IPv6 Suomessa

[Marquette]

Mitä käytännön etuja tai haittoja olette huomanneet omassa käytössänne ipv6:ssa?

En mitään. Joskus ennenkuin Suomi-operaattorit alkoi tarjoilemaan ipv6:tta, puhuttiin että sen avulla mennään NATeista ohi ihan helposti ja kaikki menee hyvin.

Mutta niin vain tuo Huawei B818 estää, vaikka pc saa ihan kunnon 2001:xyz: alkuisen osoitteen niin eipä siihen ulkoa pääse kiinni. En tiedä onko este Elisan puolella vai Huaweissa, veikkaan Elisaa koska muistaakseni Dna:n puolella onnistui.

Lisäksi suuri osa Suomen liittymistä on noita /64 prefixejä jotka ei ole suositeltuja. Operaattoreilla ei varmaankaan ole aikomustakaan vaihtaa esim. /56:ksi ellei tule joku uhkasakko. Ehkä pitää odotella vielä toiset 20 vuotta.

 

[JiiPee]

Mitä käytännön etuja tai haittoja olette huomanneet omassa käytössänne ipv6:ssa?

Mitään haittaa en ole kyllä huomannut. Ollut ittellä IPv6 jo vuosia käytössä.

 

[pulatunnus]

En mitään. Joskus ennenkuin Suomi-operaattorit alkoi tarjoilemaan ipv6:tta, puhuttiin että sen avulla mennään NATeista ohi ihan helposti ja kaikki menee hyvin.

Menee kun ei ole NATia

Mutta niin vain tuo Huawei B818 estää, vaikka pc saa ihan kunnon 2001:xyz: alkuisen osoitteen niin eipä siihen ulkoa pääse kiinni. En tiedä onko este Elisan puolella vai Huaweissa, veikkaan Elisaa koska muistaakseni Dna:n puolella onnistui.

Palomuuri, ja oletuksena ajatus että estää ulkopäin tullee aloitukset. muuten ne laitteet olisi julkisessa netissä ilman suojaa.

B818 viittaa mobiiliin, niin mobiilissa operaattoreilla on eriasteisia palomuureja, tosin jossain kiinteän käyttöpaikan liittymässä ei sellaisia tarvi, voi olla jopa haittaa.

Lisäksi suuri osa Suomen liittymistä on noita /64 prefixejä jotka ei ole suositeltuja. Operaattoreilla ei varmaankaan ole aikomustakaan vaihtaa esim. /56:ksi ellei tule joku uhkasakko. Ehkä pitää odotella vielä toiset 20 vuotta.

/56 ymmärtääkseni suositus ja sitä ymmärtääkseni laajasti operaattorit käyttää kiinteissä kuluttajaliittymissä.

Liikkuvassalaajakaistassa pari isoa operaattori taitaa käyttää mainitsemaasi ja se kolmas ei jaa natiivista lainkaan (ai tarkistettu)

Nyt kun useampi kuukausi ollut natiivi ipv6 käytössä, niin tätä uskaltaa alkaa ehkä kommentoimaankin.

Välillä tuntuu että ipv6:sta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Jotkin palvelut tai sivustot eivät toimi kunnolla ipv6:lla, esimerkiksi telkkarista piti kytkeä ipv6 pois päältä, kun moni striimaus-appi ei toiminutkaan..?

Mitä käytännön etuja tai haittoja olette huomanneet omassa käytössänne ipv6:ssa?

Jos oma palomuuri estää liikaa, niin siitä tulee ongelmia. Ja näilläkkin palstoilla ns helppo ongelman korjaus on se että kytkee sen IPv6 pois.
Totta että operaattoreillakkin on ollut haasteensa ja joskus sillä puolella ne IPv6 paketit harhailleet enemmän kuin IPv4.

Mutta kärjistäen sanoisin että Suomessa suurin ongelma on se ettei kaikki kuluttajaliittymät tuo IPv6sta, ja sen perään sitten pienet operaattori sähläykset, mukaanlukien joku /64 prefix liikkuvassa mobiililaajakaistassa jos käyttö muutakin kun yhden laitteen surffailu.

 

[ztec]

DNA:lla tuo natiivi on käsittääkseni ollut vaikka kuinka ja pitkään. Katsoin justiin Teliaa koskevat lausunnut joa eipä näyttänyt olevan mitään tietoa vielä IPv6:sta tulossa. No kaikki aikanaan, ei pidä hötkyillä. Eihän tästä IPv6 Launch Day:stä vielä pitkään onneksi ole kulunut.

Selvisikö se nyt koskaan, että onko natiivi vai ei? Mitään selkeää tai johdonmukaista tietoa ei käsittääkseni tullut, pelkkää spekulaatiota vain.

 

[jessenic]

DNA:lla tuo natiivi on käsittääkseni ollut vaikka kuinka ja pitkään. Katsoin justiin Teliaa koskevat lausunnut joa eipä näyttänyt olevan mitään tietoa vielä IPv6:sta tulossa. No kaikki aikanaan, ei pidä hötkyillä. Eihän tästä IPv6 Launch Day:stä vielä pitkään onneksi ole kulunut.

Selvisikö se nyt koskaan, että onko natiivi vai ei? Mitään selkeää tai johdonmukaista tietoa ei käsittääkseni tullut, pelkkää spekulaatiota vain.

Telia on Yhteisössään kertonut, että rajatulla määrällä kuituasiakkaista on natiivi testissä. Laajenee kun laajenee.

 

[J.K]

Nyt kun useampi kuukausi ollut natiivi ipv6 käytössä, niin tätä uskaltaa alkaa ehkä kommentoimaankin.

Välillä tuntuu että ipv6:sta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Jotkin palvelut tai sivustot eivät toimi kunnolla ipv6:lla, esimerkiksi telkkarista piti kytkeä ipv6 pois päältä, kun moni striimaus-appi ei toiminutkaan..?

Mitä käytännön etuja tai haittoja olette huomanneet omassa käytössänne ipv6:ssa?

Yhden haitan olen huomannut, nimittäin Disney+ ohjaa väkisin ruotsalaisille sivuille jos ipv6 on päällä. Mitään hyötyä ipv6:sta ei minulle ole, joten se saa pysyäkin pois päältä, olkoon tuo sitten Disneyn tai DNA:n vika.

 

[ztec]

/56 ymmärtääkseni suositus ja sitä ymmärtääkseni laajasti operaattorit käyttää kiinteissä kuluttajaliittymissä.

Telian 6rd:ssä on sentään /56. Ja HENET IPv6 tietenkin toimii kaikilla operaattoreilla, jos on tarvis.

 

[Marquette]

Saisiko jostakin faktaa, kuinka monella Suomessa on /64 ja kuinka monella parempi esim. /56 ? Ja tähän ei lasketa itse viriteltyjä tunneleita, kun tarkoitus olisi arvioida näitä tavallisia operaattoreita. Telia, Elisa, Dna+Moi, ja monta valokuitufirmaa joita en osaa luetella.

 

[jessenic]

Saisiko jostakin faktaa, kuinka monella Suomessa on /64 ja kuinka monella parempi esim. /56 ? Ja tähän ei lasketa itse viriteltyjä tunneleita, kun tarkoitus olisi arvioida näitä tavallisia operaattoreita. Telia, Elisa, Dna+Moi, ja monta valokuitufirmaa joita en osaa luetella.

Mobiilissa kaikilla /64, paitsi Telialla ei mitään. Mutta tämä johtuu lähinnä mobiilin rajoitteista. Kiinteissä yhteyksissä sitten /56.

 

[Marquette]

Kiinteissä yhteyksissä sitten /56.

Kysyisin kohteliaasti, että olisiko mitään lähdettä tälle, kun en löytänyt hakemalla mitään.

 

[jessenic]

Kysyisin kohteliaasti, että olisiko mitään lähdettä tälle, kun en löytänyt hakemalla mitään.

Kiinteiden osalta pieni listaus täällä: IPv6-tekniikka suomalaisissa kuluttajaliittymissä
/56 on Traficomin vahva suositus, ihmettelen jos sitä ei noudateta.

Mobiilin osalta kirjallisuudesta löytyy, tässä esim. opinnäytetyötä jossa viitattu lähteisiin jos haluaa ostaa/lainata: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/78954/InssiKimmoLiikonen.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Mobiiliverkossa IP-osoitteita ei siis jaella DHCP:llä vaan ne tulee verkon signaloinnista ennen pakettidatayhteyden avaamista, joka on yksi syy tähän rajoitteiseen. DHCP:n tuki on nykyään olemassa joissakin päätelaitteissa, mutta ei tietääkseni vielä käytössä Suomen verkoissa.

 

[Marquette]

/56 on Traficomin vahva suositus, ihmettelen jos sitä ei noudateta.

Tässä on juuri se ydin. Eli olen nähnyt vain /64:sia paitsi yhdellä tuttavalla oli /56, hänellä oli joku valokuitu, jonka operaattori ei ollut Elisa-Telia-Dna. Jokaisella muulla /64. Ja olen lukenut kyllä, että Trafi suosittaa /56, mutta että kuinka se sitten lopulta toteutuu.

Voisin kuvitella, että jostakin saisi ehkä reaali-dataa, joka ei perustuisi siihen, mitä jotkut sanovat tekevänsä tai suosittelevat käytettäväksi, vaan ihan siihen mitä oikeasti tapahtuu.

 

[pulatunnus]

Tässä on juuri se ydin. Eli olen nähnyt vain /64:sia paitsi yhdellä tuttavalla oli /56, hänellä oli joku valokuitu, jonka operaattori ei ollut Elisa-Telia-Dna. Jokaisella muulla /64. Ja olen lukenut kyllä, että Trafi suosittaa /56, mutta että kuinka se sitten lopulta toteutuu.

Voisin kuvitella, että jostakin saisi ehkä reaali-dataa, joka ei perustuisi siihen, mitä jotkut sanovat tekevänsä tai suosittelevat käytettäväksi, vaan ihan siihen mitä oikeasti tapahtuu.

Muistelen että jollain random operaattorilla oli kiinteässä kuluttajille vain /64, mutta muuten yleisesti kuluttajille /56.

Elisa ja Telia lähinnä pilotoi (*, eli heillä yleisesti ei ole natiivia IPv6 kiinteään, Telialla on tarjolla tunnelli, jossa yhtä IPv4 osoitetta kohti /64
Dna vanhoista isoista ainoana on natiivi IPv6 ja se on /56. DNA saanut jonkinverran muuten kritiikkiä IPv6 reitityksistä. Lounealla taitaa IPv6 edelleen olla pyynnöstä, ei oletuksena. Sillä myöskin julkinen IPv4 vaatii pyynnön (samalla vaivalla sitten pyytää molemmat), en tiedä montako IPv4 osoitetta saa, mutta ilmeisesti enemmän kuin yhden.
Pienemmillä IPv6 tukea kohtuullisesti, ja random lukasulla toteuttavat Traficomin suositusta. Pienillä/uusilla voi sitten ne IPv4 osoitteet olla niukilla

Mobiilisssa tosiaan tuo haaste että vain /64, mobiilissa aikoinaan ole IPv6 vauhdittaja, mutta ilmeisesti vasta aika tuoretta speksausta että /64 rajoite poistuisi. Tiedä sitten kuinka pitkä tie jalkautumiselle. Kiinteissä mobiiliyhteyksissä ehdottomasti olisi kysyntää.

(*
Elisalla muistaakseni uusissa/joissain GPON yhteyksissä, ja oliko joku raportoinut jostain muustakin. Telialla on joissain kohteissa (Taloyhtiö?) pilottia.
Dnalla siis liki kaikkiin liittymiin IPv6, kiinteissä siis /56 ja mobiilipohjaisissa /64

Avoimenkuidun operaattoreista voi tsekata pienempien operaattorien otantaa, sillä ainakin aiemmin eritelty onko ja operaattorin sivulta voi sitten lukasta palvelukuvauksen.

 

[Marquette]

Mun oma kokemus on, että Dna ja Elisa tarjoaa hienosti ipv6 mutta /64. Ei ole näkynyt /56. Tuttavan Telia ei tarjoa mitään (en ole käynyt paikan päällä toteamassa), mutta hänellä on tietty Vpn jonka päälläollessa tulee ipv6 en tiedä millä prefixillä. Lounea tarjoaa /56 mutta vain pyytämällä erikseen että saisiko ipv6:tta tänne asiakkaalle. Prosessi kestää melkein viikon, kun tiketti pyörii pöydältä toiselle.

Siksi nämä kaikki keskustelun kertomukset ovat vain yksittäis-ihmisten yksittäis-havaintoja tai väittämiä. Pitäisi nähdä jostakin toteutunut tilanne vaikkapa 100 000 käyttäjällä.

Mukavaa silti, että asiasta löytyy keskustelua.

 

[jessenic]

Mun oma kokemus on, että Dna ja Elisa tarjoaa hienosti ipv6 mutta /64. Ei ole näkynyt /56. Tuttavan Telia ei tarjoa mitään (en ole käynyt paikan päällä toteamassa), mutta hänellä on tietty Vpn jonka päälläollessa tulee ipv6 en tiedä millä prefixillä. Lounea tarjoaa /56 mutta vain pyytämällä erikseen että saisiko ipv6:tta tänne asiakkaalle. Prosessi kestää melkein viikon, kun tiketti pyörii pöydältä toiselle.

Siksi nämä kaikki keskustelun kertomukset ovat vain yksittäis-ihmisten yksittäis-havaintoja tai väittämiä. Pitäisi nähdä jostakin toteutunut tilanne vaikkapa 100 000 käyttäjällä.

Mukavaa silti, että asiasta löytyy keskustelua.

Minulla on Telian kuidussa 6rd käytössä ja modeemi jakaa /58 prefixiä sisäverkkoon.

 

[oongee]

Tässä on juuri se ydin. Eli olen nähnyt vain /64:sia paitsi yhdellä tuttavalla oli /56, hänellä oli joku valokuitu, jonka operaattori ei ollut Elisa-Telia-Dna. Jokaisella muulla /64. Ja olen lukenut kyllä, että Trafi suosittaa /56, mutta että kuinka se sitten lopulta toteutuu.

Voisin kuvitella, että jostakin saisi ehkä reaali-dataa, joka ei perustuisi siihen, mitä jotkut sanovat tekevänsä tai suosittelevat käytettäväksi, vaan ihan siihen mitä oikeasti tapahtuu.

Miten olet tämän katsonut? Tässähän toimintaperiaate on se, että reititin saa DHCPv6 "prefix delegation"-mekanismilla /48 tai /56 ja jakaa siitä jokaiselle lähiverkolle /64:n. Joten jos katsot asiaa vain verkkoon kytketyltä koneelta, niin siellä aliverkon maskina pitääkin näkyä joka tapauksessa /64, koska se on IPv6:n standardi ja sen suuruisen aliverkon oikein toimiva reititin oletuksena muodostaa, vaikka saisikin itselleen jaeltavaksi enemmän osoitteita.

Itselläni näyttää tulevan DNA:lta /56, jonka reititin lohkoo yllä kerrotun mukaisesti /64:ksi. Tämän voi todeta reitittimeltä, jossa DHCPv6 client toimii.

 

[Marquette]

Miten olet tämän katsonut? Tässähän toimintaperiaate on se, että reititin saa DHCPv6 "prefix delegation"-

Loggaamalla tuttavan wifi-purkkiin ja siellä kun ihmettelee niin näkyy se /56, en osaa kuvailla paremmin kun ei ole nyt yhteyttä sinne. Ja toisaalta kotona Openwrt sanoo

Device Target Source Metric Table
wan6 2001:999:xxc:xxx4::/64 - 256 main

missä 2001:999 on Elisan aluetta

 

[pulatunnus]

Mun oma kokemus on, että Dna ja Elisa tarjoaa hienosti ipv6 mutta /64. Ei ole näkynyt /56.

Siis kuluttaja kiinteissä ?
Elisalla vasta jotain pilotteja, mutta en nyt voi kiistää väitettäsi, mutta vahva mielikuva oli että /56
Dnalla kyllä pitäisi olla /56 en muista kuuleenni muuta. DNAlla ollut jo pitkään tuotannossa joten outoa jos jossain toisin.

Jos puhut mobiilista, mobiilinkiinteistä, niin sitten toki, kuten ketjussa mainittu

Loggaamalla tuttavan wifi-purkkiin ja siellä kun ihmettelee niin näkyy se /56, en osaa kuvailla paremmin kun ei ole nyt yhteyttä sinne. Ja toisaalta kotona Openwrt sanoo

Mikä tuon Wifi purkin muu rooli on kuin se että se on wifi tukari?

. Ja toisaalta kotona ...

missä 2001:999 on Elisan aluetta

Onko sinulla millainen Elisan yhteys ja missäpäin maata.

 

[oongee]

Device Target Source Metric Table
wan6 2001:999:xxc:xxx4::/64 - 256 main

missä 2001:999 on Elisan aluetta

Tuo näyttää kai reititystaululta, mistä et voi todeta, minkä prefixin DHCPv6 client sai. Tuo wan6-interfacen linkkiverkko on toki /64-kokoinen, kuten jokainen muukin normaali ipv6-verkko.

OpenWrt:ssä oikea paikka asian toteamiseen olisi kaiketi Status -> Overview -> Active DHCPv6 Leases web-UI:n kautta katsottuna.

 

[Marquette]

OpenWrt:ssä oikea paikka asian toteamiseen olisi kaiketi Status -> Overview -> Active DHCPv6 Leases web-UI:n kautta katsottuna.

Ok, katson sieltä ja se on tyhjä se active dhcpv6 leases. Koska (käsittääkseni) Openwrt ei leasaa mitään, vaan pelkästään toimii relayna kun koti-windowsit ja muut kyselevät ip:tä.

 

[pulatunnus]

Ok, katson sieltä ja se on tyhjä se active dhcpv6 leases. Koska (käsittääkseni) Openwrt ei leasaa mitään, vaan pelkästään toimii relayna kun koti-windowsit ja muut kyselevät ip:tä.

Jos et halua kertoa tarkemmin missä päin Elisan liittymä, niin haluatko kertoa minkä tyyppinen liittymä, GPON koti liittymä, Taloyhtiö kuitu-ethernet (ja onko normi taloyhtiö sopimus, vai taloyhtiön oma), kaapelimodemi, kuitu kotiin ?

 

[Marquette]

Mikä tuon Wifi purkin muu rooli on kuin se että se on wifi tukari?
Onko sinulla millainen Elisan yhteys ja missäpäin maata.

Wifi-purkki on tässä tapauksessa Lounean kerrostalo-valokuidun purkin (kaapissa eteisessä) perässä oleva wifi-purkki, joiden välilä on joku seinän sisällä kulkeva eth-johto.

Sijainti on eteläisessä Suomessa, jos asialla on paljon väliä.

 

[Marquette]

minkä tyyppinen liittymä, GPON koti liittymä, Taloyhtiö kuitu-ethernet (ja onko normi taloyhtiö sopimus, vai

Elisa puhelinliittymä 4G, jonka simmin olen laittanut 4G-purkkiin toimittamaan pelkästään kodin internet-juttuja.

 

[pulatunnus]

Elisa puhelinliittymä 4G, jonka simmin olen laittanut 4G-purkkiin toimittamaan pelkästään kodin internet-juttuja.

Mobiilissa tiettävästi kaikilta Suomessa tulee / 64 ja aiheuttaa haasteita kotiverkko jutuissa.

Sori sekoilin tuon toisen (lounea) kyssärin kanssa, siinähän olikin tyypillinen /56

Louneaesimerkissä ilmeisesti ensimmäinen purkki on pelkkä kuitumuunnin/kuitukytkin, ja Wifi purkki on talouden reititin palomuuri, joka operaattorilta sai sen lohkon.

 

[Ilppa]

Täällä telia kuitu-eth kiinteistöliittymä tahtoo olla erillainen ja jakaa ipv6 /128 kun katsoo reitittimestä tiedä sit mihinkä vaikuttaa kun on tuollainen mut testit väittää ainakin että toimii.

 

[ztec]

Itselläni näyttää tulevan DNA:lta /56

Telian 6rd:n kanssa sama homma.

LAN Prefix Length: 56

 

[brm]

/56 myös Elisan kaapeliliittymässä ( Pohjanmaa )

 

[j7u]

Lounean valokuidussa /56.

 

[mvkorpel]

Täällä telia kuitu-eth kiinteistöliittymä tahtoo olla erillainen ja jakaa ipv6 /128 kun katsoo reitittimestä tiedä sit mihinkä vaikuttaa kun on tuollainen mut testit väittää ainakin että toimii.

Minulla DNA:n kaapeliverkossa tulee /128-osoite reitittimen WAN-interfacelle.

Lähiverkon osoitteet ovat eri asia. Olen konfiguroinut reitittimen pyytämään operaattorin prefix delegationilta /56-verkkoa, ja sellainen sieltä kai tuleekin. En ole tutkinut lokeja tuolta osin, mutta ainakin pystyn reitittimellä luomaan kaksi julkisilla osoitteilla varustettua /64-sisäverkkoa. Enempään ei nyt ole minulla tarvetta. Hieman kiinnostaa, jos joku kotikäytössä hyödyntäisi vaikkapa "edes" 100 kpl /64-verkkoja.

 

[love_doctor]

Täällä telia kuitu-eth kiinteistöliittymä tahtoo olla erillainen ja jakaa ipv6 /128 kun katsoo reitittimestä tiedä sit mihinkä vaikuttaa kun on tuollainen mut testit väittää ainakin että toimii.

Niin onko siinä joku NDP proxy vai DHCPD:lläkö se jakaa? Jos operaattorilta tulee /128, niin tuskinpa siitä jaat enää /128-osoitteita laitteille.

 

[Pakana]

Minulla DNA:n kaapeliverkossa tulee /128-osoite reitittimen WAN-interfacelle.

Lähiverkon osoitteet ovat eri asia. Olen konfiguroinut reitittimen pyytämään operaattorin prefix delegationilta /56-verkkoa, ja sellainen sieltä kai tuleekin. En ole tutkinut lokeja tuolta osin, mutta ainakin pystyn reitittimellä luomaan kaksi julkisilla osoitteilla varustettua /64-sisäverkkoa. Enempään ei nyt ole minulla tarvetta. Hieman kiinnostaa, jos joku kotikäytössä hyödyntäisi vaikkapa "edes" 100 kpl /64-verkkoja.

On mullakin OpenWRT status sivun mukaan wan portilla 2a02:x:x::1103/128 osoite, mutta silti saan prefixin 2a02:x:y:z:e500::/56, josta sitten jaetaan kaikille sisävekkojen koneille.

HIeman kyllä epäselvää mikä tuon yksittäisen osositteen funktio on

 

[Pakana]

Niin onko siinä joku NDP proxy vai DHCPD:lläkö se jakaa? Jos operaattorilta tulee /128, niin tuskinpa siitä jaat enää /128-osoitteita laitteille.

Ainakin jos siinä operaattorilta tulevassa portissa on vaan kytkin, se ainakin periaatteessa pystyy jakamaan niitä /128 osoitteita vaikka kuinka paljon, mutta tietysti liikenne kiertää aina reitittimen kautta silloin

 

[love_doctor]

HIeman kyllä epäselvää mikä tuon yksittäisen osositteen funktio on

No jos haluat ottaa yhteyden nimenomaan siihen reitittimeen ulkoapäin?

Ainakin jos siinä operaattorilta tulevassa portissa on vaan kytkin, se ainakin periaatteessa pystyy jakamaan niitä /128 osoitteita vaikka kuinka paljon, mutta tietysti liikenne kiertää aina reitittimen kautta silloin

Joo siinä on vaan se ero, että DHCPD:n kanssa osoitteen prefixi pitenee kun joka väli lisää siihen jotain. /128:t voi diilata niin että pyydetään etäältä ja sitten pidetään kirjaa ja siihenkin on ohjelmat, mutta ei se toimi yhtä kivasti. Esim. verkon jako osiin on hankalampaa.

 

[pulatunnus]

On mullakin OpenWRT status sivun mukaan wan portilla 2a02:x:x::1103/128 osoite, mutta silti saan prefixin 2a02:x:y:z:e500::/56, josta sitten jaetaan kaikille sisävekkojen koneille.

HIeman kyllä epäselvää mikä tuon yksittäisen osositteen funktio on

Näistä en mitään tajua, mutta esittetääkö siinä sen laitteen IP, ja reittimen prefix sitten erikseen.
Eli laite saa sen IPn että prefixin

Ainakin jos siinä operaattorilta tulevassa portissa on vaan kytkin, se ainakin periaatteessa pystyy jakamaan niitä /128 osoitteita vaikka kuinka paljon, mutta tietysti liikenne kiertää aina reitittimen kautta silloin

Kytkin ei jaa mitään, tarkoitat että operaattori jakaa "rajattomasti"
Mutta miten se muuten käytännössä menee, onko siellä jotain rajoituksia , mobiilissa ilmeisesti on, entä kiinteässä.
Kuinka monta /56 saa, ja jos vain rajallisen määrän, niin jos sellaisia pyydetty max määrä, niin saako sen jälkeen vielä yksittäisiä osoitteita ?

mutta tietysti liikenne kiertää aina reitittimen kautta silloin

Operaattorin reittimen kautta ? miksi ei voisi myös mennä suoraan, jos ethernetin yli liikennettä perus kytkimen toiseen porttiin.

 

[mvkorpel]

No jos haluat ottaa yhteyden nimenomaan siihen reitittimeen ulkoapäin?

Kyllä, ja myös toisinpäin: WAN-interfacen julkinen IPv6-osoite on reitittimen identiteetti vaikkapa sen ottaessa yhteyttä (operaattorin) nimipalvelimeen IPv6-osoitteessa.

 

[JzC]

Valokuitunen + Telia.
Prefix itse valittuna /56.

Tiedot IP-osoitteelle RIPE:llä näyttää /32

 

[Frankie]

Tiedot IP-osoitteelle RIPE:llä näyttää /32

Niin tuo on se Telian allokaatio tuolle blokille. Telia jakaa loppuasiakkaille tuosta niitä /56:ia sitten n kpl? Vai mikä oli pointti?

 

[JzC]

Niin tuo on se Telian allokaatio tuolle blokille. Telia jakaa loppuasiakkaille tuosta niitä /56:ia sitten n kpl? Vai mikä oli pointti?

Ei ollut mitään sen enempää pointtia, kommentti vain.

 

[Pakana]

Näistä en mitään tajua, mutta esittetääkö siinä sen laitteen IP, ja reittimen prefix sitten erikseen.
Eli laite saa sen IPn että prefixin

Joo, nuo osoitteet jotka tuossa listasin "anonymisoituna", eli itseasiassa hyvinkin erilaiset osoitteet.

Kytkin ei jaa mitään, tarkoitat että operaattori jakaa "rajattomasti"
Mutta miten se muuten käytännössä menee, onko siellä jotain rajoituksia , mobiilissa ilmeisesti on, entä kiinteässä.

No kyllähän se kytkin jakaa sen datan sellaisenaan eteenpäin vaan useammalle portille.

Kai operaattori noita /128 osoitteita voi jakaa ihan miten huvittaa.. Äkkiä en tosin mitään syytä keksi miksei se jakaisi niitä ihan loputtomiin, osoitteet ei varmasti lopu.

Kuinka monta /56 saa, ja jos vain rajallisen määrän, niin jos sellaisia pyydetty max määrä, niin saako sen jälkeen vielä yksittäisiä osoitteita ?

Operaattorin reittimen kautta ? miksi ei voisi myös mennä suoraan, jos ethernetin yli liikennettä perus kytkimen toiseen porttiin.

Ei kai niitä /56 prefixejä jaeta kuin yksi, vaikea on keksiä skenaario jossa tuo ei riittäisi, ainakin jos ylläpitäjällä on jokin tolkku verkostaan.

Jos sulla on /128 osoite, niin vaikka sä yrittäisit järjestyksessä seuraavaan ip osoitteeseen, niin kone lähettää pyynnön yhdyskäytävälle, eikä suoraan osoitteeseen, vaikka kumpikin kone olisi samassa kytkimessä kiinni, eikä sitä mitenkään edtettäisi.

Kyllähän tuokin ihan toimiva malli on, jos millekään varsinaiselle kotiverkolle ei ole tarvetta, toimii siis vähän samaan tapaan jos kaikki kodin nettilaitteet on jotain kännyköitä ja tabletteja mobiililiittymällä, eikä wifiä ole lainkaan, ja kaikki liikenne menee jokatapauksesss vain Internetiin.

 

[Frankie]

Ei kai niitä /56 prefixejä jaeta kuin yksi, vaikea on keksiä skenaario jossa tuo ei riittäisi, ainakin jos ylläpitäjällä on jokin tolkku verkostaan.

Juu. Sillä saa jo 256 /64 subnettiä aikaiseksi.

E. tuosta Telian /32:sta saa muuten vajaat 17 miljoonaa /56:sta. Hilpeetä tää IPv6-allokointi vanhalla IPv4-höylälle.

 

[pulatunnus]

No kyllähän se kytkin jakaa sen datan sellaisenaan eteenpäin vaan useammalle portille.

Keskitin/hubi jakaa kaikille porteille, kytkin kohdeportille (no yleistys, no ei kaikkia...)

Kai operaattori noita /128 osoitteita voi jakaa ihan miten huvittaa.. Äkkiä en tosin mitään syytä keksi miksei se jakaisi niitä ihan loputtomiin, osoitteet ei varmasti lopu.



Ei kai niitä /56 prefixejä jaeta kuin yksi, vaikea on keksiä skenaario jossa tuo ei riittäisi, ainakin jos ylläpitäjällä on jokin tolkku verkostaan.

En tiedä ja tyhmänä kyselen, tuli siis mieleen joku tuollainen että jaetaan vain yksi /56 , niin voisiko esim se rajoittaa sitten yksittäisten osoitteiden jakamista. (Edit, siis keskiverto koti kiinteä, mobiilissa ainakin rajoittunutta)

Edit2: DNA kuvausta yritin googlettaa, joka tänää vastahakoinen, jossain oli maininta että molempia osoitteita saa enintään viisi ,molemmat siis IPv4 ja IPv6, en sitä IPv6 kohdalla pitäis ehdottomanai faktana.

Ei kai niitä /56 prefixejä jaeta kuin yksi, vaikea on keksiä skenaario jossa tuo ei riittäisi, ainakin jos ylläpitäjällä on jokin tolkku verkostaan.

Kotiliittymissä ei tavaton tilanne, kuitukytkimen perässä kaksi reititintä. Ihan käytännön tarve, kotiylläpitäjän ei tarvi alkaa säätämään yhdellä reittimellä juttuja. Tuo vähänturvallisuuttakkin kun verkot ihan fyysisesti laite tasolla erillään.

Kyllähän tuokin ihan toimiva malli on, jos millekään varsinaiselle kotiverkolle ei ole tarvetta, toimii siis vähän samaan tapaan jos kaikki kodin nettilaitteet on jotain kännyköitä ja tabletteja mobiililiittymällä, eikä wifiä ole lainkaan, ja kaikki liikenne menee jokatapauksesss vain Internetiin.

Kotiverkossa jos laitteet kytkimen takana niin kotiverkon laitteiden välinen liikenne menee suoraan kytkimestä kohde porttiin. (vaatii sitten vähän enemmän jos sen haluaa estää)

Intrnettiin liikenne menee sitten palomuurireittimen kautta. (siitä kytkimen portista missä se reititin on)

 

[Frankie]

En tiedä ja tyhmänä kyselen, tuli siis mieleen joku tuollainen että jaetaan vain yksi /56 , niin voisiko esim se rajoittaa sitten yksittäisten osoitteiden jakamista. (Edit, siis keskiverto koti kiinteä, mobiilissa ainakin rajoittunutta)

Edit2: DNA kuvausta yritin googlettaa, joka tänää vastahakoinen, jossain oli maininta että molempia osoitteita saa enintään viisi ,molemmat siis IPv4 ja IPv6, en sitä IPv6 kohdalla pitäis ehdottomanai faktana.

Periaatteessa reititys on helppoa. Host saa IP:n jollain menetelmällä ja se reitittyy lähimmässä L3-laitteessa. Tuo L3-laite määrää subnet-maskin ja sen ylläpitäjä valitsee sille verkon omasta allokaatiostaan. Jos on itse allokaation "omistaja", se tyypillinen /56 jaetaan tyypillisesti /64 subnetteihin, koska se on ns. best practise.

Mulle tää IPv6 harmaa alue on kuluttajapuolen asiat. Ei ole mitään käryä, miten esim. mobiiliverkossa jaetaan IP:t ja millä maskilla. Jos sille kuluttajalle taas jaetaan se /56 kotiverkkoa varten, mulle ei ole selvää, mikä tulee WAN-linkin IPv6-verkoksi. Neuvotteleeko ne sitten sen operaattorin laitteen kanssa sen, mikä olisi mun veikkaus. Mutta DNA:n palvelukuvauksen (?) viisi IPv6-osoitetta kuulostaa copy/paste-kämmiltä. Ihan silkkaa IPv4:n painolastia tuollaiset rajoitukset.

 

[pulatunnus]

Periaatteessa reititys on helppoa. Host saa IP:n jollain menetelmällä ja se reitittyy lähimmässä L3-laitteessa. Tuo L3-laite määrää subnet-maskin ja sen ylläpitäjä valitsee sille verkon omasta allokaatiostaan. Jos on itse allokaation "omistaja", se tyypillinen /56 jaetaan tyypillisesti /64 subnetteihin, koska se on ns. best practise.

Nyt jäi vähän hämäräksi että missä kohtaa tuossa meni se asiakasrajapinta.

Siis jos sitä pohdittiin montako IPv6 osoitetta saa operaattorilta ja vaikuttaako siihen se montako /56 prefixia pyytänt ja saanut. Kun esitettiin arvio että /56 saisi vain yhden.

Mutta DNA:n palvelukuvauksen (?) viisi IPv6-osoitetta kuulostaa copy/paste-kämmiltä. Ihan silkkaa IPv4:n painolastia tuollaiset rajoitukset.

Näin vähän epäilen, tai tekstin muotoilu moka . vai olisko /56 lupausmäärää rajoitettu.

 

[Frankie]

Siis jos sitä pohdittiin montako IPv6 osoitetta saa operaattorilta ja vaikuttaako siihen se montako /56 prefixia pyytänt ja saanut. Kun esitettiin arvio että /56 saisi vain yhden.

No vielä rautalangasta, tavallinen operaattorilta saatava /56 voidaan ja myös kannattaa palastella /64-aliverkkoihin. Kansankielellä tuo koko allokaatio on "ihavvitusti osoitteita". Ja niin on se yksi yksittäinen /64 aliverkkokin. Ja sulla on niitäkin 256 kappaletta. Aika harva segmentoi kotiverkkoaan niin, että joutuu käyttämään edes 10 noista 256 aliverkosta.

Se /64 aliverkko on best practise siksi, kun silloin se 128-bittinen härdelli laitetaan keskeltä poikki niin, että eka puolisko on verkkoa ja jälkimmäinen puolisko on hostin osoite. Ihan vaan selvyyden takia, ei ole mitään tarvetta optimoida IPv4 pikkuruisen allokaation tapaan. Yhteen /64 subnettiin mahtuu niin paljon yksittäisiä osoitteita, etten edes uskalla laittaa sitä mihinkään subnet-kalkulaattoriin. Sulaa koko masiina niitä laskiessa. Yhdessä /64 subnetissä on satavarmasti enemmän osoitteita kuin Ankkajoessa virtaa vesiämpärillisiä vuodessa. Ja se kerrottuna 256:lla, kun on /56 verkosta kyse. Rahat vai kolmipyörä?

 

[pulatunnus]

No vielä rautalangasta, tavallinen operaattorilta saatava /56 voidaan ja myös kannattaa palastella /64-aliverkkoihin. Kansankielellä tuo koko allokaatio on "ihavvitusti osoitteita". Ja niin on se yksi yksittäinen /64 aliverkkokin. Ja sulla on niitäkin 256 kappaletta. Aika harva segmentoi kotiverkkoaan niin, että joutuu käyttämään edes 10 noista 256 aliverkosta.

Juu, mutta tuossa nyt pohdittiin sitä onko operaattoreilla rajoituksia ja millaisia.

Eli koti liittymässä, siinä se kuitumuunninkytkin. kupari portein. koti käyttäjä kytkee siihen siihen kaksi tai useamman palomuurireittimiä, niin saako kaikki sen oman /56 lohkon koti kiinteissä noin yleisesti. (Kotikiineissä, mobiilissa ilmeisesti ei)

SItten jos rajoitus niin saako niitä yksittäisiä osoitteita sen /56 lisäksi.

Ei ollut siitä kyse että miten rajoituksen voi kiertää. Ei siitä että hankkii yhden tarpeeksi tukevan reittimen ja hoitaa sillä.

 

[Pakana]

Keskitin/hubi jakaa kaikille porteille, kytkin kohdeportille (no yleistys, no ei kaikkia...)

Kytkin jakaa kyllä tcp/ip liikenteen tavallaan kaikkiin portteihin, jos ei tarkemmin ohjeisteta, tuo toimii eri layerilla, joten kyse on vähän eri asiasta.

Kotiliittymissä ei tavaton tilanne, kuitukytkimen perässä kaksi reititintä. Ihan käytännön tarve, kotiylläpitäjän ei tarvi alkaa säätämään yhdellä reittimellä juttuja. Tuo vähänturvallisuuttakkin kun verkot ihan fyysisesti laite tasolla erillään.

Joo, mutta tuohon käyttöön tuo /56 avaruus toimii hyvin.

Kotiverkossa jos laitteet kytkimen takana niin kotiverkon laitteiden välinen liikenne menee suoraan kytkimestä kohde porttiin. (vaatii sitten vähän enemmän jos sen haluaa estää)

Intrnettiin liikenne menee sitten palomuurireittimen kautta. (siitä kytkimen portista missä se reititin on)

Jos se kotiverkko on tosiaan toteutettu noin että siellä ei ole reititintä vaan kaikki laitteet ovat /128 osoitteella suoraan julkisessa internetissä, ei se laitteiden (esim kahden tietokoneen) välinen liikenne mene suoraan, koska se tietokone ei sano kytkimelle että se paketti olisi menossa viereiselle tietokoneelle, vaan se sanoo että se on menossa (operaattorin) reitittimelle, jonne kytkin sen lähettää. Reititin lähettää sitten paketin takaisin kytkimelle osoitettuna toiselle tietokoneelle.

Tietysti tuo ei ole normaali tapa tehdä kotiverkko, vaan siellä on yleensä se reititin ja reitittimen yhteydessä palomuuri joka estää sisäänpäin tulevan liikenteen, mutta kyllä sen voisi toteuttaa myös ilman reititintä ja palomuuria, jos käytetään ipv6 verkkoa jossa julkisia osoitteita on jokseenkin loputtomasti. Luonnollisesti jokaisen laitteen täytyy silloin itse torjua aiheettomat pyynnöt verkosta käsin.

 

[pulatunnus]

Kytkin jakaa kyllä tcp/ip liikenteen tavallaan kaikkiin portteihin, jos ei tarkemmin ohjeisteta, tuo toimii eri layerilla, joten kyse on vähän eri asiasta.

Jos kotona kytkin jossa useampi laite kiinni, vedä vaikka speed testiä , niin vilkuuko ne kaikki valot yhtä aktiivisesti kuin se portti mistä testiä ja se portti mistä nettiin.

Tai jos helposti järjestettävissä kahden portin välille liikennettä, esim kahden tietokoneen välillä data siirtoa, niin vilkkuuko siinä muut portit, netti(reititin) portti yhtä kiivaasti.

Voi sinne kytkimeen lähettää paketteja jotka menee joka portista ja jossain hallitavasta kytkimestä voi asettaa jonkin portin mihin peilataan kaikki liikenne.

Ethernettiä se on TCP/IP menee sitten sen päällä.

Joo, mutta tuohon käyttöön tuo /56 avaruus toimii hyvin.

Riittää toki, mutta jos nyt mietit kotikäyttäjää jolla useampi sisäverkko, omilla reittimillä, niin tarviiko hänen mennä kauppaan ostamaan tukevampaa rautaa ja alkaa perehtyyn tarkemmin, tai hankki ostopalveluna.

 

[Pakana]

Jos kotona kytkin jossa useampi laite kiinni, vedä vaikka speed testiä , niin vilkuuko ne kaikki valot yhtä aktiivisesti kuin se portti mistä testiä ja se portti mistä nettiin.

Ei tietenkään, kun paketin otsikkotiedossa on tuttu mac osoite johon paketti on menossa, mutta jos sinne tulee paketti uudella osoitteella tai ilman mac osositetta se lähetetään kaikkiin portteihin

Tai jos helposti järjestettävissä kahden portin välille liikennettä, esim kahden tietokoneen välillä data siirtoa, niin vilkkuuko siinä muut portit, netti(reititin) portti yhtä kiivaasti.

No jos sulla on kahdessa koneessa /128 osoite, niin se nettiportti vilkkuu yhtä kiivaasti, koska ne tietokoneet eivät tiedä toistensa mac osoitteita, vain reitittimen osoitten, johon voivat paketteja lähettää.

Ethernettiä se on TCP/IP menee sitten sen päällä.

Nimenomaan.

Riittää toki, mutta jos nyt mietit kotikäyttäjää jolla useampi sisäverkko, omilla reittimillä, niin tarviiko hänen mennä kauppaan ostamaan tukevampaa rautaa ja alkaa perehtyyn tarkemmin, tai hankki ostopalveluna.

Mä hukkasin nyt sun ajatuksen. Miten tuo siis pitäisi olla sun mielestä toteutettu että se olisi "hyvä"?

 

[pulatunnus]

Mä hukkasin nyt sun ajatuksen. Miten tuo siis pitäisi olla sun mielestä toteutettu että se olisi "hyvä"?

No kokeillaan toista esimerkkiä
Kahden talouden talo, jossa yksi kiinteä netti liittymä. Kummallakkin oma reititin.

Joo, voi senkin tehdä yhdellä reittimellä, mutta tuossa nyt kyse vähän muustakin.