C/C++ devaajalla myös mahdollisuus pitkään uraan tuolla yhdistelmällä. Mitä ylemmäs mennään "stäkissä" sitä useammin komponentit ja kielet siellä vaihtuu samalla kun vuodet vierivät. Lisäksi jos jokin erityisosaaminen, esim. Linux-kernel, embedded devaaminen tms. Kokeneelta C/C++ koodarilta ei välttämättä edellytetä just sen tietyn kohdealustan tuntemusta (varsinkaan nyt) mikäli perus koodausnäytöt vakuuttavat.
Nimenomaan. Tätä ei olisi voinut paremmin ilmaista.
Tuo milleniumin Intia-buumi kuivui kasaan juuri sen takia ettei tajuttu miten kapitalismi toimii. Jos ja kun siellä Intiassa on niitä oikeasti päteviä devaajia tai sitten suoranaisia "hardcore rokkistaroja" niin on aivan naurettava ajatus, että nämä tyypit jäisivät sinne kiltisti ottamaan ruoskaa selkään ja koodaamaan hikipajassa orjapalkalla kun voivat lähtä Piilaaksoon, Eurooppaan yms. nostamaan kunnon tiliä ja elämään huomattavasti turvallisemmassa ja muutenkin paremmassa yhteiskunnassa. Ne jotka sitten jäävät ovat kyllä halpoja, mutta kuten sanoit niin laatu seuraa perässä.
Ja niille jotka kuvittelevat Kiinan olevan hyvä ulkoistuspaikka niin näin Kiinassa asuvana ja IT-alalla töissä olevana (vaikutan useammassa kiinalaisessa suurkaupungissa), voin hiukan avata tilannetta.
- Devaajien palkat suurissa kaupungeissa alkavat n. 1900e ja jatkuvat aina 10 000e/kk asti. Keskipalkka devaajille on kovempi kuin Suomessa, mediaanipalkka hiukan alle Suomen tason.
- Laatu on selvästi huonompaa kuin Suomessa (keskimäärin). Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että Kiinalainen "senior-devaaja" on samalla tasolla kuin vastavalmistunut suomalainen keltanokka tai parikymppinen innokas kesätyöläinen.
- Kommunikaatio, projektitaidot yms. ovat usein aivan hukassa. Monesti muuten helvetin kova ja pätevä devaaja ei meinaa saada millään esim. jira-tikettejä päivitettyä, ilmesty dailyyn, 5min code review:n vastaamisessa menee 2-3 vuorokautta yms. Asioista voi muistuttaa vaikka kuinka monta kertaa, mutta tavat ei juuri muutu.
- Dokumentaatiosta, kommenteista tai yksikkötestien olemassaolosta ei tarvitse edes puhua.
Pieni disclaimer: Yleisesti ottaen kiinalaiset ovat todella fiksua ja älykästä porukkaa ja heillä on imo. äärimmäinen potentiaali, mutta (kommunisti)kulttuurin tavat ja tottumukset ovat se suurin jarruttava tekijä.
Parhaat lähti kyllä vetämään aika nopeaa, kuten myös minä. Eivät edes tulleet uusimaan sopimusta vasta kun muutama päivä ennen sopimuksen loppumista, siinä vaiheessa olin jo päätökseni lähdöstä tehnyt. Toki jos olisivat nostaneet palkkaa niin olisin voinut kuvitella jääväni, mutta suomalaiset saivat jo valmiiksi "hyvää" palkkaa, joten ei tippunut.
Syy voi olla backendissäkin, paha sanoa kun siitä on kokemusta vain loppukäyttäjän vinkkelistä.
Aika harva se softakehityshomma jossa tuijotetaan 8h ruutua päivässä ilman ihmiskontaktia vaikka joskus 80-luvulla tällainen stereotypia eli.
Varsinkin jos konsulttina on koodaamassa niin väittäisin, että ei tarvitse pelätä ihmiskontaktien puutetta, harvoin on päiviä jolloin ehtii tuon 8h istumaan omassa rauhassa ja vääntää sitä koodia. Palavereissa ja muiden kanssa keskustellen voisi helposti viettää vaikka päivät pitkät mutta kun pitää saada jotain aikaseksikin.
En ole "oikea" koodari vaan koneinsinööri, mutta parasta työssä ovat sellaiset päivät kun saa koko päivän suoltaa Pythonia. Ei malttaisi kotiin lähteä. En kaipaa ihmiskontaktia välttämättä lainkaan.
Ei se aina ole mitään chilliä omassa rauhassa naputteluakaan kun joutuu korjaamaan edellisen tiimin peruuttamattomasti pilalle paskomaa codebasea ja siihen päälle vielä lauma bisnesmanagereita spämmämään slack-viestejä/maileja siitä kuinka vielä kuukauden mittainen työ olisi pitänyt olla jo eilen valmis.
Näinhän se varmaan on. Omista koodausprojekteista, joihin vapaa-aika ei vain riitä, tuo unelmointi tuleekin. Pitkästä aikaa onnistuin nipistämään välin koodailla yhtä isompaa projektiani ja näköjään edellinen commit oli 2015-10.Ei se aina ole mitään chilliä omassa rauhassa naputteluakaan kun joutuu korjaamaan edellisen tiimin peruuttamattomasti pilalle paskomaa codebasea ja siihen päälle vielä lauma bisnesmanagereita spämmämään slack-viestejä/maileja siitä kuinka vielä kuukauden mittainen työ olisi pitänyt olla jo eilen valmis.
Yleensä nuo 8h omassa rauhassa koodaussessiot toteutuvat lähinnä silloin kun tekee viikonloppuisin jotain omaa projektia.
Jos ei ole softakehityksestä työkokemusta niin tod. näk. saat alkuun 2500-3000e/kk 37.5h työviikolla. Toisaalta sitten jos hommat onnistuu ja näytät arvosi niin varmaan aika pian (= parissa vuodessa) olet 4000e ja siitä sitten ylöspäin senioriteetin ja kyvykkyyden mukaan. Firmasta riippuen alalla saa myös yleensä aika hyvät edut.
Ei mulla ikinä ole oma CV ollut muulla kielellä kuin englanniksi. Jonkin verran kulkee CV:itä käsien läpi töissä ja sanotaanko näin, että jos CV on suomeksi niin se saa hieman kulmat kohoamaan, jos kyse ei ole aivan junioritason tekijästä etenkin, kun meidän talossa työpaikat julkaistaan vain englanniksi.
-> lukija tuskin osaa suhtautua asiaan yhtä tarkasti ja kriittisesti kuin tekisi suomen kielisen hakemuksen kohdalla.Näinhän se varmaan on. Omista koodausprojekteista, joihin vapaa-aika ei vain riitä, tuo unelmointi tuleekin. Pitkästä aikaa onnistuin nipistämään välin koodailla yhtä isompaa projektiani ja näköjään edellinen commit oli 2015-10.
Olen vain julkisella ollut töissä ja vähän kärjistäen siellä muulla ei ole merkitystä kuin tutkinnolla.
Voisihan sitten rahkeet riittääkin. Olen pitkän sivuaineen lukenut tietojenkäsittelystä yliopistossa ja tosiaan sen jälkeen koodaillut kaikenlaista. Pääasiassa pythonilla, mutta moni muukin kieli sujunut kun kokeillut.
Toisaalta sitten on palkkaus. Jos nyt onnistuisinkin jonkun apinakoodarin paikan saamaan, niin olisiko palkka merkittävästi parempi kuin nykyisessä ope duunissa, mistä tulee 3,4k noin 30h työviikolla?
Koodaus tehdään yleensä tiimeissä. Integrointi on jatkuvaa, eli monta kertaa viikossa pyöritetään koodikatselmointia ja kommentoidaan muiden koodeja. Konsultit usein nimenomaan tekevät sen koodauksen. Harvemmin se on yksin tekemistä, nykyään scrumit ja muut systeemit käytössä, eli joka päivä lyhyt palaveri. Muitakin palavereja on yleensä. Näillä prosesseilla päästään siihen, että tiimit ovat perillä muidenkin koodeista, eikä joku hiero jossain nurkassa piilossa koko vuotta jotain palikkaa, joka sitten on täysi spagetti kun muut sen näkevät ensi kertaa.
Isoon taloon pääsee helpoiten konsulttitoimiston kautta. Konsulttitaloon pääsee helpoiten sisään kun työsoppari tehdään vasta kun ensimmäinen asiakas tilaa sinut töihin.
Kirjoitat CV:n siten että toi pitkä litania erilaista sekalaista sälää kuulostaa enemmän koodaukselta. Keskityt siihen mitä osaat parhaiten ja mistä sulla on näyttöä. PowerShell ja Python. En yhtään tiedä mitkä on työmarkkinat PowerShell tms. admin koodaajilla. Mutta varmaan niillekkin on käyttöä ja maksetaan ok.
Sivuhuomiona mainittakoon, että Powershell on käsittämättömän fiksu ja monellakin tavalla pätevä kieli vaikka mihin, mutta pelkästään sillä ei varsinkaan Suomessa kuuhun mennä, eli osaamista pitää olla laajemmin, jotta sitä voi käyttää tehokkaasti siellä mihin se on alunperin suunniteltu, eli erilaisten Microsoft-ympäristöjen hallinnassa/automatisoinnissa olivat ne sitten omassa konesalissa, Azuressa tai missä tahansa. Voi sillä toki tehdä paljon muutakin, mutta noissa se Powershellin juju konkreettisimmin aukenee. Python on monin paikoin aika lähellä Powershelliä. Itse pidän jälkimmäisestä enemmän, mahdollisesti siksi koska työskentelen enemmän juuri MS-kikkareiden kanssa.
Ei se ole koskaan vihreämpää, se on vaan vähän erilaista. Ongelmat muuttuvat hieman erilaisiksi, erilaisten ihmisten kanssa, mutta toisaalta sekin muutos on usein virkistävää.
Kyllä tuolla taustalla voi hyvinkin päästä tekemään enemmän koodausduunia, kannattaa tosiaan ilmoittaa kiinnostuksesi siirtyä enemmän sinne devaushommiin ja pikkuhiljaa opetella enemmän työn ohella ja vapaa-ajalla, en näkisi mitään ongelmaa miksei onnistuisi jos kiinnostusta riittää. Ainekin omassa duunissa joudun myös noita kyberturvallisuusjuttuja sekä linuxin pyörittelyä sekä conffausta tekemään paljonkin vaikka softadevaaja olenkin, eli noi ovat hyviä taitoja sitä ajatellen.
olin 4 vuotta eräässä firmassa serveriasentajana, kaikki eteläsuomen isot firmat oli asiakkaana, Nokia, Sonera jne tuli vietettyä aika paljon aikaa isoissa serverihalleissa heittelemässä rautaa räkkiin ja vetämässä kaapelia diggasin kyllä mutta sitten iski lama, asiakkaat hävisi ja työ muuttui pöytäkoneiden kasaamiseksin liukuhihnalta, sitä ei enään jaksanut ja lopetin hommat.
Tuotekehityksessä, nimellisesti 7.5h/päivä, mutta käytäntö on jotain 0-10h/päivä väliltä (yli 8h on kyllä harvinaista, vaatii todellisen flow-tilan tai älyttömän kiireen jonkun asian kanssa).
