Intialaisia it-ammattilaisia lähetetään Suomeen halpatyövoimaksi: Näin heitä kohdellaan täällä
Intialaiset yritykset ovat voittaneet ulkoistuksissa useiden suurten suomalaisyritysten it-palveluiden tuottamisen. Nyt tuhannet intialaiset it-osaajat ovat tulleet Suomeen tekemään töitä alihintaan ja suomalaisia huonommilla työehdoilla.
LOKAKUUSSA 2015 intialainen it-alan insinööri
Bidyut Bikash Baruaholi pelosta sykkyrällä. Suomessa asuva Baruah oli lähdössä Vaasasta Intiaan jättämään eronpyyntöään.
Hän oli päättänyt vedota perhetilanteeseen kotona Koillis-Intian Assamissa. Työnantajalle kun ei missään nimessä olisi voinut kertoa elämän suuren ratkaisun oikeasta taustasta.
Baruah oli nimittäin rakastunut vaasalaisessa puutalossa naapurinaan asuneeseen naiseen. Siksi hän oli uskaltanut hakea töitä suoraan Wärtsilästä, merenkulkuun ja energia-alaan keskittyvästä suomalaisyrityksestä.
Siihen asti Baruah oli tehnyt Wärtsilälle töitä alihankkijana intialaisessa it-yrityksessä.
”Jos olisin kertonut, että aion palata myöhemmin Suomeen ja töihin Wärtsilään, en olisi saanut eroa. Olin allekirjoittanut kaksi kertaa sitoumuksen, etten voi lähteä yrityksestä.”
NYT 30-vuotiaan Baruahin kaltaisia intialaisten it-yritysten kautta Suomeen tulleita erityisasiantuntijoita on tuhansia. He ovat kasvava joukko Intiasta Suomeen kuukausiksi tai yleensä enintään muutamaksi vuodeksi töihin lähetettyjä työntekijöitä.
Intialaiset tuottavat Suomessa ulkoistettuja it-palveluita merkittävästi halvemmalla kuin suomalaiset osaajat.
”Melkein missä tahansa suuressa suomalaisessa firmassa on intialaisia it-konsultteja”, kuvaa ilmiön laajuutta Etelä-Suomen aluehallintoviraston (avi) työsuojelutarkastaja
Katja-Pia Jenu.
Alan työmarkkinoiden muutosta on seurannut läheltä myös Insinööriliiton hallituksen varapuheenjohtaja
Lasse Laurikainen. Hän toimii Nokiassa luottamushenkilönä ja kuvaa intialaisten it-osaajien asemaa ”korkeasti koulutettujen halpatyövoimaksi”.
Erikoista tilanteessa on se, että erityisasiantuntijoiden, siis myös intialaisten it-osaajien, kuukausipalkaksi riittää Maahanmuuttoviraston oleskelulupaehtojen mukaan 3 000 euroa bruttona.
Se on merkittävästi suomalaistilastoja vähemmän.
LÄHETETTYJÄ intialaisia it-osaajia näyttää sitovan työnantajiinsa myös ennen komennusta allekirjoitettavaksi tuleva sitoumus.
Tulijoiden on Baruahin mukaan varsin yleisesti sitouduttava pysymään työnantajansa palveluksessa niin kauan kuin työskentely ulkomailla kestää. Muuten ei pääse komennukselle Eurooppaan.
Siksi Baruahin kauhukuva ennen eronpyyntöä oli, että työnantaja haastaa hänet sitoumuksen takia oikeuteen.
Nokian Laurikainen vahvistaa olevansa tietoinen intialaisia it-osaajia velvoittavista sitoumuksista, jollaisia Baruah kertoo allekirjoittaneensa kaksi.
”Niitä on erittäin vaikea tutkia, koska työntekijät ovat haluttomia puhumaan näistä sitoumuksista”, Laurikainen sanoo.
INTIALAISILLE it-osaajille on vuosina 2011–2018 myönnetty erityisasiantuntijan oleskelulupia yli 5 500. Jatkolupia maahan jäämiseksi on yli 3 800.
Viimeisin Maahanmuuttoviraston tilannekuva maaliskuun lopusta kertoo, että tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana intialaiset olivat hakeneet yhteensä noin 400:aa lupaa.
”Tämä on kasvava trendi. Yrityksillä on kova tarve saada koodareita, ja osaajia etsitään Suomeen töihin”, sanoo tulosalueen johtaja
Marja Toivonen Maahanmuuttovirastosta.
Myös Toivonen kyseenalaistaa oleskeluluvan ehtona olevan 3 000 euron vähimmäispalkan liian matalana.
”Ei se nykymaailmassa kyllä ole erityisasiantuntijan palkka. Mutta siihen se on nyt jymähtänyt”, Toivonen sanoo.
IT-ALAN osaajien tuottaminen Suomeen juontaa juurensa kännykkä- ja tietoliikennejätin Nokian vaikeuksiin 2010-luvun alussa.
Alaa edustavan ammattijärjestön Insinööriliiton edunvalvontajohtaja
Petteri Oksa sanoo, että maahantulotapa muotoutui niistä intialaisista asiantuntijoista, joita tuli Nokialle ja muihinkin yrityksiin opettelemaan tehtäviä ennen suomalaisten työntekijöiden tehtävien päättymistä.
”Se oli raju ulkoistamisen aalto ja edesauttoi lähetettyjen työntekijöiden ilmiön yleistymistä”, Oksa sanoo.
Nokian luottamushenkilö Laurikainen kuvaa alihankinnan mekanismia niin, että esimerkiksi intialainen it-yritys lupaa tuottaa palvelut halvemmalla. Siksi se voittaa sopimuksen palveluiden tuottamisesta asiakasyritykselle.
”Erityisasiantuntijan statuksella tuodaan sitten tänne ihmisiä. Käytännössä he työskentelevät alihankintayhtiöissä, joissa laiminlyödään työn perusedellytykset työsuojelullisesti ja palkassa”, Laurikainen sanoo.
AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN käsitys työehtojen polkemisesta saa vahvaa tukea Etelä-Suomen avin työsuojelutarkastuksista.
HS on perehtynyt avin työsuojeluyksikön vuosina 2016–2018 intialaisiin it-yrityksiin tekemiin 14 tarkastukseen.
Intialaisten lähetettyjen työntekijöiden työoloissa on Jenun mukaan useiden tarkastusten perusteella toimittu vastoin lakia lähetetyistä työtekijöistä sekä syrjitty työehdoissa työntekijöitä vastoin yhdenvertaisuuslakia.
”Kun tehdään töitä Suomessa, on lain mukaan noudatettava suomalaisten työehtosopimusten mukaista työaikaa ja palkkaa. Näissä tapauksissa lakia on rikottu”, Jenu sanoo.
Oleskeluluvan edellyttämään 3 000 euron tuloon oli usein päästy pilkkomalla palkka kulukorvauksiin ja päivärahoihin.
Mutta tekisikö suomalainen it-alan osaaja lainkaan työtä 3 000 euron kuukausipalkalla, kysyy avin tarkastaja Jenu.
Tuskin, sillä Insinööriliiton mukaan asianmukainen palkka olisi vähintään noin 4 500 euroa kuussa. Vaativissa erityistehtävissä suomalainen osaaja ansaitsee liiton mukaan noin 5 500–6 000 euroa. Euromäärät perustuvat palkkatilastoihin.
”Kyllä kolmen tonnin palkalla pitäisi oleskeluluvan myöntöpäässä kellojen kilistä. Työvoimapula kohdistuu pikemminkin erityistehtäviin eli palkan pitäisi painottua ylöspäin”, Oksa sanoo.
SYYSKUUSSA 2013 Suomessa uutisoitiin historiallisesta it-alan yrityskaupasta. Microsoft ilmoitti ostavansa Nokian tappiollisen puhelinliiketoiminnan 5,44 miljardilla eurolla.
Samoihin aikoihin Bidyut Bikash Baruah oli rekrytoitu insinöörikoulusta Etelä-Intian Bangaloresta töihin intialaiselle työnantajalleen.
Myös esimerkiksi Hollannissa yritykset ulkoistivat it-palveluitaan. Se avasi Baruahille aluksi muutaman kuukauden ulkomaankeikan.
”Halusin Hollantiin siksi, että on paljon helpompi hahmottaa kokonaisuus, kun pääsee suoraan työskentelemään asiakkaan kanssa sen sijaan, että on töissä taka-alalla Intiassa.”
Intiassa Baruahin palkka oli ollut noin 500 euroa kuussa. Hollannissa se nousi 3 000–4 000 euroon. Baruahin työnantaja maksoi hieman korkeampaa palkkaa kuin useimmat hänen tietämänsä intialaisyritykset.
”Minusta laskutettiin asiakkaalta noin 70–80 euroa tunnissa. Eurooppalainen työntekijä olisi maksanut 130 euroa tunnissa.”
HS ei nimeä Baruahin työllistänyttä intialaista yritystä, jotta Baruah ei joudu suoraan nimetyksi puhumassa julkisesti entisen työnantajansa asioista. HS on kuitenkin perehtynyt myös kyseisen yrityksen Suomen-yksikössä tehtyyn avin tarkastukseen.
Siinä ilmeni useita työoloihin liittyviä epäkohtia.
Bidyut Bikash Baruah kertoo kotonaan Espoon Tapiolassa, kuinka lopulta uskalsi matkustaa Intiaan pyytämään eroa silloisesta työnantajayrityksestään. (KUVA: RIO GANDARA / HS)
SEURAAVAKSI Baruahille tarjottiin toista komennusta, nyt Vaasasta.
Palkka Suomessa oli Baruahin mukaan Hollantia matalampi. Se oli silti parempi kuin esimerkiksi hänen Vaasassa tuntemallaan intialaisella. Tämä työskenteli toisessa yrityksessä.
”Siinä yrityksessä työntekijät saivat noin 3 000 euroa. Vaikka ystävällä oli enemmän työkokemusta kuin minulla.”
Palkkojen ja muiden työehtojen polkeminen jopa järkytti avin Jenua ensimmäisten tarkastustensa jälkeen.
”Puhutaan, että he ovat ’kultapossutyöntekijöitä’, joita Suomeen halutaan. Ei ajatella, että työolojen epäkohdat voisivat koskea myös asiantuntijoita”, Jenu sanoo.
Jenu on tarkastanut työoloja esimerkiksi Tata Consultancy Servicesissä, Capgeminissä, Wiprossa, Nokia Solutions and Networksissa ja Larsen & Toubro Infotechissa.
Kaikissa näissä yrityksissä paljastui epäkohtia. Tarkastukset on tehty yritysten Jenulle toimittamien asiakirjojen perusteella, eikä hän ole haastatellut lähetettyjä työntekijöitä.
Tarkastajana hän siis toteaa, ettei voi olla varma, että työolot todella korjaantuvat, kuten yritysten edustajat paperilla selvittävät.
”Isojen ulkomaisten it-yritysten tarkastaminen on pitkä prosessi, jossa joutuu pyytämään paljon lisäselvityksiä. Olisi hyvä tavata myös työntekijöitä, mutta se vaatisi lisää resursseja”, Jenu sanoo.
Bidyut Bikash Baruah kertoo olevansa hyvin tyytyväinen nykytyöhönsä Wärtsilässä. (KUVA:RIO GANDARA / HS)
OSITTAIN epäkohtiin on puututtu. Palkkakuittien kirjavuuteen on herätty Maahanmuuttovirastossa viime syksyn ja kuluvan kevään aikana.
Havahtuminen juontuu siitä, että toimivalta myös it-osaajien jatko-oleskelulupien myöntämiseen siirtyi toissa vuonna poliisilaitoksista Maahanmuuttovirastolle.
Vaadittu 3 000 euron palkka tosin on myös Maahanmuuttoviraston Toivosen mukaan huomattavan alhainen erityisasiantuntijalle. Tammikuusta lähtien palkkaan ei kuitenkaan enää hyväksytä päivärahoja tai muita Suomessa olemisesta aiheutuvia kulukorvauksia.
Tarkastuskertomuksissa kuvatut epäkohdat ovat tuttuja myös Baruahille. Esimerkiksi ylitöiden edellyttäminen on hänen mukaansa vakiintunut tapa intialaisissa it-yrityksissä. Ei ylitöille voinut sanoa ei.
Insinööriliiton edunvalvontajohtajan Oksan mukaan palkoista, vuorolisistä ja lomista tinkimisessä on kyse epäreilusta kilpailuedusta verrattuna niihin yrityksiin, joissa ei käytetä intialaista alihankintaa.
Toimintatapojen moninaisuus ja erilaiset palvelusuhteet lähetettyinä työntekijöinä vaikeuttavat työolojen seuraamista.
”Tilaaja eli käytännössä Suomen suuret yritykset eivät lopulta välttämättä tiedä, mitä ostavat. Kokonaisuuteen kiinni pääseminen on äärimmäisen hankalaa”, Oksa sanoo.
VAIKEINTA ja pelottavinta kaikessa oli Baruahin mielestä joutua allekirjoittamaan sitoumus. Se, ettei voi lähteä intialaisesta firmasta esimerkiksi tiettynä aikana. Hän sanoo tuntevansa ainakin neljän viiden intialaisen it-alan yrityksen työntekijöitä.
”Kaikki ne pakottavat allekirjoittamaan sitoumuksen ja pelottelevat työntekijöitä. Sitoumukseen liittyy usein lauseke, että pitää maksaa esimerkiksi 7 000–8 000 euroa, jos lähtee”, Baruah sanoo.
Eikä sellaisia kipurahoja ole helppo maksaa satoihin euroihin jäävällä peruspalkalla.
Baruah kuitenkin palasi Suomeen 18. tammikuuta 2016. Eronpyyntöön oli suostuttu. Samana keväänä Baruah aloitti työt Wärtsilän pääkonttorissa Helsingissä. Elokuussa Vaasassa on määrä juhlia häitä.
”Uskalsin ottaa aloitteen omiin käsiini, koska rakkaus motivoi minua. Sellaiseen pitää olla hyvin vahva syy.”
Bidyut Bikash Baruahin ja Camilla Englundin kihlajaisia vietettiin Koillis-Intiassa. (KUVA:BIDYUT BIKASH BARUAHIN KOTIALBUMI)
Viiden it-alan yrityksen on havaittu polkeneen työoloja
ULKOMAISEN työvoiman käyttöä Suomessa valvoo aluehallintovirastossa (avi) työsuojeluyksikkö. HS perehtyi 14:ään Etelä-Suomen avin intialaisten it-osaajien työoloja käsittelevään työsuojelutarkastukseen vuosilta 2016–2018.
Puutteita nousi esiin viidessä Suomessa toimivassa yrityksessä: Tata Consultancy Servicesissä, Wiprossa, Nokia Solutions and Networksissa, Capgeminissä ja Larsen & Toubro Infotechissa.
Tarkastukset perustuivat yritysten aville toimittamiin asiakirjoihin eikä tarkastaja keskustellut työoloista intialaisten työntekijöiden kanssa.
NIMETYT yritykset eivät työsuojelutarkastaja
Katja-Pia Jenun mukaan ole jälkikäteen jättäneet huomautuksia raporttien sisällöstä.
”Nämä yritykset tekevät muutoksia tarkastusten jälkeen pakon edessä. Käymme yrityksiä läpi yksi kerrallaan”, Jenu sanoo.
Tata Consultancy Servicesin (TCS) osalta Pohjoismaiden viestinnästä vastaava
Roland Bägén pitää avin huomautuksia tulkintaeroina. Jenun mukaan kyse ei ole tulkintaeroista vaan siitä, että Suomessa tulee noudattaa suomalaisen lainsäädännön ja työsopimusten (tes) mukaisia työehtoja.
Tata Consultancy Services toimii Helsingissä Itämerenkadulla. (KUVA: JUKKA GRÖNDAHL / HS)
Avi teki vuosina 2016–2018 kolme TCS-tarkastusta. Kahdessa niistä ilmeni tesin vastaisia puutteita ylityökorvausten maksussa. Työaika ylitti tesin määräykset.
Komennussopimuksiin oli kirjattu velvoite ylitöihin. Lomapalkkaa tai -rahaa ei ollut maksettu. Palkka oli pilkottu perusosaan ja kulukorvauksiin, joita ei Suomessa voi laskea palkanosiksi.
TCS oli avin mukaan syrjinyt lähtetettyjä työntekijöitä kansalaisuuden perusteella.
TCS varmisti Bägénin mukaan vuoden 2016 tarkastuksen jälkeen, että työajat ja ylitöiden kirjaukset vastaavat suomalaisia käytäntöjä.
Viimeisessä tarkastuksessa avi ei havainnut merkittäviä puutteita palkkauksessa, työaikakirjanpidossa ja syrjinnän kiellossa. Havainnot perustuivat TCS:n edustajan kertomiin muutoksiin ja yksittäisiin palkkalaskelmiin.
Työpaikalle oli avin mukaan voinut jäädä epäkohtia, joita tarkastaja ei ole havainnut.
POHJOISMAIDEN viestinnästä
Wiprossa vastaava
Suzanna Abarcavastaa sähköpostitse yleisellä tasolla yrityksen noudattavan toimintamaidensa lakeja sekä kohtuullisia työoloja.
Wipro on Abarcan mukaan sitoutunut varmistamaan, ettei sen toiminnassa ole syrjintää.
Wipron ja Capgeminin toimipisteet ovat Espoon Keilarannassa. (KUVA: JUKKA GRÖNDAHL / HS)
Wiprohon avi on tehnyt tarkastuksia vuosina 2015 ja 2016. Työoloissa oli useita epäkohtia.
Puutteellinen työtuntien seuranta oli avin mukaan johtanut siihen, ettei tosiasiallista työaikaa tai tehtyjä työtunteja saatu selvitettyä. Myöskään ylityökorvauksia tai vuorolisien maksua ei voinut selvittää.
Suomalaisten työntekijöiden työajan seurannasta vastaavat tiedot sitä vastoin ilmenivät.
Wipro oli avin mukaan rikkonut syrjinnän kieltoa ja kohdellut lähetettyjä työntekijöitä kansalaisuuden perusteella epäsuotuisammin kuin suomalaisia. Abarcan mukaan Wipron kaikilla työntekijöillä on Suomessa samat työehdot.
TARKASTUKSESSA lokakuussa 2015 avi puuttui
Nokia Solutions and Networksin Intiasta lähettämien työntekijöiden alhaisiin palkkoihin.
Nokia Solutions and Networksin tilat ovat Espoon Karaportissa. (KUVA: JUKKA GRÖNDAHL / HS)
Kesäkuussa 2016 yritys vastasi muuttaneensa komennuksille tulleiden työntekijöiden palkan määrittelyä. Yritys kertoi ottaneensa käyttöön tesin mukaisen vähimmäispalkan.
Yritys ei kuitenkaan toisen tarkastuksen mukaan pystynyt oikeuttamaan havaittua epäsuotuisaa kohtelua. Siksi avi katsoi yrityksen edelleen syyllistyneen lain vastaiseen syrjintään lähetettyjen työntekijöiden kansallisuuden perusteella.
Kyseiset Nokian työntekijät olivat Suomessa lyhyen aikaa, sanoo Nokian viestinnästä vastaava
Katja Korsinkin. Hänen mukaansa Maahanmuuttovirasto oli ensin hyväksynyt palkan osittamisen kulukorvauksiin.
Nokia on Korsinkinin mukaan muuttanut käytäntöään eikä esimerkiksi asumiskuluja enää lasketa palkkaan.
Lähetettyjen työntekijöiden Suomea alhaisempaan peruspalkkaan lasketaan Korsinkinin mukaan nyt korotus, jotta se vastaa suomalaista.
CAPGEMININ Suomessa toimiva henkilöstöjohtaja
Anne Lawson ei vastaa HS:n kysymyksiin. Viestinnästä vastaava
Piia Pietilä lähettää sähköpostitse yleisluontoisen lausunnon yrityksen vastuullisuudesta työnantajana.
Capgeminissä avi on tarkastanut työoloja kolmesti vuosina 2016–2018. Tammikuussa 2018 ilmeni, että Intiasta lähetetyille työntekijöille oli maksettu kuukausipalkkaa, joka alimmillaan oli kymmenys tesin edellyttämästä asiantuntijapalkasta.
Palkkaa oli jaettu verolliseen ja verottomaan päivärahaan sekä kulukorvauksiin, joita ei Suomessa voi sisällyttää osaksi palkkaa. Työaikakirjanpidossa oli puutteita.
Avi katsoi Capgeminin syyllistyneen lähetettyjen työntekijöiden syrjintään.
Viimeisessä huhtikuun 2018 tarkastuksessa aville ilmoitettiin uudesta palkkamallista ja ohjeistuksesta työajan seurantaan. Lähetettyjen työntekijöiden peruspalkka oli avin mukaan edelleen huomattavan pieni.
Yrityksen lausunnossa korostetaan Capgeminin korjanneen avin esiin tuomia epäkohtia. Yritys kertoo suhtautuneensa huomautuksiin vakavasti ja tehneensä siltä edellytetyt muutokset.
LARSEN & TOUBRO INFOTECHIN tarkastuksessa elokuussa 2016 ilmeni puutteita ylitöiden korvaamisessa. Komennuskirjeessä oli avin mukaan maininta, ettei Suomen työaikalakia sovelleta lähetettyihin työntekijöihin.
Työaika oli pidempi kuin mitä työehtosopimus edellyttää.
Työnantaja ei avin mukaan esittänyt perustetta toiminnalle eikä pystynyt kumoamaan syrjintäolettamaa. Työnantaja oli siis avin mukaan rikkonut syrjinnän kieltoa ja kohdellut lähetettyjä työntekijöitä epäsuotuisasti.
Larsen & Toubron edustaja ei vastannut HS:n lähettämään sähköpostiviestiin.
Mutta loppujen lopuksi oon tykännyt tästä enemmän. 
