IT-alan työpaikat

Itse sain äskettäin n. 90 k€ total comp tarjouksen tuotetalolta perus seniorihommista (liidaamista, junnujen orkestroimista jnpp). En halunnut siirtyä hyvästä konsulttitalosta pois niin päätin että nykyinen n. 75 k€ saa riittää. Ei näillä palkkaeroilla vielä ole niin suurta merkitystä kun ei kiinnosta hankkia uusinta teslaa tai ostella näytönohjaimia joka kuukausi.

Tällä hetkellä saan kuitenkin tehdä just sitä mitä haluan ja haastavuuskäyrää on helppo säädellä, joten kompensaatio vs. työn mielekkyys on ihan parhaimmillaan. Jos rahkeet joskus riittää mielekkäisiin tuotetalon hommiin, niin kyllähän sitä voisi yli 100 k€ vuosiansioilla siirtyä sellaiseen. En tosin halua tehdä heikosti motioivaa hommaa tatti otsassa vaikka siitä maksettaisi kuinka paljon. Markkinatilannehan sen tietenkin sanelee, jos on pakko niin sitten otetaan lakki kouraan ja tehdään nöyrästi, mutta ei rahan takia...
Et miettinyt, että olisit kilpailuttanut nykyistä duuniasia ja sanonut, että tällainen tarjous tuli, että nostetaanko kytkintä?
 
Et miettinyt, että olisit kilpailuttanut nykyistä duuniasia ja sanonut, että tällainen tarjous tuli, että nostetaanko kytkintä?
Mietin, mutta en halunnut laittaa itseäni siihen asemaan että olisi ollut pakko perua sanani ja olla lähtemättä jos nykyinen työnantaja olisi tarjonnut pelkkää lämmintä kättä (josta olen n. 80 % varma). Olisin hyvin mahdollisesti tehnyt itsestäni pellen erittäin hyvän työnantajan silmissä.
 
Mietin, mutta en halunnut laittaa itseäni siihen asemaan että olisi ollut pakko perua sanani ja olla lähtemättä jos nykyinen työnantaja olisi tarjonnut pelkkää lämmintä kättä (josta olen n. 80 % varma). Olisin hyvin mahdollisesti tehnyt itsestäni pellen erittäin hyvän työnantajan silmissä.
Kerran tehnyt sen, että kiristin uuden työtarjouksen avulla silloisesta työpaikasta palkankorotuksen. Ei ollut kovin mukava kokemus kun meni välit toviksi(ei pysyvästi) aika jäihin esimieheen ja siitä ylöspäin. Eivät oikeen arvostaneet tilannetta missä heidän kättä pakotettiin. Ymmärrän kyllä, että kun yhdelle annetaan lisä helposti johtaa vyöryyn missä kaikki muutkin haluavat saman ts. eskaloituu.

Säädön jälkeen päätin, että jos on toiset tarjoukset taskussa niin en enää nykyistä työnantajaa kilpailuta. Nykyisen työnantajan mahdollisuus korotella liksaa ennen tilannetta missä työnantaja ajetaan hakemaan vaihtoehtoja ulkopuolelta.
 
Kerran tehnyt sen, että kiristin uuden työtarjouksen avulla silloisesta työpaikasta palkankorotuksen. Ei ollut kovin mukava kokemus kun meni välit toviksi(ei pysyvästi) aika jäihin esimieheen ja siitä ylöspäin. Eivät oikeen arvostaneet tilannetta missä heidän kättä pakotettiin. Ymmärrän kyllä, että kun yhdelle annetaan lisä helposti johtaa vyöryyn missä kaikki muutkin haluavat saman ts. eskaloituu.

Säädön jälkeen päätin, että jos on toiset tarjoukset taskussa niin en enää nykyistä työnantajaa kilpailuta. Nykyisen työnantajan mahdollisuus korotella liksaa ennen tilannetta missä työnantaja ajetaan hakemaan vaihtoehtoja ulkopuolelta.
Kai tämän voisi nätisti myös hoitaa?

Itellä eräässä seminaarissa Mr isopomo tuli sanomaan että olis kiinnostunut nappaamaan mut heille. Aika avoimin kortein kerroin omalle porukalle että nyt kävi näin eikä aiheuta toimenpiteitä. Eipä pidetä ainakaan itsestään selvyytenä. Toi on ns kiva pitää mielessä.
 
Kerran tehnyt sen, että kiristin uuden työtarjouksen avulla silloisesta työpaikasta palkankorotuksen. Ei ollut kovin mukava kokemus kun meni välit toviksi(ei pysyvästi) aika jäihin esimieheen ja siitä ylöspäin. Eivät oikeen arvostaneet tilannetta missä heidän kättä pakotettiin. Ymmärrän kyllä, että kun yhdelle annetaan lisä helposti johtaa vyöryyn missä kaikki muutkin haluavat saman ts. eskaloituu.

Säädön jälkeen päätin, että jos on toiset tarjoukset taskussa niin en enää nykyistä työnantajaa kilpailuta. Nykyisen työnantajan mahdollisuus korotella liksaa ennen tilannetta missä työnantaja ajetaan hakemaan vaihtoehtoja ulkopuolelta.

Vähän sama periaate, hienoisella twistillä niin että pyytää palkankorotusta validein perustein (esim. vastuun ja roolin kasvu) ja jos tämä ei saa vastakaikua niin muualta tulleen työtarjouksen jälkeen ilmoittaa että siirryn toisen palvelukseen. Noi "toiset chäänssit" jättää aina molemmille vähän p**** maun suuhun.
 
Katsotaas kuinka käy omissa palkkaneuvotteluissa, kun olen omassa firmassa aloittanut sisäisen siirron hakemisen toiselle mantereelle. Eli nythän se on sellainen että jaahas tuo kaveri saattaa olla lähdössä mutta mitään varmaa ei ole.
 
Mietin, mutta en halunnut laittaa itseäni siihen asemaan että olisi ollut pakko perua sanani ja olla lähtemättä jos nykyinen työnantaja olisi tarjonnut pelkkää lämmintä kättä (josta olen n. 80 % varma). Olisin hyvin mahdollisesti tehnyt itsestäni pellen erittäin hyvän työnantajan silmissä.
Ainahan nuo voi hoitaa monella tavalla, minäkin moneen kertaan firmaa vaihtaessa kyllä aina mennyt parempi palkkaiseen työhön ja välillä on soiteltu perään ja uhkailtu perättömillä sopimussakoilla, vaikka hoitanut ihan kunnialla handoverit sun muut ja entistä työnantajaa selvästi kyrpinyt, että vaihtuvuutta on. Välillä ihmiset ottaa herneen nenään ja pahoittaa mielensä, vaikka hoitaisit kaiken asiallisesti.

Pitäähän työstä saada suhteellinen korvaus, vaikka kuinka pitäisi omasta nykyisestä työpaikasta ja työyhteisöstä, mutta muualta tarjotaan reilusti parempaa palkkaa niin kyllä hyvin moni sinne lähtee, jos tätä edellinen työnantaja tajua ja pidä hyvästä tekijästä kiinni niin se on heidän häpeä sitten.



Yksi rekryfirma noista juttelikin, että jos on miettinyt muualle lähtemistä nii he olivat tutkineet, että monesti tuollainen kaveri lähtee 0,5-1 vuoden sisään muualle lopulta tällä alalla...
 
Ainahan nuo voi hoitaa monella tavalla, minäkin moneen kertaan firmaa vaihtaessa kyllä aina mennyt parempi palkkaiseen työhön ja välillä on soiteltu perään ja uhkailtu perättömillä sopimussakoilla, vaikka hoitanut ihan kunnialla handoverit sun muut ja entistä työnantajaa selvästi kyrpinyt, että vaihtuvuutta on. Välillä ihmiset ottaa herneen nenään ja pahoittaa mielensä, vaikka hoitaisit kaiken asiallisesti.

Pitäähän työstä saada suhteellinen korvaus, vaikka kuinka pitäisi omasta nykyisestä työpaikasta ja työyhteisöstä, mutta muualta tarjotaan reilusti parempaa palkkaa niin kyllä hyvin moni sinne lähtee, jos tätä edellinen työnantaja tajua ja pidä hyvästä tekijästä kiinni niin se on heidän häpeä sitten.

Yksi rekryfirma noista juttelikin, että jos on miettinyt muualle lähtemistä nii he olivat tutkineet, että monesti tuollainen kaveri lähtee 0,5-1 vuoden sisään muualle lopulta tällä alalla...

Toisaalta saatua parempaa palkkatarjousta saa ja on hyvä käyttää nykyisen työnantajan kautta vastatarjouksen pyynnössä, mutta mun mielestä vaan jos on oikeasti aikeissa lähteä sen tarjouksen perässä.

Saa sitä toki vain lypsämiseenkin käyttää (siis siihen ettei ole aikeissakaan lähteä), mutta IMO siitä jää kyllä paska maku molemmille. Tai mikä ettei noinkin, jos työnantaja on mulkku eikä taivu nostamaan palkkaa meriitteihin tmv vedoten tai työnkuva/kaverit/kahvilaatu vituttaa valmiiksi niin paljon, että lisääntynyt kyräily ei haittaa.
 
Vuosittaiseen palkkaneuvotteluun voi olla ihan hyvä pyytää kilpailevia tarjouksia niin tietää ainakin suurinpiirtein ne vaihtoehdot. Voihan niistä sit nykyisen työnantajan kanssa keskustella että tällasia vaihtoehtoja ois pöydällä ja kysyä mikä nykyisen työnantajan ajatus on jatkon suhteen. Ovatko halukkaita tarjoamaan kovempaa palkkaa or not.
 
Ainahan nuo voi hoitaa monella tavalla, minäkin moneen kertaan firmaa vaihtaessa kyllä aina mennyt parempi palkkaiseen työhön ja välillä on soiteltu perään ja uhkailtu perättömillä sopimussakoilla, vaikka hoitanut ihan kunnialla handoverit sun muut ja entistä työnantajaa selvästi kyrpinyt, että vaihtuvuutta on. Välillä ihmiset ottaa herneen nenään ja pahoittaa mielensä, vaikka hoitaisit kaiken asiallisesti.

Pitäähän työstä saada suhteellinen korvaus, vaikka kuinka pitäisi omasta nykyisestä työpaikasta ja työyhteisöstä, mutta muualta tarjotaan reilusti parempaa palkkaa niin kyllä hyvin moni sinne lähtee, jos tätä edellinen työnantaja tajua ja pidä hyvästä tekijästä kiinni niin se on heidän häpeä sitten.



Yksi rekryfirma noista juttelikin, että jos on miettinyt muualle lähtemistä nii he olivat tutkineet, että monesti tuollainen kaveri lähtee 0,5-1 vuoden sisään muualle lopulta tällä alalla...
Itselläni työpaikan mielekkyys on tärkeämpi kriteeri kuin palkka. Se ei tarkoita että suostuisin mihin tahansa, vaan sitä että eron pitäisi olla käänteentekevä että vaihtaisin.

Sopiva korvaus on tietenkin se millä työtä tekee ilman vitutusta ja joka on lähellä markkinatasoa. Tämä nykyinen palkka on jo selvästi yli keskiarvon minun kokemusvuosilla.

Tässä ei ollut takana oma haluni lähteä, vaan normi rekrykalastelu jonka halusin katsoa kiinnostavan domainin takia. Ei siis kiinnosta vaihtaa työnantajaa mistään muusta syystä. Kerran olen palkan takia vaihtanut työnantajaa, mutta silloin palkka oli paljon alle markkinahinnan ja silloin homma kyllä hoitui hyvin mielin kaikkien osalta.
 
Jos jollain on lähtöhousut jalassa sen verran, että on jo sopimustarjous kädessä, niin oma näppituntuma on, että aika harvakseltaan se henkilö parin vuoden päästä on samassa talossa, vaikka nykyinen työnantaja palkkaa nostaisi.

Sen sijaan jos nykynen työnantaja hilaa tasaseen palkkaa markkina-arvon mukana ylös, niin ei ainakaan sen osalta ole tarvetta katsella vieraisiin pöytiin.
 
Itse katselen siksi että työnantaja ei ole nostanut palkkaa neljään vuoteen. Neuvottelin tosin aikanaan vieläkin kilpailukykyisen palkan, mutta urallani aika outo tilanne. Ei täällä kyllä mitään ura-, kehitys- tai palkkakeskustelujakaan ole, joten varmaan vain täytettiin tyhjä lokero ja ajateltiin että siinä se sitten on.
 
Miten 100% etäorganisaatiot kouluttavat junnuja / nuorempia? Vedän itse säännöllisesti toimistolla focus-roomeissa whiteboardilla kaikenlaisia deepdive- ja arkkitehtuurisessioita nuoremmille ja en ole koskaan nähnyt kenenkään kykenevän samaan etänä.

Jollain ipadilla tai vastaavalla jotakuinkin onnistuu se screensharing, mutta vaikka itse saisin sen etätyöpisteen rakennettua tuohon sopivaksi, niin 99% etätöissä olevista työkavereista käyttää setuppia jossa he eivät voisi itse tehdä samaa, joten se in-person whiteboardin interaktiivisuus on todella vaikea järjestää käytännön elämässä.

Teoriassa tietysti voisi järjestää kaikille kotiin jonkun sekundäärisen laitteen tuohon hommaan tai yrittää pakottaa kaikille laitteeksi Surfacen jolla tuota ehkä voisi teknisesti tehdä, mutta silti jengi pistäisi ne surfacet kotona piiloon ja telakkaan ja käyttäisi ulkoisia näyttöjä ja näppiksiä, jolloin se piirtäminen jne. muuttuu hankalaksi.

--
Itse koen että seniorien ja leadien yksi tärkeimmistä tehtävistä on kasvattaa muiden osaamista ja en ole koskaan nähnyt miten tuo oikeasti onnistuisi vastaavalla teholla etänä.

Se kyllä menee että perusinsinööri vailla urahaaveita eristää itsensä johonkin hikikomeroon, mutta turha sitten itkeä kun ei tule kyselyitä niihin lead-positioihin jos ei ole näyttöjä siitä miten välitetään sitä osaamista muille.

--
Teen itse teknisen managerin hommia ja vaikka todennäköisesti kykenisin kyllä hoitamaan tuota tiedonvälityshommaa varsin tehokkaasti etänäkin. Silti väittäisin, että suuri(n) osa muista on kyvyttömiä / haluttomia järjestämään etätyön tekemisensä niin, että he pystyisivät ottamaan vastaan tietoa samalla tavalla kuin miten se heiltä siellä officen focus-roomissa onnistuu.

edit: on kyllä karmea virke, tuosta ei ainakaan välity kenellekään enää informaatio helposti...
 
Koulutukset on kyllä ihan toivotonta puuhaa Teamsin tai vastaavan yli. Suurin osa porukasta touhuilee ihan muuta ja kouluttajaakin alkaa vituttamaan kun havaitsee multipaskingia.
 
Koulutukset on kyllä ihan toivotonta puuhaa Teamsin tai vastaavan yli. Suurin osa porukasta touhuilee ihan muuta ja kouluttajaakin alkaa vituttamaan kun havaitsee multipaskingia.
Muutamat hyvät kalvosulkeiset olen vuosien saatossa nähnyt etänä ja joku khan-academy on ihan ok, mutta ei sillä tavalla oikein interaktiivista sessiota voi vetää.
 
Miten 100% etäorganisaatiot kouluttavat junnuja / nuorempia? Vedän itse säännöllisesti toimistolla focus-roomeissa whiteboardilla kaikenlaisia deepdive- ja arkkitehtuurisessioita nuoremmille ja en ole koskaan nähnyt kenenkään kykenevän samaan etänä.

Veikkaan että harvempi täällä on 100% etäorganisaatiossa, eli ei tarvitse ikinä käydä toimistolla. Pari kertaa kuukaudessa voi järjestää on-site päiviä joissa tehdään vaikka koko päivä tuollaista, mutta kun loput 95% ajasta on melko itsenäistä suorittamista niin eipä sinne toimistolle ole muuten juuri tarvetta mennä.
 
Miten 100% etäorganisaatiot kouluttavat junnuja / nuorempia? Vedän itse säännöllisesti toimistolla focus-roomeissa whiteboardilla kaikenlaisia deepdive- ja arkkitehtuurisessioita nuoremmille ja en ole koskaan nähnyt kenenkään kykenevän samaan etänä.

Olen itse nykyään enemmän asiakkaana kuin toimittajan puolella, joten ihan kaikkea en näe, eikä varsinaisesti softakehityksestä ole kyse. Mutta omassa tapausessa tiedän (on sovittu), että pari junnua on tekemisessä mukana, tuntihinta vähän yli puolet normihinnasta. Tekevät sitten ihan oikeaa työtä meille, yritän olla kärsivällinen tekemisen suhteen ja muutenkin tukea vähän enemmän. Sisäisesti sitten noilla on kai kaikenlaista kurssia ja sisäisiä koulutuksia. Suoraan projektiin liittyvä tekeminen ja sen ohjaaminen menee sitten etänä (tiedän millä paikkakunnalla itse kukin istuu noista :D)

Eli tekemällä oppii tässä tapauksessa, tiedän toki että kaikissa projekteissa eikä kaikki asiakkaat voi näin toimia.

Ainakin yhdestä junnusta joka tuli suoraan koulun penkiltä on reilussa vuodessa tullut ihan lupaava tekijä.
 
Olen itse nykyään enemmän asiakkaana kuin toimittajan puolella, joten ihan kaikkea en näe, eikä varsinaisesti softakehityksestä ole kyse. Mutta omassa tapausessa tiedän (on sovittu), että pari junnua on tekemisessä mukana, tuntihinta vähän yli puolet normihinnasta. Tekevät sitten ihan oikeaa työtä meille, yritän olla kärsivällinen tekemisen suhteen ja muutenkin tukea vähän enemmän. Sisäisesti sitten noilla on kai kaikenlaista kurssia ja sisäisiä koulutuksia. Suoraan projektiin liittyvä tekeminen ja sen ohjaaminen menee sitten etänä (tiedän millä paikkakunnalla itse kukin istuu noista :D)

Eli tekemällä oppii tässä tapauksessa, tiedän toki että kaikissa projekteissa eikä kaikki asiakkaat voi näin toimia.

Ainakin yhdestä junnusta joka tuli suoraan koulun penkiltä on reilussa vuodessa tullut ihan lupaava tekijä.
Istut vaan luurit päässä teamsissa ohjaamassa? Ei ole halpaa sekään jos tunteja palaa kk-tasolla yhtään enempää.

Oma kokemus kertoo, että tunnin / kahden tussitaulusulkeisissa siirtyy infoa ja osaamista tosi hyvin vs. teamssissa selittäminen. Mutta ehkä en vaan osaa?

Toki screen-sharing + tekeminen yhdessä on ihan ok, mutta silloin pitää olla jotain näytettävää valmiina.
 
Istut vaan luurit päässä teamsissa ohjaamassa? Ei ole halpaa sekään jos tunteja palaa kk-tasolla yhtään enempää.

Oma kokemus kertoo, että tunnin / kahden tussitaulusulkeisissa siirtyy infoa ja osaamista tosi hyvin vs. teamssissa selittäminen. Mutta ehkä en vaan osaa?

Toki screen-sharing + tekeminen yhdessä on ihan ok, mutta silloin pitää olla jotain näytettävää valmiina.

Siis minä en vastaa ohjaamisesta, vaan kun testaan ja arvioin tuloksia niin ymmärrän että siellä on junnu tekemässä. Ja siellä toimittajan puolella missä ohjataan, niin vähemmän tuollaista teoriaa käsittääkseni ja enemmän käydään käytännön tekemisen ongelmien ja haasteiden kautta läpi. Eikä siis ole softakehityksestä kyse, mutta IT-alan järjestelmähommia kuitenkin, tarkemmin en halua avata.
 
Miten 100% etäorganisaatiot kouluttavat junnuja / nuorempia? Vedän itse säännöllisesti toimistolla focus-roomeissa whiteboardilla kaikenlaisia deepdive- ja arkkitehtuurisessioita nuoremmille ja en ole koskaan nähnyt kenenkään kykenevän samaan etänä.

Siis pitääkö sun joka kertaa piirtää ne koulutusmateriaalit uudelleen, eikö mitään valmista arkkitehtuurikuvaa jne. voi hyödyntää? Minusta Teams + ruudun jakaminen toimii aivan mainiosti muiden kouluttamiseen. Nämä whiteboard-jutut on sitten sellaisia, mitkä soveltuvat mielestäni enemmän siihen kun ideoidaan ja suunnitellaan jotain täysin uutta pienellä porukalla. Mutta eihän niitä koulutusmatskuja joka kerta uusiksi tarvitse keksiä, vai?

Olen kyllä törmännyt siihenkin, että joillekin ihmisille asioiden piirtäminen on vain se juttu. Eli vaikka siitä olisi jo olemassa valmis kuva mikä kertoo saman asian, on kivempi piirtää se uudestaan samalla kun selittää. Eli lienee kanssa vähän henkilökohtainen ominaisuus, mitä preferoi. Itse pidän koulutuksia säännölisesti, sekä omalle tiimille että täysin ventovieraille. Koskaan en ole whiteboardia tarvinnut, enkä sellaista käyttäisi vaikka olisikin tarjolla.
 
Nämä whiteboard-jutut on sitten sellaisia, mitkä soveltuvat mielestäni enemmän siihen kun ideoidaan ja suunnitellaan jotain täysin uutta pienellä porukalla.

Taisin aikaisemmin tänne kirjoitella, että olin tottunut 100% etätyöhön, mutta kerran sitten sattumalta oltiin toimistolla oman pienen porukan kanssa, ja vedettiin neukkarissa palaveri. Onneksi oli kalenterit kaikilla tyhjiä, sitä asiaa alkoi olemaan ja uusia ideoita syntymään. Todettiin tuon jälkeen että 4-6 kertaa vuodessa otetaan vastaava sessio paikanpäällä, nimenomaan uusien asioiden ja roadmapin suunnitteluun tuollainen paikalla olo ja whiteboard toimii. Sitten normaalit weeklyt yms. missä käydään statusta läpi niin teams toimii tarpeeksi hyvin.
 
Taisin aikaisemmin tänne kirjoitella, että olin tottunut 100% etätyöhön, mutta kerran sitten sattumalta oltiin toimistolla oman pienen porukan kanssa, ja vedettiin neukkarissa palaveri. Onneksi oli kalenterit kaikilla tyhjiä, sitä asiaa alkoi olemaan ja uusia ideoita syntymään. Todettiin tuon jälkeen että 4-6 kertaa vuodessa otetaan vastaava sessio paikanpäällä, nimenomaan uusien asioiden ja roadmapin suunnitteluun tuollainen paikalla olo ja whiteboard toimii. Sitten normaalit weeklyt yms. missä käydään statusta läpi niin teams toimii tarpeeksi hyvin.
Joo, ei johonkin weeklyyn / standuppiin / scrum retroon / planningiin todellakaan tarvits lokaalia läsnäoloa. Hyöty on aika vähäinen - tai suorastaan haitallinen.
Siis pitääkö sun joka kertaa piirtää ne koulutusmateriaalit uudelleen, eikö mitään valmista arkkitehtuurikuvaa jne. voi hyödyntää? Minusta Teams + ruudun jakaminen toimii aivan mainiosti muiden kouluttamiseen. Nämä whiteboard-jutut on sitten sellaisia, mitkä soveltuvat mielestäni enemmän siihen kun ideoidaan ja suunnitellaan jotain täysin uutta pienellä porukalla. Mutta eihän niitä koulutusmatskuja joka kerta uusiksi tarvitse keksiä, vai?

Olen kyllä törmännyt siihenkin, että joillekin ihmisille asioiden piirtäminen on vain se juttu. Eli vaikka siitä olisi jo olemassa valmis kuva mikä kertoo saman asian, on kivempi piirtää se uudestaan samalla kun selittää. Eli lienee kanssa vähän henkilökohtainen ominaisuus, mitä preferoi. Itse pidän koulutuksia säännölisesti, sekä omalle tiimille että täysin ventovieraille. Koskaan en ole whiteboardia tarvinnut, enkä sellaista käyttäisi vaikka olisikin tarjolla.
Ei mulla ole koulutusmateriaalia, vaan iso elävä järjestelmä jossa on kasapäin eri porukoiden kokoamia palasia ja yleensä junnulle annetaan sitten tehtäväksi jonkun osa-alueen muutokset / lisäykset ja ei meillä ainakaan ole koskaan ollut sellaista hienoa hierarkista automaattisesti päivittyvää loputtomasti zoomattavaa kuvausta koko järjestelmästä jossa voisi valita vapaasti abstraktion tason.

Kertoo ehkä myös meidän dokumentaation tasosta ja siitä, että miten porukalla on aikaa tehdä ja ylläpitää noita.
 
Toimin itse leadina kansainvälisessä kymmenhenkisessä tiimissä, enkä huomaa että olisi yhtään sen parempi opastaa junnuja paikalla ollessa. Tiimi tosin on jo vuosikausia tottunut toimimaan etäyhteyksien varassa ja toimintatavat hioutuneet sen mukaisiksi. Pidemmän aikavälin suunnitelmat ja vastaavat on hyvä tehdä paikan päällä, koska whiteboard on aika lyömätön väline siinä hommassa, mutta siinä ei kauheasti junnuja opasteta.

Mitä tulee valmiiseen koulutusmateriaaliin, niin kyllähän sitä on hyvä olla, mutta toisaalta erittäin hyvä tapa saada oppia perille on esim. piirtää arkkitehtuurikaavioita samalla kun selostaa käsillä olevaa tehtävää. Se pitää keskittymisen siinä kohtaa mitä juuri sillä hetkellä selitän, kun taas valmiit kaaviot ja kalvot helposti vanhenevat tai sisältävät liikaa/liian vähän tietoa.
 
  • Tykkää
Reactions: drc
Ensimmäistä kertaa valtiolle hakiessa IT-alan hommiin niin mitähän kaikkea olisi hyvä ottaa huomioon? Miten paljon virastoissa ylipäätään pystyy itse neuvottelemaan sopimuksesta? Voiko esim. ensimmäiselle vuodelle pyytää täysiä lomia yms. kuten yksityisellä?
 
Ensimmäistä kertaa valtiolle hakiessa IT-alan hommiin niin mitähän kaikkea olisi hyvä ottaa huomioon? Miten paljon virastoissa ylipäätään pystyy itse neuvottelemaan sopimuksesta? Voiko esim. ensimmäiselle vuodelle pyytää täysiä lomia yms. kuten yksityisellä?

Lomia voi toki pyytää, mutta saattaa tulla säännöt vastaan eikä voi niitä antaa.

Työaika on 15min vähemmän per päivä ja lomia tulee reilusti enemmän jos kokemusvuosia on tarpeeksi. Näitä kannattaa laskeskella kun miettii kokonaiskorvausta, koska palkkataso on melko varmasti matalampi kuin vastaavissa hommissa yksityisellä.
 
Itse olen kouluttanut muita kirjoittamalla teamissa ja esim. linkkaamalla committiin, jossa muutokset. Samoin oon opastanu teamsin välityksellä screen sharen kautta, samalla kun ollaan tehty olen puhunut arkkitehtuurisista jutuista. Avainsana on kyllä se, että miten jengiä kiinnostaa. Jos kiinnostaa riittävästi, ei liene väliä ollaanko etänä vain paikan päällä. Jos ei kiinnosta, ni lienee sama asia. Paitsi ehkä livenä tietysti on vaikeempi multitaskata mitään.

Itte tehny 100% etänä viimeset 13 vuotta. Ehkä jos tekis tiiviissä tiimissä töitä, jossa fokus olis myös selkeä yksittäinen tuote tai tuoteperhe, vois lähipäivistä olla jotain hyötyä, mutta kun tää on aika itsenäistä työtä aina ollu, ni vaikea kyllä arvioidakaan millä lailla hommat toimis toimistolla paremmin.
 
Onko täällä porukalla kokemuksia siitä, että on siirtynyt palkkatöistä freelanceriksi ja jättänyt myynnin agentuurille/vastaavalle firmalle? Itsellä on lähinnä kokemusta ostajan puolelta ja ihan hyviä tekijöitä nuo ovat välittäneet pääsääntöisesti.

Kokemusta löytyy 15v backend- ja devops-hommista, enimmäkseen tuotekehityksen puolelta.
 
Onko täällä porukalla kokemuksia siitä, että on siirtynyt palkkatöistä freelanceriksi ja jättänyt myynnin agentuurille/vastaavalle firmalle? Itsellä on lähinnä kokemusta ostajan puolelta ja ihan hyviä tekijöitä nuo ovat välittäneet pääsääntöisesti.

Kokemusta löytyy 15v backend- ja devops-hommista, enimmäkseen tuotekehityksen puolelta.

Kokemukset tästä kiinnostaa muakin, jossain välissä ois tarkotuksena tuota friikkupuolta kokeilla, jos ei muuten tienestit nouse tonne 90ke vuosiluokkaan.
 
Lomia voi toki pyytää, mutta saattaa tulla säännöt vastaan eikä voi niitä antaa.

Työaika on 15min vähemmän per päivä ja lomia tulee reilusti enemmän jos kokemusvuosia on tarpeeksi. Näitä kannattaa laskeskella kun miettii kokonaiskorvausta, koska palkkataso on melko varmasti matalampi kuin vastaavissa hommissa yksityisellä.
Laskin tuossa pari viikkoa sitten, että noin 10% pienemmällä palkalla valtiolla pääsee samaan tuntiliksaan kuin yksityisellä. Tämä sillä oletuksella että saa ne mehukkaat 38 päivän vuosilomat, joita ei lauantaitkaan kuluta.
 
Kokemukset tästä kiinnostaa muakin, jossain välissä ois tarkotuksena tuota friikkupuolta kokeilla, jos ei muuten tienestit nouse tonne 90ke vuosiluokkaan.
Itse hyppäsin konsultista yksinyrittäjäksi. Konsulttina palkkani oli noin 7500-8000/kk
Nyt yksinyrittäjänä myynnin hoidan nimenomaan yhteistyökumppaneiden ja brokereiden kautta. Välikädet sitten vetää välistä mitä vetää, itseä kiinnostaa lähinnä vain itse saamani tuntihinta.
Itsellä tausta 25 vuotta ohjelmistoautomaatiosta ja DevOpsista. Koodia kirjoitan, mutta harvemmin varsinaista tuotantokoodia.
En ole katunut päivääkään vaihtoa. Lomailut, IT-hankinnat ja kaikki muu hoituu juuri siten kun itse haluan. Toki sillä on hintansa: mahdolliset sairaslomat, koulutukset, seminaarit maksaa sitten omasta pussista. Tämä nyt on itsestään selvää. Mutta se tuli yllätyksenä itselle, miten nuuka sitä on.
Palkkahan tippuu siinä vaiheessa kun alkaa yksinyrittäjäksi: Ei ole mitään järkeä pyrkiä siihen "90k€"-palkkaan. Sen sijaan palkkaa maksaa sen verran, että juuri kattaa juoksevat kulut. Raha firman kassassa on tulevaisuudessa potentiaalista vähän verotettua osinkoa vs kallisti verotettua ansiotuloa.

Myös "firman piikkiin" on kokenut inflaation: Omia rahoja nekin on. Silti kaikki pakolliset ja mekein-pakolliset ATK-hankinnat menee firman piikkiin, mikä on kustannustehokasta. Jos esim. ostat omasta nettopalkasta 1000 euron iPadin, firmalle se maksaa noin puolet siitä, 500 euroa.

Suosittelen yksinyrittäjäksi alkamista. Mutta sitten pitää pohjakassa olla sen verran kunnossa, että ei muutaman kuukauden katko töissä vie konkkaan.
 
Itse hyppäsin konsultista yksinyrittäjäksi. Konsulttina palkkani oli noin 7500-8000/kk
Nyt yksinyrittäjänä myynnin hoidan nimenomaan yhteistyökumppaneiden ja brokereiden kautta. Välikädet sitten vetää välistä mitä vetää, itseä kiinnostaa lähinnä vain itse saamani tuntihinta.
Itsellä tausta 25 vuotta ohjelmistoautomaatiosta ja DevOpsista. Koodia kirjoitan, mutta harvemmin varsinaista tuotantokoodia.
En ole katunut päivääkään vaihtoa. Lomailut, IT-hankinnat ja kaikki muu hoituu juuri siten kun itse haluan. Toki sillä on hintansa: mahdolliset sairaslomat, koulutukset, seminaarit maksaa sitten omasta pussista. Tämä nyt on itsestään selvää. Mutta se tuli yllätyksenä itselle, miten nuuka sitä on.
Palkkahan tippuu siinä vaiheessa kun alkaa yksinyrittäjäksi: Ei ole mitään järkeä pyrkiä siihen "90k€"-palkkaan. Sen sijaan palkkaa maksaa sen verran, että juuri kattaa juoksevat kulut. Raha firman kassassa on tulevaisuudessa potentiaalista vähän verotettua osinkoa vs kallisti verotettua ansiotuloa.

Myös "firman piikkiin" on kokenut inflaation: Omia rahoja nekin on. Silti kaikki pakolliset ja mekein-pakolliset ATK-hankinnat menee firman piikkiin, mikä on kustannustehokasta. Jos esim. ostat omasta nettopalkasta 1000 euron iPadin, firmalle se maksaa noin puolet siitä, 500 euroa.

Suosittelen yksinyrittäjäksi alkamista. Mutta sitten pitää pohjakassa olla sen verran kunnossa, että ei muutaman kuukauden katko töissä vie konkkaan.
Kaveri tekee verojuttuja työkseen niin puhui, että verotehokkainta on nostaa 2000€/kk palkkaa ja loput sitten muilla tavoin. Eikös se listaamattomalla yhtiöllä ole tiettyjen sääntöjen kanssa mahdollista nostaa joku 150k osinkoa ja tästä vain 25% maksetaan veroja ja 75% verovapaasti.
 
Kaveri tekee verojuttuja työkseen niin puhui, että verotehokkainta on nostaa 2000€/kk palkkaa ja loput sitten muilla tavoin. Eikös se listaamattomalla yhtiöllä ole tiettyjen sääntöjen kanssa mahdollista nostaa joku 150k osinkoa ja tästä vain 25% maksetaan veroja ja 75% verovapaasti.
Varmaan oikein laskettu, jos on voitonjakokelpoista riittävästi. Mutta ei ehkä pysty noi geneerisesti laskemaan, riippuu monesta muuttujasta. Siihen saattaa mennä hetki jos toimenkin, että jakokelpoisia varoja on 150k€. Jos näin ei ole, kannattaa huomioida yrityksen voitosta maksama yhteisöverokanta 20% (kannattaakin maksaaa palkka enemmän kuin 2k€). Ja jos osinkoja maksaa enempi kuin on jaettavaa, verotetaan ylimääräiset 75%:sti tuloverona. Ottaen huomioon sen, että noita ei voi vähentää, on kutakuinkin sama maksaako 100% verotettuna (vähennyskelpoinen) palkkana vai 75% tuloveron alaisena osinkona (ei vähennettävä).
Tää on vähän off-topic ja liittyy enemmän verotukseen. Alkuperäiseen kysymykseen vinkkini on, että pitää palkkansa suhteellisen alhaisena. Ja jos on ostettavaa, kannattaa ostaa firman kassasta kunhan on selitettävissä firman kuluiksi. Jos ei ole pakko ostaa, hyvä. Koska vaikka ostokset firman kassasta on paljon edullisempia kuin nettopalkasta, on ne kuitenkin kuluja.
 
Varmaan oikein laskettu, jos on voitonjakokelpoista riittävästi. Mutta ei ehkä pysty noi geneerisesti laskemaan, riippuu monesta muuttujasta. Siihen saattaa mennä hetki jos toimenkin, että jakokelpoisia varoja on 150k€. Jos näin ei ole, kannattaa huomioida yrityksen voitosta maksama yhteisöverokanta 20% (kannattaakin maksaaa palkka enemmän kuin 2k€). Ja jos osinkoja maksaa enempi kuin on jaettavaa, verotetaan ylimääräiset 75%:sti tuloverona. Ottaen huomioon sen, että noita ei voi vähentää, on kutakuinkin sama maksaako 100% verotettuna (vähennyskelpoinen) palkkana vai 75% tuloveron alaisena osinkona (ei vähennettävä).

Jakokelpoisia varojahan kyllä kertyy suht sukkelaan jos bisnes on pelkkää eilakaislaa, eikä maksa itselleen juuri palkkaa. Jos saa nyhdettyä jonkun vaikka 120€/h niin tulee parisataa kiloa vuodessa sisään, ja parin tonnia jos makselee palkkaa niin siitä tulee ehkä joku 36k, sillä sais tuon 150k/vuosi, josta sitten toinen 30k yhteisöveroihin, 120k jakokelpoista ilman muita kuluja.

Tuossa tulee sitten vastaan nettovarallisuusvaatimus, eli tuo 120k saa huojennettuna himaan vain jos sulla on 1,5M nettovarallisuutta firmassa, joka tietenkin vaatii vuosien hilloamisen.

Tuohon voi sitten koittaa tehdä sen holding-yhtiökikan, eli grindaa ensin hyvää tulosta firmalle, jonka jälkeen myy (osakevaihtona) sen omalle holding-yhtiölle, jolloin verottajan mielestä sen holding -yhtiön nettovarallisuus vastaakin tuon ostetun firman teoreettista markkina-arvoa, eli karkeasti kolmen vuoden keskiarvotuloksen 15% korkokannalla diskontattuna, jolla saa mukavasti vivutettua tuota nettovarallisuutta ylöspäin. Aikaa ja väliaikaista näätäilyä tuokin kyllä vaatii.
 
Jakokelpoisia varojahan kyllä kertyy suht sukkelaan jos bisnes on pelkkää eilakaislaa, eikä maksa itselleen juuri palkkaa. Jos saa nyhdettyä jonkun vaikka 120€/h niin tulee parisataa kiloa vuodessa sisään, ja parin tonnia jos makselee palkkaa niin siitä tulee ehkä joku 36k, sillä sais tuon 150k/vuosi, josta sitten toinen 30k yhteisöveroihin, 120k jakokelpoista ilman muita kuluja.

Tuossa tulee sitten vastaan nettovarallisuusvaatimus, eli tuo 120k saa huojennettuna himaan vain jos sulla on 1,5M nettovarallisuutta firmassa, joka tietenkin vaatii vuosien hilloamisen.

Tuohon voi sitten koittaa tehdä sen holding-yhtiökikan, eli grindaa ensin hyvää tulosta firmalle, jonka jälkeen myy (osakevaihtona) sen omalle holding-yhtiölle, jolloin verottajan mielestä sen holding -yhtiön nettovarallisuus vastaakin tuon ostetun firman teoreettista markkina-arvoa, eli karkeasti kolmen vuoden keskiarvotuloksen 15% korkokannalla diskontattuna, jolla saa mukavasti vivutettua tuota nettovarallisuutta ylöspäin. Aikaa ja väliaikaista näätäilyä tuokin kyllä vaatii.
Aika karuilla yksinkertaistuksilla laskelmasi tehty. 120e/tunti jatkuva laskutus ilman lomia ja sairaslomia ja firmalla ei mitään kuluja? YEL, puhelin, tietoliikenne, kirjanpidot jne muut pikkujutut unohtui. Tällä hetkellä 120 euro/tunti keikat on vähemmässä, kuten on yleensäkin keikat. Todella paljon ollut IT-alan isojen ja pienien YT-kierroksia 2023 aikana. Kertoo suhdanteesta ja firmojen maksukyvystä/halusta jotain. Noita keikkoja on, mutta niihin ei enää henkselit paukkuen ovesta sisään, kuten muutama vuosi sitten. Voihan laskelmat tehdä vaikka 200euroa/tunti ja 200% allokaatiolla.

Lisäksi en itse kyllä pysty perheellisenä optimoimaan niin, että 2000 kuukausibrutto riittäisi juokseviin kuluihin ilman säästöjen syömistä. Asunto, perhe, 2 autoa, prätkä, harrastukset, matkailu, jnejne. Jos äärimmäinen optimointi tarkoittaa elintason laskua vähänkään pidemmäksi aikaa (vuosi+), ei ole itselle vaivan väärti. Jollekin voi toki olla. Tälle linjalle jos lähdetään, aletaan tingata helposti esim. lomistakin. Itselle vapaa-aika tässä hetkessä on monikerroin arvokkaampaa kuin äärimmäinen tulojen optimointi.

Oma optimointi on tosiaan sillä tasolla, että nostan palkkaa juuri sen verran kuin tarvin per kuukausi pihistelemätä. Palkka siis vaihtelee koko ajan. Tätä tosiaan voisi jatkaa jossain verotus tai yrittäjä-ketjussa. Oma viestini oli, että itselle ainakin yksinyrittäjyys täydellinen mätsi. Vapaus vaikuttaa lähes kaikkeen ilman selittelyjä.

e: en tiedä, mitä itse tarkoitat jakokelpoisilla varoilla. Anteeksi jos käytin termiä väärin tai harhaanjohtavasti. Sinä puhuit siitä, että kassassa on rahaa. Minä puhuin siitä, että huojennettua osinkoa saa maksaa 8% osakkeen matemaattisesta arvosta, ei maksimikassan mukaan.
 
Viimeksi muokattu:
Oma viestini oli, että itselle ainakin yksinyrittäjyys täydellinen mätsi. Vapaus vaikuttaa lähes

Mullekin tää toimis, mutta pelkään että omalla kohdalla stressimittari vetää yli siitä, että riittääkö hommia. Toki noita myyjäfirmoja on nykyään aika hyvin, että varmasti on paljon eri väyliä löytää töitä ja olen varma omasta osaamisestani, mutta silti. Toki vaikuttaa myös se että kun asun täällä periferiassa, niin ne keikatkin pitäs olla kyllä 99% remote hommia.
 
Amerikkalaisten it-puljujen palkkoja linkin päässä. Nostin pari esimerkkiä lainaukseen. Hyvin näkee miten keskiarvo ja parhaat ihan eri kastissa. Yksi syy isoihin eroihin voi olla liittojen puute. Iso ero varmasti myös piilaakso versus pienemmät kaupungit(elinkulut+kilpailu korreloi palkkojen kanssa) Toisaalta osalla porukasta voi olla paremmat vuosien aikana kertyneet osakekannustimet. Yleensä osakkeita vuosittain lisää ja ne saa omaksi 4v aikana. Neljän eka vuoden aikana kun sykkii niin saa joka vuosi osaketta osakkeen päälle ja tulot maksimoituvat.

In 2024, the average base salary for a software engineer in the US is $136,295, but some companies offer an attractive compensation package. An additional average cash compensation of $18,737 brings the average total compensation for a Software Engineer to $155,032.
meta: Earning Potential: $208K for E3 to $2.5M for E9 per year
google: Earning Potential: $186K for L3 to $2.3M for L9 per year
 
Viimeksi muokattu:
Mullekin tää toimis, mutta pelkään että omalla kohdalla stressimittari vetää yli siitä, että riittääkö hommia. Toki noita myyjäfirmoja on nykyään aika hyvin, että varmasti on paljon eri väyliä löytää töitä ja olen varma omasta osaamisestani, mutta silti. Toki vaikuttaa myös se että kun asun täällä periferiassa, niin ne keikatkin pitäs olla kyllä 99% remote hommia.
Alkuun tietysti vähän stressaa ja varsinkin nyt näiden suhdanteiden aikaan. Kyllä itseänikin mietitytti kun hyppäsin yrittäjäksi. Mutta jälkikäteen tajusin, että ihan turhaan.

Stressi tasoittuu (ainakin itellä), kun firman kassassa alkaa olla riittävästi rahaa. Loppuksesästä 2023 sanoin aika monelle tarjoukselle kiitos ei, kun hinta ja muut ehdot ei ylittäneet rimaani. Oma kokemukseni näistä heikoista suhdanteista on, että lähinnä on ollut aiempaa enemmän hintapainetta. Keikkoja on tyrkyllä kyllä ollut hyvin vaikkei yhtä paljon kuin vielä muutama vuosi sitten.

100% etäily heti ensimmäisestä päivästä saattaa tuoda oman lisähaasteen.
 
Amerikkalaisten it-puljujen palkkoja linkin päässä. Nostin pari esimerkkiä lainaukseen. Hyvin näkee miten keskiarvo ja parhaat ihan eri kastissa. Yksi syy isoihin eroihin voi olla liittojen puute. Iso ero varmasti myös piilaakso versus pienemmät kaupungit(elinkulut+kilpailu korreloi palkkojen kanssa) Toisaalta osalla porukasta voi olla paremmat vuosien aikana kertyneet osakekannustimet. Yleensä osakkeita vuosittain lisää ja ne saa omaksi 4v aikana. Neljän eka vuoden aikana kun sykkii niin saa joka vuosi osaketta osakkeen päälle ja tulot maksimoituvat.

Tuo että Principal Engineer tittelillä olevat voi tienata miljoonia vuodessa taitaa kyllä olla jenkkien erikoisuus, en ole Euroopassa paljoa vastaavaa nähnyt. Suomessa hyvä jos saa edes 10k/kk, eli samaa tasoa mitä juniorit vetää Piilaaksossa.
 
Tuo että Principal Engineer tittelillä olevat voi tienata miljoonia vuodessa taitaa kyllä olla jenkkien erikoisuus, en ole Euroopassa paljoa vastaavaa nähnyt. Suomessa hyvä jos saa edes 10k/kk.
en osaa sanoa eurooppapalkoista paljoa. Tiedän kyllä muutaman tyypin jotka on suomessa tehneet 200ke, 300ke+ liksoja software engineer tittelillä. Erittäin harvinaista tosin. Heput löytyy verokoneesta.

Jenkeissä on iso kuilu keskiarvo vs. parhaat ja toisaalta supermunkki missä osakekannustimet meni katosta läpi, kun firman kurssi raketoi. Ihan tyypillistä, että seniorilla puolet liksasta osakekannustimista. Tyyliin 300k$ peruspalkka ja joku 100k$-200k$ osakakennustimista vuosittain. Jos sykit kovaa sen 4v niin osakekannustimet voi olla enemmän kuin peruspalkka. Jos firman osakekurssi vaikka munkilla nelinkertaistuu nin yhtäkkiä onkin 400k$-800k$-miljoona+ osakekannustimista tulossa vuosittain. Palkkaketjussa kirjoittelin omista piilaakson palkkatuloista ja sinne ilmottautui yksi yli miljoonaliksaa vetävä piilaaksolainen. Onhan noita AI heppuja tosin kyllä haettu ihan miljoonapalkalla lähtöönsä. Sairas kilpailu osaavista tyypeistä.
 
Viimeksi muokattu:
Aika karuilla yksinkertaistuksilla laskelmasi tehty. 120e/tunti jatkuva laskutus ilman lomia ja sairaslomia ja firmalla ei mitään kuluja? YEL, puhelin, tietoliikenne, kirjanpidot jne muut pikkujutut unohtui. Tällä hetkellä 120 euro/tunti keikat on vähemmässä, kuten on yleensäkin keikat. Todella paljon ollut IT-alan isojen ja pienien YT-kierroksia 2023 aikana. Kertoo suhdanteesta ja firmojen maksukyvystä/halusta jotain. Noita keikkoja on, mutta niihin ei enää henkselit paukkuen ovesta sisään, kuten muutama vuosi sitten. Voihan laskelmat tehdä vaikka 200euroa/tunti ja 200% allokaatiolla.

Lisäksi en itse kyllä pysty perheellisenä optimoimaan niin, että 2000 kuukausibrutto riittäisi juokseviin kuluihin ilman säästöjen syömistä. Asunto, perhe, 2 autoa, prätkä, harrastukset, matkailu, jnejne. Jos äärimmäinen optimointi tarkoittaa elintason laskua vähänkään pidemmäksi aikaa (vuosi+), ei ole itselle vaivan väärti. Jollekin voi toki olla. Tälle linjalle jos lähdetään, aletaan tingata helposti esim. lomistakin. Itselle vapaa-aika tässä hetkessä on monikerroin arvokkaampaa kuin äärimmäinen tulojen optimointi.

Tämän siis allekirjoitan 100%, tarkoitin lähinnä sitä että sekä jakokelpoista tulosta että firman nettovarallisuutta saa kikkailemalla aikaan jos verojen välttely on elämän suuria prioriteetteja.

Itsehän en ole tuohon lähtenyt juuri yllä olevista syistä johtuen, ei tällä hetkellä olisi mahdollista näätäillä minimimenoilla vuosia jotta pääsi matalan verotuksen vihreälle oksalle (jota kyllä sinänsä jatkuu sitten kunnes joku nuo typerät porsaanreiät verotuksesta tukkii).

e: en tiedä, mitä itse tarkoitat jakokelpoisilla varoilla. Anteeksi jos käytin termiä väärin tai harhaanjohtavasti. Sinä puhuit siitä, että kassassa on rahaa. Minä puhuin siitä, että huojennettua osinkoa saa maksaa 8% osakkeen matemaattisesta arvosta, ei maksimikassan mukaan.

Jotenkin juuri noin, eli osinko maksetaan jakokelpoisista varoista ja se, paljonko sitä saa huojennettuna riippuu yrityksen nettovarallisuudesta, eli käytännössä siitä osakkeen matemaattisesta arvosta.

Jos jollain on tuon holding -vedätyksen kaava suoraan takataskussa, niin siitä voisi vaikka vääntää tänne paremman esimerkin.
 
en osaa sanoa eurooppapalkoista paljoa. Tiedän kyllä muutaman tyypin jotka on suomessa tehneet 200ke, 300ke+ liksoja software engineer tittelillä. Erittäin harvinaista tosin. Heput löytyy verokoneesta.

Jenkeissä on iso kuilu keskiarvo vs. parhaat ja toisaalta supermunkki missä osakekannustimet meni katosta läpi, kun firman kurssi raketoi. Ihan tyypillistä, että seniorilla puolet liksasta osakekannustimista. Tyyliin 300k$ liksä ja joku 100k$-200k$ osakakennustimista vuosittain. Jos sykit kovaa sen 4v niin osakekannustimet voi olla enemmän kuin peruspalkka. Jos firman osakekurssi vaikka munkilla nelinkertaistuu nin yhtäkkiä onkin 400k$-800k$-miljoona+ osakekannustimista tulossa. Palkkaketjussa kirjoittelin omista piilaakson palkkatuloista ja sinne ilmottautui yksi yli miljoonaliksaa vetävä piilaaksolainen. Onhan noita AI heppuja tosin kyllä haettu ihan miljoonapalkalla lähtöönsä. Sairas kilpailu osaavista tyypeistä.

Riippuu myös aika paljon alasta, ajankohdasta ja erikoisosaamisesta, joskus 10-15v sitten HFT (High-Frequency Trading) softakehittäjiä revittiin investointipankkeihin yli miljoonan peruspalkoilla.
 
Viimeksi muokattu:
Riippuu myös aika paljon alasta ja ajankohdasta, joskus 10-15v sitten HFT (High-Frequency Trading) softakehittäjiä revittiin investointipankkeihin yli miljoonan peruspalkoilla.
Ajat muuttuu, yks saa toinen ei. dot.com kupla, mobiiliappsit/pelit, devops/pilvi,... Nyt revitään AI osaajat käsistä kun niitä ei oikein ole riittävästi. Joku kapea alue mitä tarvitaan, ei oikein ole ja voi pyytää ihan älyttömiä lähtöpalkkojakin. Netflix ainakin palkkasi yli miljoonan lähtöpalkalla AI tyyppejä.
 
Saksaan MSDOS osaajia:


Saksalainen rautatieyhtiö etsii järjestelmävalvojaa, jolla olisi kokemusta ja osaamista MS-DOS ja Windows 3.11 -käyttöjärjestelmistä.

Järjestelmänvalvojan tehtäviin kuuluisi huolehtia yhtiön tietokoneista, jotka pyörivät uunituoreilla 166 megahertsin kellotaajuuden prosessoreilla ja 8 megatavun keskusmuistin voimin.
Paljon huomiota ja huvittuneita reaktioita herättäneen, sittemmin jo poistetun työpaikkailmoituksen mukaan nämä uudenkarheat tietokoneet ovat vastuussa junien reaaliaikaisen teknisen datan välittämisestä niiden operaattoreille. Moni voisi tässä kohdin kyseenalaistaa saksalaisten valinnan ajaa elintärkeitä prosesseja muinaisella raudalla, mutta tosiasiassa ratkaisussa on paljon järkeä. Vuosikymmeniä ongelmitta toimineita järjestelmiä ei kannata muuttaa, jos ei ole pakko: uusi rauta tuskin toisi junainfrastruktuurille merkittävää lisäarvoa. Järjestelmien vanhuus myös estää nykyaikaisten haittaohjelmien hyökkäykset tehokkaasti, sillä nykyiset kyberrikolliset eivät niitä enää taida. Eikä ole mitään järkeä opetellakaan, kun käyttäjiä on maailmanlaajuisesti vain muutamia. Vanhan teknologian käyttäjiin lukeutuvat esimerkiksi lentokoneiden valmistajat Airbus ja Boeing, joiden vanhaakin mallistoa tulee huoltaa säännöllisesti. Tämä tapahtuu luonnollisesti uusimmilla tiedonsiirtovälineillä joita tuon ajan ohjelmistot ymmärtävät, tuttavallisemmin korpuilla ja lerpuilla.
 
Oulussa IT YT-buumi.
Teknologiayritys Keysight irtisanoo 62 henkilöä Oulussa – Rekrybuumi vaihtui lomautuksiin ja irtisanomisiin ICT-alalla

" – Monta vuotta on puhuttu kovasta työvoimapulasta ja haasteista rekrytoinnissa, mutta viime vuonna kesälomien jälkeen tilanne muuttui oleellisesti, sanoo Tietoala ry:n puheenjohtaja Jyrki Kopperi. "
Kun ei ole suoraa omaa tekemistä vaan firma pyörii asiakastilausten ympärillä niin se ku muutama iso firma maailmassa kiskasee käsijarrusta niin perässä rytisee
 
Kun ei ole suoraa omaa tekemistä vaan firma pyörii asiakastilausten ympärillä niin se ku muutama iso firma maailmassa kiskasee käsijarrusta niin perässä rytisee
Voi olla, että olen väärässä, mutta eikö keysight nimenomaan valmista omia tuotteitta (mittalaitteita). Vai mitä tuo ”ei ole suoraa omaa tekemistä” tarkoitti?
 
Voi olla, että olen väärässä, mutta eikö keysight nimenomaan valmista omia tuotteitta (mittalaitteita). Vai mitä tuo ”ei ole suoraa omaa tekemistä” tarkoitti?
it alaa yleensä en lähteny tarkistamaan mitä keysight valmistaa. Vastaus oli enemmän tuohon Kopperin lainaukseen
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 295
Viestejä
4 551 457
Jäsenet
74 954
Uusin jäsen
Sese

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom