io-techin lakimiehet hoi.

Jos vaikka tuo sisääntuloväylä portilta tontille onkin jonkun vuokraajan hallussa, niin mitenhän eroteltaisiin tilanne että itse portti ei ole tarpeeksi asianmukainen tarkoitukseensa? Maasalpahan on laskettu koloonsa, mutta selvästi ei toimi riittävällä tavalla että pysyisi tuulisemmissa olosuhteissa (mutta silti alle myrskylukemien) paikallaan.
_ehkä_ lähtökohta jotain sellaista, että pysäköintialueella pitää normaaleissa olosuhteissa pystyä pysäköimään auto niin että kiinteistöllä oleva laitteet eivät aiheuta vahinkoa pysäköidyille ajoneuvoille ja niiden laitteiden kunnosta ja turvallisesta toimivuudesta täytyy varmistua ja pitää huoltotoimilla riittävästi huolta.

Sitten tulee tietysti vääntöä siitä, oliko portin vierusalue selkeää pysäköintialuetta vai jotain mihin muuten vaan autoja jätetään kun halutaan minimoida askelten määrä autolta liikerakennuksen ovelle. Vaikka ei tuollaisilla pajoilla monesti edes ole merkitty pysäköntipaikkoja millään tavalla. Sitten seuraavaksi kai mietittäisiin enemmän sitä, oliko juuri se paikka jotain mihin autoilijan voi katsoa voivan pysäköidä turvallisesti ellei ko. aluetta ole jollain betoniporsailla tai merkinnöillä rajattu pysäköinniltä kielletyksi jolloin asia olisikin muutenkin selvä.

Tässä jutussa voisi ihan mielenkiintoista olla nähdä enemmän kuvaa siitä piha-alueesta tai joku linkki google mapsin tai vastaavaan ilmakuvaan / street view jne.
 
_ehkä_ lähtökohta jotain sellaista, että pysäköintialueella pitää normaaleissa olosuhteissa pystyä pysäköimään auto niin että kiinteistöllä oleva laitteet eivät aiheuta vahinkoa pysäköidyille ajoneuvoille ja niiden laitteiden kunnosta ja turvallisesta toimivuudesta täytyy varmistua ja pitää huoltotoimilla riittävästi huolta.

Sitten tulee tietysti vääntöä siitä, oliko portin vierusalue selkeää pysäköintialuetta vai jotain mihin muuten vaan autoja jätetään kun halutaan minimoida askelten määrä autolta liikerakennuksen ovelle. Vaikka ei tuollaisilla pajoilla monesti edes ole merkitty pysäköntipaikkoja millään tavalla. Sitten seuraavaksi kai mietittäisiin enemmän sitä, oliko juuri se paikka jotain mihin autoilijan voi katsoa voivan pysäköidä turvallisesti ellei ko. aluetta ole jollain betoniporsailla tai merkinnöillä rajattu pysäköinniltä kielletyksi jolloin asia olisikin muutenkin selvä.

Tässä jutussa voisi ihan mielenkiintoista olla nähdä enemmän kuvaa siitä piha-alueesta tai joku linkki google mapsin tai vastaavaan ilmakuvaan / street view jne.
Tuolla edellisellä sivulla laitoin spoilertagiin kuvia, siellä on nyt myös ilmakuva missä portti ympyröitynä.

Molemmilla puolilla sisääntuloa on parkkipaikat, mutta osumahan ei varsinaisesti ole parkkipaikalla vaan porttien välissä sisääntuloväylällä.
 
Tuolla edellisellä sivulla laitoin spoilertagiin kuvia, siellä on nyt myös ilmakuva missä portti ympyröitynä.

Molemmilla puolilla sisääntuloa on parkkipaikat, mutta osumahan ei varsinaisesti ole parkkipaikalla vaan porttien välissä sisääntuloväylällä.
Niin joo niinpäs onkin ja muutenkin olin jo vähän unohtanut miten se koko juttu meni.

Tässä on melko hyvin tähän juttuun sopiva FINEn ratkaisusuositus

Siinä ei korvausta maksettu koska portista tullut kolhu oli autoilijan oma vika ja ihan selkeästi vielä. Mutta muuten lukemisen arvoinen. Keskeinen oppi tässä
Kiinteistöön omistajalla on oikeuskäytännössä katsottu olevan korostunut velvollisuus huolehtia siitä, että kiinteistön rakenteet ovat turvallisia eivätkä aiheuta vahingonvaaraa kiinteistöllä liikkuville. Vastuu ei kuitenkaan ole tuottamuksesta riippumatonta ankaraa vastuuta. Vastuusta vapautuakseen kiinteistönomistajan on näytettävä menetelleensä huolellisesti.

Kiinteistön omistaja ei aina pääse vastuustaan sillä että on ulkoistanut jonkin homman toisen tehtäväksi. Sitten omistaja korvaa vahingon kärsineelle ja mahdollisesti se sopimuskumppani, vaikka huoltoyhtiö, joka jättänyt hommansa hoitamatta, korvaa kiinteistön omistajalle.

Mutta aina kiinteistön omistajankin pitää olla ollut huolimaton. Onko portti toiminut niin hyvin kuin pitää, onko joku muu ropeltanut sen huonosti kiinni yms. Tuossa tapauksessa vähän haiskahtaa että ei se kunnolla pysy kiinni normaalistikaan kun kiinnitystappi on tehnyt asfalttiin uraa.

Nyt kun katsastusaseman kiinteistönomistaja on jo vastuuvakuutuksensa perään kysellyt niin saisikohan tuon jutun samalla tavalla FINElle kuin mitä linkitetyssä tapauksessa on tehty. Jos on vakuutusyhtiön päätös olemassa niin miten siitä pääsee vahinkoa kärsinyt itse valittamaan FINEen, itse en sitä tiedä mutta näköjään joku järjestelmä siihen on. Kannattaa sitä puolta kuitenkin selvitellä kun olisi kaikkein halvin ja helpoin tie edetä asian kanssa. Ja tutkia lisänä sekin vaihtoehto että ottaa korvauksen ensiksi omasta kaskosta ja sen jälkeen vaatia vastapuolelta se, mitä itse kaskon käyttämisestä kärsii eli omavastuu ja bonusmenetykset. Muistaakseni sellainenkin onnistuu, eli ei ole pakko valita joko oma vakuutus tai kaikki vahingot vastapuolelta, vaan välimallikin onnistuu.
 
Mulla on varastossa pari neuvostoliittolaista/venäläistä porakonetta ja muuta sähkötyökalua. Ilmeisesti isovanhemmat ostaneet aikoinaan kun kävivät rajan taakse jääneitä tiluksia 90-luvulla katsomassa. Uskaltaako tälläisia myydä/antaa pois vai heitänkö serriin? Hyväkuntoisilta vaikuttavat, mutta ajattelin, että joutuuko sitä ite vastuuseen jos joku näistä sähköiskun saa tai syttyvät palamaan?
 
Mulla on varastossa pari neuvostoliittolaista/venäläistä porakonetta ja muuta sähkötyökalua. Ilmeisesti isovanhemmat ostaneet aikoinaan kun kävivät rajan taakse jääneitä tiluksia 90-luvulla katsomassa. Uskaltaako tälläisia myydä/antaa pois vai heitänkö serriin? Hyväkuntoisilta vaikuttavat, mutta ajattelin, että joutuuko sitä ite vastuuseen jos joku näistä sähköiskun saa tai syttyvät palamaan?

Katkaiset sähköjohdon. Silloin jää täysin korjaajan vastuulle varmistaa laitteen toiminta ja turvallisuus.
 
Mulla on varastossa pari neuvostoliittolaista/venäläistä porakonetta ja muuta sähkötyökalua. Ilmeisesti isovanhemmat ostaneet aikoinaan kun kävivät rajan taakse jääneitä tiluksia 90-luvulla katsomassa. Uskaltaako tälläisia myydä/antaa pois vai heitänkö serriin? Hyväkuntoisilta vaikuttavat, mutta ajattelin, että joutuuko sitä ite vastuuseen jos joku näistä sähköiskun saa tai syttyvät palamaan?
No myyntiin vaan. Kyllähän jokainen tajuaa sen, että kun käytettyä russki-teknologiaa ostaa, on vastuu ihan itellään siitä eteenpäin.
Ja joku saattaa ostaa nuo ihan vaan seinälle koristeeksi. Minä voisin ainakin, jos olisi lähellä ja hinta sopiva.
 
Niin joo niinpäs onkin ja muutenkin olin jo vähän unohtanut miten se koko juttu meni.

Tässä on melko hyvin tähän juttuun sopiva FINEn ratkaisusuositus

Siinä ei korvausta maksettu koska portista tullut kolhu oli autoilijan oma vika ja ihan selkeästi vielä. Mutta muuten lukemisen arvoinen. Keskeinen oppi tässä


Kiinteistön omistaja ei aina pääse vastuustaan sillä että on ulkoistanut jonkin homman toisen tehtäväksi. Sitten omistaja korvaa vahingon kärsineelle ja mahdollisesti se sopimuskumppani, vaikka huoltoyhtiö, joka jättänyt hommansa hoitamatta, korvaa kiinteistön omistajalle.

Mutta aina kiinteistön omistajankin pitää olla ollut huolimaton. Onko portti toiminut niin hyvin kuin pitää, onko joku muu ropeltanut sen huonosti kiinni yms. Tuossa tapauksessa vähän haiskahtaa että ei se kunnolla pysy kiinni normaalistikaan kun kiinnitystappi on tehnyt asfalttiin uraa.

Nyt kun katsastusaseman kiinteistönomistaja on jo vastuuvakuutuksensa perään kysellyt niin saisikohan tuon jutun samalla tavalla FINElle kuin mitä linkitetyssä tapauksessa on tehty. Jos on vakuutusyhtiön päätös olemassa niin miten siitä pääsee vahinkoa kärsinyt itse valittamaan FINEen, itse en sitä tiedä mutta näköjään joku järjestelmä siihen on. Kannattaa sitä puolta kuitenkin selvitellä kun olisi kaikkein halvin ja helpoin tie edetä asian kanssa. Ja tutkia lisänä sekin vaihtoehto että ottaa korvauksen ensiksi omasta kaskosta ja sen jälkeen vaatia vastapuolelta se, mitä itse kaskon käyttämisestä kärsii eli omavastuu ja bonusmenetykset. Muistaakseni sellainenkin onnistuu, eli ei ole pakko valita joko oma vakuutus tai kaikki vahingot vastapuolelta, vaan välimallikin onnistuu.
FINEn chatissa sanoivat että ei tarvitse muuta kuin sen kirjallisen päätöksen niin vahingonkärsijä voi tehdä valituksen/pyytää ratkaisusuositusta.

Sain kiinteistönomistajan kiinni, ei ollut tehnyt korvaushakemusta vaan kysellyt vaan puhelimitse. Suostui kuitenkin että voi tehdä vastuuvakuutukseen hakemuksen jos katsatsusasemalla ei sitä tehdä, pallottelu jatkuu..
 
Noissa on aina se riski, että vaikka miten myyjä ja ostaja ymmärtäisivät ja suullisesti sopisivat, että rikkinäinen laite eikä saisi käyttää, niin jos se ostaja kuitenkin jotain mokailee, niin saattaa tulla takaraivoon ajatuksia että voisiko myyjän piikkiin saada homman.
 
Onko oikeasti yksityishenkilöllä jotain vastuuta käytettynä myydystä sähkölaitteesta? Tätä väitettä näkee aina silloin tällöin, mutta luulisi että joku oikea tapauskin olisi tullut vastaan jos noista johonkin vastuuseen voisi joutua.
 
Kysytäänpä aika yksinkertainen kysymys.
Eli käräjäoikeudesta tuli haaste. Mukana lapuissa oli todistus tiedoksiannon vastaanottamisesta minkä täytin jo.
Mutta pitääkö tuohon vastata mitenkään sen lisäksi jos myönnän kanteen enkä vastusta? Ja olisiko jossain jotain pohjaa jossa näkyisi miten tuohon vastataan myöntävästi? Ekaa kertaa tulee tuollainen ja ei nyt tähän hätään tarvitse sen enempää lakimiehiä asian hoitoon.
 
Onko oikeasti yksityishenkilöllä jotain vastuuta käytettynä myydystä sähkölaitteesta? Tätä väitettä näkee aina silloin tällöin, mutta luulisi että joku oikea tapauskin olisi tullut vastaan jos noista johonkin vastuuseen voisi joutua.



Myyjä on vastuussa myymänsä sähkölaitteen turvallisuudesta. Laki ei tee eroa yksityishenkilön, maahantuojan, jälleenmyyjän, lahjoittajan tai kirpputorimyyjän välillä, vaan jokaisen laitteen myyjän ja luovuttajan on kyettävä täyttämään tämä velvoite.

Eli kyllä se myyjä on vastuussa. En sitten tiedä pääseekö vastuusta eroon jos myy viallisena (vaikka oikeasti toimii).
 



Eli kyllä se myyjä on vastuussa. En sitten tiedä pääseekö vastuusta eroon jos myy viallisena (vaikka oikeasti toimii).
Jos vain vähän käyttää maalaisjärkeä, sillä pääsee pitkälle. Jotain vanhoja romuja ei toki muutenkaan osta kuin jotain asioista ymmärtävät. Ainahan sitä voi muutaman asian kysyä ostajalta, että tietää mitä on ostamassa ja ymmärtää riskit jos niitä on.
 
Kysytäänpä aika yksinkertainen kysymys.
Eli käräjäoikeudesta tuli haaste. Mukana lapuissa oli todistus tiedoksiannon vastaanottamisesta minkä täytin jo.
Mutta pitääkö tuohon vastata mitenkään sen lisäksi jos myönnän kanteen enkä vastusta? Ja olisiko jossain jotain pohjaa jossa näkyisi miten tuohon vastataan myöntävästi? Ekaa kertaa tulee tuollainen ja ei nyt tähän hätään tarvitse sen enempää lakimiehiä asian hoitoon.
Vähän nyt riippuu että minkälainen juttu. Mutta jos on joku normaali siviilikanne kuten velka-asia niin laitat tiedoksiantolapun mukana samassa kuoressa itse laatimasi paperin. Paperin osoitat käräjäoikeudelle, laitat siihen jutun diaarinumeron ja toteat että myönnät kantajan vaatimuksen oikeaksi. Päiväys ja allekirjoitus siihen alle.
 
Vähän nyt riippuu että minkälainen juttu. Mutta jos on joku normaali siviilikanne kuten velka-asia niin laitat tiedoksiantolapun mukana samassa kuoressa itse laatimasi paperin. Paperin osoitat käräjäoikeudelle, laitat siihen jutun diaarinumeron ja toteat että myönnät kantajan vaatimuksen oikeaksi. Päiväys ja allekirjoitus siihen alle.

Kiitoksia. Minäpä teen noin. :thumbsup:
 
Kiitoksia. Minäpä teen noin. :thumbsup:

Jos kyse on velka-asiasta, niin kannattaa vastata siihen niin ei mene yksipuolisena tuomiona läpi ja pala heti luottotiedot.

Ks. Mikä aiheuttaa luottotietomerkinnän ja miten sen saa poistettua?

Siinä saa sitten tuolla tempulla muutaman kuukauden lisää aikaa maksaa se tuomittu summa.

Jos olisi kyse tuollaisesta riita-asiasta velkaan liittyen, niin sen vaatimuksen mitä vastapuoli vaatii voi maksaa etukäteen vastapuolelle ja vaaditut oikeudenkäyntikulut. Silloin vastapuoli vetää sen haasteensa pois ja koko juttu reukeaa.

Toki voihan niitä olla muitakin syitä tulla haastetuksi käräjille kuin tuollaiset velkajutut.
 
Täällä kun on ilmeisesti oikeitakin lakimiehiä ja mahdollisia kokemusasiantuntijoita, niin miksiköhän pankki haluaa minulta, ex-mieheltä, jonkin todistuksen, että ositus on aikoinaan ( reilu 12 vuotta sitten) eron yhteydessä tehty eikä minulla ole mitään vaatimuksia? Ex siis otti ja kuoli ja tytär haluaa maksaa asuntolainan pois ja lopettaa tilejä. 30 vuotta on kuulemma jokin aikaraja, että voisi(n) mahdollisesti jotakin vaatia.
 
Täällä kun on ilmeisesti oikeitakin lakimiehiä ja mahdollisia kokemusasiantuntijoita, niin miksiköhän pankki haluaa minulta, ex-mieheltä, jonkin todistuksen, että ositus on aikoinaan ( reilu 12 vuotta sitten) eron yhteydessä tehty eikä minulla ole mitään vaatimuksia? Ex siis otti ja kuoli ja tytär haluaa maksaa asuntolainan pois ja lopettaa tilejä. 30 vuotta on kuulemma jokin aikaraja, että voisi(n) mahdollisesti jotakin vaatia.
Käsittääkseni ositusta ei ole pakko tehdä (jos avioeron osapuolista kumpikaan ei halua) mutta toisaalta oikeus osituksen vaatimiseen ei vanhene, ellei sitten juuri ole tuo 30 v, joten: pankki vissiin haluaa tehdä due diligenceä, että jos nyt lakkauttavat tilejä niin sinulta ei sitten myöhemmin voi tulla sellaisia ositusoikeuteen perustuvia vaatimuksia, joista pankki voisi myöhemmin joutua vastuuseen jättämällä asian nyt selvittämättä. Mutuilen ja arvailen, en ole lakimies.
 
Itselle neuvottiin että juuri em syystä ositus kannattaa paperille tehdä vaikka sovussa hommat hoituukin, niin on sitten plankettia näyttää tarvittaessa
 
Tosiaan ei taidettu osituslappua tehdä, avioehto vaan (jälkijunassa). Kiitos, kyllähän tämä selvisi. Kuulemma jokin vapaamuotoinen lappu vaan, josta asia käy ilmi.
 
Miltä tämä keissi kuulostaa?

Maksoin pysäköinnin moovy sovelluksella, vahingossa väärään autoon, minulla on kaksi autoa ja molemmat Moovy-tilillä. Sain pysäköintisakon Jyväskylän kaupungilta. Tein oikaisuvaatimuksen johon toimitin kuitin maksetusta maksusta, omistustiedot autoista sekä moovy tilin tiedot ja lisäksi todisteen että en ollut liikkeellä sillä autolla jolle vahingossa pysäköinnin maksoin. Oikaisuvaatimus hylättiin koska, "maksu pitää maksaa sille autolle jolla pysäköinti on tapahtunut". Varmastikin näin. Sinällään kuitenkin hassu tilanne, että minulla on kuitti 1,80€ maksusta kyseisestä pysäköinnistä, mutta eri autolle jolla en ollut liikkeellä.
Mielestäni tässä olisi voitu soveltaa samaa tilannetta jossa olisin ostanut parkkilipun ja se olisi tippunut kojelaudalta auton lattialle (tai unohtunut taskuun) ja näin oikaisuvaatimuksella todistanut lipukkeella että olin maksanut pysäköinnin.

Seuraava askel olisi ilmeisesti valittaa hallinto-oikeuteen. Ei välttämättä siihen viitsisi lähteä 60€ takia, mutta ihan periaatteessa kiinnostaa että onko viranomainen tässä toiminut oikein ja hyvien periaatteiden mukaisesti. Oma moka kyllä se että maksoin maksun vahingossa toiselle autolle, sitä en kiistä. Toivoisi vain vähän joustoa viranomaiseltakin näissä tilanteissa...
 
No ainakin yksityisssä tapauksissa on vastaavassa tilanteessa mennyt sen puoleen, että pysäköijä oli väärässä. Esim.

Ottaisin ehkä oppirahoina... Toki jos haluaa sen 250 euroa lisääkin vielä maksaa niin mikä ettei. Vähemmän mulkku virkailija ehkä olisi voinut mitätöidä, mutta ei onnistunut tällä kertaa.
 
Tampereen surullisenkuuluisa pysäköinninvalvonta, mitäs mieltä seuraavasta casesta:
Pysäköin auton ja maksoin Moovylla normaalisti, kuvassa näkyvän tolpan kohdalta alkaa pysäköinti kielletty alue ja tuo oranssi viiva ilmeisestikin kuvaa aluetta mistä kielto alkaa. Tuossa kuitenkin syvennyksellä osoitettu tuoautoille tarkoitettu alue.
Tästä kuitenkin tuli parkkisakko pysäköintikieltoalueelle pysäköinnistä, osaako joku sanoa maksaako vaivan tehdä oikaisuvaatimuksia vai tyytyäkö vain kiroamaan muiden joukossa Tampereen autovastaisuutta :rofl:


parkki.jpg
Tässä vielä Google mapsista parempi kuva, auto melkolailla samassa paikassa kuin tuo Citroen (toki tämän jälkeen liikennemerkit ja tiemerkinnät muuttunut)
1712250925150.png
 
Seuraava askel olisi ilmeisesti valittaa hallinto-oikeuteen. Ei välttämättä siihen viitsisi lähteä 60€ takia, mutta ihan periaatteessa kiinnostaa että onko viranomainen tässä toiminut oikein ja hyvien periaatteiden mukaisesti.
Jos viranomainen voisikin sattua joustamaan, niin hallinto-oikeus arvioi asian ainoastaan lain ja sen nojalla annettujen säännösten perusteella eli laillisuuden puolesta. Jos viranomaisen ratkaisusta ei ole osoitettavissa laittomuutta, niin valitus hylätään ja päälle saa vielä maksettavakseen sen noin 270 euron käsittelymaksun.

Varsinaista aineellisista pykälistä joita en tunne voi koittaa toki etsiä jos siellä olisi jonkinlaista erehdyspoikkeuspykälää tilanteeseen jossa on todennettavissa bona fide yritys pysäköinnin asianmukaiseen maksamiseen.

edit: pahalta näyttää, laki pysäköinninvalvonnasta sanoo, että seuraamus "saadaan jättää" määräämättä mutta velvollisuutta siihen ei ole, eli viranomaisen harkintavallassa on, ja viranomainen on nyt toiminut tämän harkintavaltansa rajoissa.

Toimenpiteistä luopuminen
Seuraamus saadaan jättää määräämättä, jos pysäköintivirhe tai joutokäyntirikkomus on ilmeisesti johtunut anteeksi annettavasta huomaamattomuudesta tai ajattelemattomuudesta taikka jos seuraamuksen määrääminen muusta syystä olisi ilmeisen kohtuutonta.

Tosin, tieliikennelaki 37 § 2 mom määrää pysäköimisestä:
Ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä:

8) maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorittamatta;

Eli teknisesti ottaen lain edellyttämä maksu on kyllä suoritettu. En tiedä minkä lain nojalla tuo muu pysäköimisrituaali on edellytetty, ja miten velvoittava se on että pitää olla pilkun päälle oikein. Kyllä mua oikeastaan kiinnostaisi nähdä mitä hao sanoo. Lain edellyttämä maksu kuitenkin on suoritettu.
 
Viimeksi muokattu:
Tampereen surullisenkuuluisa pysäköinninvalvonta, mitäs mieltä seuraavasta casesta:
Pysäköin auton ja maksoin Moovylla normaalisti, kuvassa näkyvän tolpan kohdalta alkaa pysäköinti kielletty alue ja tuo oranssi viiva ilmeisestikin kuvaa aluetta mistä kielto alkaa. Tuossa kuitenkin syvennyksellä osoitettu tuoautoille tarkoitettu alue.
Tästä kuitenkin tuli parkkisakko pysäköintikieltoalueelle pysäköinnistä, osaako joku sanoa maksaako vaivan tehdä oikaisuvaatimuksia vai tyytyäkö vain kiroamaan muiden joukossa Tampereen autovastaisuutta :rofl:


parkki.jpg

Jos nykyään on tuossa kuvan tolpassa liikennemerkki, eikä noita toisen kuvan parkkiruutumaalauksiakaan enää ole, ei tuossa mitään epäselvää ole, auto on selkeästi silloin pysäköintikieltomerkin etupuolella.
Tuo "syvennys" on yhtenäinen koko kadun mittainen, ei se varsinaisesti liity asiaan mitenkään. Ei tässä auta kuin maksaa nätisti vaikka harmittaakin, ihan selkeä moka pysäköinnissä, vaikka onkin näennäisen harmiton.

(ja jos on tarkoitus sutata rekisterikilpi, kannattaa vaihtaa menetelmää)
 
Miltä tämä keissi kuulostaa?

Maksoin pysäköinnin moovy sovelluksella, vahingossa väärään autoon, minulla on kaksi autoa ja molemmat Moovy-tilillä. Sain pysäköintisakon Jyväskylän kaupungilta. Tein oikaisuvaatimuksen johon toimitin kuitin maksetusta maksusta, omistustiedot autoista sekä moovy tilin tiedot ja lisäksi todisteen että en ollut liikkeellä sillä autolla jolle vahingossa pysäköinnin maksoin. Oikaisuvaatimus hylättiin koska, "maksu pitää maksaa sille autolle jolla pysäköinti on tapahtunut". Varmastikin näin. Sinällään kuitenkin hassu tilanne, että minulla on kuitti 1,80€ maksusta kyseisestä pysäköinnistä, mutta eri autolle jolla en ollut liikkeellä.
Mielestäni tässä olisi voitu soveltaa samaa tilannetta jossa olisin ostanut parkkilipun ja se olisi tippunut kojelaudalta auton lattialle (tai unohtunut taskuun) ja näin oikaisuvaatimuksella todistanut lipukkeella että olin maksanut pysäköinnin.

Seuraava askel olisi ilmeisesti valittaa hallinto-oikeuteen. Ei välttämättä siihen viitsisi lähteä 60€ takia, mutta ihan periaatteessa kiinnostaa että onko viranomainen tässä toiminut oikein ja hyvien periaatteiden mukaisesti. Oma moka kyllä se että maksoin maksun vahingossa toiselle autolle, sitä en kiistä. Toivoisi vain vähän joustoa viranomaiseltakin näissä tilanteissa...

Itselleni kävi sama juttu, mutta yksityisen pysäköinninvalvonnan alueella. Olin yhteydessä kuluttajaneuvontaan ja heidän vastauksensa oli ”Kertomasi mukaan olet valinnut toisen auton rekisteritunnuksen. Koska maksu ei ole ollut yhdistettävissä autoosi, niin lautakunta ei ole tällaisessa tilanteessa kohtuullistanut valvontamaksua.”

En jaksanut muutaman kympin takia vääntää, mutta eihän se kovin reilulta tuntunut kun kuitenkin olin maksanut ihan oikean summan pysäköinnistä. Jotenkin koko prosessin pitäisi olla riippumaton käytetystä maksutavasta tai sovelluksesta app vs. perinteinen lippu ikkunassa.

Hatunnosto täältä suunnasta jos päätät lähteä katsomaan asian oikeudessa.
 
"Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi vuosi sitten ratkaisun Lahden pysäköintijutussa, joka on vastaava kuin keskustassa pysäköineen naisen kertoma tapaus. Autoilija oli maksanut pysäköinnin mobiilisovelluksella, mutta valinnut epähuomiossa väärän rekisteritunnuksen.

Hallinto-oikeus totesi, että pysäköijä on vastuussa maksun oikeasta suorittamisesta pysäköintitavasta riippumatta. Pysäköintivirhe ei ollut niin vähäinen, että pelkkä huomautus olisi riittänyt.


Pysäköintisakko ei oikeuden mielestä ollut kohtuuton, eikä pysäköintivirhe johtunut "anteeksi annettavasta huomaamattomuudesta tai ajattelemattomuudesta".

 
Voi voi, juuri Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tuomiopiiriin kuuluu Tamperekin. Vaikka luultavasti tuossa on yhtenäinen linja ehtinyt jo muodostua maanlaajuisesti.
 
Kiitos vastauksista. Tämän pohjalta taidan jättää valittamatta ja maksaa oppirahat kiltisti.
 
Jos nykyään on tuossa kuvan tolpassa liikennemerkki, eikä noita toisen kuvan parkkiruutumaalauksiakaan enää ole, ei tuossa mitään epäselvää ole, auto on selkeästi silloin pysäköintikieltomerkin etupuolella.
Tuo "syvennys" on yhtenäinen koko kadun mittainen, ei se varsinaisesti liity asiaan mitenkään. Ei tässä auta kuin maksaa nätisti vaikka harmittaakin, ihan selkeä moka pysäköinnissä, vaikka onkin näennäisen harmiton.

(ja jos on tarkoitus sutata rekisterikilpi, kannattaa vaihtaa menetelmää)
Kiitos vastauksesta, näin oletin itsekin, mutta en löytänyt mitään laintulkintaa missä tuo yksiselitteisesti sanotaan.
Nyt tampereella ajellessa näyttää monessa vinoparkissa menevän väkisinkin siten, että auton osa on tolpan väärällä puolella.

Osaatko (tai osaako joku muu) sanoa mistä tuolle löytyisi peruste?
 
Kiitos vastauksesta, näin oletin itsekin, mutta en löytänyt mitään laintulkintaa missä tuo yksiselitteisesti sanotaan.
Nyt tampereella ajellessa näyttää monessa vinoparkissa menevän väkisinkin siten, että auton osa on tolpan väärällä puolella.

Osaatko (tai osaako joku muu) sanoa mistä tuolle löytyisi peruste?
Perustehan on se liikennemerkki itsessään. Sen jälkeisellä kadunosalla ei saa auton osaksikaan olla pysäköitynä.

Googlen auton ajeluaikaan koko Sorinkatu on tältä osiltaan ollut pysäköinnille sallittua aluetta, parin sadan metrin päässä poliisiaseman kulmalla on vielä asianmukaiset merkit pysäköintiaikoja ja maksuja osoittamaan. Ajoratamaalauksetkin ollut pysäköinnille varattua kadunvartta selventämään.
1712332006141.png



Pysäköintikieltomerkin laittamisen syy on varmaan ihan se että haluttu pitää autot pois akkuliikkeen hallin ovien edestä ja samalla selventää porttikongin edustan pysäköintikieltokin. Voinut olla monenlaista hässäkkää kun autoja ollut parkissa noissa paikoissa.

1712332275615.png
 
Perustehan on se liikennemerkki itsessään. Sen jälkeisellä kadunosalla ei saa auton osaksikaan olla pysäköitynä.

Googlen auton ajeluaikaan koko Sorinkatu on tältä osiltaan ollut pysäköinnille sallittua aluetta, parin sadan metrin päässä poliisiaseman kulmalla on vielä asianmukaiset merkit pysäköintiaikoja ja maksuja osoittamaan. Ajoratamaalauksetkin ollut pysäköinnille varattua kadunvartta selventämään.
1712332006141.png



Pysäköintikieltomerkin laittamisen syy on varmaan ihan se että haluttu pitää autot pois akkuliikkeen hallin ovien edestä ja samalla selventää porttikongin edustan pysäköintikieltokin. Voinut olla monenlaista hässäkkää kun autoja ollut parkissa noissa paikoissa.

1712332275615.png
Noin se taitaa tosiaan olla, nämä ovat sallittuja ylittää, missä pysäköinti muuten kielletty, mutta erikseen liikennemerkillä kerrottu missä sallittu.
Eihän tuossa mitään järkeä ole, mutta byrokratia toimii
Screenshot_2024-04-05-21-01-02-67_3d9111e2d3171bf4882369f490c087b4.jpg
 
Onko perintöä pakko jakaa tasan, jos muunlainen jako tapahtuu yhteisymmärryksessä? Esim. kaksi eriarvoista asuntoa, joita ei myydä ennen jakoa; toinen toiselle lapselle ja toinen toiselle, ja se on molemmille ok. Joutuuko toinen silti maksamaan toiselle jotain tasoitusta tai katsotaanko erotus esim. lahjaksi, jolloin astuisi lahjavero kuvioihin? Vai voiko perinnön jakaa ihan miten haluaa ilman seurauksia, kunhan jakotapa on kaikille ok?
 
Onko perintöä pakko jakaa tasan, jos muunlainen jako tapahtuu yhteisymmärryksessä? Esim. kaksi eriarvoista asuntoa, joita ei myydä ennen jakoa; toinen toiselle lapselle ja toinen toiselle, ja se on molemmille ok. Joutuuko toinen silti maksamaan toiselle jotain tasoitusta tai katsotaanko erotus esim. lahjaksi, jolloin astuisi lahjavero kuvioihin? Vai voiko perinnön jakaa ihan miten haluaa ilman seurauksia, kunhan jakotapa on kaikille ok?
Se on ihan ok jos yhteisymmärryksessä jakaa noin. Ei tule lisäveroja ym.
Perintöverot joutuu kumpikin maksamaan pääluvun mukaisesta perintöosuudestaan ja sitä kautta verottaja saa omansa.


edit otetaanpas vähän takaisin. Voi tulla lahjaveroa maksettavaksi JOS ei ole poikkeamiselle hyvää syytä. Pitää vähän tutkia että mikä se sellainen hyvä syy sitten on. Perkele kun tein sen virheen että rupesin omia luulemisiani tarkastamaan Minilexistä...
toinen edit Onko tässä keississä asuntojen arvoilla isokin ero?
 
Viimeksi muokattu:
Se on ihan ok jos yhteisymmärryksessä jakaa noin. Ei tule lisäveroja ym.
Perintöverot joutuu kumpikin maksamaan pääluvun mukaisesta perintöosuudestaan ja sitä kautta verottaja saa omansa.


edit otetaanpas vähän takaisin. Voi tulla lahjaveroa maksettavaksi JOS ei ole poikkeamiselle hyvää syytä. Pitää vähän tutkia että mikä se sellainen hyvä syy sitten on. Perkele kun tein sen virheen että rupesin omia luulemisiani tarkastamaan Minilexistä...
toinen edit Onko tässä keississä asuntojen arvoilla isokin ero?
Minilex on hauska, kun nettiväittelyissä lakiasioista oma "oikeassaolo" aina perustellaan Minilexiin vedoten, kun se sattuu olemaan Google-tuloksissa ensimmäisten joukossa. Ja sehän ei ole mitään muuta kuin jonkun lakitoimiston mainossivusto ja kyseisen toimiston lakimiesten omia tulkintoja laista ja useinkin siellä on vastattu ihan puuta heinää. Google-optimointi on ainakin onnistunut hyvin.
 
Minilex on hauska, kun nettiväittelyissä lakiasioista oma "oikeassaolo" aina perustellaan Minilexiin vedoten, kun se sattuu olemaan Google-tuloksissa ensimmäisten joukossa. Ja sehän ei ole mitään muuta kuin jonkun lakitoimiston mainossivusto ja kyseisen toimiston lakimiesten omia tulkintoja laista ja useinkin siellä on vastattu ihan puuta heinää. Google-optimointi on ainakin onnistunut hyvin.
Hah, joo. Esimerkin virheellisestä suorituksesta voi mennä katsomaan edelliseltä sivulta, jonne postasin Minilexin ohjeistusta liittyen alaikäisen edunvalvontaan pesänjakoasioissa. Vähemmän yllättäen Minilex kehottaa kääntymään lakimiehen puoleen tuomatta mitenkään esiin, että digi- ja väestötietoviraston sivuilla on erittäin selvä ohjeistus siitä miten toimia tällaisessa ehkä tyypillisimmässä tilanteessa, jossa alaikäisen huoltaja voi normaalioloista poiketen tulla esteelliseksi edustamaan alaikäistä.
 

Tuossa ehkä tietoa paremmasta lähteestä. Pesänhän saa jakaa miten haluaa, mutta verotus lähtökohtaisesti lakiosien mukaan. Jos osapuolet ovat peräkkäin perimisjärjestyksessä, niin luopumisella voinee kikkailla.
Tuossa ohjeessa on just tämä kysyjän tilanteeseen osuva huomautus
1712591601904.png

Eli perintövero nyt oletuksena menee aina perintöosuuksien mukaan mutta jos on suurempi poikkeama tasajaosta, voi siitä joutua maksamaan lahjaveroa.

Siihen en mitään selvää vastausta löydä että missä tilanteessa tuollaisen jaon saa tehdä ilman että katsotaan verotettavaksi lahjaksi. Alle 5000 e saadun hyödyn arvo ei tietenkään ole lahjaa muutenkaan. Mutta mahdollisesti jäämistöoikeudellinen hyvä viisas ratkaisu voisi kelvata joidenkin lähteiden mukaan.

Otetaan esimerkki:

Asunto 1: arvo 100000 - Perilliselle A
Asunto 2: arvo 80000 - Perilliselle B

Perillinen A joka saa asunnon 1 saa siis 10000 e enemmän perintöä kuin mitä saisi täydellisessä tasajaossa.

Asuntoa 1 ei voi laittaa kappaleiksi niin että perillinen B saisi siitä itselleen kotiinsa vietäväksi vaikka puolet olohuoneesta tasoituksena. Vrt. metsätila jonka voi jakaa kahdeksi erilliseksi tilaksi. Perinnönjaossa on siis ihan järkevää ja normaalia pyrkiä sellaiseen sopimukseen että omaisuutta ei tarvitse myydä tai tehdä jotain älyttömiä ratkaisuja joissa jakokelvoton omaisuus pirstotaan murto-osaiseen omistukseen (esim. perillinen B saa asunnon 2 ja 1/10 asunnosta 1 ja perillinen A 9/10 asunnosta 1).

Silloin SAATTAA olla verottajallekin ok, jos jako tehdään tuolla tavalla epätasajaon perusteella kun 1. perilliset hyväksyvät sen itsekin, 2. sille on hyvä perustelu ja 3. kaikki se kirjataan jakopaperiin ja 4. ei puhuta mistään jättimäisistä eroista perinnön arvossa.

Joku merkitys voi silläkin olla että muuten koko omaisuusmassa jouduttaisiin myymään ja siitä tulisi tuhansia euroja kuluja kiinteistönvälityspalkkioihin.

En tosiaan pysty mitenkään varma olemaan että menisikö tuo homma noin, mutta saattaisin kokeilla.

Jos tuollainen ratkaisu ei verottajalle ole ok niin sitten tulee lahjaveroa. Se ei mitään ihan mahdottomia ole ykkösveroluokassa, esim. 20000 e arvoisen lahjan lahjavero on 1300 e. Silloinkin lahjavero on tietysti halvempi kuin esim jos perillinen maksaisi omista rahoistaan toiselle osakkaalle tasoitusta, nimittäin sitten pitäisi maksaa varainsiirtoveroa kun asunnosta on kyse.

ja sitten edittiä sisarukset ovat lahjaverotuksessa tietenkin luokassa 2 eli esim. 20000 e lahjasta vero 2950 e
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa ohjeessa on just tämä kysyjän tilanteeseen osuva huomautus
1712591601904.png

Eli perintövero nyt oletuksena menee aina perintöosuuksien mukaan mutta jos on suurempi poikkeama tasajaosta, voi siitä joutua maksamaan lahjaveroa.

Siihen en mitään selvää vastausta löydä että missä tilanteessa tuollaisen jaon saa tehdä ilman että katsotaan verotettavaksi lahjaksi. Alle 5000 e saadun hyödyn arvo ei tietenkään ole lahjaa muutenkaan. Mutta mahdollisesti jäämistöoikeudellinen hyvä viisas ratkaisu voisi kelvata joidenkin lähteiden mukaan.

Otetaan esimerkki:

Asunto 1: arvo 100000 - Perilliselle A
Asunto 2: arvo 80000 - Perilliselle B

Perillinen A joka saa asunnon 1 saa siis 10000 e enemmän perintöä kuin mitä saisi täydellisessä tasajaossa.

Asuntoa 1 ei voi laittaa kappaleiksi niin että perillinen B saisi siitä itselleen kotiinsa vietäväksi vaikka puolet olohuoneesta tasoituksena. Vrt. metsätila jonka voi jakaa kahdeksi erilliseksi tilaksi. Perinnönjaossa on siis ihan järkevää ja normaalia pyrkiä sellaiseen sopimukseen että omaisuutta ei tarvitse myydä tai tehdä jotain älyttömiä ratkaisuja joissa jakokelvoton omaisuus pirstotaan murto-osaiseen omistukseen (esim. perillinen B saa asunnon 2 ja 1/10 asunnosta 1 ja perillinen A 9/10 asunnosta 1).

Silloin SAATTAA olla verottajallekin ok, jos jako tehdään tuolla tavalla epätasajaon perusteella kun 1. perilliset hyväksyvät sen itsekin, 2. sille on hyvä perustelu ja 3. kaikki se kirjataan jakopaperiin ja 4. ei puhuta mistään jättimäisistä eroista perinnön arvossa.

Joku merkitys voi silläkin olla että muuten koko omaisuusmassa jouduttaisiin myymään ja siitä tulisi tuhansia euroja kuluja kiinteistönvälityspalkkioihin.

En tosiaan pysty mitenkään varma olemaan että menisikö tuo homma noin, mutta saattaisin kokeilla.

Jos tuollainen ratkaisu ei verottajalle ole ok niin sitten tulee lahjaveroa. Se ei mitään ihan mahdottomia ole ykkösveroluokassa, esim. 20000 e arvoisen lahjan lahjavero on 1300 e. Silloinkin lahjavero on tietysti halvempi kuin esim jos perillinen maksaisi omista rahoistaan toiselle osakkaalle tasoitusta, nimittäin sitten pitäisi maksaa varainsiirtoveroa kun asunnosta on kyse.

ja sitten edittiä sisarukset ovat lahjaverotuksessa tietenkin luokassa 2 eli esim. 20000 e lahjasta vero 2950 e
Ja sitten, mitä arvoja käytetään? Perukirjaan merkittyjä yli 15 vuoden takaisia asuntojen silloisia arvoja, vai pitääkö niistä jaettaessa teettää uudelleen hinta-arviot, jotta saadaan selville asuntojen jakohetken mukainen käypä hinta?
 
Perukirjaan merkittyjä yli 15 vuoden takaisia asuntojen silloisia arvoja, vai pitääkö niistä jaettaessa teettää uudelleen hinta-arviot, jotta saadaan selville asuntojen jakohetken mukainen käypä hinta?
Kiinteistöverolapustahan ne valtion määrittämät hinnat löytyy...
 
Minilex on hauska, kun nettiväittelyissä lakiasioista oma "oikeassaolo" aina perustellaan Minilexiin vedoten, kun se sattuu olemaan Google-tuloksissa ensimmäisten joukossa. Ja sehän ei ole mitään muuta kuin jonkun lakitoimiston mainossivusto ja kyseisen toimiston lakimiesten omia tulkintoja laista ja useinkin siellä on vastattu ihan puuta heinää. Google-optimointi on ainakin onnistunut hyvin.
Näin. Tämä on muutenkin aika vaarallinen, joskin mielenkiintoinen ketju lueskella. Vaarallinen siis niille, joilla on puutteita medialukutaidossa tai jotka perustavat tekemisiään ketjun neuvojen varaan. Forumin kokemusasiantuntijalakimiehet ratkovat keissejä lähes yliluonnollisilla taidoilla. Usein jo kysyjä johtaa matlockit harhaan kertomalla yksityiskohtaisesti täysin irrelevantteja detaljeja joihin tartutaan sokeasti jne. Tyypillinen ratkaisu on yleensä muotoa "minilex tms googlereferaatti lainkohdasta -> asiallisen kuuloista spekulointia -> ratkaisu ilman perusteluita". Auttamisen halulle silti :):thumbsup:
 
Tehtiin kaupat kerrostalokolmiostamme 31.12.2021. Kyseessä vuonna 2006 rakennettu talo. No nythän on tilanne se, että putkiremonttia pukkaa sillä, pistevuotoja ollut useammassa taloyhtiön asunnossa. Ostohetkellä suullisesti saatiin tieto, että talossa ollut jossain asunnossa pistevuoto, mutta mitään putkiremonttiin viittaavaa tai sen suunnittelua ei ollut tiedossa. Vuoto oli tässä vaiheessa koskenut vain yhtä asuntoa. Eli meidän asumisaikanamme vuotoja esiintynyt useammassa asunnossa (ei meillä). Onko sellainen tapaus, että olisi mahdollista jotain hinnanalennusta vielä hakea?
 
Tehtiin kaupat kerrostalokolmiostamme 31.12.2021. Kyseessä vuonna 2006 rakennettu talo. No nythän on tilanne se, että putkiremonttia pukkaa sillä, pistevuotoja ollut useammassa taloyhtiön asunnossa. Ostohetkellä suullisesti saatiin tieto, että talossa ollut jossain asunnossa pistevuoto, mutta mitään putkiremonttiin viittaavaa tai sen suunnittelua ei ollut tiedossa. Vuoto oli tässä vaiheessa koskenut vain yhtä asuntoa. Eli meidän asumisaikanamme vuotoja esiintynyt useammassa asunnossa (ei meillä). Onko sellainen tapaus, että olisi mahdollista jotain hinnanalennusta vielä hakea?
Ihan mielenkiinnosta onko jossain Tuusulassa tai muissa vastaavissa missä kupariputket ei kestä paikallista vettä?
 
15-vuotiaassa putkistossa tapahtunut yksi puhkisyöpyminen on jo tavallaan vahva viittaus siitä, että saneeraus on lähiaikoina hyvinkin mahdollinen. Toki sillä etenkään kuulopuheena ei ole varsinaista merkitystä mihinkään jatkoon. Varoitusmerkkinä itselle sitä voi kuitenkin pitää.
 
Tehtiin kaupat kerrostalokolmiostamme 31.12.2021. Kyseessä vuonna 2006 rakennettu talo. No nythän on tilanne se, että putkiremonttia pukkaa sillä, pistevuotoja ollut useammassa taloyhtiön asunnossa. Ostohetkellä suullisesti saatiin tieto, että talossa ollut jossain asunnossa pistevuoto, mutta mitään putkiremonttiin viittaavaa tai sen suunnittelua ei ollut tiedossa. Vuoto oli tässä vaiheessa koskenut vain yhtä asuntoa. Eli meidän asumisaikanamme vuotoja esiintynyt useammassa asunnossa (ei meillä). Onko sellainen tapaus, että olisi mahdollista jotain hinnanalennusta vielä hakea?

Millä perusteella hakisit hinnan alentamista?
Jos ostohetkellä tiedossa on ollut vain yksi pistevuoto, niin eipä se vielä mitään putkiremppaa meinaa, voi johtua niin monesta syystä.

Itse asuin 70-luvun puolessavälissä rakennetussa talossa, siellä oli pari vuotoa ehkä kymmenen vuotta sitten. Jälkikäteen todettiin, että osassa putkea oli ollut jotakin materiaalin heikkoutta. Ymmärtääkseni putkiremppaa ei vieläkään olla aloitettu.
 
Ihan mielenkiinnosta onko jossain Tuusulassa tai muissa vastaavissa missä kupariputket ei kestä paikallista vettä?
Lahdessa tämä. Ja täällä meidän alueella tulossa myös viereisiin taloyhtiöihin putkiremontteja samasta syystä eli vituiksi vedetty aikoinaan.
 
Tehtiin kaupat kerrostalokolmiostamme 31.12.2021. Kyseessä vuonna 2006 rakennettu talo. No nythän on tilanne se, että putkiremonttia pukkaa sillä, pistevuotoja ollut useammassa taloyhtiön asunnossa. Ostohetkellä suullisesti saatiin tieto, että talossa ollut jossain asunnossa pistevuoto, mutta mitään putkiremonttiin viittaavaa tai sen suunnittelua ei ollut tiedossa. Vuoto oli tässä vaiheessa koskenut vain yhtä asuntoa. Eli meidän asumisaikanamme vuotoja esiintynyt useammassa asunnossa (ei meillä). Onko sellainen tapaus, että olisi mahdollista jotain hinnanalennusta vielä hakea?
Noissa pistevuodoissa yleensä on materiaalissa tai vedessä ongelmaa. Vakuutusyhtiö yleensä korvaa ensimmäisen, toisesta 50% ja kolmannesta -> ei mitään

Itse asuin 2015 -96 valmistuneessa talossa jossa juuri tuosta syystä tehtiin remontti. Kannattaa koittaa yhtiössä vaikuttaa remonttiin ja sillä laskea kustannuksia, esim alkuperäisien putkikanaalien sijasta uudet vedettäisiin vaikka alaslaskemalla rappukäytävän kattoa.

Itseä kyllä jaksaa aina ihmetyttää kuinka vastaavissa tilanteissa ihmisen ensimmäinen reaktio on se, että kuinka tämän voisi maksattaa jollain muulla
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 283
Viestejä
4 487 530
Jäsenet
74 128
Uusin jäsen
semantic

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom