IT-alan työpaikat

[Makis]

Nauran koko matkan pankkiin, kun toistaitoiset kaverit koodailevat ChatGPT:n avulla kriittisiä järjestelmiä. Tosin pankin järjestelmät on luultavasti nurin siinä vaiheessa.

 

[Boulder]

Nauran koko matkan pankkiin, kun toistaitoiset kaverit koodailevat ChatGPT:n avulla kriittisiä järjestelmiä. Tosin pankin järjestelmät on luultavasti nurin siinä vaiheessa.

Testaajien merkitys ainakin korostuu entisestään kun intialaisista rivikoodareista siirrytään ChatGPT:n käyttöön

 

[TuplaKettu]

Toki tuokin on mahdollista, mutta tuollasia paikkoja on sen verran vähän että niillä ei ole esim. alan keskipalkkatilastoihin juuri vaikutusta. Muutenkin jos olen palkkaavalla puolella niin miksi maksaisin nyt jollekin oman talon devaajalle 10k/kk, kun riittävän hyviä devaajia saa jo puolella tuosta. Varsinkin tekoälyn yleistyessä softakehityksessä tarvitaan yhä vähemmän "rocktähti"-devaajia. Aiemmin niiden korkeaa palkkatasoa on perusteltu paremmalla tuottavuudella, mutta AI tulee lisäämään myös heikompien kehittäjien tuottavuutta merkittävästi. Tekoälytyökalujen yleistyessä kynnys softakehittäjän ammattiin tulee alenemaan, mikä tulee vaikuttamaan myös palkkatasoon alentavasti.

Eiköhän se "rokkitähti" osaa myös niitä AI-työkaluja hyödyntää paremmin kuin joku töhöttäjä. En usko, että kynnys alenee pitkiin aikohin, sillä AI:n generoimaa koodia copy pasteavaa henkilöä en softakehittäjäksi kutsuisi. Eiköhän edelleen ole tärkeintä se kyky ymmärtää koodia ja soveltaa speksien mukaisesti.

 

[shams]

Eiköhän se "rokkitähti" osaa myös niitä AI-työkaluja hyödyntää paremmin kuin joku töhöttäjä. En usko, että kynnys alenee pitkiin aikohin, sillä AI:n generoimaa koodia copy pasteavaa henkilöä en softakehittäjäksi kutsuisi. Eiköhän edelleen ole tärkeintä se kyky ymmärtää koodia ja soveltaa speksien mukaisesti.

Pointtihan on siinä että sillä ei ole merkitystä mitä me softakehittäjät tekoälystä ajattelemme. Jos kriittinen massa firmojen johtoa alkaa uskomaan että "tavallista" softakehitystä ei enää tarvita niin näin tulee myös tapahtumaan. Siinä vaiheessa alkaa koodaustaidottomien "kehittäjien" massarekryäminen.

 

[kaarlos]

Pointtihan on siinä että sillä ei ole merkitystä mitä me softakehittäjät tekoälystä ajattelemme. Jos kriittinen massa firmojen johtoa alkaa uskomaan että "tavallista" softakehitystä ei enää tarvita niin näin tulee myös tapahtumaan.

Minusta kehittäjien pitäminen pelkkinä koodia tuottavina olioina on vähän outoa, työhön liittyy kuitenkin aika paljon muutakin. Aika vaikea uskoa että tulisi joku tuon koko softankehityksen end-to-end putken korvaava AI.

 

[Makis]

Pointtihan on siinä että sillä ei ole merkitystä mitä me softakehittäjät tekoälystä ajattelemme. Jos kriittinen massa firmojen johtoa alkaa uskomaan että "tavallista" softakehitystä ei enää tarvita niin näin tulee myös tapahtumaan.

Niin, ja silloin minua alkaa naurattaa kun alkaa kriittiset systeemit hajoilemaan. Saa eläkepäivillä vielä vetää kunnon massit kun junnut ei ole oppineet koodaamaan muuta kuin ChatGPT:llä eivätkä tajua miksi autot räjähtelevät, rahat ei siirry tililtä toiselle ja sähköverkot kaatuvat.

 

[JuZe3000]

Pointtihan on siinä että sillä ei ole merkitystä mitä me softakehittäjät tekoälystä ajattelemme. Jos kriittinen massa firmojen johtoa alkaa uskomaan että "tavallista" softakehitystä ei enää tarvita niin näin tulee myös tapahtumaan. Siinä vaiheessa alkaa koodaustaidottomien "kehittäjien" massarekryäminen.

Kyllähän tuo on IT-alalla tullut huomattua, että tarpeeksi isoissa taloissa johtajilta puuttuu tiedostus, miten niitä tarjottuja palveluita oikeasti toteutetaan ja tehdään. Tekijät nähdään resursseina ja jos niihin tarvitsee tehdä muutoksia niin vähennykset ja muutokset voivat koskea ihan kriittisiäkin tekijöitä. Sitten ihmetellään, että mitenkäs nämä nyt hoidetaan kun tekijät katosivat ja jäljelle jääneet eivät osaakaan. Eli ei kannata tuudittautua siihen, että osaamisellaan ja kriittisellä roolillaan välttyy muutoksilta. Vanha sanonta pitää paikkansa: kukaan ei ole niin tärkeä työntekijä, etteikö sitä voida irtisanoa.

 

[shams]

Muutenkin kun puhun tekoälytyökaluista niin en tarkoita mitään ChatGPT:llä "koodaamista" (eli copy-pastea), vaan enemmän GitHub Copilotin tapaisia juttuja. Eli työkaluja jotka avustavat ja tehostavat koodausta, mutta eivät tee sitä puolestasi. Mutta pahoin pelkään että monille jotka eivät ymmärrä teknologiasta mitään noilla ei ole mitään eroa, eli he puhuvat "tekoälystä" yhtenä entiteettinä joka tulee jatkossa tekemään kaiken softakehityksen. Mitä enemmän tuollaisia tyyppejä on firmojen johdossa sitä rumempaa jälkeä tulee.

 

[machia]

Tuo 140ke/v ei kyllä ole realistinen tällä alalla muuten kuin ylimmällä johtajatasolla, se eksyi tähän ketjuun lähinnä kun puhuttiin noista muutamista ulkomaalaisista teknologiajäteistä ja niiden palkkatasosta.

Epäilen että aika lähelle 140ke liksaa pääsee devaajana esim Nvidia, Wolt, Unity akselilla

 

[Ihmemies]

Yliopistolla gpt v4 on paljon parempi ollut kuin copilot. Koodia saa ihan itse aikaan, mutta suurempi ongelma on, että miten joku asia pitäisi tehdä, jos ei ikinä ole tehnyt. GPT kertoo kysymykseen selvän vastauksen, että näin asia kannattaisi tehdä. Sit voi halutessaan selvittää lisää että onko tää fiksu tapa. Tai kysellä GPT:ltä muita tapoja tehdä asia.

Mielestäni säästää huimasti aikaa ja omaa vaivaa, kun teoreettiset kyssärit asioihin kysyy botilta. Ei koulussa voidakaan läheskään kaikkea opettaa, korkeintaan se opitaan, miten etsitään tietoa. Kirjojen etsiminen on hidasta ja aikaavievää, GPT tietää suuren osan kirjoista valmiiksi.

Copilot X voi olla jo oikeasti kova. Tällä hetkellä gpt4 >>>> normi copilot.

Lisäksi GPT tietää aika hyvin frameworkkien perusominaisuudet, voi kysyä esim että miten tää asia JavaFX:ssä kansis tehdä, niin se kertoo tavan ilman että joutuu itse kahlaamaan dokumentaatiota ja selvittämään featureita.

Solitan dev academyn tehtäväkin oli aika paha, joskun ei mitään webbikursseja ole käynyt. GPT ehdotti, että demoprojektiin sqlite-kanta, spring boot ja Javalla jdbc vois olla jees, ja selitti nopeasti miten palikat kommunikoi keskenään. Itse en olisi oikein osannut edes arvata, mistä lähteä liikkeelle.

 

[Haaskis]

Tekoälytyökalujen yleistyessä kynnys softakehittäjän ammattiin tulee alenemaan, mikä tulee vaikuttamaan myös palkkatasoon alentavasti.

Ei vaan se kynnys tulee kasvamaan, koska ne rokkitähtidevaajat tekee tekoälyn avulla paskojen koodarien työt ja suuren osan omistaankin. Ei se tekoäly pelasta koodaria joka ei ymmärrä mitä tekee ja saattaa olla jopa vaarallisempi firmalle tästä johtuen.

Yliopistolla gpt v4 on paljon parempi ollut kuin copilot. Koodia saa ihan itse aikaan, mutta suurempi ongelma on, että miten joku asia pitäisi tehdä, jos ei ikinä ole tehnyt. GPT kertoo kysymykseen selvän vastauksen, että näin asia kannattaisi tehdä. Sit voi halutessaan selvittää lisää että onko tää fiksu tapa. Tai kysellä GPT:ltä muita tapoja tehdä asia.

Mielestäni säästää huimasti aikaa ja omaa vaivaa, kun teoreettiset kyssärit asioihin kysyy botilta. Ei koulussa voidakaan läheskään kaikkea opettaa, korkeintaan se opitaan, miten etsitään tietoa. Kirjojen etsiminen on hidasta ja aikaavievää, GPT tietää suuren osan kirjoista valmiiksi.

Copilot X voi olla jo oikeasti kova. Tällä hetkellä gpt4 >>>> normi copilot.

Lisäksi GPT tietää aika hyvin frameworkkien perusominaisuudet, voi kysyä esim että miten tää asia JavaFX:ssä kansis tehdä, niin se kertoo tavan ilman että joutuu itse kahlaamaan dokumentaatiota ja selvittämään featureita.

Solitan dev academyn tehtäväkin oli aika paha, joskun ei mitään webbikursseja ole käynyt. GPT ehdotti, että demoprojektiin sqlite-kanta, spring boot ja Javalla jdbc vois olla jees, ja selitti nopeasti miten palikat kommunikoi keskenään. Itse en olisi oikein osannut edes arvata, mistä lähteä liikkeelle.

Mun kokemukset on myös että GPT-4 >> Copilot. Ja kaikista rasittavinta Copilotissa on ainakin omassa käytössä ollut se, että se välillä tarjoaa ihan randomia ratkaisua ja kaiken lisäksi vielä piilottaa Intellisensen (Visual Studio...) niin ettei voi sitäkään käyttää samaan aikaan. ChatGPT (GPT-4) on toiminut loistavasti omaan käyttöön niin, että speksaan sille jonkun metodin ja se antaa jotakuinkin halutunlaisen ulos. Välillä tuloste on priimaa, muulloin joutuu hieman käsin korjailemaan koska sillähän ei ole ymmärrystä kontekstista jossa koodia käytetään.

Sit olen myös pyöräyttänyt sillä pari pienempää toteutusta kirjastoilla yms. mistä ei ole aikaisempaa kokemusta ja samalla saanut juurikin sitä tietoa että miksi tämä toimii näin ja miksi tuollain kannattaa tehdä. Paljon tehokkaampaa kuin lähteä etsimään jostain dokumentaatiosta tietoa, vaikkakin sillä riskillä että se ei välttämättä ole ihan oikein. Mutta tarpeeksi usein on.

 

[Makis]

Itse mitä olen Copilotia vähän käyttänyt niin kyllä se ihan kätevä on, keskimäärin kuitenkin osaa esimerkiksi rivin lopun täyttää järkevästi, eli säästää näppäimenpainalluksia.

 

[dropadrop]

Nauran koko matkan pankkiin, kun toistaitoiset kaverit koodailevat ChatGPT:n avulla kriittisiä järjestelmiä. Tosin pankin järjestelmät on luultavasti nurin siinä vaiheessa.

Eiköhän se lähinnä säästä aikaa päästä alkuun. Jos yksittäinen devaaja saa kriittiset järjestelmät nurin on ongelma muualla(kin).

 

[ChatGPT]

Nauran koko matkan pankkiin, kun toistaitoiset kaverit koodailevat ChatGPT:n avulla kriittisiä järjestelmiä. Tosin pankin järjestelmät on luultavasti nurin siinä vaiheessa.

Muutamia toistaitoisiakin kollegoita olen avustellut, mutta pääsääntöisesti ihan täyspäisiä kaikki. Ja ihan priimaa pukkaa, vaikka vain keskinkertaista koitetaan tehdä

 

[finWeazel]

Tuo 140ke/v ei kyllä ole realistinen tällä alalla muuten kuin ylimmällä johtajatasolla, se eksyi tähän ketjuun lähinnä kun puhuttiin noista muutamista ulkomaalaisista teknologiajäteistä ja niiden palkkatasosta.

Oon nähnyt suomessa paljon tuota isompia liksoja koodiapinoilla. Harvinaista, mutta mahdollista.

 

[Makis]

Muutamia toistaitoisiakin kollegoita olen avustellut, mutta pääsääntöisesti ihan täyspäisiä kaikki. Ja ihan priimaa pukkaa, vaikka vain keskinkertaista koitetaan tehdä

No ei nykyiset kollegat toki, mutta jos tässähän oli puhetta että jostain kadulta vedetään epäpätevää porukkaa töihin nälkäpalkalla koodamaan ChatGPT:n avulla.

 

[Makis]

Eiköhän se lähinnä säästä aikaa päästä alkuun. Jos yksittäinen devaaja saa kriittiset järjestelmät nurin on ongelma muualla(kin).

Mistäpä se osaaminen tulee, jos ne kokeneet kaverit on lähteneet tekemään muuta kun palkat on vedetty johonkin minimiin?

 

[finWeazel]

Aika monesti on kokeneempi mulle sanonut, että tees tavalla x ja samaa neuvoa itse antanut kysyjille. Tekijä pääsee alulle ja ehkä lopputulos on x tai y. Tehdessä oppii kunhan pääsee alulle. Ei konealgoritmi neuvonantajana ole sen huonompi kuin ihminen, vastuu jää tekijälle.

 

[dropadrop]

Mistäpä se osaaminen tulee, jos ne kokeneet kaverit on lähteneet tekemään muuta kun palkat on vedetty johonkin minimiin?

Sehän on vahva trendi että devaajien palkat vedetään minimiin?

 

[Makis]

No höh. Luetaan tätä ketjua.

 

[dropadrop]

No höh. Luetaan tätä ketjua.

Olen lukenut ketjua, en vaan oikein ymmärrä.

Työntekijöitä on aina potkittu pois mitä tyhmemmistä syistä, ei ole syytä epäillä ettei näin olisi tulevaisuudessakin.

IT-alan työntekijöiden luulisi kuitenkin olevan suht. turvassa kunhan pysyy ajan tasalla. Generatiiviset AI’t tulevat muokkaamaan työskentelyä, ja jos ne saavat ihmiset tuottamaan enemmän samassa ajassa niin silloin vähennys voisi kerrankin olla jopa järkevä. Todennäköisesti siivouksen kohteeksi joutuu kuitenkin ne jotka ei pysy ajan tasalla.

Toki IT maailmassa ei olla vielä lähelläkään pistettä jossa tuo tuottaisi kauhean laadukasta monimutkaisempaa koodia, mutta oikeilla syötteillä se voi jo nyt tehdä ihan hyödyllisiä asioita. Olen esim. jo törmännyt keisseihin joissa sillä generoidaan esim. skriptejä tietokantamigraatioihin, esimerkki-koodia apeja varten, koodin runkoja jotka säästävät tunteja työn aloituksessa jne. Poikkeuksetta kaikki sanovat että itse syöte mitä Chat-GPT’lle antaa vaikuttaa paljon ulostulon laatuun, eli harjoittelemalla oppii ja saa parempaa ulos.

Törmäsin myös museon toimistotyöntekijään joka ei ymmärrä juuri mitään tietokoneista, mutta hoitaa nykyään käännökset tutuille kielille tuolla kun on lähes yhtä laadukasta kuin halpa käännöstoimisto ja paljon nopeampaa. Samoin tuotepäällikön joka tuottaa sillä pienemmän markkinointi-tiedoitteet silloin kun markkinointi ei ehdi.

Eilen illalla potkin lasta hakemaan töihin ja lupasin tarkastaa hakemuksen ennen lähetystä. 3 minuutin kuluttua se tuli ihan loistavan hakemuksen kanssa virnistellen ja sanoi tehneensä sen chat-gpt’llä.

 

[Makis]

Tekoälytyökalujen yleistyessä kynnys softakehittäjän ammattiin tulee alenemaan, mikä tulee vaikuttamaan myös palkkatasoon alentavasti.

Olen lukenut ketjua, en vaan oikein ymmärrä.

 

[dropadrop]

Voi vaikuttaa ylentävästi jos sä oot se tyyppi joka käyttää sitä parhaiten.

 

[kytkijä]

Solitalla näyttää olevan haku auki data academyyn. Onko täällä kokemusta, minkä tyyppistä palkkahaitaria hakijoille ollaan valmiita maksamaan?

 

[pappatech]

Solitalla näyttää olevan haku auki data academyyn. Onko täällä kokemusta, minkä tyyppistä palkkahaitaria hakijoille ollaan valmiita maksamaan?

Olin kyllä kertaalleen neuvottelemassa sopparia Solitan kanssa, mutta päädyin torppaamaan homman ennen kuin päästiin keskustelemaan tarkemmista numeroista, joten talon palkkapolitiikasta ei ole sen tarkemmin käryä, mutta jos peilaa tuollakin mainitun integraatiotekemisen kautta muihin vastaaviin taloihin, niin yllättyisin, jos alkupalkka ilman relevanttia työkokemusta ois korkeampi kuin n. 3-3,5k€.

muoks. luulis noiden kyllä kertovan kysyttäessä, että millaisilla liksoilla tuon kautta kannattaa odotella työllistyvänsä.

 

[kuoris]

En suosittele Solitaa työpaikkana koodarille. Sekavaa touhua eikä palkat kummoisia. Aika moni kollega käynyt siellä kokeilemassa mutta kukaan ei ole jäänyt.

Toki iso talo niin varmasti siellä on kaikkea laidasta laitaan. Keskitason kädenheiluttelijalle tai account managerin urasta unelmoivalle voi olla hyvä (suoja)työpaikka.

 

[TuplaKettu]

En suosittele Solitaa työpaikkana koodarille. Sekavaa touhua eikä palkat kummoisia.

Oispa joku listaus, että mihin firmoihin palkkauksen puolesta kannattaa hakea. Puolet laskutuksesta pöhinäpumput toki läpinäkyviä palkkauksen suhteen, mutta näistä kiinteää palkkaa tarjoavista firmoista ei oikein tiedä ennen kuin käy sen 2-3 haastattelua, että saa tarjouksen kouraan.

Muutama kokemus on siitä, että käyn hakuprosessin läpi ja palkkatarjous on 500e+ alle pyyntöni. Pyynnön esittäessäni ei ole ikinä mainittu, että oltaisiin noin eri teillä. Kohtelias kieltäytyminen ja paskan maku suuhun siitä, että molempien aikaa on mennyt hukkaan.

 

[Francis Ford Mondeo]

Joskus 8-10 vuotta sitten mielikuvat Solitasta olivat yleisesti ihan hyviä. Jossain määrin onnistuivat siis luomaan positiivista mainetta duunipaikkana. Ihan samanlainen konsultti/teknologiapuljuhan se kuitenkin taitaa olla hyvine ja huonoine puolineen kuin muutkin keskisuuret suomalaiset verrokit (Gofore, Digia ym.).

 

[Andan]

Oispa joku listaus, että mihin firmoihin palkkauksen puolesta kannattaa hakea. Puolet laskutuksesta pöhinäpumput toki läpinäkyviä palkkauksen suhteen, mutta näistä kiinteää palkkaa tarjoavista firmoista ei oikein tiedä ennen kuin käy sen 2-3 haastattelua, että saa tarjouksen kouraan.

Muutama kokemus on siitä, että käyn hakuprosessin läpi ja palkkatarjous on 500e+ alle pyyntöni. Pyynnön esittäessäni ei ole ikinä mainittu, että oltaisiin noin eri teillä. Kohtelias kieltäytyminen ja paskan maku suuhun siitä, että molempien aikaa on mennyt hukkaan.

Kyllä noilta rekryheeboilta ainakin näin seniorimpana saa about aina palkkahaitarin irti ennen keskusteluja - eikä tuon jälkeen keskusteluja ole yleensä tarvetta jatkaa näiden kotimaisten toimijoiden osalta. Ja jos ei saa edes palkkahaitaria, niin sitten ei ole myöskään jatkoja. Ehkä jos olisi joku tunnetusti hyvä maksaja, mutta muuten en enää käytä noihin aikaa. Tilanne voisi tietysti olla toinen, jos olisi pakko löytää uusia hommia syystä tai toisesta.

 

[pappatech]

Joskus 8-10 vuotta sitten mielikuvat Solitasta olivat yleisesti ihan hyviä. Jossain määrin onnistuivat siis luomaan positiivista mainetta duunipaikkana. Ihan samanlainen konsultti/teknologiapuljuhan se kuitenkin taitaa olla hyvine ja huonoine puolineen kuin muutkin keskisuuret suomalaiset verrokit (Gofore, Digia ym.).

Joo, en minäkään usko, että Solita niin merkittävästi erilainen on esim. noihin mainittuihin verrattuna ja kyllähän Solita on useimmiten mukana näissä isoimmissa julkisen puolen kilpailutuksissa, että saattaa päästä tekemään juttuja, joita ei pienemmissä taloissa pääsis. On se sitten hyvä tai huono asia

Ja kuten jo mainittu tuolla aikaisemmin: sillä, mitä menee tekemään, on kyllä varmasti merkitystä ja esim. joku pientiimin fullstack kehitys on takuulla hektisempää / sekavampaa kuin esim. isommassa integraatiotiimissä toimiminen.

 

[Paapaa]

Muutama kokemus on siitä, että käyn hakuprosessin läpi ja palkkatarjous on 500e+ alle pyyntöni. Pyynnön esittäessäni ei ole ikinä mainittu, että oltaisiin noin eri teillä. Kohtelias kieltäytyminen ja paskan maku suuhun siitä, että molempien aikaa on mennyt hukkaan.

Toisaalta eihän tuo asia kunnolla selviä ennen kuin ne haastattelut on tehty. Ellet sitten hae jotain positiota, jolle on jo valmiiksi mietitty joku palkkahaitari. Silloin toki on reilua katkaista prosessi kesken jos on selvää ettei palkat tule mätsäämään. Tai siis reilua on kertoa se haitari ja antaa hakijan päättää jatkot.

 

[TuplaKettu]

Kyllä noilta rekryheeboilta ainakin näin seniorimpana saa about aina palkkahaitarin irti ennen keskusteluja - eikä tuon jälkeen keskusteluja ole yleensä tarvetta jatkaa näiden kotimaisten toimijoiden osalta. Ja jos ei saa edes palkkahaitaria, niin sitten ei ole myöskään jatkoja. Ehkä jos olisi joku tunnetusti hyvä maksaja, mutta muuten en enää käytä noihin aikaa. Tilanne voisi tietysti olla toinen, jos olisi pakko löytää uusia hommia syystä tai toisesta.

Voi olla jossain määrin myös oma vika, että en ole kysynyt palkkahaitaria. Silti mielestäni yli 500 euron erotuksella olisi asiallista mainita, että palkkapyyntöni on esim. reilusti yli firman keskiarvon x määrälle kokemusta ja ei päästä lähellekään.

Toisaalta eihän tuo asia kunnolla selviä ennen kuin ne haastattelut on tehty. Ellet sitten hae jotain positiota, jolle on jo valmiiksi mietitty joku palkkahaitari. Silloin toki on reilua katkaista prosessi kesken jos on selvää ettei palkat tule mätsäämään. Tai siis reilua on kertoa se haitari ja antaa hakijan päättää jatkot.

Ei toki selviä, mutta haastattelut tuntuvat olevan enemmän mukavaa jutustelua ja henkilökemian selvittelyä kuin raa'an koodaustaidon mittaamista. Reilu vuosi sitten kävin haastatteluprosessit läpi n. 5 firman kanssa ja "tekniset haastattelut" olivat luokkaa:
- Oletko käyttänyt Gitiä?
- Oletko kirjoittanut yksikkötestejä?
- Onko Scrum tuttu?

Tuon perusteella tuntuu, että rekryäjä lähinnä toteaa minut hyväksi tyypiksi, katsoo taulukosta paljonko saman kokemuksen omaavat henkilöt tienaavat firmassa ja tarjoaa sen verran. Neuvotteluvaraa max. 100e.

 

[zepi]

Meillä oli kolme dev-paikkaa auki ja tietääkseni samaan ilmoitukseen palkattiin nuori jolla 1-2v kokemusta yliopiston jälkeen + toinen jolla liki 10v joista pari viimeisintä Googlella. Ei varmaan tarvitse erikseen mainita, että jälkimmäisen palkka on _hieman_ eri tasolla.

Ts. vaikea ilmoittaa palkkaa kun sitä ei ole ennalta määrätty, vaan se riippuu hakijasta.

Nyt sitten viimeisenä pitää vissiin ottaa joku tyyliin oppisopimuksesta/suoraan koulusta kun pitää kuitenkin vähän olla niitä junnumpiakin tiimissä että luontainen tehtäväkierto toimii paremmin.

 

[pappatech]

^ ei luulis olevan mahdotonta käyttää vähän järkeä ja pelisilmää rekrypäässäkin ja ilmoittaa se palkkahaarukka toisistaan poikkeavasti junnulle ja todella pätevälle kautta kokeneelle. Joku budjetti pitäs olla kuitenkin aina tiedossa, kun jotain positiota täytetään.

Geneerisemmissä konsulttipesteissä näkee usein jotain tonnin haarukkaa, joka varmaan useimmissa tapauksissa ihan kohtuu järkevä liikkumavara osaamisen ja kokemuksen osalta. Tuommoisen voi jo laittaa julkiseen ilmoitukseenkin, niin kuin tehdäänkin.

 

[TuplaKettu]

Nyt sitten viimeisenä pitää vissiin ottaa joku tyyliin oppisopimuksesta/suoraan koulusta kun pitää kuitenkin vähän olla niitä junnumpiakin tiimissä että luontainen tehtäväkierto toimii paremmin.

Propsit tästä. Tuntuu, että koronan ja etätyösiirtymän myötä monet firmat unohtaneet junnut ja vastavalmistuneet kokonaan.

 

[2112]

Kuinkahan pitkään YT-neuvotteluiden jälkeen (kun ei itse ole tullut irtisanotuksi) olisi aiheellista olla vaihtamatta työpaikkaa, jotta vaihtaminen ei ole kovin epäkunnioittava ele esim. irtisanottuja tai nykyisiä kollegoita kohtaan? Neuvottelut käytiin vuodenvaihteessa, eli aika tuore juttu vielä... Katselin kyllä tuolloinkin muita tehtäviä, mutta mitään sopivaa ei tullut vastaan, eikä sitä sitten perheellisenä voinut vapaaehtoisesti kenenkään muun puolesta sitä luotia ottaa ilman mitään tietoa tulevasta. Eikä meiltä kyllä mitään vapaaehtoisia varsinaisesti kyseltykään.

 

[Paapaa]

Kuinkahan pitkään YT-neuvotteluiden jälkeen (kun ei itse ole tullut irtisanotuksi) olisi aiheellista olla vaihtamatta työpaikkaa, jotta vaihtaminen ei ole kovin epäkunnioittava ele esim. irtisanottuja tai nykyisiä kollegoita kohtaan?

Ei työpaikan vaihtaminen ole mielestäni koskaan epäkunnioittavaa ketään muuta kohtaan. Jokaisella meistä voi olla lukematon määrä perusteltuja syitä vaihtaa työpaikkaa ihan koska tahansa. Ja se, että haluat jäädä firmaan tiettynä hetkenä ei tarkoita että viikon päästä tilanne ei voisi olla radikaalisti muuttunut. Syitä isoihin muutoksiin voi tulla koska tahansa.

Eli mielestäni se, ettei sinua irtisanota, ei poista sinulta oikeutta irtisanoutua koska tahansa. Toki jos olet luvannut jollekin, että pysyt aloillasi ainakin X kuukautta, niin sitten voi olla häröä pettää tällainen lupaus. Mutta mitään muuta moraalista velvollisuutta ei tietenkään ole.

 

[paasi]

Tuohan voi avata mahdollisuuden pois potkitulle päästä takaisin jos halua on, takaisinottovelvollisuus. Sikäli mitä nopeammin sen parempi ja turha muutenkaan sääliä työnantajaa jos yt-ralli pyörii.

 

[Francis Ford Mondeo]

Kuinkahan pitkään YT-neuvotteluiden jälkeen (kun ei itse ole tullut irtisanotuksi) olisi aiheellista olla vaihtamatta työpaikkaa, jotta vaihtaminen ei ole kovin epäkunnioittava ele esim. irtisanottuja tai nykyisiä kollegoita kohtaan? Neuvottelut käytiin vuodenvaihteessa, eli aika tuore juttu vielä... Katselin kyllä tuolloinkin muita tehtäviä, mutta mitään sopivaa ei tullut vastaan, eikä sitä sitten perheellisenä voinut vapaaehtoisesti kenenkään muun puolesta sitä luotia ottaa ilman mitään tietoa tulevasta. Eikä meiltä kyllä mitään vapaaehtoisia varsinaisesti kyseltykään.

Lähde kun siltä tuntuu. Siltoja ei kannata tarkoituksellisesti polttaa ja töissä kannattaa lähtökohtaisesti olla tiimipelaaja, mutta mitään hattu kädessä -tyylistä nöyristelyä tai kiitollisuudenvelkaa työpaikan suuntaan ei kannata harjoittaa.

Jos joku kollega, esimies tai muu taho ottaa irtisanoutumisen verisenä loukkauksena, niin ehkäpä kytkimen nosto on oikea päätös. Työpaikan vaihto on ihan normaalia, varsinkaan kun työpaikatkaan eivät varsinaisesti mitään eläkevirkoja tarjoa enää näin kvartaalitalouden vuonna 2023.

 

[sirace]

Yleensä Yt-kierroksen jälkeen pätevimmät nostaa kytkintä juuri muuttuneet työkuorman takia. Ei duunarilla ole lojaliteettivelvoitetta työnatajaa kohtaa ihan samoilla periaatteilla tätä peliä pelataan kuin työnatanja duunaria kohtaa. Jos markkina vetää ja työolot/edut on paremmat uudessa paikassa niin "mita pikemmin" sitä parempi kaikkien kannalta.

 

[Hasselpähkinä]

Onkohan sellaiseen firmaan järkeä hakea töihin, joka on pari kuukautta sitten pistänyt kasan väkeä pihalle yt:n kautta? En ollut tuosta takaisinottovelvollisuudesta edes tietoinen, mutta nähtävästi pois potkitut olivat eri osaston porukkaa, jos nyt on jo uusien it-heppujen haku päällä.

 

[zepi]

Työpaikan vaihto paremman palkan perässä on suunnilleen kansalaisvelvollisuus. Jos joku on valmis maksamaan parempaa palkka sun duunista, niin se ainakin periaatteessa tarkoittaa sitä, että joko kyseinen taho onnistuu teettämään kannattavampia / tuottavampia töitä tai he ovat valmiita tinkimään omasta katteestaan siinä välissävedossa. Kummatkin ovat hyvä juttu työntekijän kannalta.

Välistävedon vähennys kilpailuttaa työnantajia keskenään ja se on äärettömän tärkeää työntekijöiden etujen ajamiseksi. Ja myös se on kansataloudellisesti kriittistä, että osaajien työpanos käytetään tuottavimpien töiden tekemiseen.

 

[kjns]

Onkohan sellaiseen firmaan järkeä hakea töihin, joka on pari kuukautta sitten pistänyt kasan väkeä pihalle yt:n kautta? En ollut tuosta takaisinottovelvollisuudesta edes tietoinen, mutta nähtävästi pois potkitut olivat eri osaston porukkaa, jos nyt on jo uusien it-heppujen haku päällä.

Tuohan on varsin normaali tilanne ainakin sellaisissa taloissa jossa on pitkään tehty jotain asiaa tavalla X ja sitä nyt uudistetaan raskaalla kädellä. Hyvä esimerkki vaikka nuo kotimaiset teleoperaattorit ja miksei vaikka vakuutusyhtiötkin, jotka ovat tässä vuosien aikana laittaneet todella rankalla kädellä pihalle monenlaisia laskunkäsittelijöitä, asiakaspalvelijoita, prosessien välivaiheen suorittajia jne joiden toimenkuva on päättynyt automaation ja itsepalvelun seurauksena. Samalla kun nämä vanhat työntekijät lähtee sisälle haetaan sitten mm. softakehittäjiä ja data scientisteja joita uudet prosessit tarvitsevat enemmän.

Siinä ei oikein profiilitkaan yleensä kovin paljoa kohtaa jotta vanhaa laskutuksen assistenttia tai aspan puhelinneuvojaa vois takaisinottaa ja kouluttaa data scientistiksi...

 

[zepi]

Niiden laskutuspuolen ihmistenkin profiilit muuttuvat. Tein joskus jotain pientä softakikkaretta konsulttina controllerille ja kun ihmettelin, että miten tämmöinen rahaihminen osaa pyytää tälläisiä asioita, niin mimmi totesi että tietojenkäsittelytieteen maisterihan hän on koulutukseltaan....

 

[love_doctor]

Työpaikan vaihto paremman palkan perässä on suunnilleen kansalaisvelvollisuus. Jos joku on valmis maksamaan parempaa palkka sun duunista, niin se ainakin periaatteessa tarkoittaa sitä, että joko kyseinen taho onnistuu teettämään kannattavampia / tuottavampia töitä tai he ovat valmiita tinkimään omasta katteestaan siinä välissävedossa. Kummatkin ovat hyvä juttu työntekijän kannalta.

Välistävedon vähennys kilpailuttaa työnantajia keskenään ja se on äärettömän tärkeää työntekijöiden etujen ajamiseksi. Ja myös se on kansataloudellisesti kriittistä, että osaajien työpanos käytetään tuottavimpien töiden tekemiseen.

Miettinyt, miten suhtautua tähän kun esim. yliopistot voivat maksaa it-alan osaajille (FM/DI + työkokemusta) tutkimus- ja opetustehtävissä palkkaa luokkaa 2500-3500 eur/kk vähän sen mukaan, onko työkokemusta 2 vai 15 vuotta. Korotuksia voi indeksikorotusten päälle tulla 1-2 %-yks parin vuoden välein max. Tässä pitää vielä huomioida, että tällaisiin julkisen puolen töihin ei kuulu auto-, puhelin-, lounas-, kulttuuri- tai liikuntaetuja (tai jos puhelinetu kuuluu, joskus se oli puheliittymä ilman dataa ja puhelin esim. 120 euron halpis, joka kilpailutetun virallisen ostokanavan kautta 250 euron hintainen kun gigantissa se 120 eur). Eli periaatteessa jo 200-300 eur/kk pienempi palkkatarjous + luontoisedut menevät kirkkaasti ohi palkassa. Näissä positioissa on juuri niitä käytännön asioitakin osaavia eikä pelkästään käsienheiluttajia.

Ainakaan hirveän paljon firmat eivät rekryä tällaista yliopistojen henkilökuntaa, mitä olen kysellyt - eikä siis johdu masokismista ja siitä, että joku mieluummin tekee 3k palkalla kuin 10k palkalla periaatteessa "samoja" hommia. Onko ajatus sitten, että on kokonaisedullisempaa, että on kouluttajinakin jotain osaavia. Koska tämän palkkatason epäsuhdan takia tuntuisi aika loogiselta, että aina vähänkään osaavammat ostattaisiin heti ulos oppilaitoksista, kun saa sennuja junnujen palkkatasoa tarjoamalla.

 

[juhei]

Miettinyt, miten suhtautua tähän kun esim. yliopistot voivat maksaa it-alan osaajille (FM/DI + työkokemusta) tutkimus- ja opetustehtävissä palkkaa luokkaa 2500-3500 eur/kk vähän sen mukaan, onko työkokemusta 2 vai 15 vuotta. Korotuksia voi indeksikorotusten päälle tulla 1-2 %-yks parin vuoden välein max. Tässä pitää vielä huomioida, että tällaisiin julkisen puolen töihin ei kuulu auto-, puhelin-, lounas-, kulttuuri- tai liikuntaetuja. Eli periaatteessa jo 200-300 eur/kk pienempi palkkatarjous + luontoisedut menevät kirkkaasti ohi palkassa. Näissä positioissa on juuri niitä käytännön asioitakin osaavia eikä pelkästään käsienheiluttajia.

Ainakaan hirveän paljon firmat eivät rekryä tällaista yliopistojen henkilökuntaa, mitä olen kysellyt. Onko ajatus sitten, että on kokonaisedullisempaa, että on kouluttajinakin jotain osaavia. Koska tämän palkkatason epäsuhdan takia tuntuisi aika loogiselta, että aina vähänkään osaavammat ostattaisiin heti ulos oppilaitoksista, kun saa sennuja junnujen palkkatasoa tarjoamalla.

Se peruslähtökohta yliopistohommissa on että maisterilla ei ole pätevyyttä paperilla, pitää olla tohtori. Yksityisellä puolella sillä tutkinnolla ei ole mitään väliä.

Tästä johtuu että yliopistojen palkkatasoa ei kannata oikeastaan verrata mihinkään. Muuten kuin sillä tavalla että ne on aina alhaiset verrattuna yksityisen puolen hommiin, ja yliopistohommissa on aika paljon sitä kutsumusammattinäkemystä. Itse tein opettajan / tutkijan / projektipäällikön hommia FM:nä 10v ja palkka taisi olla 2000€ -3300€ välillä. Tuo viimeisinkin summa ihan vaan sen takia että oli hyvät perustelut nostaa aika pitkälti kikkailemalla suoritustasolla.

Sitten jos on kova osaaja esim. IT-puolelta ja tohtorin paperit niin kyllä firmat maksaa. Jotkut vaan arvostavat enemmän sitä "akateemista vapautta" (mitä ei taida enää olla juuri lainkaan) kuin palkkaa.

Olin ekassa IT-firmassa yliopistouran jälkeen pari vuotta, palkka oli heti parempi vaikka menin sinne lähtökohtaisesti sellaisella palkalla että kunhan jotain maksavat että saan työkokemusta. Viimeisenä päivänä sitten tj:n kanssa juttelin pari tuntia, sanoi naureskellen että oli miettinyt ettei tuollaista yliopistopelleä tänne kannata palkata mutta onneksi oli käynyt toisin. Ja sen jälkeen kun oli CV:ssä eka merkintä yksityisen puolen firmasta niin eipä ole ollut kovinkaan haastavaa työnhaku.

 

[love_doctor]

Se peruslähtökohta yliopistohommissa on että maisterilla ei ole pätevyyttä paperilla, pitää olla tohtori. Yksityisellä puolella sillä tutkinnolla ei ole mitään väliä.

Tästä johtuu että yliopistojen palkkatasoa ei kannata oikeastaan verrata mihinkään. Muuten kuin sillä tavalla että ne on aina alhaiset verrattuna yksityisen puolen hommiin, ja yliopistohommissa on aika paljon sitä kutsumusammattinäkemystä.

Toki yliopistolla on niinkin, että esim. tohtoriksi valmistuminen nostaa opetustehtävissä vaati-tason haarukkaa vain yhden pykälän, jos hakee lehtoriksi (ei mitenkään automaattista että pääsee). Ja jos on jo saanut esim. tasolla 5 tai 6 aiemmin palkkaa, se PhD ei nosta lainkaan palkkaa. Sama myös jos lukee esim. pedagogisia sen verran mitä AMK:n yliopettajaksi vaaditaan eli pitkän sivuaineen verran.

oli miettinyt ettei tuollaista yliopistopelleä tänne kannata palkata mutta onneksi oli käynyt toisin. Ja sen jälkeen kun oli CV:ssä eka merkintä yksityisen puolen firmasta niin eipä ole ollut kovinkaan haastavaa työnhaku.

Tämä varmasti selittää osittain eli on jonkinlaista ennakko-oletusta osaamisesta, motivaatiosta ja työkulttuurista. Mietinkin tätä ilmiötä, että nähdäänkö näissä niin iso virherekryn riski, ettei haluta kokeilla. Kuitenkin kun ottaa huomioon ettei tarvitsisi kovalla palkalla rekrytä vaan ihan junnuhinnalla, luulisi että esim. jotkut Docker/Node/React/CUDA/jne. -tekniikoita aktiivisesti opettavat osaavat edes junnutasolla eivätkä ole ihan random kaiffaria huonompia noin lähtökohtaisesti. Kuitenkin sinne yo-uralle on ollut vaatimuksena keskiarvoa paremmat paperit ja pitkän aikaa jo subjektiivistakin arviota eikä pelkkiä papereita.

 

[juhei]

Toki yliopistolla on niinkin, että esim. tohtoriksi valmistuminen nostaa opetustehtävissä vaati-tason haarukkaa vain yhden pykälän, jos hakee lehtoriksi (ei mitenkään automaattista että pääsee). Ja jos on jo saanut esim. tasolla 5 tai 6 aiemmin palkkaa, se PhD ei nosta lainkaan palkkaa. Sama myös jos lukee esim. pedagogisia sen verran mitä AMK:n yliopettajaksi vaaditaan eli pitkän sivuaineen verran.

5- ja 6-tasoille oli ainakin omana aikana ihan ehdoton vaatimus tohtorin tutkinolle. Sen takia mulla olikin suoritus ihan maksimissa, koska sanoin että tietyn palkkatason alle en enää näitä hommia tee.

 

[juhei]

Tämä varmasti selittää osittain eli on jonkinlaista ennakko-oletusta osaamisesta, motivaatiosta ja työkulttuurista. Mietinkin tätä ilmiötä, että nähdäänkö näissä niin iso virherekryn riski, ettei haluta kokeilla. Kuitenkin kun ottaa huomioon ettei tarvitsisi kovalla palkalla rekrytä vaan ihan junnuhinnalla, luulisi että esim. jotkut Docker/Node/React/CUDA/jne. -tekniikoita aktiivisesti opettavat osaavat edes junnutasolla eivätkä ole ihan random kaiffaria huonompia noin lähtökohtaisesti. Kuitenkin sinne yo-uralle on ollut vaatimuksena keskiarvoa paremmat paperit ja pitkän aikaa jo subjektiivistakin arviota eikä pelkkiä papereita.

Aivan varmasti on ennakkoluuloja, ja osittain varmaan ihan syystäkin. Yliopistopuolen tekeminen ihan sillä päivittäisellä tasolla eroaa todella paljon yrityspuolen hommista. Ja sitten se painotus on teoriassa eikä tekemisessä, vaikka kyllä niiltä yo-tyypeiltä sitä käytännön osaamistakin löytyy. Enemmän ehkä sitä että mitä niitä kiinnostaa tehdä. Sitten ne todella kovat osaajat kyllä rekrytään firmoihin kehittämishommiin.

 

[ylivoima]

Työskenteleekö täällä porukka pilvipalveluiden parissa? Duuni AWS tai Azuren parissa kiinnostaisi. Koulussa ei ole oikein koodaaminen innostanut.

Pääseekö noiden pariin tekemään töitä ilman että lisäksi frontti / backend / fullstack koodari? Pilviarkkitehdeille näkyy olevan kysyntää, minkälainen voisi olla tie pilviarkkitehdiksi