IT-alan työpaikat

En myöskään hiffannut aikaisemmassa, miten pilvi jeesaa VPN:ttömyydessä, jos on palveluita, jotka ei saa näkyä julkinettiin..
Ajatus ennemminkin, että palvelua ei voi käyttää ilman vahvaa tunnistautumista jolloin ihan sama vaikka osoite olis mail.google.com tai nönnöö.microsoft.com tai munhienojuttu.aws. PIlvenhän voi kyllä säädellä niin, että näkyy vain tietyille ip-osotteille tms. jos haluaa käyttää julkista pilveä ja rajoittaa mihin palvelu näkyy. Pelkkä ip rajoitus pääsynhallintana aika huono idea.

Vaikka palvelu olisi vain intrassa firman omilla servereillä ja ei näkyisi internettiin ei sen pidä toimia ilman vahvaa tunnistautumista(zero trust periaate). Zero trustin ansiosta vaikka rosmo saisi vpn:n niin on askeleita jäljellä ennen kuin rosmo pääsee apajille.

En tiedä onko muilla IT-hemmoilla sitten erilainen kokemus, aina on vanhasta tiedosta hyötyä eikä tunnu siltä että suurin osa vanhasta tiedosta on epärelevanttia uusissa hommissa?
Suurin hyöty minulle kokemuksesta oli se, että oppi oppimaan. Uudet jutut saa nopeammin haltuun kun kyseessä on toinen käyttöjärjestelmä tai kolmas ohjelmointikieli tms. Myös hyvät työtävät ja muu "meta"-tieto auttaa versus lähdet nollista tai koulunpenkiltä liikkeelle. Pahin juttu jos jumiutuu johonkin samaan hommaan missä tekee samoja asioita eikä opi uutta. 10v broilerina työtä mitä voi vain suorittaa samalla lailla päivästä toiseen ja voi olla tosi hankala lähteä täysin uuteen hommaan ellei ole työn ulkopuolella jollain tavalla pitänyt huolta oppimiskyvystä.
 
Viimeksi muokattu:
En myöskään hiffannut aikaisemmassa, miten pilvi jeesaa VPN:ttömyydessä, jos on palveluita, jotka ei saa näkyä julkinettiin..

VPN voi olla pilvessä tai pilvi VPN:ssä.

Ja pilvihän taas on vaan jonkun toisen tietokone.

Muutenkin VPN:stä puhuminen on vähän nykyään hähmästä kun sillä voidaan tarkoittaa vaikka minkälaista tunnelia.

Aplikaation E2E tietoturva on pääsääntöisesti kiinni käytettävyydestä, salauksesta, autentikoinnista ja autorisoinnista kiinni.

Jos joku aplikaatio ei itsessään tarjoa riittävällä tasolla tietoturvaa tai sitä ei haluta kaikissa aplikaatioissa ylläpitää niin VPN on yksi vaihtoehto sen lisäämiseksi.
 
Suurin hyöty minulle kokemuksesta oli se, että oppi oppimaan. Uudet jutut saa nopeammin haltuun kun kyseessä on toinen käyttöjärjestelmä tai kolmas ohjelmointikieli tms. Myös hyvät työtävät ja muu "meta"-tieto auttaa versus lähdet nollista tai koulunpenkiltä liikkeelle. Pahin juttu jos jumiutuu johonkin samaan hommaan missä tekee samoja asioita eikä opi uutta. 10v broilerina työtä mitä voi vain suorittaa samalla lailla päivästä toiseen ja voi olla tosi hankala lähteä täysin uuteen hommaan ellei ole työn ulkopuolella jollain tavalla pitänyt huolta oppimiskyvystä.

Softahommissa on aika paljon sekaisin ikään kuin domain-spesifiin bisnekseen liittyvää tietoa (asiakkaan tarpeet, kyseisen domainin avoimet spesifikaatiot, ...), jotain geneerisempää "pehmeää" osaamista (softankehitys ja siihen liittyvät prosessit, asioiden tiivistäminen ymmärrettävään muotoon, materiaalien ja tarjousten valmistelu, asioiden fasilitointi, ...) ja lopulta ihan puhdasta teknologiaosaamista (softa-arkkitehtuuri, patternit, algoritmit, teknologiat, ohjelmointikielet, ...).

Itsellä tuota domain-osaamista on kertynyt joka tehtävästä, mutta kieltämättä aika vaihtelevasti on eri työnantajien välillä on ollut hyötyä noista käteen jääneistä tiedoista ellei nyt nimenomaan operoida samojen asioiden parissa. Jotain business-spesifejä tapoja datan mallinnukselle on tullut ehkä mietittyä eri konteksteissa, mutta aika rajatusti. Näistä kahdesta jälkimmäisestä sitten on kertynyt enemmän sellaista uudelleenkäytettävää tietotaitoa joka on kaikissa myöhemmissä tehtävissä ollut hyödyllistä.
 
Mulla oli kans aikanaan pelko, että työasiat valuu liikaa vapaa-aikaan (edellisessä näin kävi) ja en sitten ottanut puhelinetua. Nyt on sitten kuultu, että työpuhelimet on sen verran tiukassa seulassa, että millä tahansa hetkellä pikaviestin XYZ saattaa tosta noin vaan poistua puhelimesta, ja sinne menee kaikki historiat perheen kanssa juttelusta yms. Lisäksi työpaikan haittaohjelmaskanneri varmaan huutais hoosiannaa vähintään muutaman kerran kuussa ihan pelkällä perusselailulla, jota itse teen. Kaksi puhelinta ja liittymää on pakollinen paha tässä melkeen.
Joku tuossa jo mainitsikin mutta itse otin puhelinedun kun mietin miksi maksaisin vielä päälle omasta liittymästä (ja luurista) jos molemmat hoituvat samalla, eikä päivystysvuoroilla tarvitse muistaa kanniskella ja latailla kahta eri puhelinta. Aiemmassa työpaikassa päivystäjällä oli erillinen yhteinen päivystyspuhelin, ja välillä päivystäjä lähti kesken lounaan hakemaan työpöydälle unohtunutta päivystyspuhelinta. Ei hyvä.

En ole toistaiseksi havainnut mitään harmitusta aiheuttavaa. Puhelimessa on vierekkäin kaksi eri profiilia, henkilökohtaisessa on mun omat äpit yms. jotka olivat aiemmassakin omassa puhelimessani, ja työpuolella on työssä tarvittavat autentikaattorit, työmeili ja -kalenteri ja muut tilpehöörit. Profiilien vaihtaminen puolin ja toisin on nopeaa.

Vain yksi SIM käytössä, sama numero säilyi ja saan sen myös taas mukaani jos ja kun luovun työpuhelimesta.

Meidän firma on niin pieni että kysyin suoraan IT-vastuuhenkilöltä että mitä kaikkea puhelimen virustutka oikein vakoilee, kertooko onko tullut katseltua pornoa ja pelattua työajalla mobiilipeliä tai käytettyä Whatsappia, mutta ei kuulemma kerro sellaisia tietoja. Valvoo vaan ettei aiheuta itselleen ja läheisilleen mitään vaaraa. Samaa kysyin myös työläppärin corporate virustutkasta, avoimesti kertoi mitä kaikkea hän sen kautta näkee ja mitä ei ja taisi ihan näyttääkin, että tietää mitä uskaltaa työkoneella tehdä.

Käsitin myös häneltä että jos työnantaja päättää etänä pyyhkiä puhelimen tyhjäksi, se vaikuttaisi vain työprofiilin puolelle eli omat äpit ja kuvat jäisivät sinne edelleen, mutta täysin satavarma en tuosta ole.

Jos nyt oikein hakemalla haen tästä työsuhdepuhelimesta haittoja:

1. Toki työnantajan vaatimat työäpit vievät hieman lisätilaa, mutta tila ei ole muutenkaan loppumassa koska en näppäile valokuvia.

2. Työnantajan virustutka vienee lisää akkua, mutta en ole toistaiseksi huomannut että akku tyhjenisi erityisen nopeasti. Suht iso akku taisikin olla, olisko 5000mAh. On ihan tarpeeksi vaikka olen laittanut latausrajoituksen max 80%:iin pidentääkseni akun elinikää (vaikka työnantajan puhelin onkin).

3. Työnantaja nuukaili datanopeudessa eli tällä SIM:llä saan "vain" 100Mbit/s. On se kuitenkin ihan tarpeeksi, mutta aiempi SIM taisi pystyä moninkertaiseen nopeuteen jos sattui olemaan hyvä päivä ja lokaatio.

Muutama kollega on ottanut erillisen työpuhelimen, maksakoot sitten omastakin liittymästä ja kantakoot kahta puhelinta kaikkialle. Yhden alkuperäinen perustelu oli just se että klo 16:00 hän lopettaa työt ja työpuhelin jää työpöydälle, mutta nyt ehkä voi olla mieli muuttunut kun hän liittyi päivystysrinkiin ja joutuu päivystysviikkoina nyt sitten kanniskelemaan kahta puhelinta kaikkialle, kauppaan, ravintolaan, vessaan, saunaan jne.
 
Meillä, ja ymmärsin että myös nbzeron tapauksessa, työnantaja rajoittaa ja kontrolloi rankasti myös puhelinetuna käytettäviä laitteita. Meilläkin firma esim. estää tiettyjä sovelluksia sekä niillä on mahdollisuus ja oikeus milloin vain tarpeelliseksi näin katsoessaan esim. tyhjentää sun luuri etänä. Tämän kun suhteuttaa siihen kuinka paljon elämä nykyään nojaa puhelimeen niin vähän hermostuttais pitää tuota ainoana laitteena jos ”siellä on koko elämä”.
No tuo kyllä kuulostaa pahalta. Eikö työnantaja tiedä mahdollisuudesta käyttää rinnakkain työ- ja henkilökohtaista profiilia, vai eikö luota siihen?
 
Viimeksi muokattu:
No tuo kyllä kuulostaa pahalta. Eikö työnantaja tiedä mahdollisuudesta käyttää rinnakkain työ- ja henkilökohtaista profiilia, vai eikö luota siihen?
Profiilit taitaa olla androidin juttuja, mulla on firmalta iphone kun vaihtoehtona oli kahdensadan nokia/hmd tai suht tuore iphone niin jäi tuo nokia ottamatta. Iphonessa ei ainakaan mitään erityisiä profiileja ole käytössä.

Jos olisin töihin mennessä tiennyt tarkkaan millaiset rajoitteet luurissa on niin olisin ottanut puhelinedun sijaan pelkän työpuhelimen, mutta nyt se on tuossa etuna kulkenut mukana kun tuli kerran otettua…
 
Profiilit taitaa olla androidin juttuja, mulla on firmalta iphone kun vaihtoehtona oli kahdensadan nokia/hmd tai suht tuore iphone niin jäi tuo nokia ottamatta. Iphonessa ei ainakaan mitään erityisiä profiileja ole käytössä.

Jos olisin töihin mennessä tiennyt tarkkaan millaiset rajoitteet luurissa on niin olisin ottanut puhelinedun sijaan pelkän työpuhelimen, mutta nyt se on tuossa etuna kulkenut mukana kun tuli kerran otettua…
Pitäisi onnistua profiilit ainakin esim. Microsoft Intune:lla iPhonessa. Ainakin ohjeiden mukaan.

Tiedätkö tarjoaako työnantajasi edes Android-puhelimille tuollaista vaihtoehtoa että puhelimen työprofiilissa on työjutut ja henk.koht. puolella kaikki muu? Jos eivät tarjoa iPhoneen niin melkein veikkaan etteivät tarjoa Androidiinkaan, ellei sitten tosiaan ole joku viritys joka jostain syystä toimii vain Androidilla.
 
Viimeksi muokattu:
Järjestelmäasiantuntijan osaaminen voi varmaan olla vähän enemmän sidottua siihen kyseiseen järjestelmään, mallia jos nyt vaikka työskentelee SAP-asiantuntijana, mutta siis eikö tuossa ollu ihan älyttömästi kaikenlaista muuta, joka kyllä siirtyy minusta ihan sujuvasti duunista toiseen? Linux-palvelimet, kuormantasaajat, varmistus- ja valvontaratkaisut, geneerinen ohjelmointi jne.

Ja ylipäänsä kokemus on kokemusta. Vanhoista jutuista ja niistä kertyneestä näkemyksestä on kyllä minusta aina jotain iloa, kun tarvii miettiä jotain uusia juttuja, eikä IT-ala ole muutenkaan suuressa osassa hommia mitään mekaanista suorittamista, kun joku työväline on opeteltu vaan enemmän luovaa ongelmanratkaisua ja muuttuvissa ympäristöissä luovimista (missä tuosta sunkin historiasta on varmasti apua).
Niin no kun nyt mietin niin onhan "järjestelmäasiantuntijuudessa" paljon sellaista josta on hyötyä monessa paikassa. Jos on vaikka joku Microsoft AD-asiantuntija tai verkkoasiantuntija niin taitaa se tietotaito sellaisenaan aika monessa paikassa kelvata, vaikka joutuisikin opettelemaan uudenlaisen palomuurin tai kytkimen/reitittimen käyttöliittymän, komentorivitulkin ja komennot. Samaa kakkaa eri paketissa, ehkä.

Ja tietty jos nykyisin osaa jotkut AWS ja/tai Azure-pilvet, kai se on haluttua asiantuntijuutta, ainakin jos se ei ole jostain 5 v takaa vaan melko tuoretta.

Jotenkin itselläni vaan on käynyt niin oudosti että uusissa työpaikoissa tuntuu että opettelen perusasioita ihan alusta. Juu Linux ja Windows on toki suht tuttuja, tietää mikä on netmask ja on tärmännyt aiemmin gittiin tai jira-tiketöintijärjestelmään, mutta muuten on mennyt että edellisessä työpaikassa muistan kysyneeni "mikä on kuormantasaaja" (kun joku epäili että nähnyt viat johtuvat kuormantasaajaongelmasta muualla), ja seuraavassa paikassa minut jos istutetaan "tuossa on nuo kolme kuormantasaajaa, sä olet nyt niistä päävastuullinen" ja paljon manuaaleja lukemalla ja esimerkkejä katsomalla homma alkaa avautua, ainakin juuri kyseiselle kuormantasaajalle.

Ongelma ei ole uuden opettelu mutta välillä miettii että opetteleeko jotain syvällisesti millä ei ole kohta mitään käyttöä, ainakaan kyseisessä firmassa? Opettelin jo ihan hikihatussa openstackin hallintaa kun firmassa oli sellainenkin käytössä eikä kukaan muu siihen niin perehtynyt ja se alkoi olla ongelma kun juuri kukaan ei osannut tehdä tarvittavia asioita, no minä niitä sitten opettelin että päästiin eteenpäin, sitten yhtäkkiä tulikin tieto että luovutaan siitä ja hei mennään ihan toiseen teknologiaan jota nyt sitten opettelen. Onneksi se tuntuu sentään olevan aika monessa paikassa käytössä, en tiedä onko esim. openstack-tietämys missään arvossa enää missään, ei hajuakaan. Onko vähän kuin osaisi Pascalia ohjelmoida.
 
No kyllähän se niin on, että eri firmoissa on eri teknologioita käytössä. Ne alla olevat ongelmat ja tavoitteet ovat kuitenkin samat, eli vaikka olisikin toinen kuormantasaaja käytössä niin silti on ehkä halu terminoida SSL’ää, jakaa kuormaa ja hallita sessioita.

Jos fokus on vain siinä softassa se voi olla turhaa. Toisaalta jos olet oppinut mitä se softa tekee opit toisen nopeasti koska se on vain työkalu.

Noin mä ainakin olen sen nähnyt, ja oman kokemuksen mukaan uusien järjestelmien oppiminen on nopeampaa mitä paremmin ymmärtää alla olevan teknologian. Ajan myötä ongelmat rupeavat näyttämään aika samanlaisilta…

Vähän kuin puutyöt. Jos mä tämmöisenä peukalo keskellä kämmentä olevana rupean miettimään miten tekisin puusta kiulun olisin ihan hukassa ja käyttäisin paljon aikaa työkalujen miettimiseen. Puuseppä taas todennäköisesti miettisi enemmän sitä itse puuta / sen syitä ja saisi siitä kiulun millä tahansa käsillä olevilla työkaluilla.
 
VPN voi olla pilvessä tai pilvi VPN:ssä.

Ja pilvihän taas on vaan jonkun toisen tietokone.

Muutenkin VPN:stä puhuminen on vähän nykyään hähmästä kun sillä voidaan tarkoittaa vaikka minkälaista tunnelia.

Aplikaation E2E tietoturva on pääsääntöisesti kiinni käytettävyydestä, salauksesta, autentikoinnista ja autorisoinnista kiinni.

Jos joku aplikaatio ei itsessään tarjoa riittävällä tasolla tietoturvaa tai sitä ei haluta kaikissa aplikaatioissa ylläpitää niin VPN on yksi vaihtoehto sen lisäämiseksi.
Joo, toi tummennettu oli itelläkin mielessä aikaimpaa kirjoittaessa.

Ja tuohon @finWeazel inkin kirjoitukseen liittyen, niin nää ratkaisuthan on tosiaan tasapainoilua käytettävyyden ja turvallisuuden välillä. Monta kertaa päivässä kun tarvii yhdistellä useampaan paikkaan, mihin tarvii aktivoida joku VPN- tmv. sovellus (näitä tietty vielä mahdollisimman monta, että on kaikilla kivaa), antaa jatkuvasti passua ja kaivaa MFA-koodia, niin toi alkaa ihan oikeasti näkymään päivän kuormituksessa, kun kaiken tekeminen on saatanan vaikeaa. Etten ihmettele, jos joku sit miettii, että voisko nää eri järjestelmien kirjautumiset hoitaa jotenkin yhdellä tunnistautumisella ja saisko vaikka joku sessiokin olla hetken aikaa elossa, mitä nyt kurkkasin, mitä tällä zero trust -politiikalla tarkoitetaan, kun ei oo ihan ominta alaa.

muoks. äh, tää kyllä leviää ihan hemmetin nopeasti, kun tosi laaja ja minusta vaikea asia.. ratkaisut varmaan riippuu niin hemmetisti kaikenlaisista asioista, ts. millaista järjestelmää, millaiseen dataan päästään, millaisia käyttäjiä (pieni devaajaporukka vs. ison konsernin kaikki winkkarikäyttäjät) jne jne.
 
Käyttääkö täällä kukaan cursorin vscodesta forkkaamaa IDEa ja AI:ta? heräs mielenkiinto tuota kohtaan kun varjon ja distance technologiesin perustaja puhui hiljattain podcastissa, että tuolla tuplaantui yritysten senioreiden työteho. Sanoi, että tekee boilerplatet todella nopeaan joiden naputteluun menisi muuten yllättävän paljon aikaa. Tästä innostuneena pöyhin hieman tuubivideoita cursorista ja vaikuttaa mielenkiintoiselta.

Käyttää "yleisiä" kielimalleja. Uniikki asia miten integroitu kielimallit osaksi IDEa ja miten tuodaan koko koodipohja kielimallin sisään ai:lla editoitavaksi.


 
^ tämäkö linkoaa sitten kaikki koodit jonnekin nettiin kielimallin kouluttamiseksi ja jos tuo jonkun projektin työkaluksi otettais, niin vähän niinku herran hallussa, missä projektin repojen koodit sen jälkeen on ja kuka niitä mahdollisesti pääsee katselemaan? t. vainoharhainen :D

Lähinnä siis koitan hahmottaa, missä tuota ihan oikeasti vois kuvitella käyttävänsä (vaikka asiakashan tuon toki loppuviimein sanois näissä konsulttiprojekteissa).
 
^ tämäkö linkoaa sitten kaikki koodit jonnekin nettiin kielimallin kouluttamiseksi ja jos tuo jonkun projektin työkaluksi otettais, niin vähän niinku herran hallussa, missä projektin repojen koodit sen jälkeen on ja kuka niitä mahdollisesti pääsee katselemaan? t. vainoharhainen :D

Lähinnä siis koitan hahmottaa, missä tuota ihan oikeasti vois kuvitella käyttävänsä (vaikka asiakashan tuon toki loppuviimein sanois näissä konsulttiprojekteissa).

Täällä aika hyvin käyty läpi, mitä tuo tekee ja miten sen saa toimimaan niin, että koodi ei lähde omalta koneelta minnekään:

 
^ tämäkö linkoaa sitten kaikki koodit jonnekin nettiin kielimallin kouluttamiseksi ja jos tuo jonkun projektin työkaluksi otettais, niin vähän niinku herran hallussa, missä projektin repojen koodit sen jälkeen on ja kuka niitä mahdollisesti pääsee katselemaan? t. vainoharhainen :D

Lähinnä siis koitan hahmottaa, missä tuota ihan oikeasti vois kuvitella käyttävänsä (vaikka asiakashan tuon toki loppuviimein sanois näissä konsulttiprojekteissa).
Tilaussivulla on kalleimmassa vaihtoehdossa yritys ja privacy juttua mainittu. Riippuu varmaan käytetystä kielimallista mihin datat päätyy tai ei päädy tyyliin openai o1 kyselyt cursorin kautta versus claude-sonnet 3.5 malli.

----

Otin omaan käyttöön cursorin aikaisemman viestin lähettämisen jälkeen. Pari tuntia testannut c++ ja python kanssa. Todella vakuuttava ajansäästäjä ainakin bulkkihommiin ja simppeleiden metodien generointiin/refaktorointiin/kommentointiin/testien luontiin.

Testasin yhteen python skriptiin "siivoa ja tee tehokkaampi skriptistä". Hyvin rusautti paremman ja dokumentoidun version ulos. Antoi kivan summauksen mitä muutettiin ja miksi versus että olis pitänyt diffillä yrittää spotata kaikki erot ja mietti miksi teki muutokset.

Näillä testeillä olen aika vakuuttunut, että ai avustettu koodaus on tulevaisuus. Vähän kuin pariohjelmoinnin hyvät puolet ilman, että ihminen hengittää niskaan. Hyvä integraatio cursorissa siihen miten kyselyt ja koodigenerointi/muutokset tapahtuvat ide:n sisällä luonnollisella tavalla versus joku copy/paste webbisivulle ja takaisin(chatgpt).
 
Viimeksi muokattu:
Onko tuo cursor jotenkin selvästi parempi kuin esim IntelliJ IDEA:n copilot plugari?
copilot plugari mulla jäänyt testaamatta. Cursorin ja plugarin välillä kun tein valintaa niin päädyin cursoriin kun sen tekijöillä on yritystä tehdä työkalu "alusta lähtien" mihin ai on integroitu mukaan(forkattu vscode==syvempi integraatio eikä pelkkä plugini). Ehkä molemmat ai-avustimet viime kädessä törmää samoihin kielimallien rajotteisiin ettei yksi tai toinen välttämättä tee mitään sellaista mitä toinen ei osaisi. Se tapa millä viedään konteksti kielimalliin sisään ja saadaan vastaus ulos voi olla cursorissa vähäkitkaisempi käyttää.
 
Tuo copilot integraatio on kyllä tehty hyvin VSC:ssa, tarjoilee koodiehdotuksia ihan lennosta vähän samaan tapaan kuin perinteisemmät autocompletet. Vastaavasti voi vaikka alkaa kirjoittaa kommenttia funktioille ja ehdotettu kommentti tulee tilalle. Myös sellainen chat-prompti löytyy jos haluaa eksplisiittisemmin kysellä jotain, tai tehdä jotain few-shot tyyppisiä targetoidumpia prompteja.
 
Tuo copilot integraatio on kyllä tehty hyvin VSC:ssa, tarjoilee koodiehdotuksia ihan lennosta vähän samaan tapaan kuin perinteisemmät autocompletet. Vastaavasti voi vaikka alkaa kirjoittaa kommenttia funktioille ja ehdotettu kommentti tulee tilalle. Myös sellainen chat-prompti löytyy jos haluaa eksplisiittisemmin kysellä jotain, tai tehdä jotain few-shot tyyppisiä targetoidumpia prompteja.
Näin se tosiaan IDEA:ssakin toimii. Parhaimmillaan se on juuri perus boilerplatessa ja refaktoroinneissa kun saan tehtyä jopa satojen rivien muutokset alle minuutiisa (+tietty tuloksen läpikäynti). Chat prompteja on kahdenlaisia, yksi geneerinen ja toinen jolla on konteksti valmiina jos sen klikkaa auki rivin gutterista.
 
Tilaussivulla on kalleimmassa vaihtoehdossa yritys ja privacy juttua mainittu. Riippuu varmaan käytetystä kielimallista mihin datat päätyy tai ei päädy tyyliin openai o1 kyselyt cursorin kautta versus claude-sonnet 3.5 malli.
Niin tuota aikaisempaa linkkiä katsomalla ei tule todennäköisesti kyseeseen noissa meikäläisen työjutuissa, jos "sees code data" on privacy modekin päällä:

* AWS
* OpenAI
* Google (Vertex API)
* Anthropic
* Fireworks

Eli tota koodia lähetellään sellaisenaan vähän sinne sun tänne ja mistä tuosta oikeasti tiedät, kuka siihen pääsee käsiksi ja miten. Kovasti toki täsmentävät, että koodia ei tallenneta heidän tai kumppaniensa servereille.

Kotiprojekteihin varmaan nasta vehje ja vois itekin jossain välissä testata, jos jossain välissä taas jaksais jotain kotiprojektia veivata.
 
Kotiprojekteihin varmaan nasta vehje ja vois itekin jossain välissä testata, jos jossain välissä taas jaksais jotain kotiprojektia veivata.
Kyllä tuota (suomalaisetkin)firmat käyttää. Otin testiin kun varjon ja distance technologiesin perustaja podcastissa mainitsi cursorin tuplanneen sennujen työtehon. Helppo uskoa kokeilun jälkeen.

Se minne data menee riippuu käytetystä kielimallista. Paranoidi rajaa lokaaliajoon ja/tai on prem pilveen. Tosin openai:n o1 on kova,... tehokkaat syö tehottomat globaalissa kisassa.
 
Väitteitä työtehon tuplaamisesta en kyllä ihan helpolla niele. Tarkottaisi että kahden viikon sprintin voisi lyhentää nyt viikkoon ja saada samat asiat tehtyä, en usko. Ehkä mekaaniseen koodin kirjoittamiseen mennyt aika on puoliintunut, mutta kehittäjän työhön kuuluu paljon muutakin.
 
Kyllä tuota (suomalaisetkin)firmat käyttää. Otin testiin kun varjon ja distance technologiesin perustaja podcastissa mainitsi cursorin tuplanneen sennujen työtehon. Helppo uskoa kokeilun jälkeen.

Se minne data menee riippuu käytetystä kielimallista. Paranoidi rajaa lokaaliajoon ja/tai on prem pilveen. Tosin openai:n o1 on kova,... tehokkaat syö tehottomat globaalissa kisassa.
Joo, mutta mua hämmästyttää suuresti, jos sitä ei ihan oikeasti mietitä, mihin ne firman koodit oikein ammutaan noiden työkalujen hyötyjen varjolla. Näissä turvallisuuskriittisissä julkkarihommissa, joita ite oon viime vuodet tehnyt, ei tule takuulla kyseeseen, kun lyöt asiakkaalle listan, että ois tuommonen kiva AI-työkalu ja tuonne kaikkialle menee projektin koodit, eikä oikein tiedä, kuka niitä näkee :D

Ja jos senioreiden työteho tuplaantuu sillä, että boilerplatet saa kielimallilta, niin ottaisin suolalla (tai ainakin itteä mietityttää, mitä noissa firmoissa tehdään), kun siihenhän aikaa oikeasti menee, kun mietitään, mitä pitäs tehdä ja miten. Ja katotaan sen toiminnan laadun perään. Koodin kirjoittaminen on nopeaa melkein millä tavalla tahansa, jos on selvää, mitä pitää tehdä.
 
Joo, mutta mua hämmästyttää suuresti, jos sitä ei ihan oikeasti mietitä, mihin ne firman koodit oikein ammutaan noiden työkalujen hyötyjen varjolla. Näissä turvallisuuskriittisissä julkkarihommissa, joita ite oon viime vuodet tehnyt, ei tule takuulla kyseeseen, kun lyöt asiakkaalle listan, että ois tuommonen kiva kielimalli ja tuonne kaikkialle menee projektin koodit, eikä oikein tiedä, kuka niitä näkee :D

Jos senioreiden työteho tuplaantuu sillä, että boilerplatet saa kielimallilta, niin ottaisin suolalla (tai ainakin itteä mietityttää, mitä noissa firmoissa tehdään), kun siihenhän aikaa oikeasti menee, kun mietitään, mitä pitäs tehdä ja miten. Ja katotaan sen toiminnan laadun perään. Koodin kirjoittaminen on nopeaa melkein millä tavalla tahansa, jos on selvää, mitä pitää tehdä.
Mua hämmentää se, että työkalu kalleimmassa versiossa tarjoaa privacy asiat ja ne tyrmätään perehtymättä. Olen kauan sitten jutellut sen varjon perustajan kanssa useamman kerran. Fiksu tyyppi, en usko että puhuu paskaa ja oma kokemus tältä aamulta puoltaa työtehon lisääntymistä.
 
Mua hämmentää se, että työkalu kalleimmassa versiossa tarjoaa privacy asiat ja ne tyrmätään perehtymättä. Olen kauan sitten jutellut sen varjon perustajan kanssa useamman kerran. Fiksu tyyppi, en usko että puhuu paskaa ja oma kokemus tältä aamulta puoltaa työtehon lisääntymistä.
No missä siellä on jotain muuta tuosta, mihin koodit menee, kuin mitä tuolla Security-sivulla on? Mitään tunnareita en jaksa tuonne alkaa tekemään.

Lokaalit kielimallit alkaa olemaan joo ihan validi ratkaisu, jos on niin iso talo, että on ollut mahis sellainen kouluttaa ja löytyy infrat sen tarjoamiselle, mutta muuten ei tule minusta kyseeseen monessa projektissa.

Ja edelleen: joku devaaja saa sen geneerisen taskin eteensä, niin siihen se aika minusta menee, kun funtsitaan mitä tässä halutaan tehtävän, miten se kannattaa tehdä ja lopuksi (tai aluksi), miten se kannattaa testata ja millä logiikalla. Kovin ylimalkaisella laputtamisella saattaa vielä joutua konsultoimaan määrittelijää ja mahdollisesti paikkaamaan edellisiä toteutuksia, ennen kuin pääsee lappuunsa käsiksi. muoks. tai joku seniori varmaan voi joutua tekemään sen koko määrittelytyön ensin.

Jos tuohon saa jotain geneeristä kontrolleristubia kielimallilta tai jotain muuta luokkarunkoa, niin tuo on aikas pieni osa tota kokonaisuutta. Mukava kyllä saada kaikki boilerplate mahdollisimman helposti, että voi keskittää energiansa sit olennaiseen.
 
No missä siellä on jotain muuta tuosta, mihin koodit menee, kuin mitä tuolla Security-sivulla on? Mitään tunnareita en jaksa tuonne alkaa tekemään.

Lokaalit kielimallit alkaa olemaan joo ihan validi ratkaisu, jos on niin iso talo, että on ollut mahis sellainen kouluttaa ja löytyy infrat sen tarjoamiselle, mutta muuten ei tule minusta kyseeseen monessa projektissa.

Ja edelleen: joku devaaja saa sen geneerisen taskin eteensä, niin siihen se aika minusta menee, kun funtsitaan mitä tässä halutaan tehtävän, miten se kannattaa tehdä ja lopuksi (tai aluksi), miten se kannattaa testata ja millä logiikalla. Kovin ylimalkaisella laputtamisella saattaa vielä joutua konsultoimaan määrittelijää ja mahdollisesti paikkaamaan edellisiä toteutuksia, ennen kuin pääsee lappuunsa käsiksi. muoks. tai joku seniori varmaan voi joutua tekemään sen koko määrittelytyön ensin.

Jos tuohon saa jotain geneeristä kontrolleristubia kielimallilta tai jotain muuta luokkarunkoa, niin tuo on aikas pieni osa tota kokonaisuutta. Mukava kyllä saada kaikki boilerplate mahdollisimman helposti, että voi keskittää energiansa sit olennaiseen.
Varmaan yks mahdollisuus tehdä privaattipilvi joskin sillon osa kielimalleista on no can do.

Yksikkötestien toteuttaminen, refaktorointi/koodin siistiminen&dokumentointi, algoritmin x toteutus kuvauksesta jne.
 
Näillä testeillä olen aika vakuuttunut, että ai avustettu koodaus on tulevaisuus.
Olen itselle hionut Copilot + Claude + ChatGTP yhdistelmän täydelliseksi, ajattelin aluksi, että nämähän on aivan paskoja, mutta kun oppi kikat pelottavan hyviä työkaluja. Hirvittää mitä alalle tulee tapahtumaan, tykkään naputella koodia ja nyt jo alkaa olla päiviä missä en kirjoita juuri muuta kuin ohjeita tekoälylle. Ehkä tulevaisuudessa koodari tarkoittaakin vain jotain tekoälyn ohjeistajaa.
 
Voisi hyvinkin uskoa johonkin 20-30% tehostumiseen, mutta 100 pinnaa on vähän liikaa. Viime kädessä tämän pitäisi keskipitkällä aikavälillä näkyä valtion softahankkeiden hintojen alentumisena kunhan konsulttikenttä saturoituu kompetentista väestä näiden työkalujen kontekstissa.

Hyvä tässä on se, että nämä kielimallit soveltuu aika moneen muuhunkin kuin pelkästään koodin generointiin. Itse töissä isossa korporaatiossa jossa on käytössä useampia eri työtä tehostavia sisäisiä kielimalleja, joita tulee ihan viikottain käytettyä.
 
Olen itselle hionut Copilot + Claude + ChatGTP yhdistelmän täydelliseksi, ajattelin aluksi, että nämähän on aivan paskoja, mutta kun oppi kikat pelottavan hyviä työkaluja. Hirvittää mitä alalle tulee tapahtumaan, tykkään naputella koodia ja nyt jo alkaa olla päiviä missä en kirjoita juuri muuta kuin ohjeita tekoälylle. Ehkä tulevaisuudessa koodari tarkoittaakin vain jotain tekoälyn ohjeistajaa.
omanlaisensa tech lead positio tuo ai:n ohjeistaminen.
 
Niin nytkö siis ollaan uudestaan sitä mieltä, että prompt engineer on se tulevaisuuden koodari ja muuta ei tarvii tehdä kuin käskyttää AI:ta? Eikö tuo vähän jo käyty läpi kertaalleen :D

Ja siis oikeasti minusta toi koodin tai jonkun algoritmin kirjoittaminen ei ole se vaikea asia, vaan sen määrittäminen, mitä kannattaa tehdä ja miten. Tai ihan jo se, että saat asiakkaalta jotenkin pihalle sen, mitä heille tehtävän softan kuuluisi missäkin tilanteessa tehdä. Jos määrittelyt on selkeitä, on homma jo melko suoraviivaista jotain veemäisiä koodattavia juttuja lukuunottamatta.

Kaikki alustaan liittyvät jutut on minusta myös tuollaisen koodigeneraattorin ulkopuolella, ts. millaisella arkkitehtuurilla jotain systeemiä kannattaa ajaa ja missä, miten hallitaan infran kustannukset, miten järjestetään tietoturva, miten lokitetaan, miten valvotaan, miten skaalaudutaan ja niin edelleen. Sitä vähän tsekkailin, saako mistään valmista kuvaa, jos antais infrakoodin jollekin työkalulle (AWS-pilvestä), mutta ainoa validin oloinen vehje (Datadogin Cloudcraft) ois halunnu pääsyn täysin lukuoikeuksin projektin tileille, niin jäi testaamatta. Ja noikin datat ois sitten pilvessä jenkkiregioonassa.
 
Viimeksi muokattu:
Niin nytkö siis ollaan uudestaan sitä mieltä, että prompt engineer on se tulevaisuuden koodari ja muuta ei tarvii tehdä kuin käskyttää AI:ta? Eikö tuo vähän jo kertaalleen käyty jo läpi :D
Copilotit ja avustimet kehittyy aika hurjalla vauhdilla. Kannattaa vaikka se cursor testaa avoimin mielin. Sitten miettii missä oltiin 2v sitten ja missä ollaan 5v päästä
 
Copilotit ja avustimet kehittyy aika hurjalla vauhdilla. Kannattaa vaikka se cursor testaa avoimin mielin. Sitten miettii missä oltiin 2v sitten ja missä ollaan 5v päästä
Ei mulla ole ongelmaa testata noita johonkin kotiprojektiin, mutta todellisuus on vaan toistaiseksi se, ettei noita voi käyttää missään mun työjutuissa.

Julkkaripuolihan sai kohtuu hiljattain selkeytettyä (ja minusta vähän myös löysennettyä) pilviturvakriteereitään, mutta en tiedä millä mallilla on mietinnät näiden AI-työkalujen käytöstä vai onko vielä millään mallilla.
 
Ei mulla ole ongelmaa testata noita johonkin kotiprojektiin, mutta todellisuus on vaan toistaiseksi se, ettei noita voi käyttää missään mun työjutuissa.

Julkkaripuolihan sai kohtuu hiljattain selkeytettyä (ja minusta vähän myös löysennettyä) pilviturvakriteereitään, mutta en tiedä millä mallilla on mietinnät näiden AI-työkalujen käytöstä vai onko vielä millään mallilla.
Sun työjutut ei kuitenkaan ole sama kuin kaikkien muiden työt tai kaikkien muiden koodit. En lähtis n=1 ja kokeilematta setillä tuomitsemaan. Nimimerkillä aamun puuhastelin cursorilla.
 
Sun työjutut ei kuitenkaan ole sama kuin kaikkien muiden työt tai kaikkien muiden koodit. En lähtis n=1 ja kokeilematta setillä tuomitsemaan. Nimimerkillä aamun puuhastelin cursorilla.
No olenko minä kieltänyt ketään käyttämästä noita, jos se mahdollista on? :D Vai mitä nää nyt oikein meinaat? Lähinnä kritiikki ollut siihen kohdistuen, että noi ei ole ihan ongelmattomia tai kaikkialla mahdollisia käyttää.

Ja siis en nyt tarkoita olla mulkku, mutta siitä, että sinä testailit aamupäivällä kotona vähän pythonilla ja vaikutti hyvältä, on vähän vielä matkaa siihen, että jokaisen devaustiimin työteho ampuu pilviin tuolla Cursorilla, kun tosiaan ne oikeasti vaikeat ja aikaavievät asiat on noita edellisiä, eikä se koodin kirjoittelu.

Mut taitaa mennä sellaisille raiteille, että turha lienee meikäläisen jatkaa enempää.
 
Sun työjutut ei kuitenkaan ole sama kuin kaikkien muiden työt tai kaikkien muiden koodit. En lähtis n=1 ja kokeilematta setillä tuomitsemaan. Nimimerkillä aamun puuhastelin cursorilla.
Komppaan pappatechiä tässä, kyllä se on työnantajan intresseissä päättää siitä mitä tämänkaltaisia työkaluja sallitaan käytettävän softankehityksessä. Aika nihkeä jos ne firman sisäiset salaisuudet valuvat johonkin pilveen.

Oma fiilis on se että jos kotona koodaan jotain niin genAI hommien efektiivinen tehokkuus on korkeampi kuin työkontekstissa, koska ei ole vastaavaa tarvetta kehitysprosessin edellyttämille stepeille vaan tekeminen voi olla pelkkää adhoc koodausta.

Äkkiä aikaa kuluu muuhunkin kun pitää olla test planit, spesifikaatiot, arkkitehtuurikuvat ja niin edelleen. Siihen vielä ympärille sopiva määrä jotain legacya jonka asettamien rajoitteiden puitteissa pitää toimia.

Pitäisikin kokeilla osaako Copilot tehostaa PlantUMLin kirjoittamista, äkkiseltään en muista että olisi ehdotellut mitään.
 
Voisi hyvinkin uskoa johonkin 20-30% tehostumiseen, mutta 100 pinnaa on vähän liikaa. Viime kädessä tämän pitäisi keskipitkällä aikavälillä näkyä valtion softahankkeiden hintojen alentumisena kunhan konsulttikenttä saturoituu kompetentista väestä näiden työkalujen kontekstissa.
Varmastikin riippuu paljon koodausprojektin luonteesta(meneekö edes suurin osa ajasta koodaukseen,...) ja tekijöistä miten tehostuu tai ei tehostu. Jos on paljon uutta mihin tarvii boiler platea joista iso osa on yksikkötestiä niin helppo uskoa tuplaan. Jos on joku megalomaanisen kokoinen sekava koodiviidakko niin ai saattaa olla vain hidaste jos/kun se ei tiedä/tajua koodipohjan sudenkuoppia.

Linkki tuplaantumiseen yhden startupin osalta. En jaksa etsiä tarkkaa kohtaa, mutta ylipäänsä noin mielenkiintoinen podcasti startupin pyörittämisestä josta sivuraide ai ja työteho ja miten se vaikutti aikatauluihin erittäin positiivisesti.
 
Viimeksi muokattu:
Niin nytkö siis ollaan uudestaan sitä mieltä, että prompt engineer on se tulevaisuuden koodari ja muuta ei tarvii tehdä kuin käskyttää AI:ta? Eikö tuo vähän jo käyty läpi kertaalleen :D
Minä ainakaan en ole tuommoista tarkoittanut, visioni on, että se koodin naputtelu jää suurimmaksi osaksi pois ja ihminen yhä suunnittelee. Oletko ikinä ajatellut, että tämä olisi paljon nopeampaa jos voisit siirtää koodit päästäsi koneelle? Parhaimmillaan noita työkaluja käyttäessä tuntunut kuin se olisi muuttunut todellisuudeksi. Isku tulee siis lähinnä (bulkkia tuottaville) rivikoodareille, mihin heitä tarvii, jos pieni prompt engineerien joukko tekee saman?

On tietysti mahdotonta sanoa miten nuo työkalut kehittyy, ehkä jämähtävät nykyiselle tasolle, mutta olisi sekin jo huomattava boosti jos ja kun noita opitaan kunnolla hyödyntämään, mitä olen lukenut keskusteluja moni ei näytä osaavan käyttää optimaalisesti ja siksi pitää niitä surkeina.
 
Minä ainakaan en ole tuommoista tarkoittanut, visioni on, että se koodin naputtelu jää suurimmaksi osaksi pois ja ihminen yhä suunnittelee. Oletko ikinä ajatellut, että tämä olisi paljon nopeampaa jos voisit siirtää koodit päästäsi koneelle? Parhaimmillaan noita työkaluja käyttäessä tuntunut kuin se olisi muuttunut todellisuudeksi. Isku tulee siis lähinnä (bulkkia tuottaville) rivikoodareille, mihin heitä tarvii, jos pieni prompt engineerien joukko tekee saman?

On tietysti mahdotonta sanoa miten nuo työkalut kehittyy, ehkä jämähtävät nykyiselle tasolle, mutta olisi sekin jo huomattava boosti jos ja kun noita opitaan kunnolla hyödyntämään, mitä olen lukenut keskusteluja moni ei näytä osaavan käyttää optimaalisesti ja siksi pitää niitä surkeina.
Niin, en tiedä mitä meinaat tuolla "siirtää koodit päästäsi koneelle", koska ei AI-työkalu tiedä, miten joku osaava koodari haluaa jonkun jutun koodata. Enkä tiedä, miksi jotain simppeleitä luokkia tai funktioita lähteä AI:ltä kyselemään ja korjaamaan sen tuotoksia, kun ne kirjoittaa nopeammin ite, kun tietää, mitä haluaa. Geneerisissä yksikkötesteissä oon vakuuttuneempi, että joku IDE:en upotettu autogenerointi / ehdotukset jeesaa, kun ite logiikka on valmiina ja kenties jotain vastaavaa toteutustakin jo koodipohjassa. IntelliJ IDEA:han toimiikin jo vähän tällai (Ultimate ilman sitä AI assistanttia) ja nopeuttaa kyllä esim. geneerisiä logger-kutsujen tai yksikkötestien asserttien kirjoituksia ihan kivasti.

Ja prompt engineerinhän on minusta oltava kyllä koodari tai hommasta ei tule mitään. Ei sillai voi tehdä softaa, että kysellään generaattorilta koodia tai testejä koodille, eikä tajuta, mitä ne oikeasti tekee tai mitä vaikutuksia niillä on kokonaisuuteen.

Voi näitä tulevaisuuden visioita maalailla ja joku startup-pöhinä on varmaan sellaista, missä näistä AI-kikkareista voi ollakin enemmän iloa heti nyt, jos pitää saada jonkinlaista MVP:tä aikaan mahdollisimman nopsaan teknisestä velasta huolimatta, mutta siis vaikea minusta on vielä nähdä mitään älyttömiä tuottavuusloikkia, kun, toistaen itteäni, ei sen bulkkikoodin tuottaminen ole asia, mihin aikaa menee, vaan kaikkeen tuohon muuhun, että tehdään oikeita juttuja ja että se palapeli pysyy fiksusti kasassa. Ja kun noita ei vaan voi kaikissa projekteissa edes käyttää :D
 
Isku tulee siis lähinnä (bulkkia tuottaville) rivikoodareille, mihin heitä tarvii, jos pieni prompt engineerien joukko tekee saman?
Eiköhän ne Prompt Engineerit (hyvä termi) ole sitten entisiä koodareita tai arkkitehteja. En olisi vielä huolissani. Kymmenen+ vuoden päästä koodarien paikat kyllä voivat vähentyä, kehitys kehittyy.
 
Niin, en tiedä mitä meinaat tuolla "siirtää koodit päästäsi koneelle", koska ei AI-työkalu tiedä, miten joku osaava koodari haluaa jonkun jutun koodata. Enkä tiedä, miksi jotain simppeleitä luokkia tai funktioita lähteä AI:ltä kyselemään ja korjaamaan sen tuotoksia, kun ne kirjoittaa nopeammin ite, kun tietää, mitä haluaa. Geneerisissä yksikkötesteissä oon vakuuttuneempi, että joku IDE:en upotettu autogenerointi / ehdotukset jeesaa, kun ite logiikka on valmiina ja kenties jotain vastaavaa toteutustakin jo koodipohjassa. IntelliJ IDEA:han toimiikin jo vähän tällai (Ultimate ilman sitä AI assistanttia) ja nopeuttaa kyllä esim. geneerisiä logger-kutsujen tai yksikkötestien asserttien kirjoituksia ihan kivasti.

Ja prompt engineerinhän on minusta oltava kyllä koodari tai hommasta ei tule mitään. Ei sillai voi tehdä softaa, että kysellään generaattorilta koodia tai testejä koodille, eikä tajuta, mitä ne oikeasti tekee tai mitä vaikutuksia niillä on kokonaisuuteen.

Voi näitä tulevaisuuden visioita maalailla ja joku startup-pöhinä on varmaan sellaista, missä näistä AI-kikkareista voi ollakin enemmän iloa heti nyt, jos pitää saada jonkinlaista MVP:tä aikaan mahdollisimman nopsaan teknisestä velasta huolimatta, mutta siis vaikea minusta on vielä nähdä mitään älyttömiä tuottavuusloikkia, kun, toistaen itteäni, ei sen bulkkikoodin tuottaminen ole asia, mihin aikaa menee, vaan kaikkeen tuohon muuhun, että tehdään oikeita juttuja ja että se palapeli pysyy fiksusti kasassa. Ja kun noita ei vaan voi kaikissa projekteissa edes käyttää :D
Näille työkaluille, tällä hetkellä esim. Cursorille, kannattaa kyllä antaa ihan oikeasti mahdollisuus. Ne ei rajoitu mihinkään startup-pöhinän aloitteleviin firmoihin, tai MVP-kötöstyksien tekoon, vaan niillä saa oikeastikin laadukasta jälkeä aikaiseksi. Nykyisin ei enää olla rajoittuneita yksinkertaisimpiin luokkiin ja metodeihin. Ja väitän että enemmän ne junnukoodarit sitä teknistä velkaa taakseen jättää. Jos perustaa mielikuvansa esim. johonkin copilotin aiempiin versioihin, niin kannattaa päivittää niitä mielikuvia ja kokeilla rohkeasti uusia työkaluja.

Cursor tai mikään muukaan ei vielä korvaa senioridevaajaa millään, mutta se vastaa helposti paria junnukoodaria, ja tuottaa monissa tehtävissä parempilaatuista koodia, murto-osassa ajasta. Sen sijaan että sennuna ohjeistaisit junnuja tekemään asioita, saat tehtyä ohjeen nopeammin ja valmiin tuotoksen eteesi "heti". Ja kyllä, siihen tuotokseen voi pyytää muutoksia tai tehdä ne itse, aivan kuten niiden junnujenkin kohdalla.

Vielä on jäänyt epäselväksi että missä projekteissa esim. Cursorin enterprise lisenssiä ei voi käyttää, kun siinä on nimenomaan huolehdittu siitä ettei koodit vuoda opetusaineistoon yms. Ehkä jos kehitys tehdään eristetyssä tilassa, minne ei tule internetiä ja puhelimetkin kerätään devaajilta jotta mikään/kukaan ei pääse vakoilemaan ilman fyysistä pääsyä tilaan.
 
Vielä on jäänyt epäselväksi että missä projekteissa esim. Cursorin enterprise lisenssiä ei voi käyttää, kun siinä on nimenomaan huolehdittu siitä ettei koodit vuoda opetusaineistoon yms. Ehkä jos kehitys tehdään eristetyssä tilassa, minne ei tule internetiä ja puhelimetkin kerätään devaajilta jotta mikään/kukaan ei pääse vakoilemaan ilman fyysistä pääsyä tilaan.
Onko tuo enterprise lisenssi nyt jotain muuta, mitä tuolla niiden Security -sivulla sanotaan? Tuolla lukee, että privacy moodikin päällä noita koodeja lähetellään sellaisenaan useampaan paikkaan. Joo luvataan, ettei tallenneta mihinkään, mutta silti lähetetään ja mitään kontrollia ei ole siihen, kuka niihin pääsis sit halutessaan käsiksi.

Ja varmasti annan mahdollisuuden, jos projekti sallii, mutta ei oo ihan heti näköpiirissä. Missä projekteissa ei vois käyttää, niin ääriesimerkki varmaan valtion turvallisuusverkoissa asuvat softat, joissa tekemisen malli on muutenkin hyvin omanlaisensa. Ja tosiaan ihmettelen, jos firmoja ei muutenkin kiinnostais, mihin firman softakoodeja ammutaan näiden AI assistanttien myötä..
 
Digialta ”historian paras kolmas neljännes” ja yli 5% orgaaninen kasvu. On taas sellainen aika markkinoilla että jyvät erottuvat akanoista. Osa it-yrityksistä joutuu jopa irtisanomaan.
 
Menköön nyt omaan viestiinsä, mutta sekin on pois se prompti-ihmisen muista hommista, jos tarvii käskyttää AI:ta, muokkailla sen tuotoksia ja valvoa laatua. Versus, että voit ulkoistaa tuon tekemisen kokonaan muille.

Ne pari junnuakin kehittyy ja voi katselmoida toistensa koodeja, niin tän seniorin ei tarvis olla ite kiinni kolmen ihmisen hommissa. Yhdellä ihmisellä kuiten rajallinen kapasiteetti tehdä hommia ja se ei oo montaa tuntia päivässä, kun pystyy tekeen oikeasti keskittyneesti ja hyvällä energialla hommia.
 
Viimeksi muokattu:
.Yhdellä ihmisellä kuiten rajallinen kapasiteetti tehdä hommia ja se ei oo montaa tuntia päivässä, kun pystyy tekeen oikeasti keskittyneesti ja hyvällä energialla hommia.
Muualla kuin tekevässä portaassa on vielä monessa paikkaa käsitys että koodari tekee 7,5 tuntia tehokasta koodaamista päivässä. Ainakin konsultti kun siitä sille maksetaan. Ajatustyöstä ei makseta.
 
On se mielestäni aika selvää ettei tekoälytyökalujen antama tuottavuusboosti skaalaudu rajattomasti, vaikka ne kehittyisi miten. Eli että esim. viikon hommat saisi tehtyä päivässä. Tehokasta työaikaa on päivässä vaan liian vähän siihen, ja siitäkin ajasta vain osa on sellaista työtä jota tekoäly ylipäätään voi tehostaa.
 
On se mielestäni aika selvää ettei tekoälytyökalujen antama tuottavuusboosti skaalaudu rajattomasti, vaikka ne kehittyisi miten. Eli että esim. viikon hommat saisi tehtyä päivässä. Tehokasta työaikaa on päivässä vaan liian vähän siihen, ja siitäkin ajasta vain osa on sellaista työtä jota tekoäly ylipäätään voi tehostaa.
Miksi sen pitäisi skaalautua rajattomasti? Miksei riitä että se antaa sen X kymmentä tai sataa % lisää työtehoa?

Ei tekoäly niitä töitä ole vielä keneltäkään viemässä. Sen sijaan, ne työt vie ne henkilöt jotka osaa käyttää työkaluja, oli kyse sitten softasta ja AI-avusteisesta koodaamisesta, taikka talonrakentamisesta ja paineilmanaulaimesta.
 
Olen varmaan täysin väärällä alalla, vaikka työhistoriaa koodauksen parissa on kertynyt jo useita vuosia. En ole missään vaiheessa oppinut kunnolla käyttämään noita AI-avusteisia välineitä, enkä varmaan opikaan.

Tässä on jotain samaa kuin siinä, kun toiset voimallisesti puhuvat kymmensormijärjestelmän puolesta, koska silloin koodaaminen on nopeampaa. Itselleni se kirjoitusnopeus ei ole koskaan ollut mikään merkittävä kynnyskysymys tuottavuudessa. Kyllä, toisinaan sitä boilerplatea on vähän isompi määrä kirjoitettavana, ja silloin homman automatisointi voisi olla ihan mielekästä. Mutta loppujen lopuksi tähän kuluva työaika on ihan pähkinöitä. Paljon enemmän jumitan sen "ei-boilerplate"-koodin kanssa, koska en ole edes varma, miten asia pitäisi toteuttaa.

Jollain tavalla itselleni se boilerplaten kirjoittaminen auttaa siihen ajatusprosessiin uppoutumiseen. Vähän samalla tavalla olen työstänyt matematiikkaakin. Käteen täytyy saada kynä ja paperia, jotta voin pyöritellä sitä ongelmaa ympäri eri tavoin, kirjoittaa yhtälöitä ja piirrellä kuvaajia, jotta pääsen kiinni siihen ongelman ratkaisuun. Todella harvoin se ongelma on niin ilmeinen, että tehtävä olisi ratkaistu, jos vain osaisin piirrellä niitä symboleita paperille nopeammin. Ja koodaamisen kanssa on ihan sama juttu. Boilerplaten kirjoittamisessa on jotain samaa kuin sen matemaattisen ongelman auki kirjoittamisessa. Mutta ehkä tässä vaan jotenkin näkyy se ajattelun nopeus. Itse olen ollut aina hidasälyinen kaveri, jolla kestää aikaa kirjoittaa se algoritmi tai vastaava, mutta ehkä sitten joustavuus ja kaikenlaiset yhteistyökyvyt ovat paikanneet niitä hitaita hoksottimia. Voi kylläkin olla, että tulevaisuudessa ero Copilotia ja Cursoria käyttäviin koodaajiin kasvaa liian suureksi ja joudun etsimään muita töitä.

Mutta hulluinta on, etten edes osaa käyttää noita chatteja kunnolla, vaikka olen opiskellutkin kieliteknologiaa ja ymmärrän jotain kielimallien tietojenkäsittelytieteellisestä perustasta. Vähän aikaa sitten en jaksanut perehtyä erään kirjaston käyttöön kovin syvällisesti, joten kysäisin Bingin Chatilta, miten sitä käytetään. Sain muutaman rivin ohjeet, jotka olivat ihan päin helvettiä. Loppujen lopuksi jouduin kaivelemaan itse ne asiat kuitenkin sieltä dokumenteista, mutta en saanut Bingiä tajuamaan ongelmaa, vaikka perusteellisesti selitin, missä se tekee virheen. Se korjasi omaa aiempaa vastausta aina uudelleen niillä virheillä, jotka se oli tehnyt jo aiemmin. Tuossa ehkä ongelmana oli, että se kirjaston käyttötapa, jota tavoittelin, oli aika uusi, ja siitä oli todella vähän esimerkkejä missään. Esim. Stackoverflow kumisi tyhjyyttään, ja jouduin jonkin verran soveltamaan sitä dokumentaatiota saadakseni toteutettua koodin haluamallani tavalla. Eli Bingillä ei voinut olla mitään suoraa lähdemateriaalia, mistä se olisi voinut kaapia sitä dataa, koska sellaisia esimerkkejä ei ollut kirjaston omassakaan dokumentaatiossa. Ehkä jokin toinen väline olisi suoriutunut tuosta paremmin. Tai toinen käyttäjä, jolla on prompt engineering hallussa. Ja kyllä Bingikin silloin toimii hienosti, kun haluan nopeasti jonkin tiivistelmän jostain riittävän tunnetusta asiasta, josta on verkossa riittävästi esimerkkejä.
 
Viimeksi muokattu:
Enkä tiedä, miksi jotain simppeleitä luokkia tai funktioita lähteä AI:ltä kyselemään ja korjaamaan sen tuotoksia, kun ne kirjoittaa nopeammin ite, kun tietää, mitä haluaa.
Ei tuommoisia tarvi kysellä, monesti kerkeän kirjoittaa vain "class Jotain" ja Copilot ehdottaa juuri sitä mitä olin kirjoittamassa.
 
Minusta noi AI-työkalut voi nopeuttaa joitain yksittäisiä työtehtäviä huomattavastikin ja varmaan tulee tekemäänkin niin, mutta "ohjelmistokehitys" ei ole yksi työtehtävä vaan tuollainen sateenvarjokäsite, joka pitää sisällään hemmetisti erilaisia hommia, jotka pitää naittaa yhteen, että tiimi niin sanotusti toimii ja tulee fiksua softaa. Ja sitä en ite tosiaan ihan heti ole näkemässä, että jonkun devaajan työteho nousis satoja prosentteja, jos sillä ymmärtää sitä, että yks ihminen alkais hoitamaan useamman ihmisen hommat.

Yks ihminen hanskaa muutaman laajemman kokonaisuuden ja voi edistää niitä läpi sprinttien, mutta yks ihminen ei kyllä hanskaa useamman ihmisen useampaa kokonaisuutta tai homma kaatuu hyvin nopsaan siihen, että on vaan liian paljon silppua joka suunnasta, mihin ei kerkeä kunnolla keskittymään. Ja jokainen devaushomma pitää sisällään pieniä päätöksiä, jotka vaikuttaa lopputulemaan ja jotka pitää ratkoa, että tulee toimivaa softaa, niin yksi ihminen ei voi miettiä noita kolmen edestä tai on todennäköisesti aika nopsaan loppu.

Junioriasiantuntijankin pitää tänä päivänä pystyä itsenäiseen työhön, kysymäänhän joutuu välillä kaikki, ja se on aika iso määrä hommaa, mitä tuollainen itsenäinen ihminen pystyy hanskaamaan (kaikkine apuvälineineen) sprintissä, että tuollaiset tekoälyllä korvataan junioreita on minusta aika utopiaa vielä.

Ei tuommoisia tarvi kysellä, monesti kerkeän kirjoittaa vain "class Jotain" ja Copilot ehdottaa juuri sitä mitä olin kirjoittamassa.
Kiva, jos se antaa autocompletella luokkarungon, mutta tuo ei montaa sekuntia kestä, kun esittelet luokan ja meikäläisenkin Javassa ja Lombokilla kaikki geneeriset getterit, setterit ja konstruktorit tulee vaan annotaatioilla. Tosi nopsa tehdä, kun eka on selvillä, millaista luokka-, inteface-, enumeraatio- yms. rakennetta tarvii.

Osaako se copilot arvata kaiken custom-logiikankin, mitä joihinkin luokkiin tarvii tai esim. kaikki tietokantaluokissa mietittävät asiat? Tulee äkkiä tahmaista softaa, jos esim. noita entiteettiluokkia generoidaan ymmärtämättä mitä tehdään, myllätään niitä sit koodissa ja kohta jostain listan tai listojen käsittelystä lähteekin 50000 kyselyä kantaan.

Toinen mikä kiinnostaa, niin osaako tuollainen copilot antaa jotain järkevää DDL:ää? JPA buddy on ainakin aika skeidaa, kun tarvii tehdä migraatioskriptiä ja parempi vaan kirjoitella ite.
 
Viimeksi muokattu:
Olen varmaan täysin väärällä alalla, vaikka työhistoriaa koodauksen parissa on kertynyt jo useita vuosia. En ole missään vaiheessa oppinut kunnolla käyttämään noita AI-avusteisia välineitä, enkä varmaan opikaan.
AI-avustimissa hämää se, että niiden kyvykkyys paranee vuodessakin todella paljon. 2v vanha avustin on ihan eri juttu kuin tän päivän parhaat avustimet. Vuoden päästä naureskellaan nykyisille avustimille kun ne on taas menneet paljon eteenpäin. Iso loikka esim. o1 malli kun se osaa pureksia ongelmat palasiksi ja ratkoa palanen kerrallaan. Jos ratkaisu ei toimi palaa aikaisempiin askeleisiin ja yrittää uudella tavalla eteenpäin.

Cursor integroituu useisiin eri kielimalleihin. Haastavampi juttu voi olla esimerkiksi cursor+o1 promptilla matemaattisen ongelman ratkaiseminen jonka lopputulos annetaan toiselle kielimallille "toteuta tämä algoritmi, toteuta testi, luo datasetti". Tuota promptataan muutama kerta, että saadaan halutunlainen pohja tai jopa toimiva lopputulos. Lopputulos verifioidaan testeillä ja datalla.

En lähtisi väittämään, että kooderin/sennun korvaa prompt engineer. Seniori tehostaa omaa toimintaansa ai:n avulla eikä muutu prompt engineeriksi.

AWS/pilvi ei ole haram kaikissa paikoissa. AWS tms. pilvestä voi lohkaista firmalle oman privaatin klusterin mistä data ei vuoda organisaation ulkopuolelle. Jos aws tms on liian paha rasti niin sitten on prem:iin nvidian pömpeliä. Aika harva firma varmaan enää ajaa omia email yms. palvelimiakaan, ei koodiavustin pilvessä ole sen kummallisempi kuin email/office pilvessä.
 
Prompt engineer keskustelut on tosiaan käyty jo aiemmin, eikä sellaista työnkuvaa ole nykyisilläkään näkymillä tulossa. Vaikka kehittäjät ei jatkossa kirjottaisi riviäkään koodia niin niiden pitää silti lukea ajatuksella läpi ja ymmärtää jokainen tekoälyn generoima koodirivi. Ja koodikatselmointeja ei läpäistä toteamalla "en tiedä miksi tuo on noin, AI teki sen". Eli kehittäjä on yhä vastuussa julkaisemastaan koodista, oli se tuotettu millä tavalla tahansa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
256 593
Viestejä
4 459 856
Jäsenet
73 780
Uusin jäsen
Albert89

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom