkeapalkkaiset jannut - tai sit sillä tarkoitetaan teillä vähän eri asiaa.

Huomasin kyllä että meidänkään hakemuksiin ei oikein meinannut löytyä tekijöitä (mutta lopulta tärppäsi!), ilmeisesti nyt on työnhakijan markkinat ja pienellä palkalla ei kannata tulla. Kun on sopivan lokeron löytänyt niin palkkaa pitäisi tulla vähintään 500€ lisää että vaiva kannattaa nähdä. Me ollaan tyypillisesti IT-alalla loppupeleissä niin laiskoja että kun on vuosia tehnyt itselleen sopivaa virtuaalinakkibunkkeria niin ei sitä viitti heti tai ainakaan halvalla lähteä uuteen työhön töitä tekemään.
 
Työllisyys on huimasti parempi, ihan joka sektorilla. Ns. Talent wars on tosiasia täälläkin.

Paskaa toki on tarjolla.
 
Luulen että tällä hetkellä palkasta ollaan valmiita tinkimään hieman (tai jatkamaan samalla palkalla) silloin jos on mahdollista oppia (paljon) jotain uutta, eikä haeta valmista osaajaa. Itse en ainakaan vaihtaisi samalla liksalla uuteen paikkaan, jos tiedossa olisi vain sen oman osaamisalueen tehtäviä. Esim. Yksinkertaisimmillaan frontista bäkkäriä tai toisinpäin, jne. Jos pärjää tai on pärjännyt alalla, niin kyllä sitä oppii minkä tahansa kielen tai teknologian jos halua on ja siihen tarjotaan mahdollisuus.

Varmaan juniorit ja keski-ikäistyvät seniorit vanhenevalla taidolla ja osaamisella voisi mutu-tuntumalla olla helpointa saada vaihtamaan paikkaa nyt. Kaikki seniorit ei tietenkään omaa vanhentunutta osaamista - tarkoitan sellaisia jotka eivät ole päivittäneet osaamistaan ja jotka ovat työskennelleet omalla mukavuusalueellaan huomaamatta että ala on muuttunut ja kovaa vauhtia.
 
Luulen että tällä hetkellä palkasta ollaan valmiita tinkimään hieman (tai jatkamaan samalla palkalla) silloin jos on mahdollista oppia (paljon) jotain uutta, eikä haeta valmista osaajaa. Itse en ainakaan vaihtaisi samalla liksalla uuteen paikkaan, jos tiedossa olisi vain sen oman osaamisalueen tehtäviä. Esim. Yksinkertaisimmillaan frontista bäkkäriä tai toisinpäin, jne. Jos pärjää tai on pärjännyt alalla, niin kyllä sitä oppii minkä tahansa kielen tai teknologian jos halua on ja siihen tarjotaan mahdollisuus.

Varmaan juniorit ja keski-ikäistyvät seniorit vanhenevalla taidolla ja osaamisella voisi mutu-tuntumalla olla helpointa saada vaihtamaan paikkaa nyt. Kaikki seniorit ei tietenkään omaa vanhentunutta osaamista - tarkoitan sellaisia jotka eivät ole päivittäneet osaamistaan ja jotka ovat työskennelleet omalla mukavuusalueellaan huomaamatta että ala on muuttunut ja kovaa vauhtia.
Joku voi tietysti nähdä uuden oppimisen haasteet toisinpäin, eli toivoo saavansa lisää liksaa, kun joutuu opiskelemaan jotain uutta ja siirtymään pois siltä mukavuus alueeltaan..
 
Joku voi tietysti nähdä uuden oppimisen haasteet toisinpäin, eli toivoo saavansa lisää liksaa, kun joutuu opiskelemaan jotain uutta ja siirtymään pois siltä mukavuus alueeltaan..

Siinä vaiheessa kun ikää on +40 niin kannattaisi alkaa oman edun ja tulevaisuuden takia alkaa miettimään sen oman osaamisen tasoa ja tuoreutta. Alat olemaan aika jätettä alalla vanhempana kun osaaminen on vanhentunutta. Cobol osaajat puutetta ver. 2.0 ei tule enää tapahtumaan.
 
Siinä vaiheessa kun ikää on +40 niin kannattaisi alkaa oman edun ja tulevaisuuden takia alkaa miettimään sen oman osaamisen tasoa ja tuoreutta. Alat olemaan aika jätettä alalla vanhempana kun osaaminen on vanhentunutta. Cobol osaajat puutetta ver. 2.0 ei tule enää tapahtumaan.

Mitäs nuorempina suosittelette? Olen havainnut (en mitenkään empiirisesti) että nuoremmilta puuttuu laajempaa käsitystä ja osaamista. Ja toisaalta ikäiselleni olisi kätevää jos voisi unohtaa joitain täysin turhanpäiväisiä tietoja kuten doomin ja dukenukemin kentät, solariksen arkikäyttöä tai oraclen asennuksia (niin ettei tule jälkilaskuja asennetuista ja vahingossa käytetyistä lisensseistä).

"Johtotehtävät" tietysti on se perusväylä, mutta onko muuta järkevää?
 
Kun on sopivan lokeron löytänyt niin palkkaa pitäisi tulla vähintään 500€ lisää että vaiva kannattaa nähdä. Me ollaan tyypillisesti IT-alalla loppupeleissä niin laiskoja että kun on vuosia tehnyt itselleen sopivaa virtuaalinakkibunkkeria niin ei sitä viitti heti tai ainakaan halvalla lähteä uuteen työhön töitä tekemään.
En kyllä keksi miksi kukaan hyvän lokeron löytänyt jonkun 500€ korotuksen takia jaksaisi lähteä näkemään lisää vaivaa. Eihän siitä tässä verohelvetissä jää paskaakaan käteen, jos valmiiksi tienaa about sen mitä kuuluu.
 
Mitäs nuorempina suosittelette? Olen havainnut (en mitenkään empiirisesti) että nuoremmilta puuttuu laajempaa käsitystä ja osaamista. Ja toisaalta ikäiselleni olisi kätevää jos voisi unohtaa joitain täysin turhanpäiväisiä tietoja kuten doomin ja dukenukemin kentät, solariksen arkikäyttöä tai oraclen asennuksia (niin ettei tule jälkilaskuja asennetuista ja vahingossa käytetyistä lisensseistä).

"Johtotehtävät" tietysti on se perusväylä, mutta onko muuta järkevää?

En ole nuorempi mutta itse olen opetellut sitä mikä oikeasti kiinnostaa. Muuten hommasta tulee vähän turhan paksussa hangessa hiihtämistä.
 
Mitäs nuorempina suosittelette? Olen havainnut (en mitenkään empiirisesti) että nuoremmilta puuttuu laajempaa käsitystä ja osaamista. Ja toisaalta ikäiselleni olisi kätevää jos voisi unohtaa joitain täysin turhanpäiväisiä tietoja kuten doomin ja dukenukemin kentät, solariksen arkikäyttöä tai oraclen asennuksia (niin ettei tule jälkilaskuja asennetuista ja vahingossa käytetyistä lisensseistä).

"Johtotehtävät" tietysti on se perusväylä, mutta onko muuta järkevää?

Nuorena tykkää tehdä kaikkea uutta ja fantsua. Sitten kun pohjilta löytyy ns historian taakkaa niin alkaa kokemus puremaan eikä koskaan tiedä milloin oracle asennukset antaa tukea.

Onko nykyään vielä esimies koodari positioita?
 
Cobol osaajat puutetta ver. 2.0 ei tule enää tapahtumaan.

Mulla on sellainen kutina, että osaavista C- ja sulamiehistä voisi olla jonkin verran alitarjontaa lähitulevaisuudessa. Ei tietenkään samankaltaista yhtäkkistä paniikkia kuin Cobolin kanssa oli, mutta kuitenkin.

Onneksi oma pelikenttäni on sen verran alusta- tai teknologiariippumatonta, että en tälleen 40+ ikäisenäkään ei hirveän pahalta tulevaisuus näytä.
 
Mitäs nuorempina suosittelette? Olen havainnut (en mitenkään empiirisesti) että nuoremmilta puuttuu laajempaa käsitystä ja osaamista. Ja toisaalta ikäiselleni olisi kätevää jos voisi unohtaa joitain täysin turhanpäiväisiä tietoja kuten doomin ja dukenukemin kentät, solariksen arkikäyttöä tai oraclen asennuksia (niin ettei tule jälkilaskuja asennetuista ja vahingossa käytetyistä lisensseistä).

"Johtotehtävät" tietysti on se perusväylä, mutta onko muuta järkevää?

Johtajaksi en suosti lähtemään ikinä (siinä vaiheessa kun titteliin tulee manager, olen valmis kuolemaan), mutta itse olen tykännyt olla konsulttina - paradoksaalista kyllä, sillä introverttina en juuri pidä uusien ihmisten tapaamisesta tai heille puhumisesta, mutta silti vedän workshoppeja asiakkaille, koulutan, pidän palavereita, vedän joskus itse projektit jne. Fiilis on mahtava, kun kaukana omalta mukavuusalueelta saa silti tulosta aikaan ja asiakkaat uusiin projekteihin ensisijaisesti pyytävät allekirjoittanutta hommiin. Se korvaa sen epämukavuuden moninkertaisesti. Ajan kanssa olen päässyt jännittämisestäkin aika pitkälle eroon ja jollain perverssillä tavalla olen jopa pitämään hommasta.

Lisäksi hc-nörttinä teen myös aiheeseen liittyvää järjestelmä- ja ohjelmistoarkkitehtuurisuunnittelua ja aika usein myös ihan konkreettista koodaamista, algoritmien optimoimista jne. Projektista riippuen tarvittaessa teen kaiken alusta loppuun asti itse, yleensä kuitenkin tiimissä, kun tuohon konsultointiin ja suunnitteluun ei vaan löydy tarpeeksi porukkaa, koodareita vähän paremmin on. Lisäksi tietty pitää sisäisesti opettaa nuorempia sekä konsultointiin, että ohjelmistokehitykseen liittyen.

Mutta siis tästä vanhenemisesta, niin koodareitahan on joka nurkalla (paitsi että ei tällä hetkellä ole, mutta anyways), mutta konsultteja, jotka ovat nähneet tarpeeksi erilaisia asiakkaita, prosesseja, ympäristöjä, toimialoja jne. ja pystyvät oikeasti antamaan kokemukseen pohjautuvia neuvoja, on todella harvassa. Kokemus eli ikähän liki automaattisesti vain nostaa ammattitaitoa ja tämän kautta tietty myös palkkaakin. Teknologioita tulee ja menee, niitä pitää vain opetella sopivasti, mutta kyllä se kokemuksen tuoma asioiden laaja-alainen ymmärtämys pysyy.

Toki jos antaa laiskuuden vallata mielen ja jumiutuu vain vanhaan, niin kai se tie on umpikuja. Ja kun itse luen kaikesta, mitä tulevaisuus kenties tuo tullessaan, koneoppimisesta, tekoälystä jne, niin minusta tuntuu, että tuo kyllä tulee olemaan myös minun kohtalo jo yllättävän pian. En edes ehkä halua enää oppia uutta, koska oikeastaan vihaan jo nykyistä kehityksen tasoa. Kunhan saisi asunnon velattomaksi, niin sitten voisi katsella jotain ihan muuta.
 
^ Paljon asiaa. Laaja-alaista ymmärrystä kokonaiskuvasta ei tosiaan saa kuin työkokemuksella ja perusongelmat ovat yllättävän samanlaisia taustalla, edelleen. Tällä hetkellä työtilanne on hyvä, muutaman vuoden päästä ehkä ei enää. Itse ajattelen että kaikki uuden oppiminen laajentaa sitä osaamisen laaja-alaisuutta mistä voi olla tulevaisuudessa hyötyä kun työtilanne ei ole niin hyvä. Itse olen sen ikäinen jo että kun työvuosia on paljon, odotetaan että osataan tehdä lähes kaikkea. Jonkun verran ikärasismia jo havaittu haastatteluissa. En tiedä olenko alalla enää 10 vuoden päästä. Ei jaksa keskittää vapaa-aikaansa töiden parissa tai silloin omaa alaa jatkuvasti opiskellen.
 
Mikäs teidän mielestä olisi suunta mihin it-ala menossa? Mitä taitoa/teknologiaa kannattaa näin opiskelijana lähteä kehittämään?
 
Mikäs teidän mielestä olisi suunta mihin it-ala menossa? Mitä taitoa/teknologiaa kannattaa näin opiskelijana lähteä kehittämään?

Kohtuullisen laaja kysymys johon on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta. Antaisin vinkiksi että opiskele sitä mihin on suurin intohimo.
 
Kohtuullisen laaja kysymys johon on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta. Antaisin vinkiksi että opiskele sitä mihin on suurin intohimo.

Mietin ihan samaa ja yritin muotoilla ajatuksiani viestiksi, mutta en onnistunut joten jätin väliin. Nykyisin IT-alalla on niin helevetisti erilaisia erikoistumismahdollisuuksia ja lokeroita että olisi ehkä helpompi luetella asioita joihin ei kannata keskittyä kuin niitä joihin kannattaa; On juttuja joista on tullut niin mainstreamiä ja joissa on jo niin paljon osaajia että ihan perustyypeillä on hankalaa. Tuota työtä siirtyy tai on jo siirtynyt paljon halpamaihin. Valitettavasti ei vaan tullut mieleen yhtäkään.

Tai tulee: Jos olet IT-alalle menossa etkä varsinaisesti ole graafisesti lahjakas (ja/tai se ei erityisesti kiinnosta), älä yritä tehdä graafikon tai kälisuunnitelijan töitä ellei ole pakko.
 
Mikäs teidän mielestä olisi suunta mihin it-ala menossa? Mitä taitoa/teknologiaa kannattaa näin opiskelijana lähteä kehittämään?
Koodaus on aina haluttua ja sillä varmasti työllistyy. Data-analytiikan saralla on myös paljon hommia niin algoritmi kuin engineer puolella. Kaikki pilviin liittyvät hommat, kuten arkkitehdit ja myynintuet ovat kovassa huudossa. Jos olet matemaattisesti pätevä ja hallitset näitä tekoälyalgoritmeja ja työkaluja niin varmaan löytyy ihan Googlelta sulle hyvä pesti 200k liksalla. Oikeastaan kaikki mikä liittyy palveluiden digitalisointiin on nyt ja lähitulevaisuudessa se juttu it-alalla.
 
Mikäs teidän mielestä olisi suunta mihin it-ala menossa? Mitä taitoa/teknologiaa kannattaa näin opiskelijana lähteä kehittämään?

Arvelisin että tällä hetkellä on eniten kysyntää ohjelmoijille (varsinkin full stack), pilvi-arkkitehdeille ja datatieteilijöille (data scientist).

Data scientist on noista varmaan vaativin, sillä tehtävään vaaditaan yleensä tutkintoa ja lahjakkuutta matematiikasta ja/tai tilastotieteistä. Pilvi-arkkitehdin hommiin pääsemiseen auttaa varmaan esim. AWS:n omat sertifioinnit (AWS Certified Solutions Architect ym. AWS Certification - AWS Cloud Computing Certification Program)
 
Automaatio eri muodoissa (perus skriptikielet haltuun: Python, Perl, Bash, Powershell etc), full-stack, pilviteknologiat ja niiden johdannaiset (Docker, AWS, OpenStack, Kubernetes etc.). Noilla ei metsään mene. Ja aloittelijalle softaprosessit, versiohallinta, CI-menetelmät haltuun. Kokonaisuuksien hahmottaminen on pop.

Näiden lisäksi Datatieteet (BigData) ja tekoälyhommat on IN.
 
Viimeksi muokattu:
Eiköhän se oo opiskelijalle tärkeintä ennenkaikkea ymmärtää miten ne tietokoneet ja ohjelmointikielet toimii. Uusia muoteja on paljon helpompi opetella kun oikeasti ymmärtää asioita ja ymmärtää miksi eikä vain miten. Lisäksi, jos ei halua sulkea oviaan kannattaa opiskella laajat perustiedot. Softatuotannolliset asiat ovat tärkeitä riipppumatta siitä koodaako mobiilisoftaa, palvelinta vai sulautettua järjestelmää.

Jos jotain tiettyä haluaa tehdä niin sitten kannattaa opiskella sitä. Perusasiat kunnolla ja muutaman muodikkaan kolmikirjaisimen lyhenteen siihen päälle. Niitä akronyymejä kertyy myöhemminkin.
 
Eiköhän se oo opiskelijalle tärkeintä ennenkaikkea ymmärtää miten ne tietokoneet ja ohjelmointikielet toimii. Uusia muoteja on paljon helpompi opetella kun oikeasti ymmärtää asioita ja ymmärtää miksi eikä vain miten. Lisäksi, jos ei halua sulkea oviaan kannattaa opiskella laajat perustiedot. Softatuotannolliset asiat ovat tärkeitä riipppumatta siitä koodaako mobiilisoftaa, palvelinta vai sulautettua järjestelmää.

Jos jotain tiettyä haluaa tehdä niin sitten kannattaa opiskella sitä. Perusasiat kunnolla ja muutaman muodikkaan kolmikirjaisimen lyhenteen siihen päälle. Niitä akronyymejä kertyy myöhemminkin.
Nimenomaan tämä.

Kannattaa panostaa tietorakenteiden ja algoritmien ymmärrykseen, sekä ohjelmointilogiikan oppimiseen yleisesti. Ne eivät muutu hyödyttömiksi vaikka kielet, api:t ja frameworkit vaihtuisivat siitä välistä.

Kannattaa ymmärtää mihin relaatiotietokannat ja acid ovat tarpeen ja missä pärjäisi muilla datan tallennusratkaisuilla, mikä tietorakenne sopii mihinkin käyttöön ja mikä arkkitehtuuri skaalaa milläkin tavalla.

Minusta on turha opetella jotain uusinta noSQL tai javascript-kikkaretta jos et ymmärrä että mihin ne ovat tarkalleen ottaen hyviä ja mihin ne eivät sovi alkuunkaan.
 
Nimenomaan tämä.

Kannattaa panostaa tietorakenteiden ja algoritmien ymmärrykseen, sekä ohjelmointilogiikan oppimiseen yleisesti. Ne eivät muutu hyödyttömiksi vaikka kielet, api:t ja frameworkit vaihtuisivat siitä välistä.

Kannattaa ymmärtää mihin relaatiotietokannat ja acid ovat tarpeen ja missä pärjäisi muilla datan tallennusratkaisuilla, mikä tietorakenne sopii mihinkin käyttöön ja mikä arkkitehtuuri skaalaa milläkin tavalla.

Minusta on turha opetella jotain uusinta noSQL tai javascript-kikkaretta jos et ymmärrä että mihin ne ovat tarkalleen ottaen hyviä ja mihin ne eivät sovi alkuunkaan.
Eiköhän se oo opiskelijalle tärkeintä ennenkaikkea ymmärtää miten ne tietokoneet ja ohjelmointikielet toimii. Uusia muoteja on paljon helpompi opetella kun oikeasti ymmärtää asioita ja ymmärtää miksi eikä vain miten. Lisäksi, jos ei halua sulkea oviaan kannattaa opiskella laajat perustiedot. Softatuotannolliset asiat ovat tärkeitä riipppumatta siitä koodaako mobiilisoftaa, palvelinta vai sulautettua järjestelmää.

Jos jotain tiettyä haluaa tehdä niin sitten kannattaa opiskella sitä. Perusasiat kunnolla ja muutaman muodikkaan kolmikirjaisimen lyhenteen siihen päälle. Niitä akronyymejä kertyy myöhemminkin.


Tämän kaltaisia neuvoja tarvitsinkin. Perusasiat kuntoon ja loput työelämässä?
 
Tämän kaltaisia neuvoja tarvitsinkin. Perusasiat kuntoon ja loput työelämässä?
Se on ainakin minun näkemykseni.

On helppoa huudella, että nyt kaivataan mongodb ja node.js fullstackia. Sillä varmaan saakin välittömästi töitä, mutta entäs sitten kun js meneekin pois muodista ja firma päättää vaihtaa mongosta johonkin muuhun?

On paljon helpompi vaihtaa frameworkia jos ymmärtää miten ne toimivat siellä taustalla. Jos pitäisi yksi asia 100% varmuudella luvata, niin se on se että 15v päästä on eri työkalut ja frameworkit pinnalla ja halutuimpana osaamisena.

Jos ikää olisi nyt 50v, niin voi huoletta vetää loppu-uran yhden kortin varassa, mutta jos vasta aloittelee, niin on pakko selvitä teknologiamuutoksista monta kertaa.
 
Ja opiskelu on sitä aikaa kun on mahdollista hankkia sitä syvällistä ja laaja-alaista osaamista. Ei se enää töissä onnistu niin helposti kun "tämän pitäisi olla jo valmis". Vastaavasti ei opiskellessa edes ehdi oppimaan mitään käytännön työtä kovin hyvin kuitenkaan. Minkään kielen/softan opiskeluun ei kannata sen enempää tuhlata aikaa kuin, että saa myytyä itsensä sisään johonkin työpaikkaan sitten kun tietää minkälasta työtä haluaisi tehdä. Siellä oppii kuitenkin noin kolmessa kuukaudessa enemmän käytännöstä kuin koko opiskeluaikana.

Siitä että ymmärtää miten prosessori toimii ei myöskään ole ainakaan mitään haittaa myöhemmin vaikka tekisi sitä pilvisoftaa vastaavasti kuin sillä, että ymmärtää miten pilvihärvelit tai tietokannat toimivat ei ole pätkääkään haittaa vaikka koodailisi mikrokontrolleria. Loppuviimeksi ne kaikki sataa samaan laariin, koska kaikki digitaaliset härvelit toimivat samoilla perusperiaatteilla ja ajatusmaailmalla.
 
Se on ainakin minun näkemykseni.

On helppoa huudella, että nyt kaivataan mongodb ja node.js fullstackia. Sillä varmaan saakin välittömästi töitä, mutta entäs sitten kun js meneekin pois muodista ja firma päättää vaihtaa mongosta johonkin muuhun?

On paljon helpompi vaihtaa frameworkia jos ymmärtää miten ne toimivat siellä taustalla. Jos pitäisi yksi asia 100% varmuudella luvata, niin se on se että 15v päästä on eri työkalut ja frameworkit pinnalla ja halutuimpana osaamisena.

Jos ikää olisi nyt 50v, niin voi huoletta vetää loppu-uran yhden kortin varassa, mutta jos vasta aloittelee, niin on pakko selvitä teknologiamuutoksista monta kertaa.

Ehdottomasti samaa mieltä. Alasta kiinnostuneena tai opiskelijana ei muuta kuin perusasiat kuntoon, eli tietorakenteet, algoritmit yms sekä useamman ohjelmointiparadigman (olio, funktionaalinen, ..) hallinta luovat kestävän pohjan. En tiedä miten rekrytointikäytännöt ovat kehittyneet viime vuosina Suomessa, mutta ainakin piilaaksossa näitä perusteita tentataan työhaastatteluissa kokeneiltakin kavereilta. Toki yleensä pelkkä perusteiden hallinta tuo sitä työpaikkaa vaan syvempää osaamista täytyy olla yhdeltä tai useammalta ajankohtaiselta alueelta.
 
Koodaus on aina haluttua ja sillä varmasti työllistyy. Data-analytiikan saralla on myös paljon hommia niin algoritmi kuin engineer puolella. Kaikki pilviin liittyvät hommat, kuten arkkitehdit ja myynintuet ovat kovassa huudossa. Jos olet matemaattisesti pätevä ja hallitset näitä tekoälyalgoritmeja ja työkaluja niin varmaan löytyy ihan Googlelta sulle hyvä pesti 200k liksalla. Oikeastaan kaikki mikä liittyy palveluiden digitalisointiin on nyt ja lähitulevaisuudessa se juttu it-alalla.

Matemaatikko, algoritmi ja tekoäly tekijöitä on suomessa alle kahden käden sormien verran. Tässä skenessä olevat käyttää 99,9%:sti valmiita kirjastoja koska oleellisinta on datan ja bisneksen tunteminen. Muutenkin suomen "data scientististit" on hyvin pitkälle data analyytikkoja tai jopa raportin vääntäjiä.

Jo nyt on palveluita (esim h2o.ai) jotka mahdollistavat sen että bisnes ihmiset pystyvät itse ajamaan datat koneen läpi. Veikkaan että alle 3v sisällä DS:t tai DA:t alkaa joutumaan kortistoon.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 471
Viestejä
4 497 585
Jäsenet
74 212
Uusin jäsen
floppana

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom