io-techin lakimiehet hoi.

[Selkäne]

Tässähän on nyt paristi jo sanottu, että on alaikäisiä lapsia niin perinnöstä luopuminen ei hullua hurskaammaksi tee. Sitten valvotaan vaan lasten perintöä ja ollaan samassa tilanteessa kun alussa.

Alaikäisten lasten puolesta ei voi perinnöstä luopua, vaikka kuinka olisi velkainen pesä.

Juuri näin, eli luopumalla perinnöstä palataan samaan lähtöruutuun ja alaikäisten lasten puolesta perinnöstä luopuminen ei onnistu millään.

Onneksi velatkin vanhenevat aikanaan, mutta siihen on vielä +15v aikaa, joten tätä ei innosta jäädä odottelemaan.

Pitää nyt tuumailla hetki osakkaiden kanssa mitä tehdään seuraavaksi.

Tuon auton myynti varmaan heti kun se on mahdollista esim. autovex. tms. palvelun kautta. Mainostavat näitä palveluita ainakin helpoiksi. Sen jälkeen ehkä pesän loppu hoito ulosoton tai konkurssin kautta. Toki tuo lakimiehelle/oikeusavulle tms. maksaminenkin alkaa todennäköisesti tuntumaan hyvältä vaihtoehdolta kaikkien osakkaiden mielestä, jos asia ei ratkea mitenkään muuten.

 

[Lemmus]

Tässähän on nyt paristi jo sanottu, että on alaikäisiä lapsia niin perinnöstä luopuminen ei hullua hurskaammaksi tee. Sitten valvotaan vaan lasten perintöä ja ollaan samassa tilanteessa kun alussa.

Alaikäisten lasten puolesta ei voi perinnöstä luopua, vaikka kuinka olisi velkainen pesä.

Hankkii edunvalvojan kullekin lapselle tätä perintöasiaa varten, joka sitten luopuu lapsenkin puolesta. Lapsihan sinänsä voi kyllä luopua perinnöstä.

Alaikäisen edunvalvoja perinnönjaossa - Minilex

www.minilex.fi

Käsittääkseni ei tarvitse edes olla kallispalkkainen juristi, vaan uskoisin että järjissään oleva ja oikeustoimikelpoinen perheen ja pesän ulkopuolinen aikuinen riittää. Kuluja tullee käräjäoikeuden käsittelymaksu edunvalvojan määräämisestä, plus jos sitten edunvalvojan kanssa jostain korvauksesta sopii.

 

[Tekila]

Hankkii edunvalvojan kullekin lapselle tätä perintöasiaa varten, joka sitten luopuu lapsenkin puolesta. Lapsihan sinänsä voi kyllä luopua perinnöstä.

Alaikäisen edunvalvoja perinnönjaossa - Minilex

www.minilex.fi

Käsittääkseni ei tarvitse edes olla kallispalkkainen juristi, vaan uskoisin että järjissään oleva ja oikeustoimikelpoinen perheen ja pesän ulkopuolinen aikuinen riittää. Kuluja tullee käräjäoikeuden käsittelymaksu edunvalvojan määräämisestä, plus jos sitten edunvalvojan kanssa jostain korvauksesta sopii.

Jos tarkoitus oli kuitenkin pienillä kuluilla selvitä, niin sitten niitä kuluja tulee DVV:ltä. Ei oo ihan kymppien homma hoitaa edunvalvojaa hoitamaan asiaa ja niistä pitää sitten vielä raportoida DVV:lle vuosittain.

 

[jinx1980]

Eikö tuollaisessa tilanteessa osakkaan kannata olla passiivinen alusta asti eli ei hoitaa edes perunkirjoitusta ja jos sitä joku alkaa hoitamaan niin ei pistä nimeään mihinkään paperiin?

Miten hoidetaan pesä jossa on vaikka 1M€ varallisuutta ja 10M€ velkaa ja sanotaan kenelläkään velkojalla ei ole 10-100k€ suurempaa osuutta? Tuossahan jää myöskin pesänhakijalle mustapekka käteen kun sieltä ei ole jako-osuutta kuin 1k-10k per velkoja ja selvittäjä maksaa varmasti 10k€ kulut ko. pesästä eli pitäisi saada useampi velkoja hakemaan sitä selvittäjää…

Voiko kuolinpesän jäsenet edes myydä omaisuutta ilman pelkoa siitä että velkojien mielestä on tuhottu pesän varallisuutta ja näin ollen joutua vastuuseen veloista. Esim. jos tuo auto on nyt arvostettu 4k niin voiko sen myydä 1k ja kenelle sen voi myydä ko. hinnalla? Luulisi että huutokaupat.com tai huuto.net 0€ lähtöhinnalla ja ilman hintavarausta olisi ”pätevä paikka päästä kamasta eroon markkinahintaan” mutta mitäs sitten jos korkein tarjous on 10€?

Sitä ihmettelen että miksi stressaa niitä perintätoimistojen kirjeitä, nehän menee sinne vainajan osoitteeseen, sieltä voi käydä vaikka hävittämässä postilaatikon, mutta ei posti niitä enempää kanna kuin laatikkoon mahtuu.

 

[Lemmus]

Jos tarkoitus oli kuitenkin pienillä kuluilla selvitä, niin sitten niitä kuluja tulee DVV:ltä. Ei oo ihan kymppien homma hoitaa edunvalvojaa hoitamaan asiaa ja niistä pitää sitten vielä raportoida DVV:lle vuosittain.

Siis tää olis tällainen one-off, että edunvalvojalle määrätään sijainen tuon perintöasian hoitamista varten. Ei mikään vuosia kestävä asia. Tossijaan eri asia kuin varsinainen edusvalvoja. Sijainen käytännössä huoltajalle yksittäistä asiaa varten, jossa huoltaja on esteellinen toimimaan lapsen edustajana. Kuolinpesä on ihan tyyppiesimerkki.

Ja näköjään mutuilin väärin, koska edunvalvojan sijaisen määräämisen käsittelee näköjään tosiaan digi- ja väestötietovirasto, eikä käo. Näyttäisi jopa että työssäkäymättömälle lapselle edustaja määrätään maksutta.

Edunvalvojan sijaisen määrääminen maksaa 123 €/päätös.

Maksua ei peritä, jos päämiehen nettotulot (sisältää erilaiset sosiaalietuudet) ovat vähemmän kuin 8 147 € vuodessa.

Milloin edunvalvoja tarvitsee sijaisen? | Digi- ja väestötietovirasto

dvv.fi

 

[jinx1980]

Ja jos tuosta aloittajan pesästä nyt saataisiin vaikka 6k€ käteistä pankkitilille, miten ne voidaan jakaa velkojille kun ei ole varmuutta onko jotain velkoja vielä piilossa?

Eli ensin kuulutetaan velat virallisessa lehdessä ja odotetaan x kk. Sitten jotenkin ihmeellisesti kerätään velkojilta kertyneet velat korkoineen kuolinpäivään asti ja tilitetään velkojen suhteessa käteinen? Lopputuloksena tili tyhjä ja velkoja jäljellä ja se kuka tuohon käytti viikon aikaansa ei saa euroakaan…

 

[Selkäne]

Ja jos tuosta aloittajan pesästä nyt saataisiin vaikka 6k€ käteistä pankkitilille, miten ne voidaan jakaa velkojille kun ei ole varmuutta onko jotain velkoja vielä piilossa?

Eli ensin kuulutetaan velat virallisessa lehdessä ja odotetaan x kk. Sitten jotenkin ihmeellisesti kerätään velkojilta kertyneet velat korkoineen kuolinpäivään asti ja tilitetään velkojen suhteessa käteinen? Lopputuloksena tili tyhjä ja velkoja jäljellä ja se kuka tuohon käytti viikon aikaansa ei saa euroakaan…

Meidän käsityksen mukaan perunkirjaan merkityt velat pitäisi maksaa ensisijaisten kulujen maksun jälkeen velkojen määrän suhteessa toisiinsa. Eli jos myynnit kaikesta hoidetaan osakkaiden toimesta, niin heistä pesänhoitajan vastuussa oleva joutuu huolehtimaan myös näistä maksuosuuksien laskemisesta ja maksusta velkojille. Loppu tulos on vain menetettyä aikaa ja harmaita hiuksia.

 

[Esterhaus]

Tässä on hyvä kolmiosainen juttu ylivelkaisesta kuolinpesästä.

Ylivelkainen kuolinpesä, osa 1 – mitä pesän osakkaan tulee huomioida ennen perunkirjoitusta? - Asianajotoimisto Fenno

Osakkuus ylivelkaisessa kuolinpesässä aiheuttaa usein kysymyksiä, kun pesän osakkaat pohtivat, kuka on vastuussa perunkirjoituksen järjestämisestä ja voiko osakas joutua henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan ja kuolinpesän velkojen maksamisesta. Kuolinpesällä on enemmän velkaa kuin varoja...

fennolaw.fi

 

[Esterhaus]

Eikö tuollaisessa tilanteessa osakkaan kannata olla passiivinen alusta asti eli ei hoitaa edes perunkirjoitusta ja jos sitä joku alkaa hoitamaan niin ei pistä nimeään mihinkään paperiin?

Miten hoidetaan pesä jossa on vaikka 1M€ varallisuutta ja 10M€ velkaa ja sanotaan kenelläkään velkojalla ei ole 10-100k€ suurempaa osuutta? Tuossahan jää myöskin pesänhakijalle mustapekka käteen kun sieltä ei ole jako-osuutta kuin 1k-10k per velkoja ja selvittäjä maksaa varmasti 10k€ kulut ko. pesästä eli pitäisi saada useampi velkoja hakemaan sitä selvittäjää…

Voiko kuolinpesän jäsenet edes myydä omaisuutta ilman pelkoa siitä että velkojien mielestä on tuhottu pesän varallisuutta ja näin ollen joutua vastuuseen veloista. Esim. jos tuo auto on nyt arvostettu 4k niin voiko sen myydä 1k ja kenelle sen voi myydä ko. hinnalla? Luulisi että huutokaupat.com tai huuto.net 0€ lähtöhinnalla ja ilman hintavarausta olisi ”pätevä paikka päästä kamasta eroon markkinahintaan” mutta mitäs sitten jos korkein tarjous on 10€?

Sitä ihmettelen että miksi stressaa niitä perintätoimistojen kirjeitä, nehän menee sinne vainajan osoitteeseen, sieltä voi käydä vaikka hävittämässä postilaatikon, mutta ei posti niitä enempää kanna kuin laatikkoon mahtuu.

Sen on perunkirjoitus hoidettava jolle se lain mukaan kuuluu. Muuten on itse kusessa. Perunkirjaan ei tarvi nimeään laittaa mutta jos ei laita, niin ei sillä oma kuolinpesäosakkuus jää toteutumatta.

Pesänselvittäjän/jakajan palkkio menee pesän omaisuudesta päältä. Sitten vasta jos ei pesän varat riitä, joutuu selvittäjän kulujen loppuosan maksamaan se joka selvittäjän on hakenut. Vaikka ihan pikkuvelkojakin hakisi niin toisin sanoen ei siinä häviä jos pesässä vaan tarpeeksi varoja on.

 

[jinx1980]

Sen on perunkirjoitus hoidettava jolle se lain mukaan kuuluu. Muuten on itse kusessa. Perunkirjaan ei tarvi nimeään laittaa mutta jos ei laita, niin ei sillä oma kuolinpesäosakkuus jää toteutumatta.

Kyllä tuo passiivisuus on minun ymmärtääkseni onnistunut eikä siitä mihinkään kuseen ole joutunut, olennaista on ollut olla tekemättä _yhtään mitään_. Täysin mahdotonta esim. ulkomailta käsin olisi mitään tehdä 3kk määräajassa.

 

[Lomittaja]

Kyllä tuo passiivisuus on minun ymmärtääkseni onnistunut eikä siitä mihinkään kuseen ole joutunut, olennaista on ollut olla tekemättä _yhtään mitään_. Täysin mahdotonta esim. ulkomailta käsin olisi mitään tehdä 3kk määräajassa.

Eikös jossain ihan painetussa lehdessäkin neuvottu, että jos on 100% passiivinen asian kanssa, niin mitään seurauksia/vastuita ei synny.

 

[Esterhaus]

Kyllä tuo passiivisuus on minun ymmärtääkseni onnistunut eikä siitä mihinkään kuseen ole joutunut, olennaista on ollut olla tekemättä _yhtään mitään_. Täysin mahdotonta esim. ulkomailta käsin olisi mitään tehdä 3kk määräajassa.

Perunkirjoitusvelvollisuus ei kaikkia mahdollisia osakkaita koskekaan. Ja vaikka koskisi ei se tarkoita että siitä automaattisesti kuseen joutuisi vaan velkojan pitää pistää kanne vireille, eri asia että kiinnostaako niitäkään pikkujutuissa sellaista tehdä.

Mikään yleisen hyvä ja suositeltava vinkki ei ole se että jättää vaan perunkirjoituksen tekemättä.

 

[Esterhaus]

Minilex on joskus hyvä ja joskus ei. Tässä melko selkeä setti perunkirjoitusvelvollisuudesta

Onko perunkirjoitus pakollinen? - Minilex

www.minilex.fi

 

[kilroy1]

Pesänselvittäjän/jakajan palkkio menee pesän omaisuudesta päältä. Sitten vasta jos ei pesän varat riitä, joutuu selvittäjän kulujen loppuosan maksamaan se joka selvittäjän on hakenut. Vaikka ihan pikkuvelkojakin hakisi niin toisin sanoen ei siinä häviä jos pesässä vaan tarpeeksi varoja on.

Eli yllämainitulla velkaisella pesällä ei ole mitään ongelmaa. Etsii pätevän (mutta ei liian kallista) pesänselvittäjän ja antaa sen hoitaa pesä loppuun. Se nyt on osakkaille ihan sama meneekö auto +tila pesänselvittäjän palkkioihin vai velkojille. Kunhan osakkaiden ei tarvitse maksaa mitään ja pääsevät koko roskasta sillä eroon..

 

[Esterhaus]

Eli yllämainitulla velkaisella pesällä ei ole mitään ongelmaa. Etsii pätevän (mutta ei liian kallista) pesänselvittäjän ja antaa sen hoitaa pesä loppuun. Se nyt on osakkaille ihan sama meneekö auto +tila pesänselvittäjän palkkioihin vai velkojille. Kunhan osakkaiden ei tarvitse maksaa mitään ja pääsevät koko roskasta sillä eroon..

Joo periaatteessa noin. Mutta kun on noin vähän ja tuollaista omaisuutta niin riski siinä, meneekö kaupaksi ja paljonko siitä rahaa saa oikeasti jos ostajia löytyy.

Aina voi mennä jonkun fiksun asianajajan puheille ilmaiseen alkuneuvotteluun ja kysellä onko järkeä lähteä selvittämään pesää sillä tavalla vai löytyykö joku muu halvempi ja varmempi toimeksianto. Faktat pitää olla tiedossa silloin, velkajärjestelyt, velat jne.

Pro tip: jos pesänselvityksen tielle lähtee niin parempi jokaisen osakkaan tehdä jo valmiiksi valtakirja pesänselvittäjälle myydä kuolinpesän kiinteistö. Sen se kumminkin tarvii ja halvempi tehdä itse valmiiksi kuin että asianajaja tekee tuntihinnalla xxx e sen osakkaiden allekirjoitettavaksi. Enkä jättäisi asianajajan hommaksi tehdä pesänselvittäjän+jakajan hakemustakaan käräjäoikeuteen jos sen vaan millään pystyy itse tekemään oikein. Siinäkin säästää vähän.

 

[eeeno]

Eli siis perukirja velkojilla ja on ilmoitettu heille, ettei velkaa pystytä maksamaan. Pitäisikö heitä ihan kehoittaa hakemaan sitä pesänselvitystä, jos tahtovat. Lienee maallikolle täyttä tuskaa yrittää hoitaa asiaa useita velkojia vastaan. Siinä ei jäisi velkojille juuri yhtään mitään. Mitenhän maallikon voidaan olettaa osaavan maksaa velkaisen kuolinpesän lainat pois oikein jokaiselle, niin siinä kohtaa hyvä huomauttaa, että hakekaa vaan se pesänselvittäjä, ettäs näätte että penniäkään ei tule.

Hyvä puoli tuossa on kuitenkin,ettei tule ainakaan perintöveroa maksuun. Kuvitellapa nyt jos vaikka olisi oikein kunnon kiinteistö ja ei juurikaan säästöjä ja pitäisi osakkaisen silti maksaa perintövero nopealla aikataululla. Epäreilulta kuulostaa.

 

[Welmari]

Hyvä puoli tuossa on kuitenkin,ettei tule ainakaan perintöveroa maksuun. Kuvitellapa nyt jos vaikka olisi oikein kunnon kiinteistö ja ei juurikaan säästöjä ja pitäisi osakkaisen silti maksaa perintövero nopealla aikataululla. Epäreilulta kuulostaa.

10 vuotta on maksuaikaa ennenkuin menee ulosottoon, joten onhan tuossa ihan hyvin aikaa maksella. Korot siitä tosin juoksee normaalisti.

 

[kilroy1]

Ei ne verot heti mene maksuun. Ehtii sen kiinteistön realisoimaan ennen maksupäivää jos siltä näyttää. Selkein keino on tietysti muuttaa kuolinpesän koko omaisuus rahaksi ennen perinnönjakoa jolloin jaettavana on vain rahaa.

 

[eeeno]

Ei ne verot heti mene maksuun. Ehtii sen kiinteistön realisoimaan ennen maksupäivää jos siltä näyttää. Selkein keino on tietysti muuttaa kuolinpesän koko omaisuus rahaksi ennen perinnönjakoa jolloin jaettavana on vain rahaa.

Kun perukirja on käsitelty veroviraston toimesta tulee perintövero päätös jokaiselle osakkaalle ja maksuliput kanssa ja ei niissä mitään pitkää maksuaikaa ole. Moni joutuu ottamaan näiden takia lainaa. Kiinteistön myynti voi kestää kauan.

Enpä ole kuullutkaan, että verottajalta kannattaa "lainaa" ottaa.

 

[kilroy1]

2022 alussa toimitettiin paperit verottajalle, lokakuussa tuli päätös perintöverosta. Maksupäivät kahdessa osassa 02/23 ja 03/23 eli oli tuossa nyt vähän aikaa. Tosin kuten mainitsin jos tietää ettei verojen yms takia halua/voi pitää periytyä kiinteistöä kannattaa se realisoida ennen perinnönjakoa. Pysyy kaikki huomattavasti selkeämpänä. Ja verojen määrä on ennenn peronnönjakoa helppo laskea, voi sen mukaan tehdä ratkaisunsa.

 

[Seese]

Tarviiko tallennetta periaatteessa mihinkään? Jos tehdään kanne että huolimattomuus portin kiinnittämisessä tai kunnossapidossa aiheutti autollesi vahinkoa ja todisteena on selvitykset auton vahingoista ja kustannuksista ym. tarpeellisesta, mahdollisesti jopa joku todistaja, niin sitten on vastaajan se väite pystyttävä kumoamaan oikeudessa. Oikea vastaaja pitää vaan löytää eli kenen vastuulla on kiinteistön turvallinen käyttö pysäköimiseen silloin kun on pysäköity sille tarkoitettuun osaan kiinteistöä normaalilla tavalla huolellisuutta noudattaen.

Tuon luulisi olevan niin pieni juttu että viimeistään lakimiehen yhteydenoton jälkeen alkaisi syypäältä löytyä maksuhaluja. Meneehän tuo johonkin vastuuvakuutukseen kuitenkin eikä ole mahdoton maksettava omistakaan rahoista.

Heitetään tähän vielä raadin nähtäväksi. Jos ei tule mitään tallennetta nähtäväksi, ilmenisiköhän näistä tarpeeksi selvästi että asiaa voisi viedä eteenpäin?

Portti heilui kuvanottohetkellä edestakaisin tuossa kolossaan, ja irtipääsy hetkeä aiemmin pois kolosta sisäänajoväylää kohti pitäisi tulla ilmi tuosta rikkoutuneesta hiekkavallista juuri siihen suuntaan, toisella puolella vielä ehjä.

Saakohan asianajaja jotenkin pakottamalla selvitettyä vastuullisen tahon jostain dokumenteista? Tontin vuokralaiset ja kiinteistön omistaja tuntuu pitävän radiohiljaisuutta.

Spoileri

Ärsyttää tämä asiassa kuukausien venkoilu sen verran, että ihan sama vaikka omavastuutason korjauskuluista tulisi muutaman tonnin tappion riski, kunhan saisi hyvällä todennäköisyydellä maksupäätöksen langetettua oikeaan osoitteeseen

 

[Gespard]

Eli yllämainitulla velkaisella pesällä ei ole mitään ongelmaa. Etsii pätevän (mutta ei liian kallista) pesänselvittäjän ja antaa sen hoitaa pesä loppuun. Se nyt on osakkaille ihan sama meneekö auto +tila pesänselvittäjän palkkioihin vai velkojille. Kunhan osakkaiden ei tarvitse maksaa mitään ja pääsevät koko roskasta sillä eroon..

Joutuuko tuon asian selvittämään itse vaikka kaikki osakkaat kieltäytyisivät ottamasta pesää vastaan?

 

[eeeno]

2022 alussa toimitettiin paperit verottajalle, lokakuussa tuli päätös perintöverosta. Maksupäivät kahdessa osassa 02/23 ja 03/23 eli oli tuossa nyt vähän aikaa. Tosin kuten mainitsin jos tietää ettei verojen yms takia halua/voi pitää periytyä kiinteistöä kannattaa se realisoida ennen perinnönjakoa. Pysyy kaikki huomattavasti selkeämpänä. Ja verojen määrä on ennenn peronnönjakoa helppo laskea, voi sen mukaan tehdä ratkaisunsa.

Niinpä tosiaan on jonot pidentyneet siellä. Varmasti kausivaihtelua on, mutta v. 17 tuli puolessa vuodessa päätös ja maksut kahdessa erässä. Tuossa v. 21 tuli kanssa suhteellisen nopeasti päätös myös.

 

[Lucas]

Pro tip: jos pesänselvityksen tielle lähtee niin parempi jokaisen osakkaan tehdä jo valmiiksi valtakirja pesänselvittäjälle myydä kuolinpesän kiinteistö. Sen se kumminkin tarvii ja halvempi tehdä itse valmiiksi kuin että asianajaja tekee tuntihinnalla xxx e sen osakkaiden allekirjoitettavaksi. Enkä jättäisi asianajajan hommaksi tehdä pesänselvittäjän+jakajan hakemustakaan käräjäoikeuteen jos sen vaan millään pystyy itse tekemään oikein. Siinäkin säästää vähän.

Omaisuus oli pesässä 7000 euroa kiinteistä plus 4000 euroa auto.

Hautajaisiin siitä jos on mennyt esimerkiksi 3000 euroa, niin se hautajaislasku maksetaan siitä ensin päältä pois.

Maksimissaan pesässä on silloin rahaa enää 8000 euroa. Tai siis sen edestä omaisuutta hautajaiskulujen jälkeen.

Pesänselvittäjälle jos homman antaa, niin se on 300 euroa tunti mitä laskuttaa ja se omaisuus on tasan nolla sen jälkeen kun auton ja kiinteistön realisointikulut on pesänhoitaja veloittanut. Todennäköisesti ei edes riitä siihen. Itse pesänselvitys on vielä vaiheessa ja laskua tulee lisää tuhansia euroja sille joka sen pesänselvittäjän haki.

Ehkä tuon auton ja kiinteistön voisi myydä vaikka Torissa tms. pesän osakkaat hinnalla minkä sattuu saamaan. Tai kenties ostaa ne lopulta itselle halvemmalla jos ei kalliimmalla ole kiinnostuneita ostajia. Sitten jos sattuu jotain jäämään niistä realisoinnin jälkeen pesään, niin tilittää niistä osuudet velkojille sen mukaan mitä on minnekin velkaa. Siis prosentteina suhteessa velkojen kokonaismäärään per velkoja.

Hyvin tuon autonkin hinta voi olla vaikka 2000 euroa millä se menee kaupaksi. Kiinteistö saattaa mennä sitten kaupaksi vaikka 4000 euron hinnalla tai halvemmallakin jos siinä on joku purkukuntoinen rakennus ja palanen hakattua metsää jolloin sen arvo ei ole muuta kuin maapohja miinus rakennuksen purkukulut.

Kannattaa tuo toisella tai tavalla hoitaa tuon kuolinpesän saattohoito kun muuten se teettää vuosikymmenien päästä vielä töitä kun pitää sitten sen osakkuuksia roikottaa mukana kuolleiden osakkaiden perunkirjoituksissa ja maksella jotain kiinteistöveroa arvottomasta kiinteistöstä.

Sellaisia käytönnössä arvottomia kuolinpesiä on Suomessa todella paljon jossa omaisuutena pesässä on joku käytännössä arvoton purkukuntoinen talo jossain muuttotappiolueen sivukylällä. Näin ainakin pesiä hoitava lakimies kertoi joskus muutama vuosi sitten. Kellään ei ole intoa hoitaa sitä kuolinpesää loppujakoon saakka kun mitään jaettavaa siinä ei ole tulossa ja tulee vain kustannuksia siitä olemattoman jaosta. Siinä sitten maksellaan vuosikymmeniä jotain muutaman kymmenen euron osuutta kiinteistöveroista kymmenien muiden osakkaiden kanssa. Siis kullekkin tullainen muutaman kympin kiinteistövero per vuosi.

 

[jinx1980]

Jos pesää ei jaeta niin eikö se kiinteistövero mene sinne pesään muiden velkojen jatkoksi eikä yksittäiselle osakkaalle maksettavaksi, toisin sanoen ihan sama vaikka se kiinteistö ja pesä maksaisi 100v vuodin verotettavana, hakekoon pesänselvittäjän jos haluaa rahansa?

Tällöinhän osakkaalle tulisi kuluja vainajasta vaikka ei millään tavalla osallistuisi koko kuolinpesään. Ja jos tässä tilanteessa kieltäydyt perinnöstä ja se siirtyy lapsille niin väittäisin että viimeistään tässä vaiheessa aletaan polkemaan perusoikeuksia melko laajasti jos alaikäiseltä lapselta ryhdyttäisiin perimään kiinteistöveroa johon hänellä ei ole mitään vaikutusmahdollisuuksia saati edes rahaa maksaa.

 

[Lucas]

Jos pesää ei jaeta niin eikö se kiinteistövero mene sinne pesään muiden velkojen jatkoksi eikä yksittäiselle osakkaalle maksettavaksi, toisin sanoen ihan sama vaikka se kiinteistö ja pesä maksaisi 100v vuodin verotettavana, hakekoon pesänselvittäjän jos haluaa rahansa?

Jos pesässä ollut omaisuutta enemmän kuin mitä velkoja perunkirjoituksessa, niin silloin se pesä on ja pysyy niin kauan aikaa että se on jaettu loppuun ja jakokirjat on toimitettu verottajalle.

Jos se omaisuus ollut tyyliin joku talonrötiskö ja tilillä muutama tonni, niin sen kiinteistöveroa sitten osakkaat maksavat vaikka maailman tappiin saakka ja jälkipolvet myös ellei sitä pesää lopetata.

Sehän kuolinpesä on sellainen verotusyhteenliittymä, jonka muodostavat ne pesän osakkaina olevat ihmiset. Eli verottaja pistää niille ne kiinteistöverot vuosittain maksuun. Jos ei kiinnosta maksaa, niin verottaja pistää ne ulosottoon suoraan ulosottokelpoisina julkisoikeudellisena maksuna ja ulosottomies sitten ulosmittaa ne verot tuloista tai omaisuudesta jos vain pystyy seuraavan viiden vuoden aikana.

Sitä en suoraan sanottuna tiedä miten toimitaan jos pesä on varattomaksi todettu perunkirjoituksessa.

Enkä siitäkään ole nyt varma mitä kiinteistölle tapahtuu kun kuolinpesä on haettu konkurssiin ja konkurssi on rauennut. Se ei ole oikein mahdollista, että kuolinpesän maat jäisivät isännöttämiksi vain olemaan vailla omistajaa pysyvästi. Oiskohan se sitten ulosottolaitos jonka huoleksi ne menevät.

Sellainen mustapekka vaikka joku Perähikiälän Sivukylällä muuttotappioalueella sijaitseva vanha purkukuntoinen rintamamiestalo 400 m2 tontilla keskellä hakkuuaukeaa, että siitä ei ole muuta kuin kuluja kenelle se ikinä päätyykin.

 

[fotoni]

Juuri näin, eli luopumalla perinnöstä palataan samaan lähtöruutuun ja alaikäisten lasten puolesta perinnöstä luopuminen ei onnistu millään.

Onneksi velatkin vanhenevat aikanaan, mutta siihen on vielä +15v aikaa, joten tätä ei innosta jäädä odottelemaan.

Pitää nyt tuumailla hetki osakkaiden kanssa mitä tehdään seuraavaksi.

Tuon auton myynti varmaan heti kun se on mahdollista esim. autovex. tms. palvelun kautta. Mainostavat näitä palveluita ainakin helpoiksi. Sen jälkeen ehkä pesän loppu hoito ulosoton tai konkurssin kautta. Toki tuo lakimiehelle/oikeusavulle tms. maksaminenkin alkaa todennäköisesti tuntumaan hyvältä vaihtoehdolta kaikkien osakkaiden mielestä, jos asia ei ratkea mitenkään muuten.

Olette lähettäneet kopion perukirjasta tietona siihen että pesä on varaton, velkojille? Mukaan muistutus prosessin jatkumiseen niin, että velkoja voi halutessaan hakea pesälle pesänselvittäjää (kulut velkojalle). Myös velkojan hakiessa pesää konkurssiin, syntyvät kulut jäävät velkojan vastuulle.

Tuon perusteella mitä kerroit, minkäänlaista syytä enempään reagointiin ei taholtanne ole. Kunhan pesänselvitys on säädetysti hoidettu, eikä pesästä ole oikeudettomasti varoja pois jaettu. Mikään firma (velkoja) ei tuota lähde riitauttamaan. Tuolla velkojen vanhenemisella ei kannaltanne mitään merkitystä ole. Ellei pesään jälkikäteen ilmaannu varoja, joita ei ole pesänselvityksessä huomioitu.

Hyvä myös huomata että ensisijaisesti pesästä saatavilla varoilla katetaan järjestyksessä 1) pesänselvityksestä koituneet kulut, ml. kohtuulliset hautajaiskulut (sekä mahdollinen pesänselvittäjän palkkio) 2) velkojien suhteellinen osuus olemassaolevasta velasta, pesään jääneistä varoista.

Tästä omaa sotkuista kokemusta. Osa velkojista pyrki edesmenneen äitini kontolle sukulaiselta jääneitä velkoja sysäämään. Joukossa pankki. Jonkinverran ehtivät rahaa nyhtää, kunnes kävin nyrkkiä pöytään lyömässä.
Jokaiselle velkojalle toimitin kopiot pesänselvityksestä sekä tiedon siitä, että voivat halutessaan hakea pesälle selvittäjää tai hakea pesää konkurssiin. Tässä ei tietenkään mitään järkeä olisi velkojien kannalta ollut syntyvien kulujen takia.

Edit: tietenkin rahaksi muutettavissa oleva pesän omaisuus, kannattaa tapauksessanne lihoiksi pistää.

 

[jinx1980]

Jos pesässä ollut omaisuutta enemmän kuin mitä velkoja perunkirjoituksessa, niin silloin se pesä on ja pysyy niin kauan aikaa että se on jaettu loppuun ja jakokirjat on toimitettu verottajalle.

Jos se omaisuus ollut tyyliin joku talonrötiskö ja tilillä muutama tonni, niin sen kiinteistöveroa sitten osakkaat maksavat vaikka maailman tappiin saakka ja jälkipolvet myös ellei sitä pesää lopetata.

Sehän kuolinpesä on sellainen verotusyhteenliittymä, jonka muodostavat ne pesän osakkaina olevat ihmiset. Eli verottaja pistää niille ne kiinteistöverot vuosittain maksuun. Jos ei kiinnosta maksaa, niin verottaja pistää ne ulosottoon suoraan ulosottokelpoisina julkisoikeudellisena maksuna ja ulosottomies sitten ulosmittaa ne verot tuloista tai omaisuudesta jos vain pystyy seuraavan viiden vuoden aikana.

Sitä en suoraan sanottuna tiedä miten toimitaan jos pesä on varattomaksi todettu perunkirjoituksessa.

Näemmä menee yhteisvastuullisesti eli se osakas maksaa veron kenellä on rahaa niin kauan kuin pesä on jakamaton: Kuolinpesä ja kiinteistövero - Minilex

Onko kyllä erikoista eli käytännössä jos henkilö kuolee loppuvuodesta niin vero tulee osakkeiden maksettavaksi sen verran nopeasti että kiinteistöstä ei ole mahdollisuutta päästä eroon - ja samalla väitetään että "vainajan velat ei periydy"... Onkohan näihin tarjolla bulvaanipalveluita eli maksetaan pimeästi satku että valmiiksi velkainen tyyppi "ostaa" kiinteistön nimiinsä ?

Eli ilmeisesti oikea tapa on sitten vaan listata 0e lähtöhinnalla kiinteistö huutokaupat.com sivulle ja myydä asap korkeimmalle tarjoajalle oli hinta mikä vaan.
- Tässä on sekin hauskuus että kuolinpesä eli osakkaat vastaa sitten kiinteistön virheistä. Mitäs tapahtuu kun se torppa on homeessa ja kanne&korvausvaatimus tulee sen jälkeen kun loppurahat on tilitetty sen hetkisille velkojille? Vastaako kiinteistön virheestä nyt sitten osakkaat henkilökohtaisesti vai ei kukaan kun ko. velkaa ei ollut sillä hetkellä tiedossa kun rahat jaettiin velallisille.

 

[Lemmus]

Onkohan näihin tarjolla bulvaanipalveluita eli maksetaan pimeästi satku että valmiiksi velkainen tyyppi "ostaa" kiinteistön nimiinsä ?

Ainakin Sastamalan kaupunki tunnetusti löysi tällaisen palveluntarjoajan Kiikan uimahallikiinteistölle, ja mitä näitä nyt on ollut.

 

[Kid Commando]

Mahdollistaisko tämä varattomuus plus jäätävä määrä velkaa vs varat ennen kuolemaa, haudan takaa asioiden hankaloittamisen perillisille jotka kieli pitkällä odottaa kuukahtamista?

 

[Esterhaus]

Näemmä menee yhteisvastuullisesti eli se osakas maksaa veron kenellä on rahaa niin kauan kuin pesä on jakamaton: Kuolinpesä ja kiinteistövero - Minilex

Onko kyllä erikoista eli käytännössä jos henkilö kuolee loppuvuodesta niin vero tulee osakkeiden maksettavaksi sen verran nopeasti että kiinteistöstä ei ole mahdollisuutta päästä eroon - ja samalla väitetään että "vainajan velat ei periydy"... Onkohan näihin tarjolla bulvaanipalveluita eli maksetaan pimeästi satku että valmiiksi velkainen tyyppi "ostaa" kiinteistön nimiinsä ?

Eli ilmeisesti oikea tapa on sitten vaan listata 0e lähtöhinnalla kiinteistö huutokaupat.com sivulle ja myydä asap korkeimmalle tarjoajalle oli hinta mikä vaan.
- Tässä on sekin hauskuus että kuolinpesä eli osakkaat vastaa sitten kiinteistön virheistä. Mitäs tapahtuu kun se torppa on homeessa ja kanne&korvausvaatimus tulee sen jälkeen kun loppurahat on tilitetty sen hetkisille velkojille? Vastaako kiinteistön virheestä nyt sitten osakkaat henkilökohtaisesti vai ei kukaan kun ko. velkaa ei ollut sillä hetkellä tiedossa kun rahat jaettiin velallisille.

Jos huonon kiinteistön arvo on vaikka muutama tonni huutokaupassa niin vaikea on mitään hometaloriitaa siitä käyntiin panna tai siinä menestyä. Jos kiinteistö myydään esim. neljällä tonnilla niin sitten ostaja saa vain ja ainoastaan neljän tonnin kiinteistön. Sillä rahalla ei voi olettaa saavansa ehjää kunnollista kämpää kukaan joten ei voi enempää vaatiakaan. Kauppakirjaan voi ja pitää tällaisissa tilanteissa kirjoitella vastuunrajoitusehtoja, jotka jopa tehokkaitakin ovat kunhan kauppahinta vastaa oikeasti niin huonoa kiinteistöä kuin mikä on kauppakirjan mukaan myyty. Jos tölli myydään "purkukuntoisena" kunnollisen talon hinnalla niin eipä sillä purkukuntoisuusehdolla ole merkitystä. Mutta jos myydään neljän tonnin tölli purkukuntoisena, niin kauppahintakin vastaa sitä mitä kauppakirjassa lukee. Muunkinlaisia myyjän vastuita rajoittavia päteviä ehtoja voi kauppakirjaan kirjoittaa. Monelta riesalta tietysti voi välttyä jos vainajalla on velkoja ulosotossa ja ulosottomies myy kiinteistön.

edit kyllähän sen kiinteistöveron voi kuolinpesän varoilla maksella eikä osakkaiden omiaan tarvitse siihen käyttää. Jos pesässä on likvidiä rahaa.

 

[juhei]

Laittaa myynti-ilmoitukseen vaikkapa "Kiinteistö myydään purkukuntoisena. Kiinteistössä on vakavia home- ja lisäilmaongelmia, eikä se sovellu asuinkäyttöön". Voi laskea saatavaa hintaa, mutta jos arvo on 7000€ niin eipä se siitä paljon enää alas tule. Mitään tarkastuksia ei tarvitse tehdä, tuolla pitäisi kaikki vastuu siirtyä ostajalle. Ostaja voi sitten itse arvioida millaisia homeongelmia siellä mahdollisesti on, ja yllättyä iloisesti. Tämä siis oletuksella, että tarkoitus ei ole saada rahaa, vaan päästä kiinteistöstä eroon.

 

[jinx1980]

Jos huonon kiinteistön arvo on vaikka muutama tonni huutokaupassa niin vaikea on mitään hometaloriitaa siitä käyntiin panna tai siinä menestyä. Jos kiinteistö myydään esim. neljällä tonnilla niin sitten ostaja saa vain ja ainoastaan neljän tonnin kiinteistön. Sillä rahalla ei voi olettaa saavansa ehjää kunnollista kämpää kukaan joten ei voi enempää vaatiakaan. Kauppakirjaan voi ja pitää tällaisissa tilanteissa kirjoitella vastuunrajoitusehtoja, jotka jopa tehokkaita kinovat kunhan kauppahinta vastaa oikeasti niin huonoa kiinteistöä kuin mikä on kauppakirjan mukaan myyty. Jos tölli myydään "purkukuntoisena" kunnollisen talon hinnalla niin eipä sillä purkukuntoisuusehdolla ole merkitystä. Mutta jos myydään neljän tonnin tölli purkukuntoisena, niin kauppahintakin vastaa sitä mitä kauppakirjassa lukee. Muunkinlaisia myyjän vastuita rajoittavia päteviä ehtoja voi kauppakirjaan kirjoittaa. Monelta riesalta tietysti voi välttyä jos vainajalla on velkoja ulosotossa ja ulosottomies myy kiinteistön.

edit kyllähän sen kiinteistöveron voi kuolinpesän varoilla maksella eikä osakkaiden omiaan tarvitse siihen käyttää. Jos pesässä on likvidiä rahaa.

Esim pilaantunut maaperä tulee nyt ensimmäisenä mieleen, jossa mennään heittämällä kuluissa yli kiinteistön myyntihinnan.

En tiedä voiko sellaista poissulkevaa ehtoakaan kirjata kauppakirjaan jos ei ole epäilystä/näyttöä ennalta siitä pilaantumisesta vaan kyseessä on aito piilevä virhe esim 3m syvyydessä kun uusi ostaja alkaa tekemään kellaria tjsp…

 

[Esterhaus]

Jos pesässä ollut omaisuutta enemmän kuin mitä velkoja perunkirjoituksessa, niin silloin se pesä on ja pysyy niin kauan aikaa että se on jaettu loppuun ja jakokirjat on toimitettu verottajalle.

Jos se omaisuus ollut tyyliin joku talonrötiskö ja tilillä muutama tonni, niin sen kiinteistöveroa sitten osakkaat maksavat vaikka maailman tappiin saakka ja jälkipolvet myös ellei sitä pesää lopetata.

Sehän kuolinpesä on sellainen verotusyhteenliittymä, jonka muodostavat ne pesän osakkaina olevat ihmiset. Eli verottaja pistää niille ne kiinteistöverot vuosittain maksuun. Jos ei kiinnosta maksaa, niin verottaja pistää ne ulosottoon suoraan ulosottokelpoisina julkisoikeudellisena maksuna ja ulosottomies sitten ulosmittaa ne verot tuloista tai omaisuudesta jos vain pystyy seuraavan viiden vuoden aikana.

Sitä en suoraan sanottuna tiedä miten toimitaan jos pesä on varattomaksi todettu perunkirjoituksessa.

Enkä siitäkään ole nyt varma mitä kiinteistölle tapahtuu kun kuolinpesä on haettu konkurssiin ja konkurssi on rauennut. Se ei ole oikein mahdollista, että kuolinpesän maat jäisivät isännöttämiksi vain olemaan vailla omistajaa pysyvästi. Oiskohan se sitten ulosottolaitos jonka huoleksi ne menevät.

Sellainen mustapekka vaikka joku Perähikiälän Sivukylällä muuttotappioalueella sijaitseva vanha purkukuntoinen rintamamiestalo 400 m2 tontilla keskellä hakkuuaukeaa, että siitä ei ole muuta kuin kuluja kenelle se ikinä päätyykin.

Varattoman pesän kiinteistöllekin napsuu kiinteistöveroa. Tuommoiselle ihan surkealle mökillekin saattaa ostaja löytyä kun lähtee siitä että sen arvo on tasan sen minkä joku maksaa eikä toivo yhtään liikoja. Naapuri ostaa ettei siihen tule joku häirikkö pesimään, lähistöllä metsää omistava kalustovajaksi tai kauempaa tuleva metsästäjä pienellä remontilla laittaa itselleen metsästysreissujen majapaikaksi. Tutuilta olen kuullut että todella mitättömiäkin surkeita mökkejä syrjäseudulta on oikeasti saatu menemään kaupaksi kun valtiolle jääneitä ja muita kuolinpesiä on pesänhoitaja joutunut muuttamaan rahaksi. Hinta ei saata olla kuin tonni tai pari mutta joku silti jotakin tarkoitusta varten on kumminkin ostanut.

 

[Esterhaus]

Esim pilaantunut maaperä tulee nyt ensimmäisenä mieleen, jossa mennään heittämällä kuluissa yli kiinteistön myyntihinnan.

En tiedä voiko sellaista poissulkevaa ehtoakaan kirjata kauppakirjaan jos ei ole epäilystä/näyttöä ennalta siitä pilaantumisesta vaan kyseessä on aito piilevä virhe esim 3m syvyydessä kun uusi ostaja alkaa tekemään kellaria tjsp…

Joo nuo maaperän pilaantumiset on sen verran kalliita juttuja että aika helposti melko arvokaskin kiinteistö voi mennä heittämällä arvottomaksi. Hyvä pointti, pystyykö tuollaista vastuuta mitenkään ennakkoon sulkemaan kauppakirjassa pois. Tuossa on vielä sekin, että maaperän pilaaja ensisijaisesti maksaa puhdistamisen tai sitten sen toissijaisesti hoitaa kiinteistön haltija. Eli vaikka kiinteistön ostaja ei voisikaan johonkin ympäristövahinkoon vedota niin lasku voi tulla vaikka myyjänä olleelle kuolinpesällev, siis aikka vahinko olisi aiheutunut jo silloin kun vainaja oli vielä elossa. No nämä on sitten jo omia mutkikkaita juttujaan joissa on vaikka mitä kiemuroita.

 

[Esterhaus]

Mahdollistaisko tämä varattomuus plus jäätävä määrä velkaa vs varat ennen kuolemaa, haudan takaa asioiden hankaloittamisen perillisille jotka kieli pitkällä odottaa kuukahtamista?

Ainakin iso pettymys perillisille tulee. Ja siinä on vainaja saanut viettää velaksi mukavaa elämää viimeiset aikansa jos ajoitus on mennyt nappiin.

 

[Lemmus]

Joo nuo maaperän pilaantumiset on sen verran kalliita juttuja että aika helposti melko arvokaskin kiinteistö voi mennä heittämällä arvottomaksi. Hyvä pointti, pystyykö tuollaista vastuuta mitenkään ennakkoon sulkemaan kauppakirjassa pois. Tuossa on vielä sekin, että maaperän pilaaja ensisijaisesti maksaa puhdistamisen tai sitten sen toissijaisesti hoitaa kiinteistön haltija.

Onhan noita ollut uutisissakin, kun jonkun entisen remppamiehen jäljiltä on paljastunut asbestilevyjä tontille haudattuna. Siinä onkin jo sitten kaikenlaista kallista legaalista liikkuvaa osaa.

 

[jinx1980]

Jos pesänselvittäjä myy kiinteistön velkojan toimeksiannosta niin ei kai silloin pesänosakkaat ole vastuussa kiinteistön vioista? Tuostahan saa nimittäin rakenneltua kaikenlaisia älyttömiä skenaarioita jos noin olisi.

Tietysti samalla velkaista tai vain hyvin vähän nettovarallisuutta omaavassa pesässä riskin hallinnan kannalta kiinteistöä ei kannattaisi osakkaan myydä. Kenelle kiinteistövero muuten menee jos kukaan osakas ei allekirjoita perukirjaa eikä näin ollen vahvista? olevansa pesän osakas eli onko tuo se tapa jättää kiinteistö mätänemään ja kerryttämään vainajan nimiin verovelkaa?

 

[ExtraEvil6666]

Jos pesänselvittäjä myy kiinteistön velkojan toimeksiannosta niin ei kai silloin pesänosakkaat ole vastuussa kiinteistön vioista? Tuostahan saa nimittäin rakenneltua kaikenlaisia älyttömiä skenaarioita jos noin olisi.

Tietysti samalla velkaista tai vain hyvin vähän nettovarallisuutta omaavassa pesässä riskin hallinnan kannalta kiinteistöä ei kannattaisi osakkaan myydä. Kenelle kiinteistövero muuten menee jos kukaan osakas ei allekirjoita perukirjaa eikä näin ollen vahvista? olevansa pesän osakas eli onko tuo se tapa jättää kiinteistö mätänemään ja kerryttämään vainajan nimiin verovelkaa?

Ei osakkaiden tarvitse allekirjoittaa perukirjaa. Riittää, kun pesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä sen allekirjoittavat ja ainakin pienissä kuolinpesissä pesän ilmoittaja voi olla toinen uskotuista miehistä. Kun nämä ovat sen allekirjoittaneet, niin sitten se on juridisesti pätevä.

Jos ei ole tyytyväinen perukirjaan, niin sitten se pitää kirjata sinne.

 

[Esterhaus]

Jos pesänselvittäjä myy kiinteistön velkojan toimeksiannosta niin ei kai silloin pesänosakkaat ole vastuussa kiinteistön vioista? Tuostahan saa nimittäin rakenneltua kaikenlaisia älyttömiä skenaarioita jos noin olisi.

Tietysti samalla velkaista tai vain hyvin vähän nettovarallisuutta omaavassa pesässä riskin hallinnan kannalta kiinteistöä ei kannattaisi osakkaan myydä. Kenelle kiinteistövero muuten menee jos kukaan osakas ei allekirjoita perukirjaa eikä näin ollen vahvista? olevansa pesän osakas eli onko tuo se tapa jättää kiinteistö mätänemään ja kerryttämään vainajan nimiin verovelkaa?

Pesänselvittäjä myy = kuolinpesä myy. Ei siinä ole eroa myykö kiinteistön kuolinpesän osakkaat yhteisesti vai myykö määrätty pesänselvittäjä kuolinpesän puolesta.

Huonosti hommansa kuten huonosti kiinteistön myynnin hoitanut pesänselvittäjä voi sitten olla vahingonkorvausvastuussa mikä on eri asia.

 

[napsa]

Heitetään tähän vielä raadin nähtäväksi. Jos ei tule mitään tallennetta nähtäväksi, ilmenisiköhän näistä tarpeeksi selvästi että asiaa voisi viedä eteenpäin?


Saakohan asianajaja jotenkin pakottamalla selvitettyä vastuullisen tahon jostain dokumenteista? Tontin vuokralaiset ja kiinteistön omistaja tuntuu pitävän radiohiljaisuutta.

Tästä tapauksests tuli mieleen, että onko yrityksillä itsekriminointisuoja, tai vastaava? Sillä yksittäisellä henkilöllä joka portin on avannut, varmaan on, mutta koskeeko sama yritystä/yrityksiä? Eli tarvitseeko auttaa millään tavalla?

 

[pelittäjä]

Kun pesällä on velkaa niin jättää ulosottomiehen murheeksi omaisuuden realisoinnin niin silloin omaisuus myydään siinä kunnossa kuin se on.

 

[mailman]

Tästä tapauksests tuli mieleen, että onko yrityksillä itsekriminointisuoja, tai vastaava?

Outoa kyllä olisi, jos on. Imo.

 

[Lemmus]

Tästä tapauksests tuli mieleen, että onko yrityksillä itsekriminointisuoja, tai vastaava? Sillä yksittäisellä henkilöllä joka portin on avannut, varmaan on, mutta koskeeko sama yritystä/yrityksiä? Eli tarvitseeko auttaa millään tavalla?

Rajusti mutuillen uskaltaudun väittämään, että oikeushenkilöllä saattaa olla itsekriminointisuoja, mikäli asia on sellainen, että oikeushenkilö voidaan tuomita asiassa yhteisösakkoon.

3 §

Oikeus olla myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen

Rikoksesta epäillyllä on oikeus olla myötävaikuttamatta sen rikoksen selvittämiseen, josta häntä epäillään.

Foorumisofta ei nyt halua toimia oikein esitutkintalain lainauksen kanssa.

Rikoslain 9 Luvussa on säännökset oikeushenkilön rangaistusvastuusta. Tiivistäen Minilex:

Yhteisösakolla tarkoitetaan oikeushenkilölle annettavaa sakkorangaistusta. Jos siis yhteisön, säätiön tai muun oikeushenkilön toiminnassa on tehty rikos, oikeushenkilölle voidaan tuomita yhteisösakko. Yhteisösakko voidaan siis tuomita esimerkiksi osakeyhtiölle.

Yhteisösakkoa ei kuitenkaan voida tuomita mistä rikoksesta tahansa, vaan rikoslaissa on oltava nimenomainen maininta siitä, että yhteisösakko koskee kyseistä rikosta. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi lahjuksen antaminen ja työturvallisuusrikos.

Yhteisösakon edellytyksenä on siis se, että rikos on tehty oikeushenkilön toiminnassa. Rikos voidaan katsoa tehdyksi oikeushenkilön toiminnassa, jos tekijä on toiminut oikeushenkilön puolesta tai hyväksi ja hän kuuluu oikeushenkilön johtoon tai on virka- tai työsuhteessa kyseiseen oikeushenkilöön. Henkilö on voinut toimia myös oikeushenkilön edustajalta saadun toimeksiannon perusteella.

 

[Trans-Late]

Outoa kyllä olisi, jos on. Imo.

Outoa kyllä olisi, jos yritystä rikoksesta syytettäessä yrityksellä olisi velvollisuus edistää yrityksen syyllisyyden selvittämistä.

 

[Esterhaus]

Outoa kyllä olisi, jos yritystä rikoksesta syytettäessä yrityksellä olisi velvollisuus edistää yrityksen syyllisyyden selvittämistä.

Yritystä ei voi mistään rikosesta syyttää vaan aina syytetään jotain ihmistä. Rikoksesta voi epäillä, syyttää ja tuomita vain elävän ihmisen.

Tietyissä tapauksissa yritystoiminnan yhteydessä tehdystä rikoksesta voidaan yritys tuomita yhteisösakkoon. Esim. yrityksessä kaikki työturvallisuusasiat täysin retuperällä ja tapahtuu onnettomuus. Työturvallisuusrikoksesta tuomitaan esim. firman toimari mutta yritys saa lisäksi yhteisösakon. Esitutkinnassa toimarin ei tarvitse myötävaikuttaa oman syyllisyytensä selvittämiseen eikä hänellä ole käräjillä totuusvelvollisuutta syytettynä. Mutta ei sen saman firman kirjanpitäjä tai työturvallisuusasioiden järjestämisvastuusta sivullinen työntekijä voi kieltäytyä todistamasta sillä perusteella että hänen todistamisensa voisi vaikuttaa työnantajan yhteisösakkoon.

 

[Warwick]

Tuossa portti-keississä on niinkin perustavanlaatuisesta ongelmasta kyse kuin, että kanteen nostajalla on näyttövelvollisuus. Homma voi kaatua vaikka siihen, että oikeussaliin on raahattu väärä vastaaja. Jos oikea vastaaja löytyy niin vastaväitteenä esim. kantaja ajoi itse liikkuvaa porttia päin, voi olla jo vaikea ohittaa.

 

[Seese]

Tuossa portti-keississä on niinkin perustavanlaatuisesta ongelmasta kyse kuin, että kanteen nostajalla on näyttövelvollisuus. Homma voi kaatua vaikka siihen, että oikeussaliin on raahattu väärä vastaaja. Jos oikea vastaaja löytyy niin vastaväitteenä esim. kantaja ajoi itse liikkuvaa porttia päin, voi olla jo vaikea ohittaa.

Miksi FINEn päätöksessä puhutaan sitten että juuri kiinteistönomistajalla on näyttövelvollisuus?

...vahingonkorvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää tuottamusta eli tässä tapauksessa kiinteistönomistajan huolimattomuutta tai laiminlyöntiä kiinteistön kunnossapidosta huolehtimisessa. Oikeuskäytännössä kiinteistönomistajan sanotun huolellisuusvelvollisuuden on katsottu olevan korostunut. Vastuusta vapautuakseen kiinteistönomistajan on näytettävä, että kunnossapidon suhteen on menetelty huolellisesti.

 

[Esterhaus]

Miksi FINEn päätöksessä puhutaan sitten että juuri kiinteistönomistajalla on näyttövelvollisuus?

Tuossa puhutaan siitä kenellä on näyttövelvollisuus huolellisesta toiminnasta nyt kun kiinteistön omistaja on ollut vastuussa kiinteistön turvallisuudesta.

Mielestäni ei ole 100% automaatio että kiinteistönomistaja on aina vastuussa. Jos esim. tontinvuokrasopimuksella on koko kiinteistö rakennus+pysäköintialue vuokrattu jollekin muulle on se vuokraaja vastuussa kiinteistön turvallisuudesta.

Parkkis&porttikeississä voi olla jompi kumpi vastuussa, omistaja tai kiinteistön haltija. Riippuu kenen hallinnassa mikäkin osa kiinteistöstä on. Aina voi laittaa ensisijaisen oletuksen perusteella korvausvaatimuksen kiinteistön omistajalle ja se varmaan vastauksessaan kertoo, jos ei ole omasta mielestään vastuussa mistään, kuka vastuullinen on ja millä perusteella.

 

[Seese]

Tuossa puhutaan siitä kenellä on näyttövelvollisuus huolellisesta toiminnasta nyt kun kiinteistön omistaja on ollut vastuussa kiinteistön turvallisuudesta.

Mielestäni ei ole 100% automaatio että kiinteistönomistaja on aina vastuussa. Jos esim. tontinvuokrasopimuksella on koko kiinteistö rakennus+pysäköintialue vuokrattu jollekin muulle on se vuokraaja vastuussa kiinteistön turvallisuudesta.

Parkkis&porttikeississä voi olla jompi kumpi vastuussa, omistaja tai kiinteistön haltija. Riippuu kenen hallinnassa mikäkin osa kiinteistöstä on. Aina voi laittaa ensisijaisen oletuksen perusteella korvausvaatimuksen kiinteistön omistajalle ja se varmaan vastauksessaan kertoo, jos ei ole omasta mielestään vastuussa mistään, kuka vastuullinen on ja millä perusteella.

Jos vaikka tuo sisääntuloväylä portilta tontille onkin jonkun vuokraajan hallussa, niin mitenhän eroteltaisiin tilanne että itse portti ei ole tarpeeksi asianmukainen tarkoitukseensa? Maasalpahan on laskettu koloonsa, mutta selvästi ei toimi riittävällä tavalla että pysyisi tuulisemmissa olosuhteissa (mutta silti alle myrskylukemien) paikallaan.