Kiitos erittäin avaavasta viestistä.
Vielä olisi kiinnostavaa tietää mistä nämä laskelmiin saatavat arvot saadaan.
kaikessa laskennassa ja tilastoinnissa voi helposti käydä näin: "Vale, emävale, tilasto"
Kaikki laskenta lähtee
IPCC:n vuonna 2006 julkaisemasta oppaasta (ja sen parista myöhemmästä lisäosasta), joka antaa laskentaohjeet kaikille päästöluokille, joita YK:lle vuosittain tehtävässä raportoinnissa vaaditaan. IPCC:n raamattu antaa tutkimukseen perustuvia arvoja, lähtötietoja ja peruslaskentamenetelmän kaikille laskennoille, mutta kannustaa kaikkia maita kehittämään omaan toimintaympäristöönsä ja paikalliseen tutkimukseen perustuvia laskelmiaan. Laskennat arvotetaan: tier 1 - IPCC:n peruskertoimet ja menetelmät, tier 2 - yleensä IPCC:n perusmenetelmät mutta paikallisiin oloihin muokatut kertoimet ja kultastandardi tier 3 - kokonaan paikalliseen tutkimukseen perustuva laskenta, sisältää usein yksityiskohtaista mallinnusta, paikkatietodataa yms.
Erittäin karkeasti laskenta menee jokseenkin niin, että ensin Suomessa / ilmastoltaan samanlaisessa maassa tehdyissä tutkimuksessa mitataan, että jostain tietystä maankäytöstä (pelto, metsämaa tms.) aiheutuu tällaiset ja tällaiset hiilivaikutukset per pinta-alayksikkö. Sitten asiantuntemuksen perusteella valitaan/yhdistellään edustavimmat mittaustulokset eri tutkimuksista ja tämä on sitten se kansallinen "päästökerroin". Sitten arvioidaan kuinka paljon Suomessa on kyseistä maankäyttöä ja kerrotaan tämä pinta-ala tuolla "päästökertoimella" ja Bob on sun eno. Jos mitään paikallista tutkimusta aiheesta ei ole, niin IPCC:n raamatusta löytyy joku peruskerroin ilmastovyöhykeittäin ja sitten mennään sillä.
Aluksi suurin osa maista käytti noita peruskertoimia, mutta sitä mukaa kun paikallista tutkimusta, osaamista ja laskentaa kehitettiin, varsinkin kehittyneissä maissa on on pikkuhiljaa otettu käyttöön on parempia ja tarkempia laskelmia. YK/IPCC kannustaa siihen, että erityisesti tärkeimmät päästö/nieluluokat pitäisi laskea mahdollisimman korkealla tierillä. Suomessa valtaosa merkittävimmistä laskennoista on tier 3 - tasolla, mutta ruotsalaiset käyttävät ojitetuilla turvemaillaan IPCC:n tier 1 peruskertoimia, jotka ovat selvästi korkeampia kuin Suomen kansalliset kertoimet (eli isommat päästöt per hehtaari). Toisaalta Ruotsissa on paljon vähemmän ojitettu soita kuin Suomessa.
Huomionarvoista on myös se, että aina kun laskentaa muutetaan, koko aikasarja lasketaan alusta (eli vuodesta 1990) asti kokonaan uusiksi. Toisin sanoen, jos joku kaunis päivä uusi tutkimustieto tarpeeksi vakuuttavasti osoittaa, että Suomen metsämaalla nykyisin käytettävät päästökertoimet on arvioitu väärin, laskenta päivitetään vastaamaan uusinta tutkimusta, vanhat luvut heitetään kokonaan romukoppaan ja siitä eteenpäin Suomen metsät eivät sitten ole ikinä päästölähde olleetkaan.