IT-alan työpaikat

Jatkan vielä tän yhden postauksen verran cursorista. Hienosti se osaa katsoa mitä koodi tekee. Vanhaa amigakoodia käytin editorissa ja kysyin montako väriä ruudulla? "Koodin kanssa juttelu" ja ai:n avulla koodista selvääottaminen voi olla isomman oudon koodimäärän kanssa aika kova juttu. "missähän se oli se juttu mikä,..."

1730233095017.png
 
kaarlos sanoi:
Ihan nykyisessä duunissa tullut vastaan aika paljon keissejä Copilotin kanssa ja puutteet useimmiten liittyvät ympäröivään in-house koodiin:
  • tarjottu koodi ei ymmärrä ympäröivän tuotteen tietomalleja
    • generoitu koodi voi yrittää accessoida attribuutteja joidenka nimet kuulostavat oikeahkoilta, mutta eivät ole
  • tarjottu koodi ei käytä sisäisiä kirjastoja asioihin oikein, kun kontekstiin ei saa mahtumaan tarvittavaa domain-ymmärrystä ympäröivästä maailmasta
Muutamia ihan kohtuullisen positiivisesti yllättäviä juttujakin on tullut vastaan Copilotilla. Esimerkiksi keissi jossa kirjoitin in-house kyselykielen parserille / generaattorille yksikkötestejä, ja muutaman kirjoitetun testin jälkeen Copilot alkoi tarjoilla parserin outputtia assertoitaessa ehdotuksena oikean mallisia parsittuja objekteja.

Myös ihan perus refaktoroinnit testatulle koodille toimii hyvin, toisinaan on tullut keissejä jossa jonkun funktion haluttu behaviour on mielessä mutta toteutus on vähän pielessä. On voinut kuvata promptilla että "muuta tämä funktio toimimaan siten, että sitä clientin näkökulmasta kutsutaan näin" ja lopputuloksena on tullut ihan selkeätä toimivaa kamaa.
Napsauta laajentaaksesi...

Tää on ihan hyvä nosto. Aika monet firmat ovat jo luoneet ja voivat luoda AI:lle oman sisäisen datasetin vielä avuksi, firman sisäisiin konteksteihin.
 
Github copilotin openai "yksinoikeus" loppuu. Saa muun muassa claude sonnet 3.5:en käyttöön. CS3.5 on kova, sitä pääasiassa käyttänyt cursorilla(+o1)

First, Anthropic's Claude 3.5 Sonnet will roll out to Copilot Chat's web and VS Code interfaces over the next few weeks. Google's Gemini 1.5 Pro will come a bit later.
arstechnica.com

GitHub Copilot moves beyond OpenAI models to support Claude 3.5, Gemini

News sparks speculation Microsoft will go multi-model with other AI products.
arstechnica.com arstechnica.com
Napsauta laajentaaksesi...

CoPilotissa ilmeisesti jotain kontekstirajoituksia siinä missä cursor katsoo koko koodimassaa.Tämäkin ilmeisesti muuttumassa uudessa copilotissa. Isompi/parempi konteksti, parempi lopputulos?

Spark voi olla mielenkiintoinen pienten räpsyttelyjen tekoon. Tyyliin "appsi" joka ottaa datan sisään ja tekee graafin tms. Sellaista mitä ehkä joku on aikaisemmin muiden hommien ohessa tehnyt "käsipelillä" tai pienillä skriptoilla

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.
 
finWeazel sanoi:
Tuskin jengi maksais jos ei hyötyä olis.
Napsauta laajentaaksesi...
Siis totta kai siitä on implementointivaiheessa hyötyä kun se suoltaa koodia niin nopeasti. Minä siis pohdin tuota ylläpidettävyyden kannalta ja siitä meillä ei vielä hirveästi ole tietoa. Menee varmaan pari vuotta että nähdään onko AI lisännyt työmäärää siellä puolella.
 
Vaikka ei kiinnosta leikkiä palstapoliisia, niin kävi mielessä päivällä, että oisko näille AI-pöhinöille hyvä olla ihan oma ketjunsa, kun ainakin itteä kiinnostais esim. alan työtilanne, isot voitetut keikat (mitä ny voi kukin julkisesti sanoa), kokemukset mestoista yms. copilot-keskusteluja ja kielimalleja enemmän.
 
pappatech sanoi:
Vaikka ei kiinnosta leikkiä palstapoliisia, niin kävi mielessä päivällä, että oisko näille AI-pöhinöille hyvä olla ihan oma ketjunsa, kun ainakin itteä kiinnostais esim. alan työtilanne, isot voitetut keikat (mitä ny voi kukin julkisesti sanoa), kokemukset mestoista yms. copilot-keskusteluja ja kielimalleja enemmän.
Napsauta laajentaaksesi...
Onhan noita ai ketjuja, mutta kai copilot/cursor keskustelu on hyvinkin it-alan töihin liittyvää? Tosin tuskinpa koodi ai-avustimista tähän väliin tulee enempää juttua kun se on keskusteltu mitä tällä hetkellä on keskusteltavissa. Ei ole uutta sanottavaa ennen kuin julkaistaan uudet frontier mallit ja niitä käyttävät avustimet. Frontier mallit ehkä loppuvuodesta, uudet copilotit joskus ensi vuonna.
 
Mitäköhän tarkoitetaan integraatiolla? Multa on työhaastatteluissa nyt jo moneen kertaan kysytty, että mitä mieltä/oletko tehnyt/osaatko tehdä/haluatko tehdä integraatioita (ilman yhtäkään tarkentavaa sanaa!). Mun mielestä toi on niin abstrakti termi, että voi tarkoittaa melkein mitä vain. Oliskin varmaan pitänyt vaan kysyä, että mitä tarkoitat, mutta aina häkeltynyt ja selittänyt jotain ympäripyöreää. Mutta onko siis ohjelmistokehityksessä joku yleinen juttu joka ymmärretään "integraationa"?
 
Ainakin tiedon automatisoitua siirtoa kahden (tai useamman) järjestelmän välillä. Tuota tosin ehkä vähemmän softakehityksen puolella, ja enemmän tuotantokäytösssä oleviin tietojärjestelmiin liittyen.
 
juhei sanoi:
Ainakin tiedon automatisoitua siirtoa kahden (tai useamman) järjestelmän välillä. Tuota tosin ehkä vähemmän softakehityksen puolella, ja enemmän tuotantokäytösssä oleviin tietojärjestelmiin liittyen.
Napsauta laajentaaksesi...

Joo sitäpä se järjestelmäintegraatio on, että laitetaan erilaiset järjestelmät juttelemaan keskenään. Softakehityksen puolella tämä voi tarkoittaa tyypillisesti sitä, että sinulla on esim. API A ja API B tai tietokanta A ja tietokanta B ja pitää saada tieto liikkumaan A:sta B:hen tai päin vastoin tai jopa molempiin suuntiin.

Haasteena näissa on yleensä ainakin se, että tietorakenteet ei mene 1:1 järjestelmien välillä (esimerkkinä toisessa järjestelmässä on vaikka etu- ja sukunimi eri kentissä ja toisessa taas samassa kentässä), ja siihen pitää koodata jotain logiikkaa, joka hoitaa tiedon konvertoinnin muodosta toiseen. Toinen haaste on erilaisten konfliktien hanskaus.

En nyt tiedä, kannattaako tuohon vastata mitään ympäripyöreää, jos haluaa tulla palkatuksi. Joko integraatioita on tehnyt tai sitten ei. Jos termi on vieras, niin oletettavasti vastaus on "ei".
 
Vähän minusta riippuu, millaisen roolin yhteydessä tuosta puhutaan... Perus softakehittäjän / arkkarin rooleissa tuo vaikuttais tarkoittavan enimmäkseen sitä, että osaa kuvata ja toteuttaa rajapintoja (tyypillisesti JSON ja/tai XML).

Mut puhtaampi integraatiotekeminen on sit ihan oma maailmansa ja noihin rooleihin joku saattas sit olla kiinnostunut tunteeko tyypilliset EIP:t (integraatiopatternit), onko käyttänyt jotain integraatiotyökalua (Dell Boomi, Entersystemsin Ensemble, Frends, Apache Camel, Azuren Logic Apps, IBM:n systeemit ja mitä kaikkia näitä onkaan), onko toteuttanut integraatioiden valvontaa, hallinnut alustoja ja kaikkea tällaista.

Lähinnä kai tässä jälkimmäisessä tulee eroa perus rajapintakoodaamiseen liittyen siinä, että mistä luetaan voi olla melkein mitä vaan, kaikenlaiset filtteröinnit ja prosessoinnit monimutkaisempia ja minne (kaikkialle) lähetetään kanssa kirjavampaa. Ei osaa nyt tän paremmin tähän päivän aikaan kirjoittaa.
 
oongee sanoi:
En nyt tiedä, kannattaako tuohon vastata mitään ympäripyöreää, jos haluaa tulla palkatuksi. Joko integraatioita on tehnyt tai sitten ei. Jos termi on vieras, niin oletettavasti vastaus on "ei".
Napsauta laajentaaksesi...
Juurikin näin, oma kokemus on enemmän tuolta käyttöönottojen puolelta, ja siellä oli aina erikseen integraatiotyypit ja niitä haettiin töihin ihan kohdistetuilla hauilla.
 
Ja jottei nyt jäänyt kuvaa että vastustaisin näitä avustimia, niin ajattelin testata Codeiumin Pro-pläniä, joka tarjoaa mm. Clauden. Kk-maksu on sama kuin Copilotin perustason, eli kympin kuussa. Nyt on hyvä sauma kokeilla tuntuuko tuo paremmalta kuin ilmainen versio.
 
julmuri sanoi:
Kokemuksia tästä? Palkka 3100e/kk ja vaaditaan yliopistotutkinto
Data Engineeriksi intensiivikoulutuksella - Skillio Oy - Työpaikat - Duunitori
Koulutushaku: Data Engineer - Skillio



Onko tuo samanlainen puhallus kuin se takavuosien Saranen Consulting?
Eli pikakoulutus, lupaus vakkarityöstä ja työntekijä pistetään sitoutumaan harjoittelupalkalla töihin ainakin vuoden ajaksi, määräajan loputtua työtä ei olekaan tarjolla.
Napsauta laajentaaksesi...

Vaikea sanoa tarkalleen, en kyseistä ohjelmaa tunne. Toisaalta, mm. Academic Work sekä Solitan (Dev/Data) Akatemioista on valmistuttu kyllä ihan työelämään, ja saatu vakipaikkoja. Omassakin tiimissä on ollut AW taustalta tekijöitä, jotka ovat saaneet vakipaikan sen sopimuskauden jälkeen.

Toisaalta, tiedän myös firmoja missä ei ole annettu sopparia tai on ollut vaikkapa 2 tekijää ja todettu kylmästi että toiselle on paikka. Tässä on kyllä työnantajilla myös laajempi vastuu. Kukaan ei ole valmis kun noista ohjelmista tulee ulos, mutta innostusta oppia on ja saa hyviä tekijöitä jos vain jaksaa panostaa myös mentorointiin alun jälkeen.

TL;DR: Jos kiinnostaa, niin kannattaa katsella myös muita vastaavia ohjelmia ja lähteä avoimin mielin. Kyllä noita reittejä on alalle päästy, näin omien empiiristen havaintojen perusteella.
 
Tuossa on hyvä huomata, että Solita taitaa kouluttaa omaan tarpeeseen, AW ja muut vastaavat sitten muille yrityksille. Solita ei varmaan ole ainoa firma joka kouluttaa omaan tarpeeseen, niitä muita kannattaa etsiä jos tuo työn jatkuvuus epäilyttää.
 
Ehkä noihin rekrytoiviin koulutuksiin ja akatemioihin kannattaa suhtautua enemmänkin siltä kannalta, että ne saattaa olla portti työelämään, jota ei muuten olis ja liksat kyllä tyypillisesti nousee varsin nopsaan sen jälkeen, kun vakiopestin saa ja alkaa olemaan vähän kokemustakin oikeista duuneista.

Jos taas on sitä mieltä, että koulun papereiden pitäs riittää ja ois oikeutettu het korkeampaan liksaan, niin ei muuta kuin hakemusta menemään ja haastiksiin.

Ite työllistyin IT-alalle alanvaihtajana (ja vähän vahingossakin) 2010-luvun puolen välin tienoilla just tuon Sarasen kautta. Noissahan liksan maksoi koulutusajalta työkkäri, kun nuo on suunnattu ensisijaisesti joko työttömälle tai työttömyysuhan alaisille, että ei siinä alkuun rikastumaan päässyt, mutta sai jalkaa oven väliin ja varsin kiva tilanne on nykyään, että minä kyllä suosittelen itse katsomaan noitakin, jos ei oo vielä oikein kannuksia ja työelämään haluais päästä.
 
Mäkin pääsin koulun penkiltä tuollaisen Saranen Azure akatemiaan kun ei vielä ollut löytynyt sitä omaa vakkari työpaikkaan noin 6 vuotta sitten. Tein töitä asiakasyrityksessä 6kk (aika vaihtelavaa työtä tosin) + kävin sitten Sarasen erilaisissa pilvikoulutuksissa, joita järjestettiin monesti ulkoisen kouluttujan voimin (Sulava). 6kk jälkeen mulle ei tarjottu työsopimusta, mutta aika nopeasti pääsin sitten tekemään pilveen liittyviä töitä muuhun firmaan. Jälkikäteen ajateltuna oli melkein onni onnettomuudessa, että mulle ei tarjottu jatkoa tuossa asiakasyrityksessä, koska sen jälkeen kehitys on ollut huimaa, jota siellä ei olisi varmastit tullut.

Kuten muutkin sanonut niin eihän tuollaisen 6kk akatemian jälkeen ole vielä mikään asiantuntija tai ammattilainen, mutta auttaa saamaan hyvin jalkaa ovenväliin sekä näyttämään, että on halua kehittyä vaikka uuden teknologian parissa. Kaiken kaikkiin mulla tosi hyvät kokemukset tuollaisesta ja omalla kohdalla toiminut todella hyvänä ponnahduslautana ja olen saanut useamman kaverin myös tuollaisiin hakemaan. Nykyään ei ole itselläni vaikeuksia työllistyä ja taitaa verotettavat tulotkin tänä vuonna nousta 80t€.
 
julmuri sanoi:
Kokemuksia tästä? Palkka 3100e/kk ja vaaditaan yliopistotutkinto
Data Engineeriksi intensiivikoulutuksella - Skillio Oy - Työpaikat - Duunitori
Koulutushaku: Data Engineer - Skillio



Onko tuo samanlainen puhallus kuin se takavuosien Saranen Consulting?
Eli pikakoulutus, lupaus vakkarityöstä ja työntekijä pistetään sitoutumaan harjoittelupalkalla töihin ainakin vuoden ajaksi, määräajan loputtua työtä ei olekaan tarjolla.
Napsauta laajentaaksesi...
Veikkaan, että on ihan hyvä koulutus, kun Skillion vetäjät ovat aiemmin tehneet noita Academic workin koulutuksia.
 
Mitä mieltä Azuren sertifikaateista ja niiden vaikutuksesta työllistymiseen? Mitä kannattaa erityisesti käydä, jos mahdollisesti kiinnostaisi tulevaisuudessa hommat pilven parissa? Sen verran epävarma työmarkkinatilannekin, että yritän kaikin keinoin pönkittää omaa asemaa. Juuri selvitty YT-neuvotteluista, mutta vähän sellainen fiilis, että lisää saattaa tulla.

AZ-900 oli aika läpsyttelyä ja nyt olen kovasti lukenut AZ-104:n kokeeseen. Valtava määrä opeteltavaa, mutta todella yleissivistävä kurssi ihan Azuren ulkopuolellekin. Nyt jo osaaminen alkaa olla kohtalaisella tasolla ja joulun jälkeen voisi ottaa kokeen.

AZ-305 olisi ilmeisesti luonnollinen jatko AZ-104:n aiheille. Toisaalta koen, että jo tuo 104 riittää itselleni pilvi-infrastruktuurien suunnittelun ja rakentamisen suhteen ja ei välttämättä kiinnosta jatkaa samasta. SC-300 voisi olla hyödyllinen omien työtehtävien suhteen ja ehkä valmistelisi joihinkin ylläpitäjän työtehtäviin. Toisaalta AZ-104 viisti jo tuonkin aiheita. Tällä hetkellä kallistun AZ-400:aan. DevOpsista ja Azure DevOpsista on jo jonkun verran kokemusta, tuosta olisi työtehtävissä hyötyä ja konkreettinen DevOps-osaaminen voi näyttää CV:ssä varsin hyvältä.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Lare sanoi:
Mitä mieltä Azuren sertifikaateista ja niiden vaikutuksesta työllistymiseen? Mitä kannattaa erityisesti käydä, jos mahdollisesti kiinnostaisi tulevaisuudessa hommat pilven parissa? Sen verran epävarma työmarkkinatilannekin, että yritän kaikin keinoin pönkittää omaa asemaa. Juuri selvitty YT-neuvotteluista, mutta vähän sellainen fiilis, että lisää saattaa tulla.

AZ-900 oli aika läpsyttelyä ja nyt olen kovasti lukenut AZ-104:n kokeeseen. Valtava määrä opeteltavaa, mutta todella yleissivistävä kurssi ihan Azuren ulkopuolellekin. Nyt jo osaaminen alkaa olla kohtalaisella tasolla ja joulun jälkeen voisi ottaa kokeen.

AZ-305 olisi ilmeisesti luonnollinen jatko AZ-104:n aiheille. Toisaalta koen, että jo tuo 104 riittää itselleni pilvi-infrastruktuurien suunnittelun ja rakentamisen suhteen ja ei välttämättä kiinnosta jatkaa samasta. SC-300 voisi olla hyödyllinen omien työtehtävien suhteen ja ehkä valmistelisi joihinkin ylläpitäjän työtehtäviin. Toisaalta AZ-104 viisti jo tuonkin aiheita. Tällä hetkellä kallistun AZ-400:aan. DevOpsista ja Azure DevOpsista on jo jonkun verran kokemusta, tuosta olisi työtehtävissä hyötyä ja konkreettinen DevOps-osaaminen voi näyttää CV:ssä varsin hyvältä.
Napsauta laajentaaksesi...
Jos et juuri nyt Azuren kanssa tekemisissä, niin työllistymisen osalta noida certeillä voi pyyhkiä takalistonsa. Mutta jos taas kokoajan olet töissä käyttämässä Azurea paljon, niin sitten certit työpaikkaa vaihtaessa voikin olla merkittäviä. Varsinkin jos yritys tarjoaa Azure palveluita asiakkailleen. Mutta siis ilman Azure työkokemusta ja sitten koittaa certin kanssa työllistyä niin siinä on huonot mahdollisuudet. Se pätee mielestäni jokaiseen certtiin, eikä vain Azureen.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Stephen Elop sanoi:
Jos et juuri nyt Azuren kanssa tekemisissä, niin työllistymisen osalta noida certeillä voi pyyhkiä takalistonsa. Mutta jos taas kokoajan olet töissä käyttämässä Azurea paljon, niin sitten certit työpaikkaa vaihtaessa voikin olla merkittäviä. Varsinkin jos yritys tarjoaa Azure palveluita asiakkailleen. Mutta siis ilman Azure työkokemusta ja sitten koittaa certin kanssa työllistyä niin siinä on huonot mahdollisuudet. Se pätee mielestäni jokaiseen certtiin, eikä vain Azureen.
Napsauta laajentaaksesi...
Samaa mieltä. Pääosin sertifikaattien hyöty tulee lähinnä niiden käytöstä palveludentarjoajien kilpailutuksissa ja kun niistä saa partnerit vendor-alennuksia. Useimpien suorittaminen on aika suoraviivaista eikä oikeastaan auta työllistymistä jos työkokemus on nolla.
 
Lare sanoi:
Mitä mieltä Azuren sertifikaateista ja niiden vaikutuksesta työllistymiseen? Mitä kannattaa erityisesti käydä, jos mahdollisesti kiinnostaisi tulevaisuudessa hommat pilven parissa? Sen verran epävarma työmarkkinatilannekin, että yritän kaikin keinoin pönkittää omaa asemaa. Juuri selvitty YT-neuvotteluista, mutta vähän sellainen fiilis, että lisää saattaa tulla.

AZ-900 oli aika läpsyttelyä ja nyt olen kovasti lukenut AZ-104:n kokeeseen. Valtava määrä opeteltavaa, mutta todella yleissivistävä kurssi ihan Azuren ulkopuolellekin. Nyt jo osaaminen alkaa olla kohtalaisella tasolla ja joulun jälkeen voisi ottaa kokeen.

AZ-305 olisi ilmeisesti luonnollinen jatko AZ-104:n aiheille. Toisaalta koen, että jo tuo 104 riittää itselleni pilvi-infrastruktuurien suunnittelun ja rakentamisen suhteen ja ei välttämättä kiinnosta jatkaa samasta. SC-300 voisi olla hyödyllinen omien työtehtävien suhteen ja ehkä valmistelisi joihinkin ylläpitäjän työtehtäviin. Toisaalta AZ-104 viisti jo tuonkin aiheita. Tällä hetkellä kallistun AZ-400:aan. DevOpsista ja Azure DevOpsista on jo jonkun verran kokemusta, tuosta olisi työtehtävissä hyötyä ja konkreettinen DevOps-osaaminen voi näyttää CV:ssä varsin hyvältä.
Napsauta laajentaaksesi...
Täällä oli inauksen keskustelua aiemmin noista sertifioinneista: IT-uran luonti ja sertifikaattien hyödyllisyys

Jos nimenomaan Azure kiinnostaa, niin kannattaa ruveta ihan käytännössä tekemään siellä jotain. Jos ei työn puolesta onnistu eikä työpaikan kautta saa mitään protoiluympäristöä pystyyn, niin teet henkilökohtaisen tilin ja pyörittelet sen kautta omia hommia. Uusiin tileihin saa creditejä Microsoftilta.
 
Mun pitäs varmaan tehdä joku Azure-sertikin, kun pitäs larpata jonkinlaista pilviarkkaria uudessa projektissa, jossa Azuren pilvi.

Toi AZ-900 fundamentals näyttää ainakin olevan aika läpihuuto, kun konseptit tuttuja vuosien AWS-duuneista ja lähinnä pitää koittaa perata, mikä nyt on olennaisesti eri tavalla. Tuon nyt vois lämpimikseen tehdä tässä ihan lähiaikoina, jos firma vaan kuittaa laskun ja kattoa noita edistyneempiä alkuvuodesta..

Ja mitä tuohon keskusteluun tulee, niin joo, ei niillä lapuilla itessään tee mitään, jos ei osaa kanssa tehdä pilvessä asioita, mutta kyllä niistä on firman myynnissä apua, kun asiakkaat voi pisteyttää pilvisertifikaatteja. Ja tätä kautta ne on ihan hyödyllisiä tekijällekin rekryissä. Plus noi perussertit on oikeasti hyviä saada se ensikosketus pilveen ja mistä siinä on kyse plus kyseisen pilvitoimittajan tarjoomasta.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Lare sanoi:
AZ-305 olisi ilmeisesti luonnollinen jatko AZ-104:n aiheille. Toisaalta koen, että jo tuo 104 riittää itselleni pilvi-infrastruktuurien suunnittelun ja rakentamisen suhteen ja ei välttämättä kiinnosta jatkaa samasta. SC-300 voisi olla hyödyllinen omien työtehtävien suhteen ja ehkä valmistelisi joihinkin ylläpitäjän työtehtäviin. Toisaalta AZ-104 viisti jo tuonkin aiheita. Tällä hetkellä kallistun AZ-400:aan. DevOpsista ja Azure DevOpsista on jo jonkun verran kokemusta, tuosta olisi työtehtävissä hyötyä ja konkreettinen DevOps-osaaminen voi näyttää CV:ssä varsin hyvältä.
Napsauta laajentaaksesi...
Toi tummennettu on kyllä oikeasti hitokseen laaja asia. Kyllähän pilveen saa pystyyn suht helposti vaikka minkälaista himmeliä, joka voi sit maksaa ihan helvetisti, vikailla sieltä täältä jatkuvasti, vuotaa pääsynhallintojen suhteen yms., jotka tulee vastaan auditoinneissa ja siis oikeasti fiksun pilviympäristön rakentaminen ei oo kuitenkaan ihan yksinkertaista.

Tohon nivoutuu myös kaikenlaista kehityskäytäntöihin liittyvää, miten hallitset sitä infrakoodiasi, miten sinne julkaistaan, miten kehitykseen tarvittavat oikeudet hanskataan, miten hanskaat salaisuudet, miten hanskaat kaikki lokit, niiden retentiot, miten varmistat tietovarastot, miten valvot sitä ympäristöä yms yms.

Että jos tuntuu siltä, että nyt on valmis paketti tuon yhden kurssin jälkeen, niin toi asioiden monimutkaisuus saattaa kyllä tulla vielä myöhemmin vastaan :D Johan niitä palveluitakin on kullakin pilvitoimittajalla tuhat ja sata, joissa on kaikissa omat kommervenkkinsä..
 
  • Tykkää
Reactions: eba
pappatech sanoi:
Mun pitäs varmaan tehdä joku Azure-sertikin, kun pitäs larpata jonkinlaista pilviarkkaria uudessa projektissa, jossa Azuren pilvi.

Toi AZ-900 fundamentals näyttää ainakin olevan aika läpihuuto, kun konseptit tuttuja vuosien AWS-duuneista ja lähinnä pitää koittaa perata, mikä nyt on olennaisesti eri tavalla. Tuon nyt vois lämpimikseen tehdä tässä ihan lähiaikoina, jos firma vaan kuittaa laskun ja kattoa noita edistyneempiä alkuvuodesta..

Ja mitä tuohon keskusteluun tulee, niin joo, ei niillä lapuilla itessään tee mitään, jos ei osaa kanssa tehdä pilvessä asioita, mutta kyllä niistä on firman myynnissä apua, kun asiakkaat voi pisteyttää pilvisertifikaatteja. Ja tätä kautta ne on ihan hyödyllisiä tekijällekin rekryissä. Plus noi perussertit on oikeasti hyviä saada se ensikosketus pilveen ja mistä siinä on kyse plus kyseisen pilvitoimittajan tarjoomasta.
Napsauta laajentaaksesi...

AZ-900 on sitten ihan eri planeetalta kuin AZ-305 joka on ton arkkarisertin vaatimus. Jos kylmiltään saa 305:n (aiemmin näitä oli kaksi, en muista enää numeroita) läpi niin voi olla erittäin ylpeä omasta osaamisestaan. Tietysti yksilötason kokemukset siitä miten serteistä on hyötyä vaihtelee, mutta yleisesti ottaen varsinkin noi pilviarkkarisertit ovat erittäin hyviä juttuja hanskata sekä oman ammatillisen osaamisen tukena että pääsylippuina mielenkiintoisiin projekteihin / duuneihin. Terveisin arkkareiden ex-esihlö & erilaisten koulutuspolkujen speksaaja.
 
Wes Wishbone sanoi:
AZ-900 on sitten ihan eri planeetalta kuin AZ-305 joka on ton arkkarisertin vaatimus. Jos kylmiltään saa 305:n (aiemmin näitä oli kaksi, en muista enää numeroita) läpi niin voi olla erittäin ylpeä omasta osaamisestaan. Tietysti yksilötason kokemukset siitä miten serteistä on hyötyä vaihtelee, mutta yleisesti ottaen varsinkin noi pilviarkkarisertit ovat erittäin hyviä juttuja hanskata sekä oman ammatillisen osaamisen tukena että pääsylippuina mielenkiintoisiin projekteihin / duuneihin. Terveisin arkkareiden ex-esihlö & erilaisten koulutuspolkujen speksaaja.
Napsauta laajentaaksesi...
En minä sitä elättele, että noita edistyneempiä sais kylmiltään läpi :D Noihan on loppuviimein hillitöntä ulkoaopettelua ja pitäs tuntea koko hemmetin palvelukatalogi lävitte suht yksityiskohtaisesti, vaikka käytännössä se on aina joku pienempi osajoukko, joita päivittäisissä hommissa käytetään.

Että kyllä noihin lukuaikaa pitää varata, jos meinaa läpi saada. AWS:n solutions architect associate oli ainakin minusta varsin vaikea ja nyt pitäs itse asiassa sinnekin pilveen saada tehdyksi professionali tuosta. Mikä siis vaikuttaa kanssa tuohon Azure-hommaan, kun ei jaksais samaan aikaan ristiin lukea monen pilven hommia..
 
Linkkarissa kun selaa IT-työpaikkoja ja on asettanut lokaatioksi oman kotipaikkakunnan, niin tarjoaa sinne silti myös työpaikkoja joissa lokaationa on "European Union". Ajoittain niitä on runsaastikin siellä. Katsoin yhtä sellaista niin oli joku Sveitsissä sijaitseva firma. Mitä nuo käytännössä ovat, siis että ollaanko silloin työsuhteessa ulkomaille ja tehdään etänä? Onko joku hakenut tuollaiseen "European Union" paikkaan?
 
Make sanoi:
Linkkarissa kun selaa IT-työpaikkoja ja on asettanut lokaatioksi oman kotipaikkakunnan, niin tarjoaa sinne silti myös työpaikkoja joissa lokaationa on "European Union". Ajoittain niitä on runsaastikin siellä. Katsoin yhtä sellaista niin oli joku Sveitsissä sijaitseva firma. Mitä nuo käytännössä ovat, siis että ollaanko silloin työsuhteessa ulkomaille ja tehdään etänä? Onko joku hakenut tuollaiseen "European Union" paikkaan?
Napsauta laajentaaksesi...
Oletettavasti payroll asiat hoidetaan jonkun HR tarjoajan kautta joka hoitaa sinulle palkat + edut paikalliseen tapaan esim vakuutukset yms.
 
SKYTRiXSHA sanoi:
Oletettavasti payroll asiat hoidetaan jonkun HR tarjoajan kautta joka hoitaa sinulle palkat + edut paikalliseen tapaan esim vakuutukset yms.
Napsauta laajentaaksesi...

Niissä firmoissa, joiden kanssa on päässyt keskusteluyhteyteen, tuo on pääsääntöisesti tarkoittanut B2B-sopimusta eli vaatii yrittäjyyttä. Tämä erityisesti Itä-Eurooppalaisilla tai sinne painottuvilla firmoilla. Läntisemmässä Euroopassa on vähän enemmän ollut EOR käytöstä eli välikäden kautta sopimus vastaisi työsuhdetta Suomessa.

Soisi linkkarin lisätä sopimustyypille oman valikon. Nyt contract on samassa listassa kuin full time, part time jne. Monesti esim. full time voi tarkoittaa täyspäiväistä contract-työtä.
 
dropadrop sanoi:
Mä päädyin joskus YT’eitten jälkeen koodaajaksi, ja aloitin aika tyhjästä. Ei mulla ollut ajatuksena olla ”täysin koodaaja”, mutta se olikin tosi hauskaa. Osittain se ehkä johtu hyvästä työilmapiiristä ja kolleegoista.

Tein sitä muutaman vuoden, ja vaikka olin mielestäni ihan hyvä, rupesin epäilemään voisinko koskaan olla yhtä hyvä kuin ne parhaimmat mitä ihailin. Näin 15v myöhemmin olen tajunnut, että kyllä varmaan olisin voinut olla. Olihan ne tehnyt sitä yli 10v pidempään…

Joka tapauksessa siitä on ollut valtavan paljon hyötyä myöhemmin. Siitä lähtien olen työskennellyt lähellä koodaajia ja kokemus mahdollistaa ihan erilaisen yhteistyön.
Napsauta laajentaaksesi...
Saanko udella miten aloitit koodaajan hommat? Itse kanssa haluan vaihtaa alaa tähän ja hukassa mistä kannattaa aloittaa.Iso kiitos jos viitsit kertoa mahdollisimman paljon.
 
SPREDI89 sanoi:
Saanko udella miten aloitit koodaajan hommat? Itse kanssa haluan vaihtaa alaa tähän ja hukassa mistä kannattaa aloittaa.Iso kiitos jos viitsit kertoa mahdollisimman paljon.
Napsauta laajentaaksesi...
Olin opiskellut tietojenkäsittelytieteiden kandin tutkinnosta yli puolet työn ohella ja työnantaja oli siitä tietoinen. He ehkä olettivat että sen myötä olisin valmiimpikin (tai että opinnot olisivat olleet valmiimmat), mutta ei se muodostunut ongelmaksi.

Tiimi johon päädyin oli vähän erikoisessa roolissa. Muut tiimit tekivät isompia featureita, me monitoroitiin miten hommat toimivat ja fiksailtiin bugeja. Tämä oli siis n. 15v sitten eikä devops ollut niin juttu vielä. En ole nähnyt vastaavaa setuppia muualla, käytännössä jokainen tiketti oli täysin eri palveluihin / osiin ja pääosa ajasta meni muiden koodia lukiessa / ymmärtäessä ja sitten korjatessa. Mun mielestä täydellinen tapa aloittaa kun muut tiimissä olivat aika senioreita ja avuliaita.

Mut käytännössä jos haluat koodaajaksi niin ihan ensin pitäisi oppia koodaamaan. Todennäköisesti kannattaa ensimmäiseksi myös valita kieli joka on just nyt cool, esim. javascript (tai python).

Kun olet oppinut perusteet tarvitset harjoitusta jotta olisit hyödyksi. Joko löydät jotain ongelmia tarkaistavaksi, tai yrität osallistua johonkin open source proggikseen. Muista myös, että tietynlaiset työkalut kuuluu aika läheisesti koodaajille, vaikkapa versionhallinta, mut myös pilvipalvelut ja build ympäristöt. Kaikkea ei välttämättä kannata opetella kerralla.

Mun suurin onni oli saada mahdollisuus silloisella työnantajalta, ulkoa ei olisi palkattu mun tasoista. Alan vaihto voi tapauksesta riippuen tuoda myös mahdollisuuksia. Tämä toki riippuu siitä mitä olet tehnyt, mutta vanhan uran myötä sulla on jotain ymmärrystä mitä muilla koodaajilla ei ehkä ole?
 
finnair.wd103.myworkdayjobs.com

Simulator Engineer

Finnair is a diverse community of professionals who work ambitiously with a big heart and commitment. A strong safety culture is our priority and at the core of our everyday work, never taking it for granted. We are committed to doing our share in solving the climate challenge by determinedly...
finnair.wd103.myworkdayjobs.com

Finnairille töihin lentosimulaattorien pariin, jos on taitoa ja kiinnostusta. Täälläkin taitaa simuilijoita olla.
 
dropadrop sanoi:
Olin opiskellut tietojenkäsittelytieteiden kandin tutkinnosta yli puolet työn ohella ja työnantaja oli siitä tietoinen. He ehkä olettivat että sen myötä olisin valmiimpikin (tai että opinnot olisivat olleet valmiimmat), mutta ei se muodostunut ongelmaksi.

Tiimi johon päädyin oli vähän erikoisessa roolissa. Muut tiimit tekivät isompia featureita, me monitoroitiin miten hommat toimivat ja fiksailtiin bugeja. Tämä oli siis n. 15v sitten eikä devops ollut niin juttu vielä. En ole nähnyt vastaavaa setuppia muualla, käytännössä jokainen tiketti oli täysin eri palveluihin / osiin ja pääosa ajasta meni muiden koodia lukiessa / ymmärtäessä ja sitten korjatessa. Mun mielestä täydellinen tapa aloittaa kun muut tiimissä olivat aika senioreita ja avuliaita.

Mut käytännössä jos haluat koodaajaksi niin ihan ensin pitäisi oppia koodaamaan. Todennäköisesti kannattaa ensimmäiseksi myös valita kieli joka on just nyt cool, esim. javascript (tai python).

Kun olet oppinut perusteet tarvitset harjoitusta jotta olisit hyödyksi. Joko löydät jotain ongelmia tarkaistavaksi, tai yrität osallistua johonkin open source proggikseen. Muista myös, että tietynlaiset työkalut kuuluu aika läheisesti koodaajille, vaikkapa versionhallinta, mut myös pilvipalvelut ja build ympäristöt. Kaikkea ei välttämättä kannata opetella kerralla.

Mun suurin onni oli saada mahdollisuus silloisella työnantajalta, ulkoa ei olisi palkattu mun tasoista. Alan vaihto voi tapauksesta riippuen tuoda myös mahdollisuuksia. Tämä toki riippuu siitä mitä olet tehnyt, mutta vanhan uran myötä sulla on jotain ymmärrystä mitä muilla koodaajilla ei ehkä ole?
Napsauta laajentaaksesi...

Kiitos tästä.Koodaajia on paljon nykyään,ei minulla mitään erikoista ole mielessä ole,haluan vain vaihtaa alaa ja koskaan ei tiedä jos joku päivä mieleen tulee jotakin ainutlaatuista.
 
Näin alanvaihtajan näkökulmasta on ollut aika kylmä meininki nyt viime aikoina. Opinnot aloitin töiden ohella korona-aikaan ja viime vuoden keväällä oli tarkoitus jo valmistua, mutta oli ongelmia löytää edes harjoittelupaikkaa ohjelmoinnin (fullstack) parista. Nyt on sitten AMK-paperit kourassa ja työtilanne tuntuu vaan menevän huonompaan suuntaan. Trainee-ohjelmiin on tullut haettua myöskin tuloksetta ja githubiin tungettu jos jonkinlaista projektia. Yksi vaihtoehto olisi hakea tietojenkäsittelytieteen maisteriohjelmaan, mutta en oikein enää tiedä kannattaako sekään. Koodaripula kieltämättä... :kahvi:
 
Jooh, harmaat ajat ovat nyt IT alalla työpaikkojen osalta. Koodaripula on yksi meemi, jos jotain niin haetaan harjoittelijaa jolta vaaditaan pari vuotta työkokemusta.
 
Folkestone sanoi:
Näin alanvaihtajan näkökulmasta on ollut aika kylmä meininki nyt viime aikoina. Opinnot aloitin töiden ohella korona-aikaan ja viime vuoden keväällä oli tarkoitus jo valmistua, mutta oli ongelmia löytää edes harjoittelupaikkaa ohjelmoinnin (fullstack) parista. Nyt on sitten AMK-paperit kourassa ja työtilanne tuntuu vaan menevän huonompaan suuntaan. Trainee-ohjelmiin on tullut haettua myöskin tuloksetta ja githubiin tungettu jos jonkinlaista projektia. Yksi vaihtoehto olisi hakea tietojenkäsittelytieteen maisteriohjelmaan, mutta en oikein enää tiedä kannattaako sekään. Koodaripula kieltämättä... :kahvi:
Napsauta laajentaaksesi...
Eiköhän koodaajista tule taas pulaa kunhan talous lähtee vetämään, maailmassa on vielä paljon digitoitavaa.

Toki jollain aikavälillä uudet työkalut varmaan tehostavat koodaamista merkittävästi, toisaalta kaikki nykyiset eivät tule vaivautumaan niitä opettelemaan.

Jos harjoituspaikkaa ei löydy miettisin kyllä maisterin opintoja, ja vielä jonkun erottavan kulman niihin (tyyliin tietoturva tms). Ollaan monesti kavereiden kanssa puhuttu siitä miten markkinatilanne valmistumisen aikaan voi muokata ihmisen käsitystä työmarkkinoista, tai antaa niin vähän vaihtoehtoja ekalle työpaikalle että joutuu sitten ponnistamaan paljon alempaa.
 
Varmaan liittyy osittain ainakin siitä, että yllättävän suuri osa koodaajista työskentelee kehityshankkeissa jotka ovat ainakin jossain määrin projektiluonteisia (tai firman johdon näkökannasta investointeja).

Siis jos vertaa vaikka johonkin automekaanikkoihin tai kirjanpitäjiin.

Näinollen kun firmoilla menee heikommin on looginen siirto ”vähentää investointeja”.
 
Olen ehkä aikaisemminkin kysynyt, mutta miten iso osa IT-bisneksestä on ollut ja on nykyään julkisen sektorin ostoja? siellähän on kovat leikkaukset päällä niin yllätä että ostavat myös vähemmän.
 
Ainakin meidän firmassa on taas haut päällä, jossa haetaan koulutusohjelman kautta uusia tekijöitä. Jos .NET/C#-koodaus kiinnostaa PK-seudulla isossa firmassa, niin mulle voi laittaa PM:ää.
 
dropadrop sanoi:
Ollaan monesti kavereiden kanssa puhuttu siitä miten markkinatilanne valmistumisen aikaan voi muokata ihmisen käsitystä työmarkkinoista, tai antaa niin vähän vaihtoehtoja ekalle työpaikalle että joutuu sitten ponnistamaan paljon alempaa.
Napsauta laajentaaksesi...
Tämä on kyllä aika armotonta arpapeliä, johon voi toki jossain määrin itse vaikuttaa viivyttelemällä. Kun itse aloitti opinnot finanssikriisin jälkeen ja heti perään iski eurokriisiä, niin näytti aika pahalta. Tuohon aikaan ei olisi huvittanut valmistua. Siinä voi helposti käydä niin, että kun tilanne alkaa parantua, niin uusi valmistuvien aalto näyttää työnantajan silmissä paremmalta kuin katveeseen valmistunut porukka.

Itse pääsin hyvässä imussa 2017, minkä jälkeenkin oli pari tosi hyvää vuotta, jolloin varmaan moni heikompikin tekijä löysi paikkansa maailmasta.
 
juhei sanoi:
Olen ehkä aikaisemminkin kysynyt, mutta miten iso osa IT-bisneksestä on ollut ja on nykyään julkisen sektorin ostoja? siellähän on kovat leikkaukset päällä niin yllätä että ostavat myös vähemmän.
Napsauta laajentaaksesi...
Suomessa kai aika suuri osa IT-alan töistä on juurikin näitä julkisen sektorin hankkeita ja "konsultointia" (eli vuokratyövoimaa). Vai olenko väärässä?

Ei pitkässä juoksussa ehkä mikään hyvä juttu. Enemmän saisi olla tuotetaloja, joilla olisi joku oma tuote jota myydä myös ulkomaille.
 
Olen huomannut taas it-alan lieveilmiön että palkataan tosi nuoria ja halvalla. Vielä 15-20 vuotta sitten oli trendi kun täyttää 55-vuotta it-alan hommat loppuivat kuin seinään.

Firmat yrittivät päästä vanhemmista tekijöistä eroon yt-(nykyinen muutos-)neuvotteluissa ja uutta työtä ei saanut. Tietenkin heillä oli korkeimmat palkat kun vuosien indeksikorotukset (näitäkin yritetään nykyään kiertää mutta se on toinen juttu…). Tähän muistaakseni tehtiin joku FILO säädös mutta en tiedä onko se enää voimassa tai noudattaako sitä yksikään firma?

Eli kun 50 napsahtaa mittariin kannattaa nämäkin asiat huomioida..valitettavasti.
 
No täällä olisi ihan kohta edessä. Oon jotenkin ajatellut että isoin uhka liittyisi siihen saanko järjestettyä yhtä hyvät synttäribileet kuin kavereilla on ollut. :D
 
Tuo "konsultti" on kyllä monessa tapauksessa niin harhaanjohtava termi, ja oikeampi sana olisi alihankkija tai vuokratyöntekijä. Kuulostaa kai seksikkäämmältä.
 
qtba sanoi:
Tämä on kyllä aika armotonta arpapeliä, johon voi toki jossain määrin itse vaikuttaa viivyttelemällä. Kun itse aloitti opinnot finanssikriisin jälkeen ja heti perään iski eurokriisiä, niin näytti aika pahalta. Tuohon aikaan ei olisi huvittanut valmistua. Siinä voi helposti käydä niin, että kun tilanne alkaa parantua, niin uusi valmistuvien aalto näyttää työnantajan silmissä paremmalta kuin katveeseen valmistunut porukka.

Itse pääsin hyvässä imussa 2017, minkä jälkeenkin oli pari tosi hyvää vuotta, jolloin varmaan moni heikompikin tekijä löysi paikkansa maailmasta.
Napsauta laajentaaksesi...
Itsellä kävi noin myös, valmistuminen 2014 mutta vasta tuossa 2017-2019 "imussa" pääsi nollakokemuksella töihin. Se oli vaan CV sähköpostiin, nopea haastattelu ja sovittiin siinä samalla aloitus seuraavalle viikolle ja sillä tiellä edelleen ollaan.
 
Samoja kokemusia.

Valmistuminen olisi ns. oikeasti ollut 2013 aikaan, jolloin aloitin myös täyspäiväisen työnhaun, mutta joka ikinen positio oli aivan kiven alla markkinatilanteesta johtuen. Erääseen entry-level koulutusta vastaavaan toimihenkilöpaikkaan oli yli 650 hakijaa.

Jatkoin siis koulussa kirjoilla enkä valmistunut, ja esiinnyin "vastavalmistuvana" lopulta melkein kaksi vuotta, kunnes 2015 tärppäsi talouden lievän elpymisen myötä oikein asiallinen työpaikka. Sitä ennen tein stintin palkatonta harjoittelua, johon kukaan ei olisi normaalissa markkinatilanteessa suostunut kirveelläkään.

Olisinko saanut työpaikan, jos olisin esiintynyt 2 vuotta työttömänä olleena? Ei ole ollenkaan varmaa. Kyllä suosittelen olemaan koulussa tiukkoina aikoina mieluummin kuin valmistuneena - ja muutenkin suosittelen sumuttamaan haastatteluissa kaikki hankalasti tarkistettavissa olevat yksityiskohdat omaksi edukseen. Siihen oppii hyvin. Myöhemmin kokeneena asiantuntijana sille ei enää ole tarvetta.

Valmistumisajalla ja sitä kautta vähän kuin syntymisvuodellakin voi olla erittäin suuri merkitys työuran näköaloihin kyllä.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi tänne.

Uutiset

Uutisia lyhyesti

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
286 115
Viestejä
4 911 695
Jäsenet
79 130
Uusin jäsen
raparperi_

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom