IT-alan työpaikat

[dropadrop]

Näkökulmastahan se on aina kiinni, mutta itse koin sen silloin enemmän tenttaamiseksi kuin jutteluksi. Siellä oli toimistolla rento tyyppi ja HR oli jees, mutta teknisempi arvioija oli vähän eri tavalla liikkeellä, enkä kokemattomana osannut mukautua siihen. Samallahan se on kuitenkin niin päin, että jos olet insinööri mutta et koulutettu haastattelija, ja tehtäväsi on haastatella humanistia, et välttämättä suoriltaan keksi oikeaa säveltä ja homma menee reisille.

Kun hain nykyselle työnantajalle järjestelmäarkkitehdiksi mua haastatteli tuleva esimies (istu hiljaa) joka oli kyllä palkannut mut aikaisemmallekin työnantajalle ja pari senior arkkitehtia. Ne pommittivat toinen toistaan vaikeampia kysymyksiä ja skenaarioita ja mä vastailin minkä osasin, ehkä jollain tasolla juttu kuitenkin luisti.

En tiedä olenko koskaan tuntenut itseäni yhtä tyhmäksi, ja posket punasena puskin hikeä myöntäessäni etten tiedä, ja ehdotellessa mahdollisia ratkaisuja. Aika moneen kysymykseen vastasin jopa ettei kuullosta siltä että hänen kysymäänsä asiaa kannattaisi tehdä ensinkään.

Haastattelun jälkeen olin ihan maani myynyt, ja illalla laitoin esimiehelle tekstarilla pahoittelut jos olin nolannut hänet kolleegansa edessä, hän kun oli kuitenkin suositellut mua sinne. Hän sitten soitti ja sanoi että olin paras hakija eikä tarkoitus ollut osata vastata kaikkiin kysymyksiin. Ne haastattelijat halusivat ihmisen joka sanoo suoraan seniorille ettei tiedä, tai että joku idea on huono.

On mulla ollut paljon muunkinlaisia haastatteluja, mutta harva on jäänyt noin vahvasti mieleen.

 

[Mechanical Man]

Ja vielä, tohon ”pääsee hommiin suhteilla” teoriaan on vaihtoehto, eli on joskus onnistunut hyvin jossain ihan muissa hommissa ja ylennetty esimieheksi jossa tarvittaiskin ihan toisenlaisia taitoja.

Joku selitti joskus teoriaa siitä, miten kaikki hyvät työntekijät yritetään ylennetää yhden kerran liikaa, ja jos suostuvat muuttuvat turhiksi.

Peter principle - Wikipedia

Kun hain nykyselle työnantajalle järjestelmäarkkitehdiksi mua haastatteli tuleva esimies (istu hiljaa) joka oli kyllä palkannut mut aikaise.... Hän sitten soitti ja sanoi että olin paras hakija eikä tarkoitus ollut osata vastata kaikkiin kysymyksiin. Ne haastattelijat halusivat ihmisen joka sanoo suoraan seniorille ettei tiedä, tai että joku idea on huono.

On mulla ollut paljon muunkinlaisia haastatteluja, mutta harva on jäänyt noin vahvasti mieleen.

En it-alan jannu ole, mutta tuo rehellisyys on kyllä sellainen ominaisuus mitä arvostan myös. Mikään ei ole vahingollisempaa kuin se, että väittää tietävänsä ja osaavansa ja homma jää sen takia tekemättä kun ei oikeasti tiedä tai osaa tai ole edllytyksiä kehittää sitä osaamista ilman muita.

 

[SundeR]

Ja vielä, tohon ”pääsee hommiin suhteilla” teoriaan on vaihtoehto, eli on joskus onnistunut hyvin jossain ihan muissa hommissa ja ylennetty esimieheksi jossa tarvittaiskin ihan toisenlaisia taitoja.

Joku selitti joskus teoriaa siitä, miten kaikki hyvät työntekijät yritetään ylennetää yhden kerran liikaa, ja jos suostuvat muuttuvat turhiksi.

Itse olin aikanaan pitkään eräässä suurimmista IT-firmoista. Johtajiksi siellä pääsi aika hyvin sillä että sua kiinnosti niiden tikkaiden kipuaminen ja "peli" siinä taustalla. Johdosta siis suuri osa (niista pikkupomoista) täysin epäpätevää jengiä.

Ongelmana tosiaan myös tuo että sitten niitä paremmin pärjänneitä (esim. projektipäällikkö, myynti) haluttiin "palkita" nostamalla ne seuraavalle asteelle täyttämään jotain tyhjänpäisiä exceleitä... Yleensä aidosti kyvykkäät tapaukset sitten lähtivät tässä kohtaa johonkin muuhun firmaan..

Peter principle - Wikipedia

Tämä on myös todella yleinen ilmiö. Kuulostaa vitsiltä mutta jos on ollut jossain isossa puljussa töissä niin varmasti tunnistaa:

The Dilbert principle is a concept in management developed by Scott Adams, creator of the comic strip Dilbert, which states that companies tend to systematically promote incompetent employees to management to get them out of the workflow.

Dilbert principle - Wikipedia

 

[jarp]

En it-alan jannu ole, mutta tuo rehellisyys on kyllä sellainen ominaisuus mitä arvostan myös. Mikään ei ole vahingollisempaa kuin se, että väittää tietävänsä ja osaavansa ja homma jää sen takia tekemättä kun ei oikeasti tiedä tai osaa tai ole edllytyksiä kehittää sitä osaamista ilman muita.

Kyllä tuo on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista minunkin mielestä, että osaa sanoa, ettei tiedä, eikä tarvitse olla edes junior, että "saa" sanoa. Itse olen lead arkkitehtina IT-hommissa ja varsin usein joudun toteamaan, että nyt en tiedä ilman, että selviän. 15v uran aikana ei ole vielä kertaakaan käynyt niin, että tästä olisi jotain negatiivista seurannut, päinvastoin, asiakkaatkin arvostavat (tietenkin se homma PITÄÄ sitten selvittää, tai sitten taas on tyhjänpuhuja).

Sama homma esim. mokaamisten kanssa. Kaikki mokaavat joskus ja ikinä ei ole tullut paskaa niskaan mistään, kun on rehellisesti nostanut käpälän ylös ja todennut, että nyt mokasin ja korjataan tilanne välittömästi. Kierroksilla käyvä asiakaskin leppyy yleensä heti, kun kuulee, että joku ottaa vastuun mokastaan ja aikoo korjata sen.

En tiedä toimiiko tämä sitten ulkomailla, mutta suomessa näin.

 

[Mechanical Man]

...
Tämä on myös todella yleinen ilmiö. Kuulostaa vitsiltä mutta jos on ollut jossain isossa puljussa töissä niin varmasti tunnistaa:

The Dilbert principle is a concept in management developed by Scott Adams, creator of the comic strip Dilbert, which states that companies tend to systematically promote incompetent employees to management to get them out of the workflow.

Dilbert principle - Wikipedia

Joo, erässää teollisuusyrityksessä jo kymmenen vuotta sitten puhuttiin "siivotaan ylöspäin". Kun turhakkeet ylennettiin pois tieltä. En ymmärrä miksi tässä maassa ei vain opetella antamaan kenkää osaamattomille tai väärässä paikassa oleville, jotka eivät halua siirtyä paremmin sen hetkistä kapasiteettia vastaavaan hommaan.

 

[Randomizer]

Kyllä tuo on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista minunkin mielestä, että osaa sanoa, ettei tiedä, eikä tarvitse olla edes junior, että "saa" sanoa. Itse olen lead arkkitehtina IT-hommissa ja varsin usein joudun toteamaan, että nyt en tiedä ilman, että selviän. 15v uran aikana ei ole vielä kertaakaan käynyt niin, että tästä olisi jotain negatiivista seurannut, päinvastoin, asiakkaatkin arvostavat (tietenkin se homma PITÄÄ sitten selvittää, tai sitten taas on tyhjänpuhuja).

Sama homma esim. mokaamisten kanssa. Kaikki mokaavat joskus ja ikinä ei ole tullut paskaa niskaan mistään, kun on rehellisesti nostanut käpälän ylös ja todennut, että nyt mokasin ja korjataan tilanne välittömästi. Kierroksilla käyvä asiakaskin leppyy yleensä heti, kun kuulee, että joku ottaa vastuun mokastaan ja aikoo korjata sen.

En tiedä toimiiko tämä sitten ulkomailla, mutta suomessa näin.

Ainakin kiinalaisilla ja intialaisilla on inha tapa olla vaan hiljaa jos ei jotain osaa tai vaan nyökyttelee ja myötäilee vaikka oikeasti ei ole hajuakaan koko asiasta. Kiinalaisilla vielä inhottava tapa sooloilla ihan omiaan jos ei osaa jotakin, tehden usein enemmän vaan damagea kuin edistää asiaa. Saksalaiset taas, no ovat saksalaisia, ei voi edes paskalla käydä ellei siihen ole jotakin prosessia kehitetty ympärille. Ovat myös esimiesasemassa kunnon Fuhrereitä, eivätkä oikein kuuntele tai anna avaimia aina ratkaista ongelmia. Jenkit taas tuntuvat olevan aina "oikeassa" joka asiassa. Kyllä se niin vaan on että suomalaiset ovat parhaita kolleegoita, managereita ja oikeastaan mitä vaan. Erityismaininta myös venäläisille sekä ukrainalaisille, ovat usein teknisesti todella päteviä ja todellisia työhevosia.

Näin siis omasta kokemuksestani muun maalaisista kolleegoista.

 

[Antti Alien]

Ja vielä, tohon ”pääsee hommiin suhteilla” teoriaan on vaihtoehto, eli on joskus onnistunut hyvin jossain ihan muissa hommissa ja ylennetty esimieheksi jossa tarvittaiskin ihan toisenlaisia taitoja.

Joku selitti joskus teoriaa siitä, miten kaikki hyvät työntekijät yritetään ylennetää yhden kerran liikaa, ja jos suostuvat muuttuvat turhiksi.

Oli juuri nykyisessä työtehtävässä kehityskeskustelut, ja esimies lupaili että 30 vuotta olisi tarjolla urakehitystä, vaikka ei suostuisi siirtymään missään vaiheessa esimiestehtäviin. Välttäisiköhän tällä ylennyksen tehtäviin, joita ei lainkaan osaa

 

[Nurffe]

Ainakin kiinalaisilla ja intialaisilla on inha tapa olla vaan hiljaa jos ei jotain osaa tai vaan nyökyttelee ja myötäilee vaikka oikeasti ei ole hajuakaan koko asiasta. Kiinalaisilla vielä inhottava tapa sooloilla ihan omiaan jos ei osaa jotakin, tehden usein enemmän vaan damagea kuin edistää asiaa. Saksalaiset taas, no ovat saksalaisia, ei voi edes paskalla käydä ellei siihen ole jotakin prosessia kehitetty ympärille. Ovat myös esimiesasemassa kunnon Fuhrereitä, eivätkä oikein kuuntele tai anna avaimia aina ratkaista ongelmia. Jenkit taas tuntuvat olevan aina "oikeassa" joka asiassa. Kyllä se niin vaan on että suomalaiset ovat parhaita kolleegoita, managereita ja oikeastaan mitä vaan. Erityismaininta myös venäläisille sekä ukrainalaisille, ovat usein teknisesti todella päteviä ja todellisia työhevosia.

Näin siis omasta kokemuksestani muun maalaisista kolleegoista.

Olen kyllä aivan samaa mieltä tästä. Ihan kuin olisi itse kirjoittanut Myös tuo venäläisten / ukrainalaisten osuus. Se on ihme juttu miten tietyistä maista valtaosa säheltää aivan samalla tavalla. Ei sais yleistää, mutta hitto soikoon kun 99% kerroista se homma menee niin

 

[jokumuu]

Oli juuri nykyisessä työtehtävässä kehityskeskustelut, ja esimies lupaili että 30 vuotta olisi tarjolla urakehitystä, vaikka ei suostuisi siirtymään missään vaiheessa esimiestehtäviin. Välttäisiköhän tällä ylennyksen tehtäviin, joita ei lainkaan osaa

Monissa isoissa IT-firmoissa on tekninen urapolku nimenomaan aiemmin mainittujen ilmiöiden välttämiseksi. Käytännössä korkeimmat positiot teknisellä urapolulla vastaavat ylintä johtoa (Fellow; käytössä ainakin HP:lla, Microsoftilla, IBM:llä, yms. perinteisillä puljuilla, mutta myös esim Google).

Käytännössä tämä ei kuitenkaan poista esimiesasemaan joutumisen riskiä, eli kyllä se on oletuksena, että kova asiantuntija ottaa jossain vaiheessa managerihommia vastuulleen. Eikä tämä myöskään poista riskiä joutumasta tehtäviin joita ei osaa, tosin homman luonteena on sitten se, että opettele, kun olet alasi asiantuntija. Ja korporaatiopeli on voimissaan myös teknisellä puolella.

 

[dropadrop]

Oli juuri nykyisessä työtehtävässä kehityskeskustelut, ja esimies lupaili että 30 vuotta olisi tarjolla urakehitystä, vaikka ei suostuisi siirtymään missään vaiheessa esimiestehtäviin. Välttäisiköhän tällä ylennyksen tehtäviin, joita ei lainkaan osaa

No sitähän ei kuitenkaan koskaan tiedä. Meilläkin on periaatteessa loputon tekninen polku ja sinällään hyvä arvostus teknisiä työntekijöitä kohtaan. Arkkitehtejakin on neljässä tasossa ja korkeimpien teknisten (siis tekijöiden) paikkojen vaativuusluokka sama kuin directoreilla. On myös suht yleistä että teknisellä henkilöllä on korkeampi työn vaativuusluokka kuin esimiehellään.

Mutta vaikka mulla oli tuo kaikki edessä kun aloitin arkkitehtina tein jostain syystä vaikutuksen VP’hen joka sitten vaati, että rupean vetämään devops porukkaa ja mullistan miten me tehdään ja pusketaan softaa ulos. Kun kieltäydyin se sano että sitten se palkkaa siihen jonkun muun, ja siirtää mut sen alle.

Loppujen lopuksi se ei ollutkaan se väärä ylennys mitä pelkäsin, mutta samalla polku kääntyi taas ihan odottamattomasn suuntaan.

 

[Musashi]

Kyllä tuo on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista minunkin mielestä, että osaa sanoa, ettei tiedä, eikä tarvitse olla edes junior, että "saa" sanoa. Itse olen lead arkkitehtina IT-hommissa ja varsin usein joudun toteamaan, että nyt en tiedä ilman, että selviän. 15v uran aikana ei ole vielä kertaakaan käynyt niin, että tästä olisi jotain negatiivista seurannut, päinvastoin, asiakkaatkin arvostavat (tietenkin se homma PITÄÄ sitten selvittää, tai sitten taas on tyhjänpuhuja).

Sama homma esim. mokaamisten kanssa. Kaikki mokaavat joskus ja ikinä ei ole tullut paskaa niskaan mistään, kun on rehellisesti nostanut käpälän ylös ja todennut, että nyt mokasin ja korjataan tilanne välittömästi. Kierroksilla käyvä asiakaskin leppyy yleensä heti, kun kuulee, että joku ottaa vastuun mokastaan ja aikoo korjata sen.

En tiedä toimiiko tämä sitten ulkomailla, mutta suomessa näin.

100% samaa mieltä. Tässä on vielä sekin etu, että kun (jos) työskentelee IT-konsulttina asiakkaalle, niin tällä tavalla saa luottamuksen rakennettua hyvin. Mikään ei ole rehellisempää kuin tunnustaa mokanneensa. (kunhan samalla pystyy mielellään kertomaan kuinka nopeasti ja miten homma fiksataan kuntoon)

Ulkomailla, mitä olen muutamissa projekteissa lähinnä saksankielisissä maissa pyörinyt niin tätä lähestymistapaa arvostetaan tuplasti. Kun soppaan ynnätään vielä suomalainen suorapuheisuus riippumatta siitä onko esimiehiä läsnä niin ei tarvitse ihmetellä miksi suomalaiset osaajat ovat arvostettuja työtovereita.

 

[Incredible Buff]

Tentattiinko vai oliko se oma mielikuva? Oma protip olisi, että haastatteluun kannattaa suhtautua mielenkiintoisena keskusteluna toisen alan kollegan kanssa (Jos ei joudu juttelemaan jollekin HR:lle joka ei tiedä teknisistä asioista mitään).

Suomalaisissa firmoissa osataan tämä haastatteluiden keskustelukulttuuri jotenkin paskasti. Vaikka IT-alalla on tietynlainen pula niin silti monilla rekryävillä managereilla on asenne, että haastateltavan pitäisi tulla nöyränä hattu kädessä anomaan töitä.

Kävin tuossa perjantaina pitkästä aikaa "juttelemassa", kun yhteen firmaan on kesästä asti oltu vailla, että tule juttelemaan meidän kanssa mahdollisuuksista. No tilaisuus osoittautui kaikkea muuta kuin rennoksi jutteluksi.

Kunnon perinteinen kuulustelu ja lisäksi sellaisista asioista, joista olin jo ennakkoon mailikeskustelusssa sanonut, että oon näihin koskenut 5+ v sitten ja tartten kertausta, jos haluatte, että näihin kosken tulevaisuudessa. Reilun tunnin jälkeen kysyttiin, että olikos sulla jotain kysyttävää. Yritin siinä vaiheessa herätellä jotain keskustelua heidän esille tulleista teknologiavalinnoista, mutta eipä siitäkään mitään tullut, kun asenne oli, että nää meidän valinnat on parhaat eikä näitä tarvitse perustella. Annoin sitten ekan kysymyksen jälkeen olla ja totesin, että eiköhän tämä ollut tässä.

 

[sirace]

Ainakin kiinalaisilla ja intialaisilla on inha tapa olla vaan hiljaa jos ei jotain osaa tai vaan nyökyttelee ja myötäilee vaikka oikeasti ei ole hajuakaan koko asiasta.

Tästä tulee elävästä elämästä mieleen case jossa tehtiin isoa ohjelmistoprojektia kansainväliselle asiakkaalle Suomi - Intia akselilla joissa Intian vastuuna oli backend integraatio SAP:iin. Meni kuukausi, meni toinen, meni kolmas kaikki oli aina ok ja kunnossa kokouksissa, tarkentavia lisäkysymyksiä ei esitetty koskaan. No sitten projari lähti Intiaan tsekkamaan projektin tilannetta, riviäkään ei oltu koodattu. Tuli vähän kiire...

 

[Bertta]

Suomalaisissa firmoissa osataan tämä haastatteluiden keskustelukulttuuri jotenkin paskasti. Vaikka IT-alalla on tietynlainen pula niin silti monilla rekryävillä managereilla on asenne, että haastateltavan pitäisi tulla nöyränä hattu kädessä anomaan töitä.

Kävin tuossa perjantaina pitkästä aikaa "juttelemassa", kun yhteen firmaan on kesästä asti oltu vailla, että tule juttelemaan meidän kanssa mahdollisuuksista. No tilaisuus osoittautui kaikkea muuta kuin rennoksi jutteluksi.

Jotain outoa Suomessa on rekrytoinneissa. Olen lakannut täysin vastaamasta headhuntereille. Yleensä prosessi menee niin, että ilmoitan palkkavaatimukseni olevan xxxx euroa. Headhunter järjestää haastattelut, jotka ovat joskus moniportaisia ja työläitä. Lopuksi firma tarjoaa tonnin vähemmän palkkaa kuin nykyään saan ja kaikki ovat tuhlanneet aikaansa aivan turhaan.

Mitä ihmettä? Onko markkinoilla porukkaa, jotka työpaikkaa vaihtaessaan laskevat merkittävästi palkkaansa?

 

[Incredible Buff]

Mitä ihmettä? Onko markkinoilla porukkaa, jotka työpaikkaa vaihtaessaan laskevat merkittävästi palkkaansa?

Kaippa sekin on mahdollista, mutta takana pitää olla jotain selvästi normaalista poikkeavaa, kuten osuus firmasta, jolla mahdollisuus breikata tms. tai sitten merkittävä downshiftauksen halu esim. työmäärän/matkustamisen tms. suhteen.

Edellisen kerran kun duunia jaksoin vaihtaa kävin yhdessä firmassa haastiksessa. Pyysin x + 500 euroa ja heidän tarjouksensa oli x - 400 euro ja kannattaa ottaa, koska heillä on paremmat hommat. No en ottanut. Soitti parin tunnin päästä uudestaan ja tarjous nousi x - 100 euroon, joka on voimassa tämän puhelun ajan. Kiitin ja suljin puhelimen. X on silloinen kk palkkani. Melkoista timanttia välllä tämä homma ja sitten kitistään työvoimapulaa. Kyseisen puljun CEO on tainnut valitella henkilöstön puutetta paikallislehdessä asti.

 

[shams]

Jotain outoa Suomessa on rekrytoinneissa. Olen lakannut täysin vastaamasta headhuntereille. Yleensä prosessi menee niin, että ilmoitan palkkavaatimukseni olevan xxxx euroa. Headhunter järjestää haastattelut, jotka ovat joskus moniportaisia ja työläitä. Lopuksi firma tarjoaa tonnin vähemmän palkkaa kuin nykyään saan ja kaikki ovat tuhlanneet aikaansa aivan turhaan.

Mitä ihmettä? Onko markkinoilla porukkaa, jotka työpaikkaa vaihtaessaan laskevat merkittävästi palkkaansa?

Vakiovastaus on "emme voi maksaa noin paljoa, kun se on niin paljon enemmän kuin mitä nykyisille työntekijöille maksetaan". Eli toisin sanoen firmassa on reilusti porukkaa jotka ovat olleet siellä vuosikaudet ilman juuri minkäänlaista palkkakehitystä (lähinnä vain yleiskorotukset). Kun omaa pyyntöä sitten verrataan siihen tasoon niin ei ihme että näyttää korkealta.

 

[dropadrop]

Jotain outoa Suomessa on rekrytoinneissa. Olen lakannut täysin vastaamasta headhuntereille. Yleensä prosessi menee niin, että ilmoitan palkkavaatimukseni olevan xxxx euroa. Headhunter järjestää haastattelut, jotka ovat joskus moniportaisia ja työläitä. Lopuksi firma tarjoaa tonnin vähemmän palkkaa kuin nykyään saan ja kaikki ovat tuhlanneet aikaansa aivan turhaan.

Mitä ihmettä? Onko markkinoilla porukkaa, jotka työpaikkaa vaihtaessaan laskevat merkittävästi palkkaansa?

Voi olla headhunterin laiskuuttakin. Mulle tulee säännöllisesti linkedinin kautta headhuntereilta viestejä tulla koodaamaan javaa vaikka en ole ollut täysipäiväinen koodaaja 6’een vuoteen... Olen olettanut että heillä on kiintiö hoitaa X tyyppiä haastatteluun ja ovat jo löytäneet pari kohtuullista mätsiä, yrittävät sitten täyttää kiintiötä muutamalla muulla ehdokkaalla (en ole kyllä lähtenyt testaamaan).

 

[Bladekill]

Lontoosta/Englannista soitteleville jäterekrytoijille kannattaa jättää suoraan vastaamatta. Ei edes mitään ”ei kiitos”:sta näille java-devaajaa javascript hommiin hakeville spammaajille. Todennäköisesti se syy miksi käy noin kuten @Bertta kuvaili on se ettei heitä kiinnosta henk. koht. vittuakaan mätsääkö firma ja devaaja vaan haluavat saada omassa hikipajassaan paskasti tehdyt KPI indikaattorit vihreälle jotta ensikuun pohjapalkka tulee normaalisti.

Todennäköisesti he tietävät itsekin, että heidän asiakasyritykset ovat perseestä ja kohtelevat devaajia aivottomina cubikleorjina, devaavat mikromanageroidussa vesiputouksessa yms. joten miksipä edes yrittää liikaa.

Itse vastaan rekrytoijille ainoastaan jos ne edustavat suoraan ko. firmaa ja jatkokeskusteluja en edes harkitse jos ei tietoa heru tarpeeksi.

 

[dropadrop]

Ei noista kuitenkaan koskaan tiiä, eka kerta kun kuulin Supercellistä oli kun headhuntteri koitti houkutella haastatteluun. Olis varmaan kannattanut ottaa se vakavammin.

 

[Antti Alien]

Edelliselle työnantajalle kun hain, niin vastasin ilmoitukseen otsikolla "Embedded Linux Experts". Haastattelun jälkeen ilmoittivat melko nopeasti, että "Palkattaisiin joo, mutku ei ole paikkoja. Tulisitko koodaamaan Javaa?"

Kolmen kuukauden päästä sitten soittelivat uudelleen, että nyt ois oikeasti tarvetta ilmoituksen mukaiselle jampalle, tuupas töihin. Silloin oli aivan sattumalta työtilanne sellainen, että olin juuri irtisanoutunut, joten tottahan toki menin, mutta moniko on oikeasti vapaalla jalalla vielä kuukausien päästä?

 

[SampoTexaa]

Jotain outoa Suomessa on rekrytoinneissa. Olen lakannut täysin vastaamasta headhuntereille. Yleensä prosessi menee niin, että ilmoitan palkkavaatimukseni olevan xxxx euroa. Headhunter järjestää haastattelut, jotka ovat joskus moniportaisia ja työläitä. Lopuksi firma tarjoaa tonnin vähemmän palkkaa kuin nykyään saan ja kaikki ovat tuhlanneet aikaansa aivan turhaan.

Mitä ihmettä? Onko markkinoilla porukkaa, jotka työpaikkaa vaihtaessaan laskevat merkittävästi palkkaansa?

Itsellä oli joskus aikoinaan vähän vastaava tilanne mutta ei palkasta. Hlvetillinen kuukausien rumba testejä ja kolmen haastattelun lopuksi "valitettavasti et tullut valituksi koska sinulla ei ole tämän toimialan kokemusta"

Mit? vit? Perseelläkö olette lukeneet mun cv:tä?

 

[FireFly Renaissance]

Nuo huhujen haastattelurumbat ja tehtävät on kyllä mielenkiintoisia. Riittääkö niihin oikeasti porukalla mielenkiintoa lähteä edes mukaan? Kai sellaista voisi työttömänä väsätä, mutta tarvisi olla melkoinen palkintovirka tiedossa, että käyttäisi päivätyön päälle vielä tunteja ja tunteja aikaa jonkun rekrytoivan firman ideoiden täyttämiseen.

Ei sillä, että näitä olisi omalle kohdalle ikinä edes tullut. Ehkä rauta(lähe)isempi suuntautuminen sitten rajoittaa.

 

[Randomizer]

Jännä että valitetaan työvoimapulasta mutta sitten rekryasiat hoidetaan päin persettä ja kankeasti. Ite skippaan välittömästi paikat joihin vaaditaan jotain sirkustemppuhakemuksia ja muuta paskaa.

 

[Bladekill]

Nuo huhujen haastattelurumbat ja tehtävät on kyllä mielenkiintoisia. Riittääkö niihin oikeasti porukalla mielenkiintoa lähteä edes mukaan? Kai sellaista voisi työttömänä väsätä, mutta tarvisi olla melkoinen palkintovirka tiedossa, että käyttäisi päivätyön päälle vielä tunteja ja tunteja aikaa jonkun rekrytoivan firman ideoiden täyttämiseen.

On aivan normaalia että kompetenssi ja culture/people match testataan devaajaa haastateltaessa.

Se todellinen vitutus on siellä jenkkityylisissä haastatteluissa missä pitää valkotaululle koodata oikealla ohjelmointikielellä (kyllä, pseudokoodi ei käy) kääntyvää/tulkkaantuvaa koodia algoritmisistä ongelmista mitä et 99.99% varmuudella tule ko. tehtävässä kohtaamaan edes etäisesti.
Tätä toki edeltäen tekninen puhelinhaastattelu missä saa rätisevän puhelinlinjan yli vastailla algoritmikysymyksiin jollekkin firman devaajalle.

 

[SampoTexaa]

Nuo huhujen haastattelurumbat ja tehtävät on kyllä mielenkiintoisia. Riittääkö niihin oikeasti porukalla mielenkiintoa lähteä edes mukaan? Kai sellaista voisi työttömänä väsätä, mutta tarvisi olla melkoinen palkintovirka tiedossa, että käyttäisi päivätyön päälle vielä tunteja ja tunteja aikaa jonkun rekrytoivan firman ideoiden täyttämiseen.

Ei sillä, että näitä olisi omalle kohdalle ikinä edes tullut. Ehkä rauta(lähe)isempi suuntautuminen sitten rajoittaa.

Itse liikun management levelillä niin käytännössä pakko vetää läpi kun firmojen HR politiikat vaatii testausta yms roskaa ja lisäksi isot pojat haluaa jutella myös.

Onneksi tulee sen verran harvoin lähdettyä leikkiin niin jaksaa.

 

[Incredible Buff]

Nuo huhujen haastattelurumbat ja tehtävät on kyllä mielenkiintoisia. Riittääkö niihin oikeasti porukalla mielenkiintoa lähteä edes mukaan? Kai sellaista voisi työttömänä väsätä, mutta tarvisi olla melkoinen palkintovirka tiedossa, että käyttäisi päivätyön päälle vielä tunteja ja tunteja aikaa jonkun rekrytoivan firman ideoiden täyttämiseen.

Ei. Eräskin firma odotti, että teen jonkun ihan ohjelmoinnin perusasioita mittaavan nettitestin johon piti varata aikaa kolme tuntia ja sitä ei voinut keskeyttää. Arvatkaa teinkö?

Sitten on nämä eka haastis - kotitehtävä - hr haastis - toka haastis - kotitehtävä - vielä yks hr -haastis firmat.

 

[SampoTexaa]

Ei. Eräskin firma odotti, että teen jonkun ihan ohjelmoinnin perusasioita mittaavan nettitestin johon piti varata aikaa kolme tuntia ja sitä ei voinut keskeyttää. Arvatkaa teinkö?

Sitten on nämä eka haastis - kotitehtävä - hr haastis - toka haastis - kotitehtävä - vielä yks hr -haastis firmat.

Kaikkeen roskaan ne kuluttaakin aikaa ja rahaa. Siellä on varmaan joku nokkela HR hörhö ostanut AI, ML kikkareen joka suoltaa voittaja listan ulos johtajalle.

Kannattaa vilkaista LinkedIn:n puolelle kuinka HR developerit näkee märkiä päiväunia noista AI jutuista.

 

[FireFly Renaissance]

On aivan normaalia että kompetenssi ja culture/people match testataan devaajaa haastateltaessa.

Se todellinen vitutus on siellä jenkkityylisissä haastatteluissa missä pitää valkotaululle koodata oikealla ohjelmointikielellä (kyllä, pseudokoodi ei käy) kääntyvää/tulkkaantuvaa koodia algoritmisistä ongelmista mitä et 99.99% varmuudella tule ko. tehtävässä kohtaamaan edes etäisesti.
Tätä toki edeltäen tekninen puhelinhaastattelu missä saa rätisevän puhelinlinjan yli vastailla algoritmikysymyksiin jollekkin firman devaajalle.

Itse liikun management levelillä niin käytännössä pakko vetää läpi kun firmojen HR politiikat vaatii testausta yms roskaa ja lisäksi isot pojat haluaa jutella myös.

Onneksi tulee sen verran harvoin lähdettyä leikkiin niin jaksaa.

Tarkoitin enemmän juurikin noita incredible buffin viittaamia koodaustehtäviä yms. Jos kompetenssia ja sopivuutta ei osaa muuten selvittää ilman infernaalista haastattelu- ja tehtävärumbaa, kannattaa ehkä miettiä vähän sitä rekryprosessia uudelleen.

En mä näe mitään vikaa valkotaululle kirjoittamisesta itsessään. Valkotaululle joutuu töissäkin piirtämään kaikenlaista. Se on sitten eri asia, jos joku olettaa, että siihen tulee jotain syntaktisesti täydellistä koodia.

 

[Teabag Shakur]

Ainakin kiinalaisilla ja intialaisilla on inha tapa olla vaan hiljaa jos ei jotain osaa tai vaan nyökyttelee ja myötäilee vaikka oikeasti ei ole hajuakaan koko asiasta. Kiinalaisilla vielä inhottava tapa sooloilla ihan omiaan jos ei osaa jotakin, tehden usein enemmän vaan damagea kuin edistää asiaa. Saksalaiset taas, no ovat saksalaisia, ei voi edes paskalla käydä ellei siihen ole jotakin prosessia kehitetty ympärille. Ovat myös esimiesasemassa kunnon Fuhrereitä, eivätkä oikein kuuntele tai anna avaimia aina ratkaista ongelmia. Jenkit taas tuntuvat olevan aina "oikeassa" joka asiassa. Kyllä se niin vaan on että suomalaiset ovat parhaita kolleegoita, managereita ja oikeastaan mitä vaan. Erityismaininta myös venäläisille sekä ukrainalaisille, ovat usein teknisesti todella päteviä ja todellisia työhevosia.

Näin siis omasta kokemuksestani muun maalaisista kolleegoista.

Tähän voi vielä lisätä että Puolalaiset oman kokemuksen mukaan refaktoroivat koodin heti saadessaan siitä vastuun ja sitten se onkin rikki seuraavat puoli vuotta.

 

[Bladekill]

Tarkoitin enemmän juurikin noita incredible buffin viittaamia koodaustehtäviä yms. Jos kompetenssia ja sopivuutta ei osaa muuten selvittää ilman infernaalista haastattelu- ja tehtävärumbaa, kannattaa ehkä miettiä vähän sitä rekryprosessia uudelleen.

Infernaalisuus lienee suhteellinen käsite joten en siihen osaa ottaa kanta, mutta koodauskotitehtävä (yksi, ei useampi) on myös aika normaali haastattelumetodi varsinkin sub-senior tasojen haastatteluissa.

 

[Teabag Shakur]

Itse vaihdoin kesällä firmaa. Koodaillut C:llä koko aiemman elämän. Haastattelussa kysyivät että onko C++ hallussa. Sanoin rehellisesti, että koulussa viimeksi kirjoitellut mutta joutunut joskus katselemaan muiden tuotoksia. Sain paikan ja palkka 500e parempi kuin entisessä firmassa. Vuoden vaihteessa tuli vielä liittokorotusten päälle muutama prosentti lisää kun hommat mennyt niin hyvin.

 

[FireFly Renaissance]

Infernaalisuus lienee suhteellinen käsite joten en siihen osaa ottaa kanta, mutta koodauskotitehtävä (yksi, ei useampi) on myös aika normaali haastattelumetodi varsinkin sub-senior tasojen haastatteluissa.

Työtön opiskelija sellaisen varmaan tekeekin ihan mielellään.

Kysymys ei kuitenkaan ollut siitä mikä on normaalia, vaan mikä on järkevää. Normaali käytäntö voi olla myös täysin järjetön. Ja no, itselle ei tosiaan ole ikinä tullut vastaan, joten normaali taitaa olla oikeasti aika suppea käsite. Viime aikoina, on vaan kiihtyvästi kuullut tarinoita näistä, täälläkin.


Kuinka monta tuntia itse jaksaisit käyttää töistä kotiin tultuasi käyttää koodaillen harjoitustehtäviä, joita firma haluaa teettää "huvikseen" haastateltavilla? Kuinka paljon parempi tehtävä, ja palkka pitää olla tarjolla, että jaksaa lähteä rumbaan?

 

[Incredible Buff]

Kyllä minäkin sellaisen lyhyen koodaustehtävän ymmärrän esim. Junior ja siitä pikkasen kokeneemman tason kavereille, mutta että kolmen tunnin sessio pitäisi varata vapaa-ajasta ihan perusjuttujen parissa edes päästäkseen juttelemaan enemmän mitä on tarjolla niin hohhoijjaa, kun puhutaan kaverista jolla on 10+ v kokemusta.

 

[Ihime]

Saksalaiset taas, no ovat saksalaisia, ei voi edes paskalla käydä ellei siihen ole jotakin prosessia kehitetty ympärille. Ovat myös esimiesasemassa kunnon Fuhrereitä, eivätkä oikein kuuntele tai anna avaimia aina ratkaista ongelmia.

Tämä kyllä tuntuu pitävän todellakin paikkansa ja aiheuttanu eniten harmaita hiuksia itselle uudessa työpaikassa joka on saksalais omistuksessa. Kaikki helvetin kankeaa ja byrokraattista, ihan sama mistä kyse. Paskaa tulee niskaa jos yhtään poikkeaa protokolasta, vaikka sillä omalla "soveltamisella" säästäis kaikkien aikaa ja vaivaa. Oma ajattelu ja luova ongelmien ratkasu kielletty, kaikki tehtävä niinkuin protokola sanoo, aivan sama vaikka olisi parempi ratkasu olemassa...

 

[Bladekill]

Kuinka monta tuntia itse jaksaisit käyttää töistä kotiin tultuasi käyttää koodaillen harjoitustehtäviä, joita firma haluaa teettää "huvikseen" haastateltavilla? Kuinka paljon parempi tehtävä, ja palkka pitää olla tarjolla, että jaksaa lähteä rumbaan?

Kuten juuri puhuttiin niin jollain tavalla se kompetenssi on testattava. En ylipäätään hae työpaikkoja enkä lähde haastatteluun mukaan jos en ole lähtökohtaisesti kiinnostunut työpaikasta. Jos taas olen niin ihan mielelläni teen yksittäisen kohtuullisen tehtävän näyttääkseni firmalle tason.

Varsinkin Suomessa virherekrytoinnin hinta on ihan helvetillinen joten turha kuvitella että kaikki firmat avaisivat ovet pelkällä virnuilulla ja pehmeillä puheilla.

Jos aivan pienin minimikin on ylitsepääsemätön infernaalinen helvetti niin voi olla että kannattaa harkita alan vaihtoa. Ainakaan PK-seudulla ja tuskin missään ulkomaillakaan olisi kovin kummoista urakehitystä tiedossa.

 

[Incredible Buff]

Define pienin minimi ja kohtuulinen tehtävä?

Omasta mielestä tuollainen 3h sessio ihan kaikille, että edes pääsee keskustelemaan tarkemmin on ihan järjetön. Ja joo en hakenut ko. firmaan vaan niiden headhuntteri sai aikansa vinguttuaan, mut suostumaan alustavaan jutteluun.

Mitä näihin headhunttereihin tulee niin, jos firman nimeä jolle hakee tekijöitä ei pysty mainitsemaan ekassa viestissään niin kyseessä on varmasti kusta ja paskaa, johon ei kannata vaivautua.

 

[SundeR]

...
Mitä näihin headhunttereihin tulee niin, jos firman nimeä jolle hakee tekijöitä ei pysty mainitsemaan ekassa viestissään niin kyseessä on varmasti kusta ja paskaa, johon ei kannata vaivautua.

Jep, itse opin tuon aikanaan kekusteltuani muutamankin "rekrykonsultin" kanssa. Jäi tuntuma että lähinnä etsii + täyttää CV:itä johonkin pankkiinsa myytäväksi.

Varteenotettavammat yhteydenotot on olleet ihan suomeksi ja yhteyttä on ottanut suoraan firma. Rekrykonsulttejen kanssa en ole lähtenyt enää aikoihin asioimaan.

Mistä tietää vaikka jonkun rekrykonsultinkin kanssa voisi johonkin päästä, mutta ei kiinnosta siitä paskasta alkaa seulomaan. Ei ole joutavuuksiin aikaa kun on jo töissä

 

[FireFly Renaissance]

Kuten juuri puhuttiin niin jollain tavalla se kompetenssi on testattava. En ylipäätään hae työpaikkoja enkä lähde haastatteluun mukaan jos en ole lähtökohtaisesti kiinnostunut työpaikasta. Jos taas olen niin ihan mielelläni teen yksittäisen kohtuullisen tehtävän näyttääkseni firmalle tason.

Varsinkin Suomessa virherekrytoinnin hinta on ihan helvetillinen joten turha kuvitella että kaikki firmat avaisivat ovet pelkällä virnuilulla ja pehmeillä puheilla.

Jos aivan pienin minimikin on ylitsepääsemätön infernaalinen helvetti niin voi olla että kannattaa harkita alan vaihtoa. Ainakaan PK-seudulla ja tuskin missään ulkomaillakaan olisi kovin kummoista urakehitystä tiedossa.

Normaali rekrytointi haastattelun tai parin kautta ja paperien ja referenssien tutkiminen siten kuin se onnistuu kaikilla muillakin aloilla tuskin on mitään virnuilua. Vastavalmistuneillakin on yleensä toimittaa ainakin kotimaassa jo valmis läpyskä missä sitä osaamista on arvioitu. Ainakin ennenvanhaan osaavat rekrytoijat tiesivät vielä katsoa sieltä ne oikeat kurssit joilla on eniten merkitystä.

Sipilä nosti koeajan 6kk. Luulisi siinä ajassa jo selviävän, mikäli hakija puhui pelkästään pehmeitä. Eikä se rekrytointiin käytetty aika, saati rekrytoitavien mielenkiinnon tappaminen kovin halpaa ole sekään.

Missä kohtaa olen puhunut pienimmästä minimistä?

 

[Incredible Buff]

Mistä tietää vaikka jonkun rekrykonsultinkin kanssa voisi johonkin päästä, mutta ei kiinnosta siitä paskasta alkaa seulomaan. Ei ole joutavuuksiin aikaa kun on jo töissä

Kyllä niissäkin ihan potentiaalisia on ja itse olin yhden duunin kanssa aika lähellä viime kesänä. Tämä konsultti kertoi suoraan mitä hakee, mihin hakee ja mitä on tarjolla ollen selvästi perehtynyt asiaan. Kotimainen toimija.

 

[Zvona]

Ei noista kuitenkaan koskaan tiiä, eka kerta kun kuulin Supercellistä oli kun headhuntteri koitti houkutella haastatteluun. Olis varmaan kannattanut ottaa se vakavammin.

Itsellä kävi vähän samat Supercellin kanssa (vuonna 2010). Kaveri, joka on pelialalla kertoi tästä uudesta mystisestä firmasta, jonka ekan (flash-)pelin alpha-versiota, eli Gunshinea oli kokeillut. Oli paikkoja, mutta oma elämäntilanne oli vain sellainen, että ei random-startupit oikein innostaneet.

 

[godzilla43]

Ainakin kiinalaisilla ja intialaisilla on inha tapa olla vaan hiljaa jos ei jotain osaa tai vaan nyökyttelee ja myötäilee vaikka oikeasti ei ole hajuakaan koko asiasta. Kiinalaisilla vielä inhottava tapa sooloilla ihan omiaan jos ei osaa jotakin, tehden usein enemmän vaan damagea kuin edistää asiaa. Saksalaiset taas, no ovat saksalaisia, ei voi edes paskalla käydä ellei siihen ole jotakin prosessia kehitetty ympärille. Ovat myös esimiesasemassa kunnon Fuhrereitä, eivätkä oikein kuuntele tai anna avaimia aina ratkaista ongelmia. Jenkit taas tuntuvat olevan aina "oikeassa" joka asiassa. Kyllä se niin vaan on että suomalaiset ovat parhaita kolleegoita, managereita ja oikeastaan mitä vaan. Erityismaininta myös venäläisille sekä ukrainalaisille, ovat usein teknisesti todella päteviä ja todellisia työhevosia.

Näin siis omasta kokemuksestani muun maalaisista kolleegoista.

Intialaiset myös sooloilee sen kummemmin tietämättä mitä tekevät tyyliin: "sain tehtävän tehdä tietokantaan jutun X sit vaan Googlesta joku SQL rimpsu ja ei muuta kun ajoa.. :/"

Italialaiset ovat myös jänniä jos huomaat heidän tehneen asiat jotenki hölmösti niin reakointi saattaa olla hieman räiskyvää. Tosin parempi sekin kun Intialaiset jotka eivät sano mitään kun joko eivät välitä tai eivät vaan ymmärrä mistä puhut..

Ruottalaisilla on vähän toi sama kun Saksalaisilla että hirvee säätö ennen kun mitään aletaan tekee. Suomalaisista tosin melkein huonoimmat kokemukset joko tyhmiä tai sit auta armias jos tulee joku uskonnollinen kaveri mukaan projektiin..

 

[dropadrop]

Normaali rekrytointi haastattelun tai parin kautta ja paperien ja referenssien tutkiminen siten kuin se onnistuu kaikilla muillakin aloilla tuskin on mitään virnuilua. Vastavalmistuneillakin on yleensä toimittaa ainakin kotimaassa jo valmis läpyskä missä sitä osaamista on arvioitu. Ainakin ennenvanhaan osaavat rekrytoijat tiesivät vielä katsoa sieltä ne oikeat kurssit joilla on eniten merkitystä.

Sipilä nosti koeajan 6kk. Luulisi siinä ajassa jo selviävän, mikäli hakija puhui pelkästään pehmeitä. Eikä se rekrytointiin käytetty aika, saati rekrytoitavien mielenkiinnon tappaminen kovin halpaa ole sekään.

Missä kohtaa olen puhunut pienimmästä minimistä?

On siinä toinenkin puoli. Joku sosiaalisesti taitamaton hakija voi ehkä osoittaa taitonsa paremmin harjoituksella kuin haastattelulla.

En ole ikinä ollut itse tekemässä rekryä jossa pyydetään harjoitustyötä, mutta tiedän että meillä on ajoittain tehty niin. Tarkoitus on nimenomaan ollut nostaa esille hakijoita jotka eivät välttämättä ole osanneet tehdä hakemusta joka erottuisi edukseen siinä hakemusten suossa eikä suinkaan todistaa mitään laajempaa osaamista.

Jos paikkaa hakee 100 tyyppiä ja puolet putoaa kättelyssä pois on jäljellä vielä 5x liikaa hakijoita. Siinä on vaihtoehtona valita haastatteluihin ne jotka vaikuttavat parhailta hakemuksissa (jolloin voi olla isoja pettymyksiä) tai säästää kaikkien aikaa ja pyrkiä varmistamaan että sopivimmat pääsevät haastatteluun.

Ei nyt tule mieleen tapauksia joissa ketään on jouduttu koeajalla irtisanomaan. Kuitenkin jos irtisanominen nähdään parempana vaihtoehtona kuin harjoitustehtävä niin ei ehkä huomioida mihin tilanteeseen se asettaisi sen työntekijän, tai miten kalliita rekrytoinnin kokonaiskulut ovat.

 

[FireFly Renaissance]

On siinä toinenkin puoli. Joku sosiaalisesti taitamaton hakija voi ehkä osoittaa taitonsa paremmin harjoituksella kuin haastattelulla.

En ole ikinä ollut itse tekemässä rekryä jossa pyydetään harjoitustyötä, mutta tiedän että meillä on ajoittain tehty niin. Tarkoitus on nimenomaan ollut nostaa esille hakijoita jotka eivät välttämättä ole osanneet tehdä hakemusta joka erottuisi edukseen siinä hakemusten suossa eikä suinkaan todistaa mitään laajempaa osaamista.

Fair enough.

Jos paikkaa hakee 100 tyyppiä ja puolet putoaa kättelyssä pois on jäljellä vielä 5x liikaa hakijoita. Siinä on vaihtoehtona valita haastatteluihin ne jotka vaikuttavat parhailta hakemuksissa (jolloin voi olla isoja pettymyksiä) tai säästää kaikkien aikaa ja pyrkiä varmistamaan että sopivimmat pääsevät haastatteluun.

Jos 5x kaveria vääntää jotain harjoitustyötä, jotta 3 tai 5 osataan kutsua haastatteluun, niin vaikea keksiä mitä muuta se on kuin kaikkien ajan tuhlaamista.

Ei nyt tule mieleen tapauksia joissa ketään on jouduttu koeajalla irtisanomaan. Kuitenkin jos irtisanominen nähdään parempana vaihtoehtona kuin harjoitustehtävä niin ei ehkä huomioida mihin tilanteeseen se asettaisi sen työntekijän, tai miten kalliita rekrytoinnin kokonaiskulut ovat.

Koeajalla nyt ylipäänsä ei ole yleensä tarvetta irtisanoa ketään, jos haastattelija ei ole ollut ihan kuurosokea. Oli harjoitustehtäviä tai ei. Jos nyt kuitenkin hakija puhuu pelkkää paskaa, kuten yllä vihjattiin sekin on mahdollista.

 

[dropadrop]

Kyllä sitä aikaa menee hukkaan myös haastattelussa jossa ei saa paikkaa.

Mut tiedostan kyllä että harjoitustyöt jakavat mielipiteitä eikä niitä kai meilläkään läheskään aina käytetä, en tiedä millä kriteereillä päätetään käytetäänkö vai ei.

 

[sirace]

Visma itkee 2500€/kk koodarien perään. Jos johtajat eivät ole vielä ymmärtäneet kysynnän ja tarjonnan lain perusteita kannattaisi alkaa miettimään rasva-Ranen hommia öljymontulla. Nostakaa palkkoja jos kerta tarvitsette koodareita.

Visma palkkaisi heti 50 koodaria, jos heitä olisi – nuoria osaajia kiskotaan töihin jo koulunpenkiltäkin

 

[Janz]

Visma itkee 2500€/kk koodarien perään. Jos johtajat eivät ole vielä ymmärtäneet kysynnän ja tarjonnan lain perusteita kannattaisi alkaa miettimään rasva-Ranen hommia öljymontulla. Nostakaa palkkoja jos kerta tarvitsette koodareita.

Visma palkkaisi heti 50 koodaria, jos heitä olisi – nuoria osaajia kiskotaan töihin jo koulunpenkiltäkin

Joo, eihän sitä tuossa suoraan sanota mutta Visman maineen tuntien juurikin niitä 2500e/kk jamppoja siellä etsitään. No, onneksi vaihtoehtoja kyllä riittää muuallakin kuin Helsingissä eikä tosiaankaan tarvitse tyytyä siihen 2500e/kk.

 

[kjns]

Tuo 2500€/kk voi olla ihan ok liksa jollekin juuri koulusta päässelle ja pohjalla koulun kurssit + jonkin verran harrastuneisuutta. Mutta jos Kokeneita Tekijöitä haetaan tuolla liksalla niin tiukassa voi olla...

 

[Paapaa]

No, tuo 2500e/kk on noin dippaa vailla olevan opiskelijan TEK:n palkkasuositus. Esim. kesätyöläisen alkupalkka. Jutussa Visma ei myöskään kommentoinut palkkoja mitään, joten "itkee 2500€/kk koodarien perään" on ehkä vähän provosoiva tulkinta

 

[Incredible Buff]

Miksei noita kotitehtäviä yleisesti jaella enemmän? Tähän suuntaan olisi ainakin voinut heittää niitä mieluusti.

Yksi syy on työmäärä mikä niiden tarkistamiseen yms. menee kuin jos ei käytetä jotain palvelua, joka noita tarjoaa ja se maksaa, mutta tulokset pitää kuitenkin käsitellä. Meidän firmassa noita käytetään tapauskohtaisesti erittäin rajatusti.

 

[godzilla43]

Visma itkee 2500€/kk koodarien perään. Jos johtajat eivät ole vielä ymmärtäneet kysynnän ja tarjonnan lain perusteita kannattaisi alkaa miettimään rasva-Ranen hommia öljymontulla. Nostakaa palkkoja jos kerta tarvitsette koodareita.

Visma palkkaisi heti 50 koodaria, jos heitä olisi – nuoria osaajia kiskotaan töihin jo koulunpenkiltäkin

Kyseenalaistaisin hakijan mielenterveyden jos tuonne suoraan koulunpenkiltä hakee. Juuri viimiset 15 vuotta käyttänyt Visman Wilmaa ja päätynyt opiskelemaan IT ja haluaa mennä kehittämää Wilmaa?!?