Testaajien merkitys ainakin korostuu entisestään kun intialaisista rivikoodareista siirrytään ChatGPT:n käyttöönNauran koko matkan pankkiin, kun toistaitoiset kaverit koodailevat ChatGPT:n avulla kriittisiä järjestelmiä. Tosin pankin järjestelmät on luultavasti nurin siinä vaiheessa.
Eiköhän se "rokkitähti" osaa myös niitä AI-työkaluja hyödyntää paremmin kuin joku töhöttäjä. En usko, että kynnys alenee pitkiin aikohin, sillä AI:n generoimaa koodia copy pasteavaa henkilöä en softakehittäjäksi kutsuisi. Eiköhän edelleen ole tärkeintä se kyky ymmärtää koodia ja soveltaa speksien mukaisesti.Toki tuokin on mahdollista, mutta tuollasia paikkoja on sen verran vähän että niillä ei ole esim. alan keskipalkkatilastoihin juuri vaikutusta. Muutenkin jos olen palkkaavalla puolella niin miksi maksaisin nyt jollekin oman talon devaajalle 10k/kk, kun riittävän hyviä devaajia saa jo puolella tuosta. Varsinkin tekoälyn yleistyessä softakehityksessä tarvitaan yhä vähemmän "rocktähti"-devaajia. Aiemmin niiden korkeaa palkkatasoa on perusteltu paremmalla tuottavuudella, mutta AI tulee lisäämään myös heikompien kehittäjien tuottavuutta merkittävästi. Tekoälytyökalujen yleistyessä kynnys softakehittäjän ammattiin tulee alenemaan, mikä tulee vaikuttamaan myös palkkatasoon alentavasti.
Pointtihan on siinä että sillä ei ole merkitystä mitä me softakehittäjät tekoälystä ajattelemme. Jos kriittinen massa firmojen johtoa alkaa uskomaan että "tavallista" softakehitystä ei enää tarvita niin näin tulee myös tapahtumaan. Siinä vaiheessa alkaa koodaustaidottomien "kehittäjien" massarekryäminen.Eiköhän se "rokkitähti" osaa myös niitä AI-työkaluja hyödyntää paremmin kuin joku töhöttäjä. En usko, että kynnys alenee pitkiin aikohin, sillä AI:n generoimaa koodia copy pasteavaa henkilöä en softakehittäjäksi kutsuisi. Eiköhän edelleen ole tärkeintä se kyky ymmärtää koodia ja soveltaa speksien mukaisesti.
Minusta kehittäjien pitäminen pelkkinä koodia tuottavina olioina on vähän outoa, työhön liittyy kuitenkin aika paljon muutakin. Aika vaikea uskoa että tulisi joku tuon koko softankehityksen end-to-end putken korvaava AI.Pointtihan on siinä että sillä ei ole merkitystä mitä me softakehittäjät tekoälystä ajattelemme. Jos kriittinen massa firmojen johtoa alkaa uskomaan että "tavallista" softakehitystä ei enää tarvita niin näin tulee myös tapahtumaan.
Niin, ja silloin minua alkaa naurattaa kun alkaa kriittiset systeemit hajoilemaan. Saa eläkepäivillä vielä vetää kunnon massit kun junnut ei ole oppineet koodaamaan muuta kuin ChatGPT:llä eivätkä tajua miksi autot räjähtelevät, rahat ei siirry tililtä toiselle ja sähköverkot kaatuvat.Pointtihan on siinä että sillä ei ole merkitystä mitä me softakehittäjät tekoälystä ajattelemme. Jos kriittinen massa firmojen johtoa alkaa uskomaan että "tavallista" softakehitystä ei enää tarvita niin näin tulee myös tapahtumaan.
Kyllähän tuo on IT-alalla tullut huomattua, että tarpeeksi isoissa taloissa johtajilta puuttuu tiedostus, miten niitä tarjottuja palveluita oikeasti toteutetaan ja tehdään. Tekijät nähdään resursseina ja jos niihin tarvitsee tehdä muutoksia niin vähennykset ja muutokset voivat koskea ihan kriittisiäkin tekijöitä. Sitten ihmetellään, että mitenkäs nämä nyt hoidetaan kun tekijät katosivat ja jäljelle jääneet eivät osaakaan. Eli ei kannata tuudittautua siihen, että osaamisellaan ja kriittisellä roolillaan välttyy muutoksilta. Vanha sanonta pitää paikkansa: kukaan ei ole niin tärkeä työntekijä, etteikö sitä voida irtisanoa.Pointtihan on siinä että sillä ei ole merkitystä mitä me softakehittäjät tekoälystä ajattelemme. Jos kriittinen massa firmojen johtoa alkaa uskomaan että "tavallista" softakehitystä ei enää tarvita niin näin tulee myös tapahtumaan. Siinä vaiheessa alkaa koodaustaidottomien "kehittäjien" massarekryäminen.
Epäilen että aika lähelle 140ke liksaa pääsee devaajana esim Nvidia, Wolt, Unity akselillaTuo 140ke/v ei kyllä ole realistinen tällä alalla muuten kuin ylimmällä johtajatasolla, se eksyi tähän ketjuun lähinnä kun puhuttiin noista muutamista ulkomaalaisista teknologiajäteistä ja niiden palkkatasosta.
Ei vaan se kynnys tulee kasvamaan, koska ne rokkitähtidevaajat tekee tekoälyn avulla paskojen koodarien työt ja suuren osan omistaankin. Ei se tekoäly pelasta koodaria joka ei ymmärrä mitä tekee ja saattaa olla jopa vaarallisempi firmalle tästä johtuen.Tekoälytyökalujen yleistyessä kynnys softakehittäjän ammattiin tulee alenemaan, mikä tulee vaikuttamaan myös palkkatasoon alentavasti.
Mun kokemukset on myös että GPT-4 >> Copilot. Ja kaikista rasittavinta Copilotissa on ainakin omassa käytössä ollut se, että se välillä tarjoaa ihan randomia ratkaisua ja kaiken lisäksi vielä piilottaa Intellisensen (Visual Studio...) niin ettei voi sitäkään käyttää samaan aikaan. ChatGPT (GPT-4) on toiminut loistavasti omaan käyttöön niin, että speksaan sille jonkun metodin ja se antaa jotakuinkin halutunlaisen ulos. Välillä tuloste on priimaa, muulloin joutuu hieman käsin korjailemaan koska sillähän ei ole ymmärrystä kontekstista jossa koodia käytetään.Yliopistolla gpt v4 on paljon parempi ollut kuin copilot. Koodia saa ihan itse aikaan, mutta suurempi ongelma on, että miten joku asia pitäisi tehdä, jos ei ikinä ole tehnyt. GPT kertoo kysymykseen selvän vastauksen, että näin asia kannattaisi tehdä. Sit voi halutessaan selvittää lisää että onko tää fiksu tapa. Tai kysellä GPT:ltä muita tapoja tehdä asia.
Mielestäni säästää huimasti aikaa ja omaa vaivaa, kun teoreettiset kyssärit asioihin kysyy botilta. Ei koulussa voidakaan läheskään kaikkea opettaa, korkeintaan se opitaan, miten etsitään tietoa. Kirjojen etsiminen on hidasta ja aikaavievää, GPT tietää suuren osan kirjoista valmiiksi.
Copilot X voi olla jo oikeasti kova. Tällä hetkellä gpt4 >>>> normi copilot.
Lisäksi GPT tietää aika hyvin frameworkkien perusominaisuudet, voi kysyä esim että miten tää asia JavaFX:ssä kansis tehdä, niin se kertoo tavan ilman että joutuu itse kahlaamaan dokumentaatiota ja selvittämään featureita.
Solitan dev academyn tehtäväkin oli aika paha, joskun ei mitään webbikursseja ole käynyt. GPT ehdotti, että demoprojektiin sqlite-kanta, spring boot ja Javalla jdbc vois olla jees, ja selitti nopeasti miten palikat kommunikoi keskenään. Itse en olisi oikein osannut edes arvata, mistä lähteä liikkeelle.
Eiköhän se lähinnä säästä aikaa päästä alkuun. Jos yksittäinen devaaja saa kriittiset järjestelmät nurin on ongelma muualla(kin).Nauran koko matkan pankkiin, kun toistaitoiset kaverit koodailevat ChatGPT:n avulla kriittisiä järjestelmiä. Tosin pankin järjestelmät on luultavasti nurin siinä vaiheessa.
Muutamia toistaitoisiakin kollegoita olen avustellut, mutta pääsääntöisesti ihan täyspäisiä kaikki. Ja ihan priimaa pukkaa, vaikka vain keskinkertaista koitetaan tehdäNauran koko matkan pankkiin, kun toistaitoiset kaverit koodailevat ChatGPT:n avulla kriittisiä järjestelmiä. Tosin pankin järjestelmät on luultavasti nurin siinä vaiheessa.
Oon nähnyt suomessa paljon tuota isompia liksoja koodiapinoilla. Harvinaista, mutta mahdollista.Tuo 140ke/v ei kyllä ole realistinen tällä alalla muuten kuin ylimmällä johtajatasolla, se eksyi tähän ketjuun lähinnä kun puhuttiin noista muutamista ulkomaalaisista teknologiajäteistä ja niiden palkkatasosta.
No ei nykyiset kollegat toki, mutta jos tässähän oli puhetta että jostain kadulta vedetään epäpätevää porukkaa töihin nälkäpalkalla koodamaan ChatGPT:n avulla.Muutamia toistaitoisiakin kollegoita olen avustellut, mutta pääsääntöisesti ihan täyspäisiä kaikki. Ja ihan priimaa pukkaa, vaikka vain keskinkertaista koitetaan tehdä![]()
Mistäpä se osaaminen tulee, jos ne kokeneet kaverit on lähteneet tekemään muuta kun palkat on vedetty johonkin minimiin?Eiköhän se lähinnä säästä aikaa päästä alkuun. Jos yksittäinen devaaja saa kriittiset järjestelmät nurin on ongelma muualla(kin).
Sehän on vahva trendi että devaajien palkat vedetään minimiin?Mistäpä se osaaminen tulee, jos ne kokeneet kaverit on lähteneet tekemään muuta kun palkat on vedetty johonkin minimiin?
Olen lukenut ketjua, en vaan oikein ymmärrä.No höh. Luetaan tätä ketjua.
Tekoälytyökalujen yleistyessä kynnys softakehittäjän ammattiin tulee alenemaan, mikä tulee vaikuttamaan myös palkkatasoon alentavasti.
Olen lukenut ketjua, en vaan oikein ymmärrä.
Olin kyllä kertaalleen neuvottelemassa sopparia Solitan kanssa, mutta päädyin torppaamaan homman ennen kuin päästiin keskustelemaan tarkemmista numeroista, joten talon palkkapolitiikasta ei ole sen tarkemmin käryä, mutta jos peilaa tuollakin mainitun integraatiotekemisen kautta muihin vastaaviin taloihin, niin yllättyisin, jos alkupalkka ilman relevanttia työkokemusta ois korkeampi kuin n. 3-3,5k€.Solitalla näyttää olevan haku auki data academyyn. Onko täällä kokemusta, minkä tyyppistä palkkahaitaria hakijoille ollaan valmiita maksamaan?
Oispa joku listaus, että mihin firmoihin palkkauksen puolesta kannattaa hakea. Puolet laskutuksesta pöhinäpumput toki läpinäkyviä palkkauksen suhteen, mutta näistä kiinteää palkkaa tarjoavista firmoista ei oikein tiedä ennen kuin käy sen 2-3 haastattelua, että saa tarjouksen kouraan.En suosittele Solitaa työpaikkana koodarille. Sekavaa touhua eikä palkat kummoisia.
Kyllä noilta rekryheeboilta ainakin näin seniorimpana saa about aina palkkahaitarin irti ennen keskusteluja - eikä tuon jälkeen keskusteluja ole yleensä tarvetta jatkaa näiden kotimaisten toimijoiden osalta. Ja jos ei saa edes palkkahaitaria, niin sitten ei ole myöskään jatkoja. Ehkä jos olisi joku tunnetusti hyvä maksaja, mutta muuten en enää käytä noihin aikaa. Tilanne voisi tietysti olla toinen, jos olisi pakko löytää uusia hommia syystä tai toisesta.Oispa joku listaus, että mihin firmoihin palkkauksen puolesta kannattaa hakea. Puolet laskutuksesta pöhinäpumput toki läpinäkyviä palkkauksen suhteen, mutta näistä kiinteää palkkaa tarjoavista firmoista ei oikein tiedä ennen kuin käy sen 2-3 haastattelua, että saa tarjouksen kouraan.
Muutama kokemus on siitä, että käyn hakuprosessin läpi ja palkkatarjous on 500e+ alle pyyntöni. Pyynnön esittäessäni ei ole ikinä mainittu, että oltaisiin noin eri teillä. Kohtelias kieltäytyminen ja paskan maku suuhun siitä, että molempien aikaa on mennyt hukkaan.
Joo, en minäkään usko, että Solita niin merkittävästi erilainen on esim. noihin mainittuihin verrattuna ja kyllähän Solita on useimmiten mukana näissä isoimmissa julkisen puolen kilpailutuksissa, että saattaa päästä tekemään juttuja, joita ei pienemmissä taloissa pääsis. On se sitten hyvä tai huono asiaJoskus 8-10 vuotta sitten mielikuvat Solitasta olivat yleisesti ihan hyviä. Jossain määrin onnistuivat siis luomaan positiivista mainetta duunipaikkana. Ihan samanlainen konsultti/teknologiapuljuhan se kuitenkin taitaa olla hyvine ja huonoine puolineen kuin muutkin keskisuuret suomalaiset verrokit (Gofore, Digia ym.).
Toisaalta eihän tuo asia kunnolla selviä ennen kuin ne haastattelut on tehty. Ellet sitten hae jotain positiota, jolle on jo valmiiksi mietitty joku palkkahaitari. Silloin toki on reilua katkaista prosessi kesken jos on selvää ettei palkat tule mätsäämään. Tai siis reilua on kertoa se haitari ja antaa hakijan päättää jatkot.Muutama kokemus on siitä, että käyn hakuprosessin läpi ja palkkatarjous on 500e+ alle pyyntöni. Pyynnön esittäessäni ei ole ikinä mainittu, että oltaisiin noin eri teillä. Kohtelias kieltäytyminen ja paskan maku suuhun siitä, että molempien aikaa on mennyt hukkaan.
Voi olla jossain määrin myös oma vika, että en ole kysynyt palkkahaitaria. Silti mielestäni yli 500 euron erotuksella olisi asiallista mainita, että palkkapyyntöni on esim. reilusti yli firman keskiarvon x määrälle kokemusta ja ei päästä lähellekään.Kyllä noilta rekryheeboilta ainakin näin seniorimpana saa about aina palkkahaitarin irti ennen keskusteluja - eikä tuon jälkeen keskusteluja ole yleensä tarvetta jatkaa näiden kotimaisten toimijoiden osalta. Ja jos ei saa edes palkkahaitaria, niin sitten ei ole myöskään jatkoja. Ehkä jos olisi joku tunnetusti hyvä maksaja, mutta muuten en enää käytä noihin aikaa. Tilanne voisi tietysti olla toinen, jos olisi pakko löytää uusia hommia syystä tai toisesta.
Ei toki selviä, mutta haastattelut tuntuvat olevan enemmän mukavaa jutustelua ja henkilökemian selvittelyä kuin raa'an koodaustaidon mittaamista. Reilu vuosi sitten kävin haastatteluprosessit läpi n. 5 firman kanssa ja "tekniset haastattelut" olivat luokkaa:Toisaalta eihän tuo asia kunnolla selviä ennen kuin ne haastattelut on tehty. Ellet sitten hae jotain positiota, jolle on jo valmiiksi mietitty joku palkkahaitari. Silloin toki on reilua katkaista prosessi kesken jos on selvää ettei palkat tule mätsäämään. Tai siis reilua on kertoa se haitari ja antaa hakijan päättää jatkot.
Propsit tästä. Tuntuu, että koronan ja etätyösiirtymän myötä monet firmat unohtaneet junnut ja vastavalmistuneet kokonaan.Nyt sitten viimeisenä pitää vissiin ottaa joku tyyliin oppisopimuksesta/suoraan koulusta kun pitää kuitenkin vähän olla niitä junnumpiakin tiimissä että luontainen tehtäväkierto toimii paremmin.
Ei työpaikan vaihtaminen ole mielestäni koskaan epäkunnioittavaa ketään muuta kohtaan. Jokaisella meistä voi olla lukematon määrä perusteltuja syitä vaihtaa työpaikkaa ihan koska tahansa. Ja se, että haluat jäädä firmaan tiettynä hetkenä ei tarkoita että viikon päästä tilanne ei voisi olla radikaalisti muuttunut. Syitä isoihin muutoksiin voi tulla koska tahansa.Kuinkahan pitkään YT-neuvotteluiden jälkeen (kun ei itse ole tullut irtisanotuksi) olisi aiheellista olla vaihtamatta työpaikkaa, jotta vaihtaminen ei ole kovin epäkunnioittava ele esim. irtisanottuja tai nykyisiä kollegoita kohtaan?
Lähde kun siltä tuntuu. Siltoja ei kannata tarkoituksellisesti polttaa ja töissä kannattaa lähtökohtaisesti olla tiimipelaaja, mutta mitään hattu kädessä -tyylistä nöyristelyä tai kiitollisuudenvelkaa työpaikan suuntaan ei kannata harjoittaa.Kuinkahan pitkään YT-neuvotteluiden jälkeen (kun ei itse ole tullut irtisanotuksi) olisi aiheellista olla vaihtamatta työpaikkaa, jotta vaihtaminen ei ole kovin epäkunnioittava ele esim. irtisanottuja tai nykyisiä kollegoita kohtaan? Neuvottelut käytiin vuodenvaihteessa, eli aika tuore juttu vielä... Katselin kyllä tuolloinkin muita tehtäviä, mutta mitään sopivaa ei tullut vastaan, eikä sitä sitten perheellisenä voinut vapaaehtoisesti kenenkään muun puolesta sitä luotia ottaa ilman mitään tietoa tulevasta. Eikä meiltä kyllä mitään vapaaehtoisia varsinaisesti kyseltykään.
Tuohan on varsin normaali tilanne ainakin sellaisissa taloissa jossa on pitkään tehty jotain asiaa tavalla X ja sitä nyt uudistetaan raskaalla kädellä. Hyvä esimerkki vaikka nuo kotimaiset teleoperaattorit ja miksei vaikka vakuutusyhtiötkin, jotka ovat tässä vuosien aikana laittaneet todella rankalla kädellä pihalle monenlaisia laskunkäsittelijöitä, asiakaspalvelijoita, prosessien välivaiheen suorittajia jne joiden toimenkuva on päättynyt automaation ja itsepalvelun seurauksena. Samalla kun nämä vanhat työntekijät lähtee sisälle haetaan sitten mm. softakehittäjiä ja data scientisteja joita uudet prosessit tarvitsevat enemmän.Onkohan sellaiseen firmaan järkeä hakea töihin, joka on pari kuukautta sitten pistänyt kasan väkeä pihalle yt:n kautta? En ollut tuosta takaisinottovelvollisuudesta edes tietoinen, mutta nähtävästi pois potkitut olivat eri osaston porukkaa, jos nyt on jo uusien it-heppujen haku päällä.
Miettinyt, miten suhtautua tähän kun esim. yliopistot voivat maksaa it-alan osaajille (FM/DI + työkokemusta) tutkimus- ja opetustehtävissä palkkaa luokkaa 2500-3500 eur/kk vähän sen mukaan, onko työkokemusta 2 vai 15 vuotta. Korotuksia voi indeksikorotusten päälle tulla 1-2 %-yks parin vuoden välein max. Tässä pitää vielä huomioida, että tällaisiin julkisen puolen töihin ei kuulu auto-, puhelin-, lounas-, kulttuuri- tai liikuntaetuja (tai jos puhelinetu kuuluu, joskus se oli puheliittymä ilman dataa ja puhelin esim. 120 euron halpis, joka kilpailutetun virallisen ostokanavan kautta 250 euron hintainen kun gigantissa se 120 eur). Eli periaatteessa jo 200-300 eur/kk pienempi palkkatarjous + luontoisedut menevät kirkkaasti ohi palkassa. Näissä positioissa on juuri niitä käytännön asioitakin osaavia eikä pelkästään käsienheiluttajia.Työpaikan vaihto paremman palkan perässä on suunnilleen kansalaisvelvollisuus. Jos joku on valmis maksamaan parempaa palkka sun duunista, niin se ainakin periaatteessa tarkoittaa sitä, että joko kyseinen taho onnistuu teettämään kannattavampia / tuottavampia töitä tai he ovat valmiita tinkimään omasta katteestaan siinä välissävedossa. Kummatkin ovat hyvä juttu työntekijän kannalta.
Välistävedon vähennys kilpailuttaa työnantajia keskenään ja se on äärettömän tärkeää työntekijöiden etujen ajamiseksi. Ja myös se on kansataloudellisesti kriittistä, että osaajien työpanos käytetään tuottavimpien töiden tekemiseen.
Se peruslähtökohta yliopistohommissa on että maisterilla ei ole pätevyyttä paperilla, pitää olla tohtori. Yksityisellä puolella sillä tutkinnolla ei ole mitään väliä.Miettinyt, miten suhtautua tähän kun esim. yliopistot voivat maksaa it-alan osaajille (FM/DI + työkokemusta) tutkimus- ja opetustehtävissä palkkaa luokkaa 2500-3500 eur/kk vähän sen mukaan, onko työkokemusta 2 vai 15 vuotta. Korotuksia voi indeksikorotusten päälle tulla 1-2 %-yks parin vuoden välein max. Tässä pitää vielä huomioida, että tällaisiin julkisen puolen töihin ei kuulu auto-, puhelin-, lounas-, kulttuuri- tai liikuntaetuja. Eli periaatteessa jo 200-300 eur/kk pienempi palkkatarjous + luontoisedut menevät kirkkaasti ohi palkassa. Näissä positioissa on juuri niitä käytännön asioitakin osaavia eikä pelkästään käsienheiluttajia.
Ainakaan hirveän paljon firmat eivät rekryä tällaista yliopistojen henkilökuntaa, mitä olen kysellyt. Onko ajatus sitten, että on kokonaisedullisempaa, että on kouluttajinakin jotain osaavia. Koska tämän palkkatason epäsuhdan takia tuntuisi aika loogiselta, että aina vähänkään osaavammat ostattaisiin heti ulos oppilaitoksista, kun saa sennuja junnujen palkkatasoa tarjoamalla.
Toki yliopistolla on niinkin, että esim. tohtoriksi valmistuminen nostaa opetustehtävissä vaati-tason haarukkaa vain yhden pykälän, jos hakee lehtoriksi (ei mitenkään automaattista että pääsee). Ja jos on jo saanut esim. tasolla 5 tai 6 aiemmin palkkaa, se PhD ei nosta lainkaan palkkaa. Sama myös jos lukee esim. pedagogisia sen verran mitä AMK:n yliopettajaksi vaaditaan eli pitkän sivuaineen verran.Se peruslähtökohta yliopistohommissa on että maisterilla ei ole pätevyyttä paperilla, pitää olla tohtori. Yksityisellä puolella sillä tutkinnolla ei ole mitään väliä.
Tästä johtuu että yliopistojen palkkatasoa ei kannata oikeastaan verrata mihinkään. Muuten kuin sillä tavalla että ne on aina alhaiset verrattuna yksityisen puolen hommiin, ja yliopistohommissa on aika paljon sitä kutsumusammattinäkemystä.
Tämä varmasti selittää osittain eli on jonkinlaista ennakko-oletusta osaamisesta, motivaatiosta ja työkulttuurista. Mietinkin tätä ilmiötä, että nähdäänkö näissä niin iso virherekryn riski, ettei haluta kokeilla. Kuitenkin kun ottaa huomioon ettei tarvitsisi kovalla palkalla rekrytä vaan ihan junnuhinnalla, luulisi että esim. jotkut Docker/Node/React/CUDA/jne. -tekniikoita aktiivisesti opettavat osaavat edes junnutasolla eivätkä ole ihan random kaiffaria huonompia noin lähtökohtaisesti. Kuitenkin sinne yo-uralle on ollut vaatimuksena keskiarvoa paremmat paperit ja pitkän aikaa jo subjektiivistakin arviota eikä pelkkiä papereita.oli miettinyt ettei tuollaista yliopistopelleä tänne kannata palkata mutta onneksi oli käynyt toisin. Ja sen jälkeen kun oli CV:ssä eka merkintä yksityisen puolen firmasta niin eipä ole ollut kovinkaan haastavaa työnhaku.
5- ja 6-tasoille oli ainakin omana aikana ihan ehdoton vaatimus tohtorin tutkinolle. Sen takia mulla olikin suoritus ihan maksimissa, koska sanoin että tietyn palkkatason alle en enää näitä hommia tee.Toki yliopistolla on niinkin, että esim. tohtoriksi valmistuminen nostaa opetustehtävissä vaati-tason haarukkaa vain yhden pykälän, jos hakee lehtoriksi (ei mitenkään automaattista että pääsee). Ja jos on jo saanut esim. tasolla 5 tai 6 aiemmin palkkaa, se PhD ei nosta lainkaan palkkaa. Sama myös jos lukee esim. pedagogisia sen verran mitä AMK:n yliopettajaksi vaaditaan eli pitkän sivuaineen verran.
Aivan varmasti on ennakkoluuloja, ja osittain varmaan ihan syystäkin. Yliopistopuolen tekeminen ihan sillä päivittäisellä tasolla eroaa todella paljon yrityspuolen hommista. Ja sitten se painotus on teoriassa eikä tekemisessä, vaikka kyllä niiltä yo-tyypeiltä sitä käytännön osaamistakin löytyy. Enemmän ehkä sitä että mitä niitä kiinnostaa tehdä. Sitten ne todella kovat osaajat kyllä rekrytään firmoihin kehittämishommiin.Tämä varmasti selittää osittain eli on jonkinlaista ennakko-oletusta osaamisesta, motivaatiosta ja työkulttuurista. Mietinkin tätä ilmiötä, että nähdäänkö näissä niin iso virherekryn riski, ettei haluta kokeilla. Kuitenkin kun ottaa huomioon ettei tarvitsisi kovalla palkalla rekrytä vaan ihan junnuhinnalla, luulisi että esim. jotkut Docker/Node/React/CUDA/jne. -tekniikoita aktiivisesti opettavat osaavat edes junnutasolla eivätkä ole ihan random kaiffaria huonompia noin lähtökohtaisesti. Kuitenkin sinne yo-uralle on ollut vaatimuksena keskiarvoa paremmat paperit ja pitkän aikaa jo subjektiivistakin arviota eikä pelkkiä papereita.