io-techin lakimiehet hoi.

[Lucas]

Eiköhän ne kaikki maksut lisätä siihen velan päälle ja ne sitten peritään kokonaisuudesaan korkojen kera ulosoton kautta. Saisivat vielä muuttaa lakia niin, että myös Kelan tuista voisi ottaa ulosottomaksut.

Yleensä aina nuo oikeudenkäyntimaksut laskutetaan velkojalta perintätoimistoissa.

Kannattaa varmistaa asia perintätoimistosta ja pyytää kirjallisena ilmoitus jos ainoa kulu mitä velkojalle tulee on tosiaan tuo 20 prosentin provikka ja siinä lukee vielä erikseen ettei mitään viranomaismaksuja tai oikeudenkäyntikulua tms. laskuteta toimeksiantajalta vaan peritään velalliselta jos onnistuu.

Paljon on nimittäin sellaisia velallisia joilla on ulosotossa sellainen summa velkoja ettei niitä taatusti lähivuosikymmeniä pysty maksamaan ja lisää tulee joka vuosi esimerkiksi erilaisten sakkojen ja sairaalamaksujen ja terveyskeskusmaksujen muodossa. Siitä syystä ne mielellään perivät ne oikeudenkäyntimaksutkin velkojalta.

Niiden perintäkirjeiden lähettely vapaaehtoisessa perinnässä sen sijaan on usein velkojalle ilmaista kun tuskin niistä yhtä euroa enempää kustannuksia tulee kirjettä kohti vaikka velalliselta esimerkiksi siitä ensimmäisestä maksuvaatimuksesta saa enimmillään yksityishenkilöltä yrittää vaatia 14-50 euroa riippuen perittävän pääoman suuruudesta.

 

[jad]

Juu olenkin lukenut noita, mutta olen ymmärtänyt että noissa puhutaan kiinteistä asennuksista. Mutta jos kyseinen häkki kompleksi on liikuteltavissa kuin esim pöytä. Lasketaanko se kalustamiseksi vaiko rakentamiseksi?

Kyllä tuo menee kalustamisen piikkiin. Ja muutenkin As Oy ympäristössä yleensä on helpompi saada anteeksi kuin lupa, joten ei muuta kun häkki pihaan ja odottelemaan isännöitsijän/hallituksen yhteydenottoa

 

[Valtzu]

Onko tuo tosiaan niin ettei tarvi maksaa niitä oikeudenkäyntimaksuja velkojan?

Yksipuolisena tuomiona annettava tuomio maksaa sähköisesti vireillepantuna 65 euroa ja jos riitauttaa niin 510 euroa oikeudenkäyntimaksu.

Aika huonolta kuulostaa äkkiseltään pisnes että noita maksuja ei tarvi velkojan maksaa vaan perintätoimiston ainoa palkkio on se 20 prosenttia provikkaa peritystä summasta. Sehän tuottaa silloin vain tappiota perintätoimistolle jos perintään menevä summa on vaikka 40 euroa josta saa sitten sen provikan 20 prosenttia kun perintätoimisto joutuu maksamaan omistaan esimerkiksi sen 510 euroa kun velallinen riitauttaa sen oikeudessa.

Riitautunut summaarinen on 260 euroa, ei 510 euroa.

Hävinnyt osapuoli maksaa voittaneen osapuolen oikeudenkäyntikulut. Että veikkaisin näin mututuntumalla että velkoja maksaa tuon riitauttamismaksun ja sitten perii korkojen kera hävinneeltä osapuolelta. Vai maksaano sitten se riitauttava osapuoli sen 500€? Näin järjellä ajateltuna kyllä luulisi ainakin.

Eos kun ei ole ikinä tarvinnut oikeudessa istua, mutta perstuntumalla voin sanoa että velanperintäyhtiö ei tuota varmana maksa. Joku muu sen maksaa.


Tässä tapauksessa lähtee kyllä muutes kaverisuhde myös 100% varmasti..

Riita-asiassa hakemusmaksu peritään aina kantajalta. Kantaja voi kuitenkin vaatia vastaajan velvoittamista maksamaan hakemusmaksun ja sen kantaja perii sitten vastaajalta. Lasku lähtee tuomioistuimesta kuitenkin kantajalle. Ja jos kantaja ei vaadi vastaajaa korvaamaan oikeudenkäyntikulujaan, ei niitä silloin tuomita.

 

[Lucas]

Eiköhän ne kaikki maksut lisätä siihen velan päälle ja ne sitten peritään kokonaisuudesaan korkojen kera ulosoton kautta. Saisivat vielä muuttaa lakia niin, että myös Kelan tuista voisi ottaa ulosottomaksut.

Riitautunut summaarinen on 260 euroa, ei 510 euroa.
Riita-asiassa hakemusmaksu peritään aina kantajalta. Kantaja voi kuitenkin vaatia vastaajan velvoittamista maksamaan hakemusmaksun ja sen kantaja perii sitten vastaajalta. Lasku lähtee tuomioistuimesta kuitenkin kantajalle. Ja jos kantaja ei vaadi vastaajaa korvaamaan oikeudenkäyntikulujaan, ei niitä silloin tuomita.

Eli se perintätoimisto ei Zyrppan tapauksessa maksa niitä oikeudenkäyntikulumaksuja vaan ne laskutetaan häneltä. Tämä siis jos asia etenee oikeuteen saakka.

Perintätoimiston sopimuksissa on käsittääkseni lähes aina sopimusehto ettei perintää saa keskeyttää heillä ennen kuin velallinen tai velkoja maksaa ne kaikki perintätoimiston kulut siihen saakka.

Em. syystä varmaan vievät sen perinnän käräjäoikeuteenkin vaikka kyseessä on täysin toivoton tapaus kun se ei maksa niille itselle oikeastaan mitään vaan kasvattaa sitä summaa jota voivat periä jos jollakin ihmeellä velallinen maksaisikin joskus velkansa tyyliin voittaa lotosta miljoonia tai saa ison perinnön.

Toisaalta jos velallisella on tuloja ja omaisuutta josta on mahdollisuus ulosmitata joskus velat niin sillä ei ole velkojalle väliä vaikka perittävä summa kasvaakin kulujen muodossa ja joutuu vielä jonkun 7 prosenttia maksamaan vuosikorkoa koko roskalle aina lisää.

 

[Leo_Greta]

Mites menee jos joku on tuomittu petoksesta (käyttäny kohteen käyttäjätunnusta, pankkikorttia, tjms. uhkapeleihin), nii voiko sitä summaa hakea valtiokonttorista?

 

[pelittäjä]

Mites menee jos joku on tuomittu petoksesta (käyttäny kohteen käyttäjätunnusta, pankkikorttia, tjms. uhkapeleihin), nii voiko sitä summaa hakea valtiokonttorista?

Voi sitä hakea mutta todennäköisesti eivät korvaa sillä yleensä valtionkonttori ei korvaa muita kuin kivusta, särystä tms tuomittuja korvauksia. Omaisuusvahinkoja ei korvata. Laita ulosottoon tuomio ja ehkä saat rahasi takaisin.

 

[Lucas]

Mites menee jos joku on tuomittu petoksesta (käyttäny kohteen käyttäjätunnusta, pankkikorttia, tjms. uhkapeleihin), nii voiko sitä summaa hakea valtiokonttorista?

Eihän valtionkonttori omaisuusrikoksia maksa.

Ulosoton kautta niitä voi yrittää hakea seuraavat 20 vuotta tuomion jälkeen.

 

[Leo_Greta]

Voi sitä hakea mutta todennäköisesti eivät korvaa sillä yleensä valtionkonttori ei korvaa muita kuin kivusta, särystä tms tuomittuja korvauksia. Omaisuusvahinkoja ei korvata. Laita ulosottoon tuomio ja ehkä saat rahasi takaisin.

Onko näyttää faktaa? Ku kuulin että se ei oo mahdollista vaan se menee vaan sen tekijän ulosottoon, eli tässä tapauksessa rahoja ei saa koskaan takaisin.

 

[Leo_Greta]

Eihän valtionkonttori omaisuusrikoksia maksa.

Ulosoton kautta niitä voi yrittää hakea seuraavat 20 vuotta tuomion jälkeen.

Tota mä pelkäsinkin... Onko sulla näyttää kuitenki jotain lakipykälää ihan et saan ite lukee ja välittää eteenpäin?

 

[tombe0]

5sek googlaus "valtiokonttori korvaukset" -> Rikosvahinkokorvaukset - Valtiokonttori , sieltä vaan lukemaan mitä korvataan ja koska.

 

[Leo_Greta]

5sek googlaus "valtiokonttori korvaukset" -> Rikosvahinkokorvaukset - Valtiokonttori , sieltä vaan lukemaan mitä korvataan ja koska.

Oi kiitos nolla kommentista... Ja joo oon jo kattonu noi sun nollat. Mikäli sulla ei oo mitään järkevää lisättävää, niin parempi on olla silloin hiljaa...

 

[Lucas]

Oi kiitos nolla kommentista... Ja joo oon jo kattonu noi sun nollat. Mikäli sulla ei oo mitään järkevää lisättävää, niin parempi on olla silloin hiljaa...

Rikosvahinkokorvaukset - Valtiokonttori
"Esinevahingon ja taloudellisen vahingon korvaaminen


Esine- ja taloudellisesta vahingosta voit saada korvausta vain erityisillä edellytyksillä.

Esinevahingosta voidaan maksaa korvausta, jos rikoksen tekijänä on

• rikoksen vuoksi vapautensa menettänyt henkilö,
• tahdostaan riippumatta laitokseen sijoitettu tai säilöön otettu henkilö tai
• lastensuojelulain nojalla huostaan otettu ja laitoshuoltoon sijoitettu lapsi

ja rikos on aiheutettu

• laitoksessa ollessa tai sijoitettuna laitoksen ulkopuolelle taikka
• lomalla tai karkumatkalla laitoksesta.

Lisäksi korvataan esinevahinko, jonka valvontarangaistukseen, yhdyskuntapalveluun tai nuorisorangaistukseen tuomittu, yhdistelmärangaistuksen valvonta-aikaa suorittava tai valvottuun koevapauteen sijoitettu on aiheuttanut palvelupaikan tai työelämään ja työn tekemiseen liittyvän perehtymispaikan järjestäjälle taikka sivulliselle suorittaessaan rangaistukseen kuuluvaa palkatonta työtä taikka tehtävää.

Esinevahinko sekä taloudellinen vahinko voidaan korvata myös, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

• vahinko on määrältään huomattava (vähintään 2 000 €) ja
• vahingon syntyyn on vaikuttanut rikoksen uhrin avuttomuus (ikä, sairaus, vamma).

Tällöin harkinnassa otetaan huomioon myös rikoksen uhrin taloudelliset ja muut olosuhteet."

Tutustu tarkemmin: Rikosvahinkolaki, luku 2 Korvattava vahinko > "
"

 

[tombe0]

Oi kiitos nolla kommentista... Ja joo oon jo kattonu noi sun nollat. Mikäli sulla ei oo mitään järkevää lisättävää, niin parempi on olla silloin hiljaa...

Sisälukutaito on hieno asia. Kannattaa lukea tuo Lucaksenkin pasteama pätkä ajatuksella niin saattaa sullekin aueta miksi linkkasin mitä linkkasin.

 

[Leo_Greta]

Okei kerrataan vielä, tyyppi tuomittu petoksesta, niin oletan että siellä linkissä myös puhutaan petoksesta. Juu en oo todellakaan perillä lakiasioista/-sanastosta, jonka vuoksi täqltä kysyin (varmaan vitun vaikeeta tajuta joillekin), joten edelleenkin: Kiitos nollapostauksesta/vittuilusta...

 

[pelittäjä]

Okei kerrataan vielä, tyyppi tuomittu petoksesta, niin oletan että siellä linkissä myös puhutaan petoksesta. Juu en oo todellakaan perillä lakiasioista/-sanastosta, jonka vuoksi täqltä kysyin (varmaan vitun vaikeeta tajuta joillekin), joten edelleenkin: Kiitos nollapostauksesta/vittuilusta...

Ei sillä periaatteessa ole merkitystä oli tuomittu vaikka kansanmurhasta jos vahinko on taloudellinen niin valtionkonttori ei korvaa sitä. Kuten tuossa on sanottu niin vahingon laatu määrää sen korvataanko vai ei, esine/omaisuus -> ei korvata, kipu/särky tms. -> korvataan

 

[Lucas]

Okei kerrataan vielä, tyyppi tuomittu petoksesta, niin oletan että siellä linkissä myös puhutaan petoksesta. Juu en oo todellakaan perillä lakiasioista/-sanastosta, jonka vuoksi täqltä kysyin (varmaan vitun vaikeeta tajuta joillekin), joten edelleenkin: Kiitos nollapostauksesta/vittuilusta...

Ainoa keneltä petoksen uhri voi yrittää saada niitä rahoja takaisin on se petoksen tehnyt rikollinen.

Voi olla tosin aika vaikeaa jos kyseessä on peliongelmainen joka velkaantunut sen takia ja luottotiedotkin menneet.

On siinä kuitenkin 20 vuotta aikaa yrittää sitä periä ulosoton kautta. Kun sitä käyttää 2,5 vuoden välein ulosotossa niin luottotiedot pysyvät koko 20 vuoden ajan pakkasella jos ei sitä maksa.

 

[kilroy1]

Kyllä tuo menee kalustamisen piikkiin. Ja muutenkin As Oy ympäristössä yleensä on helpompi saada anteeksi kuin lupa, joten ei muuta kun häkki pihaan ja odottelemaan isännöitsijän/hallituksen yhteydenottoa

Toikin riippuu taloyhtiöstä. Itse olen 23 asunnon rivariyhtiön hallituksessa eikä ole tullut edes mieleen kieltää kuin puhtaasti laittomat hankkeet.. Mitä sitä muiden elämää hankaloittamaan ja naapurisopua tuhoamaan..

Varmaan osa osakkaiden terassirakennelmakin on oikeasti kunnan rakennuslainsäädännön vastainen mutta siinähän tekevät. Mukavampi asua yhtiössä missä pihat on kunnossa kuin se että kaikki rehottaisivat luonnontilassa.

Mutta tämäkin on toki yhtiöstä ja hallituksesta kiinni.

 

[belmont]

Taloyhtiön pihalla kasvaa omenapuu. Osakas A on sen istuttanut ja kasvattanut. Voiko hän sanoa kuka/ketkä (sama taloyhtiön)osakkaat/asukkaat saa poimia puusta hedelmät omaan käyttöönsä?

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Taloyhtiön pihalla kasvaa omenapuu. Osakas A on sen istuttanut ja kasvattanut. Voiko hän sanoa kuka/ketkä osakkaat/asukkaat saa poimia puusta hedelmät omaan käyttöönsä?

Jos se on taloyhtiön alueella niin eiköhän silloin kaikilla ole oikeus ottaa siitä. Jos se taas sijaitsisi kyseisen henkilön omalla takapihalla niin ei silloin muilla olisi asiaa sinne.

 

[Lucas]

Jos se on taloyhtiön alueella niin eiköhän silloin kaikilla ole oikeus ottaa siitä. Jos se taas sijaitsisi kyseisen henkilön omalla takapihalla niin ei silloin muilla olisi asiaa sinne.

Sehän rivitalohuoneiston jonkun asunnon "takapihalla" oleva piha ja puut eivät välttämättä edes kuulu kyseisen kohdalla olevan huoneiston hallintaan vaan ovat taloyhtiön yhteistä tonttia. Sehän selviää kun perehtyy yhtiöjärjestykseen tai yhtiökokousten päätöksiin onko pihan hallinta-oikeutta määrätty osakkeenomistajalle.

Omalla pihalla - vai taloyhtiön?

Perusteellisesti jos joku haluaa rivarissa naapurin kanssa riidellä niin menee siihen "naapurin" tontille ikkunan alle grillailemaan ja ottamaan vaikka aurinkoa ellei sen hallintaa ole erikseen määrätty kenellekkään.

 

[belmont]

Tosiaan, tarkennetaan että tämä kyseinen puu on ns.yhteinen piha-alueella, ja asutaan kerrostalossa.
Tietysti ennen poimimista on kohteliasta kysyä siltä joka puun on kasvattanut ja hoitanut. Meidän tapauksessa naapurin kyylä(ei ole hänen kasvattama) tuli ns.puskista huutamaan meitä varkaiksi vaikka tietää että asutaan samassa taloyhtiössä.

 

[kjns]

osiaan, tarkennetaan että tämä kyseinen puu on ns.yhteinen piha-alueella, ja asutaan kerrostalossa.

Taloyhtiön yhteisellä tontilla sijaitseva puu on taloyhtiön omaisuutta, oli sen sinne kuka tahansa istuttanut. Jollei taloyhtiö ole tehnyt virallista linjausta yhtiöjärjestykseen (tai nyt ainakin yhtiökokouksen päätöksenä) puun "tuoton" käyttämisestä, kuuluu se tuotto silloin osakkaiden yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti tasapuolisesti kaikille osakkaille. Myös mahdollisessa virallisessa linjauksessa on osakkaiden yhdenvertaisuuden toteuduttava kun kyseessä on yhtiön yhteisten resurssien hyödyntäminen.

Silloin jos tuolle yhdelle osakkaalle on annettu puuhun hallintaoikeus ja hän maksaa siitä markkinahintaista vastiketta/vuokraa yhtiölle, on hänellä oikeus hallita sitä ja siten määrätä kuka niitä omenoita saa kerätä. Tuon vastikkeen suuruuden voisi laskea karkeasti vaikka sen puun varaaman tonttimaan vuokrahinnan ja puun vuosituoton myyntihinnan (varmaan ~2-3€/kg ja arvio kokonaismäärästä puun koon mukaan) summana.

Mikäli näin ei ole, niin puu on taloyhtiön ja sieltä saa ottaa omenoita joko kaikki yhtäläisesti ja yhtä paljon tai ei kukaan ollenkaan.

 

[jinx1980]

Ei kait se puu taloyhtiön hallintaan/omistukseen mitenkään automaattisesti siirry jos yhtiö ei ole puuta ja sen hoitoa maksanut? Nähdäkseni kyseessä on A:n yksityisomaisuus joka on potentiaalisesti "laittomalla" paikalla, eli periaatteessa A:lle voidaan sanoa että vie puu pois, mutta ei taloyhtiö puuta ilman A:n lupaa voi myöskään itselleen omia.

Jotain oikeuskäytäntöä varmaan löytyy että kun aikaa on riittävästi kulunut eikä vaateita puoleen/toiseen ole esitetty niin omistusoikeus saattaapi siirtyä yhtiölle jos vaikka A muuttaessaan pois olisi nappaamassa 30vuotiasta puuta mukaansa (tai jäädä pysyvästi A:lle (tai siis A:n omistamille osakkeille) ja puu katsotaan olevan "laillisessa" paikassa jos yhtiö ei ole asiaan puuttunut)...

 

[Lucas]

Ei kait se puu taloyhtiön hallintaan/omistukseen mitenkään automaattisesti siirry jos yhtiö ei ole puuta ja sen hoitoa maksanut? Nähdäkseni kyseessä on A:n yksityisomaisuus joka on potentiaalisesti "laittomalla" paikalla, eli periaatteessa A:lle voidaan sanoa että vie puu pois, mutta ei taloyhtiö puuta ilman A:n lupaa voi myöskään itselleen omia.

Jotain oikeuskäytäntöä varmaan löytyy että kun aikaa on riittävästi kulunut eikä vaateita puoleen/toiseen ole esitetty niin omistusoikeus saattaapi siirtyä yhtiölle jos vaikka A muuttaessaan pois olisi nappaamassa 30vuotiasta puuta mukaansa (tai jäädä pysyvästi A:lle (tai siis A:n omistamille osakkeille) ja puu katsotaan olevan "laillisessa" paikassa jos yhtiö ei ole asiaan puuttunut)...

Kyllä sen puun omistusoikeus kuuluu sille kenen tontilla se kasvaa. Jos luvatta menee istuttamaan toisen tontille puun niin sen omistusoikeus siirtyy sille tontin omistajalle. Tai jos ei sitä halua niin sitten voi sillä puun istuttajalla sen poistattaa tai sitten poistattaa sen hänen lukuunsa ulkopuolisella jos ei ala tapahtua ja pistää laskun perään.

 

[jinx1980]

Eroaako tuo puu jotenkin olennaisesta vaikkapa pyörän tai auton raadosta, ei senkään juridinen omistusoikeus sillä muutu että heität sen jonkun tontille? Puhutaan nyt kuitenkin skenaariosta joka on jotenkin todistettavissa ja johon yhtiöllä olisi ollut mahdollisuus puuttua (koska tuo oli jonkun - tiedetyn - osakkaan tekemä juttu). Se lienee melko selvää että jos naapurisi yön pimeinä tunteina pistää siemenen maahan (vaikka tapahtuman videokuvaten) niin ei sitä 10 vuoden päästä itselleen voi vaatia ja jos olet tapahtumasta itse tiennyt niin tuskin 10v päästä voit myöskään poistoa naapurin laskuun vaatia. Harmaata aluetta voisi olla että naapuri pistää puun pihallesi kun itse seisot vieressä (kumpikaan ei sano sanaakaan) ja tulee vuoden päästä hakemaan puunsa pois...

 

[mölyä]

Eroaako tuo puu jotenkin olennaisesta vaikkapa pyörän tai auton raadosta, ei senkään juridinen omistusoikeus sillä muutu että heität sen jonkun tontille? Puhutaan nyt kuitenkin skenaariosta joka on jotenkin todistettavissa ja johon yhtiöllä olisi ollut mahdollisuus puuttua (koska tuo oli jonkun - tiedetyn - osakkaan tekemä juttu). Se lienee melko selvää että jos naapurisi yön pimeinä tunteina pistää siemenen maahan (vaikka tapahtuman videokuvaten) niin ei sitä 10 vuoden päästä itselleen voi vaatia ja jos olet tapahtumasta itse tiennyt niin tuskin 10v päästä voit myöskään poistoa naapurin laskuun vaatia. Harmaata aluetta voisi olla että naapuri pistää puun pihallesi kun itse seisot vieressä (kumpikaan ei sano sanaakaan) ja tulee vuoden päästä hakemaan puunsa pois...

Puut eivät ole irtainta omaisuutta, eivätkä lähtökohtaisesti kenenkään henkilökohtaista omaisuutta, jota liikutellaan ympäri kaupunkia. Siksi oikeuskäytäntö on tuo jonka @kjns ja @Lucas mainitsivat. Puissa harvemmin myöskään on mitään runkonumeroita tai rekisterikilpiä.

 

[jinx1980]

Puut eivät ole irtainta omaisuutta, eivätkä lähtökohtaisesti kenenkään henkilökohtaista omaisuutta, jota liikutellaan ympäri kaupunkia. Siksi oikeuskäytäntö on tuo jonka @kjns ja @Lucas mainitsivat. Puissa harvemmin myöskään on mitään runkonumeroita tai rekisterikilpiä.

Puita kuitenkin myydään pieninä ja todella isoina puina ihan kaupassa samoin kuin fillareita. Väitän että puuta et saa pitää jos joku sen varastaa kaupasta, istuttaa sen sun pihalle ja kauppias tulee penäämään puutansa takaisin ja tapahtumaketju on todistettavissa.

 

[kjns]

Ei kait se puu taloyhtiön hallintaan/omistukseen mitenkään automaattisesti siirry jos yhtiö ei ole puuta ja sen hoitoa maksanut? Nähdäkseni kyseessä on A:n yksityisomaisuus joka on potentiaalisesti "laittomalla" paikalla, eli periaatteessa A:lle voidaan sanoa että vie puu pois, mutta ei taloyhtiö puuta ilman A:n lupaa voi myöskään itselleen omia.

Jotain oikeuskäytäntöä varmaan löytyy että kun aikaa on riittävästi kulunut eikä vaateita puoleen/toiseen ole esitetty niin omistusoikeus saattaapi siirtyä yhtiölle jos vaikka A muuttaessaan pois olisi nappaamassa 30vuotiasta puuta mukaansa (tai jäädä pysyvästi A:lle (tai siis A:n omistamille osakkeille) ja puu katsotaan olevan "laillisessa" paikassa jos yhtiö ei ole asiaan puuttunut)...

Tontilla sijaitsevat puut eivät ole irtainta omaisuutta, vaan kiinteistöön kuuluvia ainesosia. Siten lähtökohtaisesti puun istuttaja ei "omista" sitä puuta, vaan se kuuluu osana kiinteistöä kiinteistön omistajalle.

 

[Valtzu]

Millainen omistusoikeus istuttajalle muutenkaan voi syntyä omenapuusta, jonka istuttaja oikeudettomasti istuttaa toisen hallinnassa olevalle kiinteistölle? Osakkaan hallintaoikeushan rajoittuu vain osakehuoneistoon, jollei yhtiöjärjestyksessä tai yhtiökokouksessa ole toisin päätetty, joten kaikki muu on yhtiön hallinnan alaista.

 

[jinx1980]

Tontilla sijaitsevat puut eivät ole irtainta omaisuutta, vaan kiinteistöön kuuluvia ainesosia. Siten lähtökohtaisesti puun istuttaja ei "omista" sitä puuta, vaan se kuuluu osana kiinteistöä kiinteistön omistajalle.

Luitko linkkisi viimeisen kappaleen?
"Vielä on huomattava, että edellä sanottu koskee erityisesti tilanteita, joissa kiinteistön omistaja omistaa myös kiinteistöön mahdollisesti ainesosana tai tarpeistona kuuluvan esineen. Tilanne on mutkikkaampi, jos tällainen esine kuuluu muulle kuin kiinteistön omistajalle"

Siitähän ei nyt ollut epäselvää etteikö "normaalisti" kama tontilla kuulu kiinteistölle, mutta käsittääkseni tontilla voi olla tavaraa joka todistettavasti kuuluu jollekin muulle joka normaalisti kuuluisi kiinteistölle.

Millainen omistusoikeus istuttajalle muutenkaan voi syntyä omenapuusta, jonka istuttaja oikeudettomasti istuttaa toisen hallinnassa olevalle kiinteistölle? Osakkaan hallintaoikeushan rajoittuu vain osakehuoneistoon, jollei yhtiöjärjestyksessä tai yhtiökokouksessa ole toisin päätetty, joten kaikki muu on yhtiön hallinnan alaista.

Nähdäkseni _voisi_ (tai oikeastaan pitäisi) syntyä ihan samanlainen omistusoikeus kuin silloin kun parkkeeraat fillarisi luvattomasti jonkun toisen tontille eli kama on sen kenen (eli sen ketä sen on maksanut) se on, toinen juttu on se että onko se kama luvallisesti siellä missä se on.

 

[kjns]

Luitko linkkisi viimeisen kappaleen?

Luin. Mun viestin pointti oli se, että lähtökohtaisesti tontilla sijaitseva puu ei ole irtainta omaisuutta tai esine, vaan kuuluu kiinteistön ainesosana kiinteistön omistajalle, tässä tapauksessa taloyhtiölle. Sen takia vertausta irtaimen omaisuuden jättämisestä toisen maille ei ihan suoraan voi soveltaa tähän, kuten ei myöskään lainaamaasi lausetta jonkun muun omistaman, tarpeistoon luettavan esineen omistusoikeuden siirtymisestä kiinteistökaupan yhteydessä.

 

[smartti]

Noniin. Eron viimeiset taloudelliset loppuselvitykset. Avopuolisot, alle 5 vuotta kestänyt suhde, ei lapsia, n. 2½ vuotta yhteistalous. 50/50 osuuksin hankittu auto ja kotieläin. Lisäksi vähäarvoista irtainta omaisuutta jotka ovat minun. Asumuserossa / erottu heinäkuun puolivälistä.

A) sovittu kuukausi sitten auton myymisestä, jonka jälkeen rahat puoliksi --> auto puolison käytössä, ei ole laittanut myyntiin eikä suostu ilmoittamaan milloin aikoo sen tehdä.
B) kotieläimen olen valmis ottamaan itselleni hyvittäen toiselle osapuolelle 50% hankintahinnasta. Jos hän haluaa pitää tämän niin hyvittäköön minulle 50%. Ei ole ottanut kantaa.
C) yhtä irtaimistoartikkelia olen vaatinut luovutettavaksi. Olen ehdottanut että voin noutaa tämän tai hän voi tuoda sopivana ajankohtana. Ei suostu yhteistyöhön.

Mitkä ovat vaikuttamismahdollisuuteni? Rikosilmoitus irtaimesta omaisuudesta ja muista asioista sitten riita-asiana käräjille tai sovitteluun? Voiko käräjäoikeus pakottaa sakon uhalla auton realisointiin?

Rahallisesti tämä ei ole merkittävä juttu, ja helpommalla pääsisi kun antaisi olla. Minulla ei ole kuitenkaan aikomustakaan antaa toisen hyväksikäyttää minua tai omaisuuttani.

 

[Lumimies]

Onko osituksesta sovittu kirjallisesti?

 

[smartti]

Onko osituksesta sovittu kirjallisesti?

Viestein sovittu että hän hoitaa auton myynnin. Ja useampaan kertaan ilmoittanut sen tekevänsä ja laittavansa rahat tililleni. Asiat eivät etene lupauksista huolimatta eikä keskusteluyhteyttä vaikuta enää olevan. Eikä minua oikeastaan enää kiinnosta kysellä, kun luotto häntä kohtaan on nollissa. Muiden seikkojen osalta olen ilmoittanut vaatimukseni viestitse, mutta ei ole suostunut ottamaan kantaa / tehnyt elettäkään ratkaistakseen asiaa. Olennaista lie siis ymmärtää, ettei tässä pahemmin enää sovita asioita ilman ulkopuolista pakkoa tätä henkilöä kohtaan.

 

[living_death]

Jos keskusteluyhteys on katkennut, varaa aika oikeusaputoimistoon.

Pääset siellä keskustelemaan tilanteesta ja lakimies lähettää sitten entiselle avopuolisolle kirjatun kirjeen, jossa on toimintaohjeet jatkosta.

Luultavasti asia menisi aluksi käräjäoikeudessa sovitteluun, jollei lakimiehen lähettämä kirje säikäyttäisi entistä avopuolisoasi ja laittaisi häntä hoitamaan asioita sinun kanssasi keskenään, ennen kuin alkaa tulemaan ylimääräisiä kuluja oikeusasteissa tappeluista.

 

[Myrkky]

Jos exästä on jotain lokaa tiedossa tai kaivettavissa, mitä se ei missään tapauksessa halua perheensä tai kenenkään kuulevan - niin kannattaa ottaa selvää, ja käyttää sitä. Itse eron ollessa vireillä löysin jotain mitä se jo epäili mun tietävän, sitten kun sain vähän todisteita jne... Tästä en vielä korttejani paljastanut. Sitten kun lopulta heitin akan pihalle, niin jossain kohtaa lykkäsin sille konkreettista faktaa että tiedän asioita mitä muiden ei tarvi tietää.

Tällä tiedonannolla sain sen hakemaan loputkin kamansa hittoon mun nurkista. Mitään muuta en halunnut kun sen kantavan roinavuorensa pois. Eikä tarvinnut kertoa kenellekään yhtään mitään. Nyt kun asiat on olleet selvät jo pitkän aikaa, niin pidän salaisuuden ikuisesti itselläni.

Minut tuntien tiesi että otan kyllä asioista selvää tavalla tai toisella, enkä häikäile käyttää tietoja.

Tässä ei sinällään mitään laitonta tapahtunut, mutta joskus yllättävän helpotkin keinot toimii. Jos sellaisia on käytettävissä.

 

[Lucas]

Jos keskusteluyhteys on katkennut, varaa aika oikeusaputoimistoon.

Pääset siellä keskustelemaan tilanteesta ja lakimies lähettää sitten entiselle avopuolisolle kirjatun kirjeen, jossa on toimintaohjeet jatkosta.

Monet ihmiset ovat järjenjuoksultaan idiootteja. Jos tulee isompaa ristiriitaa ja sanoo vastapuolelle, että asia menee näin ja näin ja tässä on tämä laki ja sen kohta tämä ja tässä pari oikeuden vuosikirjapäätöstä asiasta, niin niitä ei kiinnosta tehdä asian hyväksi mitään eikä se asia uppoa sinne kalloon.

Sitten kun ottaa yhteyttä (kalliiseen) asianajajaan joka soittaa vastapuolelle ja kertoo tismalleen saman asian ja samat perusteet, niin johan se alkaa mennä sinne kalloon ja alkaa tapahtua ja asiat ratkevat usein jo sillä yhdellä puhelulla.

Ilmeisesti se saattaa säikäyttää jo kun asianajaja mainitsee että tämä tulee aiheuttamaan jatkossa todella isot kulut kun hänen toimistonsa laskutus on 500 euroa tunti plus arvonlisävero ja luonnollisesti kaikki muut kulut päälle jokaisesta printatusta kirjeestä ja puhelusta lähtien. Toki niitä asianajaja löytyy jo 200 euron tuntitaksalla plus alv, mutta osalla se laskutus on sitten kalliimpaa kun on kallis juristi ja kallis toimisto.

Sehän maksaa helposti sen viisinumeroisen summan euroja jos joku yksinkertainen ja pieni asia päätyy riita-asiana sinne käräjäoikeuteen. Hoviin jos vielä etenee niin kustannukset helposti tuplaantuvat ja korkeimpaan oikeuteen edetessään triplaantuvat.

 

[simo teräsjää]

Vaikkei tuo moitekanne sinällään olisikaan pätevä lopulta, menee tuo kuitenkin isolla todennäköisyydellä ainakin kirjalliseen valmisteluun asti (ellei se moite ole luokkaa "rahat tänne heti saatana"). Tällöin puhutaan luokkaa +9kk käsittelyajoista varsinkin jos ollaan jonkun isomman KO alueella.

Kaverini on kiltisti odotellut, mistään ei ole kuulunut mitään. Kävi viime viikolla käräjäoikeudessa kysymässä ja siellä ollut sihteeri vähän pyöritteli silmiään, että miksei asia ole jo selvä. Viime viikolla sihteerin sanojen mukaan tältä moitteen jättäneeltä osapuolelta oli HELMIKUUSSA pyydetty lisätietoja ja eivät olleet lähettäneet mitään. Siitä sitten kelataan tähän SYYSKUUHUN ja sihteeri pyysi lähettämään sähköpostia tuomarille. Tämä tehtiin viikonloppuna ja tuomari vastasi nyt tiistaina, että "lienette vastaajana tässä tapauksessa". Kantajalle on annettu kaksi viikkoa aikaa vastata lisätietopyyntöön, joka jälkeen teille lähetään haaste ja annatte oman vastineenne siinä annettuihin kysymyksiin.

Tässä on kaverini hieman ulalla. Ikäänkuin tässä on joko a) unohdettu hoitaa paperit eteenpäin 8kk.n odottelun aikana tai sitten b) lisätietokysely on lähetetty tosiaan helmikuussa ja sitten unohdettu haaste johonkin paperipinoon?

Joku on ryssinyt, ilmeisesti tuomari tai sihteeri?
Miksi pitäisi 8kk.n jälkeen kysyä samat lisätiedot uudestaan, mitä ei oltu alunperinkään toimitettu edellisen pyynnön jälkeen? Kaveri pystyi maksamaan ensimmäisen osan perintöverosta, seuraavassa on eräpäivä 3vko.n päästä ja se menee ulosottoon. Pankista ei yllättäin saa lainaa tämmöiseen.

 

[Myrkky]

Kaverini on kiltisti odotellut, mistään ei ole kuulunut mitään. Kävi viime viikolla käräjäoikeudessa kysymässä ja siellä ollut sihteeri vähän pyöritteli silmiään, että miksei asia ole jo selvä. Viime viikolla sihteerin sanojen mukaan tältä moitteen jättäneeltä osapuolelta oli HELMIKUUSSA pyydetty lisätietoja ja eivät olleet lähettäneet mitään. Siitä sitten kelataan tähän SYYSKUUHUN ja sihteeri pyysi lähettämään sähköpostia tuomarille. Tämä tehtiin viikonloppuna ja tuomari vastasi nyt tiistaina, että "lienette vastaajana tässä tapauksessa". Kantajalle on annettu kaksi viikkoa aikaa vastata lisätietopyyntöön, joka jälkeen teille lähetään haaste ja annatte oman vastineenne siinä annettuihin kysymyksiin.

Tässä on kaverini hieman ulalla. Ikäänkuin tässä on joko a) unohdettu hoitaa paperit eteenpäin 8kk.n odottelun aikana tai sitten b) lisätietokysely on lähetetty tosiaan helmikuussa ja sitten unohdettu haaste johonkin paperipinoon?

Joku on ryssinyt, ilmeisesti tuomari tai sihteeri?
Miksi pitäisi 8kk.n jälkeen kysyä samat lisätiedot uudestaan, mitä ei oltu alunperinkään toimitettu edellisen pyynnön jälkeen? Kaveri pystyi maksamaan ensimmäisen osan perintöverosta, seuraavassa on eräpäivä 3vko.n päästä ja se menee ulosottoon. Pankista ei yllättäin saa lainaa tämmöiseen.

En tunne tapaustasi, jospa se on vaan jäänyt ja unohtunut johonkin. Näitä sattuu ja tapahtuu, tuli vaan mieleen uutinen minkä satuin lukemaan.


Käräjäoikeuksiin unohtui 579 rikostuomiota – ”Mikäli tuomio on vanhentunut, ei vankeusrangaistusta enää voida panna täytäntöön”

 

[Tohelo]

Tänään tuli kirje helsingin käräjäoikeudelta. Reilu vuosi sitten ostin ps4 tori.fi ja kaverilla ollu aikomustakaan sitä postittaa. Tämä kaveri oli kusettanut saman kuukauden aikana 10 muuta, yhteensä reilu 2000€.

Onkohan noita rahoja turha edes haikailla takaisin? Oma summa suhteellisen pieni, mutta kyllä ne rahat takaisin ottaisin mielelläni

Lopussa kohdassa korvausvelvollisuus lukee "velvoitetaan". Mitä se tarkoittaa, pyydetään?

Nopea googlaus tuotti tämmösen tuloksen:

Jos tuomioistuin on velvoittanut rikoksentekijän maksamaan korvauksia, maksujärjestelyistä voi sopia hänen kanssaan tai antaa korvausten perimisen ulosottomiehen hoidettavaksi. Käräjäoikeuden kansliasta maksutta saatava jäljennös tuomioistuimen ratkaisusta sekä ulosottohakemus toimitetaan ulosottovirastolle. Sieltä voi myös kysyä tarkempia ohjeita korvauksen hakemiseen.

Ulosottomieheenkö tässä otan yhteyttä vai? Tavallaan säälittää tuon puolesta, oli täyttänyt 18-vuotta 2kk ennen tuota

 

[Valtzu]

En tunne tapaustasi, jospa se on vaan jäänyt ja unohtunut johonkin. Näitä sattuu ja tapahtuu, tuli vaan mieleen uutinen minkä satuin lukemaan.


Käräjäoikeuksiin unohtui 579 rikostuomiota – ”Mikäli tuomio on vanhentunut, ei vankeusrangaistusta enää voida panna täytäntöön”

Olisko Karjalaisessa ollut juttua, että tuo case paljastui siten, että jotkut tuomioita saaneet olivat maksaneet sakkoja viitenumeroilla, joita ei ollut Oikeusrekisterikeskuksen järjestelmässä. Eli ne sakkolaput oli lähetetty postissa, mutta käräjäoikeus ei ollut kuitenkaan tehnyt tuomioistuinsovelluksessa sähköisiä jakeluita ORK:een.

Ulosottomieheenkö tässä otan yhteyttä vai? Tavallaan säälittää tuon puolesta, oli täyttänyt 18-vuotta 2kk ennen tuota

Ulostottohakemus ja liitteeksi jäljennös lainvoimaisesta tuomiosta. Periaatteessa voisit periä saatavaa myös itse vastaajalta suoraan, mutta enpä usko että mitään saat, jos muillakin asianomistajilla on noin paljon saatavia.

Tuskinpa sä kyllä ulosotonkaan kautta mitään saat, eiköhän siellä ole jo luottotiedot kaverilla menneet ja kaikki pikavipit ulosotossa. Valtiokonttorikaan ei taida korvata omaisuusrikoksista mitään...

 

[oongee]

Tänään tuli kirje helsingin käräjäoikeudelta. Reilu vuosi sitten ostin ps4 tori.fi ja kaverilla ollu aikomustakaan sitä postittaa. Tämä kaveri oli kusettanut saman kuukauden aikana 10 muuta, yhteensä reilu 2000€.

Onkohan noita rahoja turha edes haikailla takaisin? Oma summa suhteellisen pieni, mutta kyllä ne rahat takaisin ottaisin mielelläni

Voi sieltä hyvällä tuurilla jotain tulla, etenkin jos velallinen saa joskus veronpalautuksia. Entisaikaan kannatti ulosottohakemus tehdä pari kuukautta ennen veronpalautuksien maksua, niin vouti nappasi sitten veronpalautuksen. Nykyäänhän niitä maksellaan eri aikoihin. Ja korkoakin kertyy kivasti.

Voisi ajatella, että Kelan tukien varassa elävältä ei irtoa mitään, mutta tyypillisesti Kelan tuista maksetaan hiukan liikaa ennakonpidätystä. Joten jos velallinen ei tajua hakea matalammalla pidätysprosentilla varustettua veroprosenttia Kelan "tuloihin" niin joka vuosi irtoaa ainakin veronpalautuksista muutama satanen, jos ei muuta ulosotettavaa ole. Se ei tietenkään paljoa lohduta jos velkojia tai velkoja on paljon.

Jos tuomioistuin on velvoittanut rikoksentekijän maksamaan korvauksia, maksujärjestelyistä voi sopia hänen kanssaan tai antaa korvausten perimisen ulosottomiehen hoidettavaksi. Käräjäoikeuden kansliasta maksutta saatava jäljennös tuomioistuimen ratkaisusta sekä ulosottohakemus toimitetaan ulosottovirastolle. Sieltä voi myös kysyä tarkempia ohjeita korvauksen hakemiseen.

Ulosottomieheenkö tässä otan yhteyttä vai? Tavallaan säälittää tuon puolesta, oli täyttänyt 18-vuotta 2kk ennen tuota

No tuossahan se ylhäällä juuri lukee: ulosottohakemusta vaan täyttelemään. Tuolta löytyy oikeat tiedot ja linkit: https://oikeus.fi/ulosotto/fi/index/velkojanaulosotossa/ulosotonhakeminen.html

 

[Laissez-Faire]

Tuskinpa sä kyllä ulosotonkaan kautta mitään saat, eiköhän siellä ole jo luottotiedot kaverilla menneet ja kaikki pikavipit ulosotossa. Valtiokonttorikaan ei taida korvata omaisuusrikoksista mitään...

Itse pitäisin tämmöisissä caseissa huolen että saatava menee ulosottoon ja pysyy siellä niin kauan kuin mahdollista. Ihan periaatteen vuoksi ja myöskin koska nämä veijaritkin satunnaisesti eheytyvät, saavat perintöjä tms.

 

[kilroy1]

Ulosottomieheenkö tässä otan yhteyttä vai? Tavallaan säälittää tuon puolesta, oli täyttänyt 18-vuotta 2kk ennen tuota

Kannattaa sinne UO-miehelle vaan laittaa paperit ohjeiden mukaan.

Ymmärrän että nuoren miehen rangaistus säälittää mutta toisaalta joku noista oikeasti ottaa opikseen. Se ei auta mitään että hänelle tulee tunne että näistä pääsee pikkutuomiolla ilman korvausvelvollisuutta kuin koira veräjästä.. jos kukaan ei viitsi laittaa noita papereita sinne ulosottoon.

 

[Lucas]

Tänään tuli kirje helsingin käräjäoikeudelta. Reilu vuosi sitten ostin ps4 tori.fi ja kaverilla ollu aikomustakaan sitä postittaa. Tämä kaveri oli kusettanut saman kuukauden aikana 10 muuta, yhteensä reilu 2000€.

Onkohan noita rahoja turha edes haikailla takaisin? Oma summa suhteellisen pieni, mutta kyllä ne rahat takaisin ottaisin mielelläni

Lopussa kohdassa korvausvelvollisuus lukee "velvoitetaan". Mitä se tarkoittaa, pyydetään?

Nopea googlaus tuotti tämmösen tuloksen:

Jos tuomioistuin on velvoittanut rikoksentekijän maksamaan korvauksia, maksujärjestelyistä voi sopia hänen kanssaan tai antaa korvausten perimisen ulosottomiehen hoidettavaksi. Käräjäoikeuden kansliasta maksutta saatava jäljennös tuomioistuimen ratkaisusta sekä ulosottohakemus toimitetaan ulosottovirastolle. Sieltä voi myös kysyä tarkempia ohjeita korvauksen hakemiseen.

Ulosottomieheenkö tässä otan yhteyttä vai? Tavallaan säälittää tuon puolesta, oli täyttänyt 18-vuotta 2kk ennen tuota

Ulosottovirasto sen hoitaa puolestasi kun sinne pistät sen vireille. Rikosperusteisissa saatavissa ei mene muistaakseni niitä maksujakaan velkojalta. Ehkä kannattaa antaa paistin kypsyä kun sille saat 7 prosentin viivästysvuosikoron. Eli vasta siinä vaiheessa käytä ulosotossa kun se vanhenisi muuten viiden vuoden kohdalla. Eli vaikka 4,5 vuoden kohdalla. Sitten jatkossa käytät ulosotossa silleen että väliä on alle viisi vuotta. Muutama viikko siinä menee ulosotossa että saavat sen kirjeen lähetettyä ja vanheneminen katkeaa.

20 vuoden kohdalla se velka vanhenee sitten lopullisesti jos sitä ei saa sitä ennen perittyä.

Kolmen vuoden välein jos käytät sitä ulosotossa niin pysyy luottotiedot pakkasella koko 20 vuotta jos sitä ei muuten maksa.

 

[Tohelo]

Ulosottovirasto sen hoitaa puolestasi kun sinne pistät sen vireille. Rikosperusteisissa saatavissa ei mene muistaakseni niitä maksujakaan velkojalta. Ehkä kannattaa antaa paistin kypsyä kun sille saat 7 prosentin viivästysvuosikoron. Eli vasta siinä vaiheessa käytä ulosotossa kun se vanhenisi muuten viiden vuoden kohdalla. Eli vaikka 4,5 vuoden kohdalla. Sitten jatkossa käytät ulosotossa silleen että väliä on alle viisi vuotta. Muutama viikko siinä menee ulosotossa että saavat sen kirjeen lähetettyä ja vanheneminen katkeaa.

20 vuoden kohdalla se velka vanhenee sitten lopullisesti jos sitä ei saa sitä ennen perittyä.

Kolmen vuoden välein jos käytät sitä ulosotossa niin pysyy luottotiedot pakkasella koko 20 vuotta jos sitä ei muuten maksa.

Eli käytännössä maksaisin ns. potut pottuina? Kiusa se on pieniki kiusa

 

[Lucas]

Eli käytännössä maksaisin ns. potut pottuina? Kiusa se on pieniki kiusa

Noinhan ne perintötoimistotkin tekevät. Käyttävät jotain velkoja ulosotossa niin usein että luottotiedot ovat ja pysyvät koko ajan pakkasella sinne saakka että se velka vanhenee lopullisesti ellei sitä maksa. Tekevät tämän vaikka tietävät jo muutenkin etteivät mitään kuitenkaan saa ulosmitattua kun velallinen voi olla sairaseläkkeellä ja velkaa on heti satoja tuhansia euroja ja ulosotossa todettu lukuisia kertoja varattomaksi.

Toinen mahdollisuus on tietenkin turvautua sellaiseen "perintätoimistoon" jotka perivät nisteiltäkin menestyksekkäästi niitä huumevelkoja. Jossakin maissa laki voi rajoittaa tällaisten "perintätoimistojen" käyttöä, joten kannattaa oman asuinmaan laki tarkistaa ennen sellaisten käyttöä.

 

[Welmari]

Miten yksityinen voi periä yritykseltä liikaa maksettuja maksuja takaisin? Ja oikeastaan onko se edes minun hommani tässä periä vai Nordean, jonka mokasta koko homma johtuu?

Eli, äidin osakkeen yhtiövastikkeet ovat menneet automaattisena veloituksena, vaikka niiden olisi pitänyt loppua jo toukokuussa, kun äiti kuoli. Varmistin tämän vielä kahteen kertaan Nordealta, että kaikki suoraveloitukset yms katkeaa automaattisesti (niinkuin muut palvelut katkesivatkin).
Muutenhan tässä ei olisi mitään obgelmaa, mutta kun tuo isännöitsijä tuntuu olevan täysin persaukinen tapaus. Vajaa vuosi sitten samasta taloyhtiöstä muutti perhe pois ja he tappelivat liikaa maksettujen vesiennakoiden kanssa yli 3kk. Ja lopulta ne sai takaisin useammassa erässä.

Olen siis ilmoittanut isännöitsijälle, että osake on myyty ja suoraveloituksena on lähtenyt 3kk ajalta yhtiövastiketta turhaan. Tietenkin lupasivat palauttaa rahat samantien, mutta eipä mitään ole reiluun viikkoon kuulunut. Ja tuskin mitään sieltä ihan äkkiä tulenkaan saamaan.

Voinko laittaa jonkun perintäfirman perimään noita rahoja vai miten se tämmöisessä tilanteessa menee? Tietenkin aluksi yritän saada Nordeaa tästä vastuuseen (tuskin onnistuu), koska minulle niin ponnekkaasti perustelivat kaikkien virkatodistusten yms. tärkeyttä, koska muutoin he voisivat olla korvausvelvollisia.

Voiko tämmöisessä tilanteessa tehdä isännöitsijästä rikosilmoitusta kavalluksesta tms?

 

[Melbac]

Noinhan ne perintötoimistotkin tekevät. Käyttävät jotain velkoja ulosotossa niin usein että luottotiedot ovat ja pysyvät koko ajan pakkasella sinne saakka että se velka vanhenee lopullisesti ellei sitä maksa. Tekevät tämän vaikka tietävät jo muutenkin etteivät mitään kuitenkaan saa ulosmitattua kun velallinen voi olla sairaseläkkeellä ja velkaa on heti satoja tuhansia euroja ja ulosotossa todettu lukuisia kertoja varattomaksi.

Toinen mahdollisuus on tietenkin turvautua sellaiseen "perintätoimistoon" jotka perivät nisteiltäkin menestyksekkäästi niitä huumevelkoja. Jossakin maissa laki voi rajoittaa tällaisten "perintätoimistojen" käyttöä, joten kannattaa oman asuinmaan laki tarkistaa ennen sellaisten käyttöä.

Pistät vai muka jonkun UB:n asialle?.Olet itse kohta "velkaa" niille koska perintäkulut.

 

[pelittäjä]

Miten yksityinen voi periä yritykseltä liikaa maksettuja maksuja takaisin? Ja oikeastaan onko se edes minun hommani tässä periä vai Nordean, jonka mokasta koko homma johtuu?

Eli, äidin osakkeen yhtiövastikkeet ovat menneet automaattisena veloituksena, vaikka niiden olisi pitänyt loppua jo toukokuussa, kun äiti kuoli. Varmistin tämän vielä kahteen kertaan Nordealta, että kaikki suoraveloitukset yms katkeaa automaattisesti (niinkuin muut palvelut katkesivatkin).
Muutenhan tässä ei olisi mitään obgelmaa, mutta kun tuo isännöitsijä tuntuu olevan täysin persaukinen tapaus. Vajaa vuosi sitten samasta taloyhtiöstä muutti perhe pois ja he tappelivat liikaa maksettujen vesiennakoiden kanssa yli 3kk. Ja lopulta ne sai takaisin useammassa erässä.

Olen siis ilmoittanut isännöitsijälle, että osake on myyty ja suoraveloituksena on lähtenyt 3kk ajalta yhtiövastiketta turhaan. Tietenkin lupasivat palauttaa rahat samantien, mutta eipä mitään ole reiluun viikkoon kuulunut. Ja tuskin mitään sieltä ihan äkkiä tulenkaan saamaan.

Voinko laittaa jonkun perintäfirman perimään noita rahoja vai miten se tämmöisessä tilanteessa menee? Tietenkin aluksi yritän saada Nordeaa tästä vastuuseen (tuskin onnistuu), koska minulle niin ponnekkaasti perustelivat kaikkien virkatodistusten yms. tärkeyttä, koska muutoin he voisivat olla korvausvelvollisia.

Voiko tämmöisessä tilanteessa tehdä isännöitsijästä rikosilmoitusta kavalluksesta tms?

Jos asiasta on isännöitsijä ollut tietoinen ja hänen ka saan palautuksesta on sovittu niin eikö tuossa täyty jo kavalluksen tunnusmerkit? Marssit tekemään rikosilmoituksen isännöitsijästä niin eiköhän rahat ole tilillä suhteellisen nopeasti.

Itse et voi periä noita suoraan sillä tarvitset niille tuomion mikäli haluat saada ulosottomiehen niitä perimään.