Ilmastonmuutos

[MOS6510]

Jotenkin aina näissä edunvalvontatahojen (tai itse asianosaisten) ulostuloissa motiivi epäilyttää; tässä tapauksessa ehkä jäänmurtajat?

Kätevä syy vaatia uusia jäänmurtajia Suomeen. Eihän tässä mitään muuta syytä ole kuin turvata oman alan työpaikkoja.

Sinänsä tärkeämpää olisi varautua ilmaston viilenemiseen - ei lämpenemiseen (ihan ilman AMOCinkin romahtamista). Lämpenemisestä on paljon vähemmän haittaa Suomelle kuin viilentymisestä. Noin esimerkkinä tämä tammikuu: meillä on hieman viileämpi tammikuu ja Suomen sähköjärjestelmä on yhden ydinvoimalan vikaantumisen päässä kiertävistä sähkökatkoista.

 

[MOS6510]

Jos oletetaan että AMOC häiriintyy ja Golf- virta lakkaa tuomasta meille skandeihin lämmintä, puhutaan kuitenkin 100-200 vuoden kuluttua tapahtuvista asioista. Merimiesunioni voisi rauhoittua tiedolla että vielä 2050 ei tule tapahtumaan mitään kovinkaan voimakasta, joskus 2150 ehkä, mutta omana veikkauksena ei okein vielä silloinkaan. Mutta vuonna 2300? No sanotaan vain, että onneksi en ole tuolloin elossa.

Oma arvaus perustuu lukuisiin luettuihin tutkimuksiin, jotka perustuvat lähinnä mallinnuksiin, eli yllätyksetkin ovat mahdollisia.

Yksilön tasollakaan ei kylmeneminen toistaiseksi siis ole sellainen hätä ja paniikki, enemmänkin oikeastaan varautuu siihen että tönö kestää myrskyä ja vaakasadetta, joka aiheuttaa ikäviä ongelmia vähän riippuen talosta. Ruokaa toistaiseksi saadaan myös reilusti, mutta ruokahuolto tulee olemaan suomessakin uhattuna jonkinlaisen ajan kuluttua.

Jos yhtään lukee noita "AMOC romahtaa"-papereita, niin niiden skenaariot ovat suorastaan harhaisia. Eräskin olisi vaatinut AMOCin romahtamiseen Grönlannin sulamisen useampaan kertaan. Ei - Grönlannin pieni sulaminen ei mitään AMOCia romauta ja tilannetta ei muuta näiden harhaisten tutkimusten nostaminen julkisuuteen säännöllisin väliajoin.

 

[Gespard]

Ei - Grönlannin pieni sulaminen ei mitään AMOCia romauta

Lähteenä sinä?
Yhtä uskottavaa kuin se skenaario että golfvirta pysähtyy kokonaan 10 vuoden sisällä.

 

[draco76]

Kätevä syy vaatia uusia jäänmurtajia Suomeen. Eihän tässä mitään muuta syytä ole kuin turvata oman alan työpaikkoja.

Sinänsä tärkeämpää olisi varautua ilmaston viilenemiseen - ei lämpenemiseen (ihan ilman AMOCinkin romahtamista). Lämpenemisestä on paljon vähemmän haittaa Suomelle kuin viilentymisestä. Noin esimerkkinä tämä tammikuu: meillä on hieman viileämpi tammikuu ja Suomen sähköjärjestelmä on yhden ydinvoimalan vikaantumisen päässä kiertävistä sähkökatkoista.

Sään ääri-ilmiöihin tulee varautua ja ylipäätään muutoksiin. Ei ole kysymys pelkästä lämpötilasta, vaan myös kosteuskuormasta. On oletettavaa, että rakennusten kosteuskuorma kasvaa.

Viilentymistä ei olla vielä havaittu, silti sähköjärjestelmä kovilla. Se viestii muista ongelmista, kuin ilmastonmuutoksesta.

 

[Gespard]

Viilentymistä ei olla vielä havaittu, silti sähköjärjestelmä kovilla. Se viestii muista ongelmista, kuin ilmastonmuutoksesta.

Tulee se kummelit sketsiohjelma mieleen kun lukee tätä ajatusvirtaa ja ideoita täällä.

 

[vindicator rapeto]

Oikeus on määrännyt Alankomaat toimiin ilmaston lämpenemisen takia: Bonaire kuuluu Alankomaihin siirtomaahistoriansa takia, ja vaikka sijaitseekin Karibianmerellä oikeus katsoi Alankomaiden olevan osaltaan syyllisiä pikkusaaren ilmastokärsimyksille.

Bonairen saarella on sietämättömän kuuma – tuomioistuin pakotti Alankomaat toimiin

Tuomioistuimen mukaan Alankomaiden ilmastosuunnitelmat eivät ota riittävästi huomioon Karibianmeren saaren tilannetta. Jutusta voi tulla ennakkotapaus.

yle.fi

Oikeusoppineet ovat arvioineet Reutersille, että tapaus on yksi ensimmäisistä, joissa kansallisella tasolla testataan ja sovelletaan kansainvälisiä ilmastovelvoitteita. Juttu voi luoda ennakkotapauksen vastaaville oikeusjutuille muualla.
Kansainvälinen tuomioistuin ICJ linjasi vuonna 2025, että ilmastovelvoitteiden rikkominen on vastoin kansainvälistä oikeutta, ja haitoista kärsivät maat voivat hakea korvauksia.

 

[taski]

On kyllä melko paksua tuubaa. Mitäs sitten kun todetaan että "emme osallistu". Väkivalloinko niitä aletaan penäämään?

 

[Spotty]

On kyllä melko paksua tuubaa. Mitäs sitten kun todetaan että "emme osallistu". Väkivalloinko niitä aletaan penäämään?

Menetellään varmaan kuten oikeudessa lopulta päätetään, kuten oikeusvaltiossa tupataan tehdä.

 

[vindicator rapeto]

Menetellään varmaan kuten oikeudessa lopulta päätetään, kuten oikeusvaltiossa tupataan tehdä.

Näin kyllä.
Toisaalta näen tässä huonoakin ja pidän tuomiota osin anti-demokraattisena, josta en välttämättä pidä niin hirveän paljon.
Tuomio nimittäin hämärtää lainsäädännöllisen tahon ja tuomiovallan rajoja, jos ihan oikeasti - kuten näyttää - valtion on aloitettava toimet oikeuden määräyksen perusteella.

Kuitenkin millä tahansa valtiolla on aina olemassa sekin vaihtoehto että pyyhkii takamusta säädöksillä ja sopimuksilla, lopulta jopa laki nähdään vain hidasteena. Enkä kyllä pidä yhtään tuostakaan vaihtoehdosta.

Se on totta että ilmastopositiivisia toimia tulee tehdä, mutta liian tiukat aikataulut näissä sysäävät populismiin taipuvaiset kansanrivit äänestämään jotain ihan täyshörhöä.

 

[draco76]

On kyllä melko paksua tuubaa. Mitäs sitten kun todetaan että "emme osallistu". Väkivalloinko niitä aletaan penäämään?

Samoin kuten muuten kansainvälusen oikruden rikkomisessa. Ei niissä käytetä väkivaltaa kuin pahimmissa tapauksissa. Pakotteet olisi ehkä pahinta.

 

[Coppis667]

Oikeus on määrännyt Alankomaat toimiin ilmaston lämpenemisen takia: Bonaire kuuluu Alankomaihin siirtomaahistoriansa takia, ja vaikka sijaitseekin Karibianmerellä oikeus katsoi Alankomaiden olevan osaltaan syyllisiä pikkusaaren ilmastokärsimyksille.

Bonairen saarella on sietämättömän kuuma – tuomioistuin pakotti Alankomaat toimiin

Tuomioistuimen mukaan Alankomaiden ilmastosuunnitelmat eivät ota riittävästi huomioon Karibianmeren saaren tilannetta. Jutusta voi tulla ennakkotapaus.

yle.fi

Voisiko suomalaiset hakea korvauksia Suomen valtiolta, kun täällä on talvisin liian kylmä?
Ihan älytöntä pelleilyä taas, miten hemmetissä Alankomaat voi vaikuttaa mihinkään sääolosuhteisiin maapallolla?
Riittääkö, jos Alankomaat maksaa riittävästi "ilmastomaksuja" niin sääolosuhteet muuttuu paremmiksi?

 

[Spotty]

Voisiko suomalaiset hakea korvauksia Suomen valtiolta, kun täällä on talvisin liian kylmä?
Ihan älytöntä pelleilyä taas, miten hemmetissä Alankomaat voi vaikuttaa mihinkään sääolosuhteisiin maapallolla?
Riittääkö, jos Alankomaat maksaa riittävästi "ilmastomaksuja" niin sääolosuhteet muuttuu paremmiksi?

Missä tuossa uutisessa lukee, että Alankomaiden pitäisi vaikuttaa sääolosuhteisiin tai maksaa ilmastomaksuja?

Uutisessa sanotaan:
"Sen mukaan hallitus ei ole ryhtynyt ”oikea-aikaisiin ja asianmukaisiin” toimenpiteisiin suojellakseen saaren asukkaita ilmastonmuutokselta. [...] ilmastonmuutos on tehnyt saaresta sietämättömän kuuman ja kuivan, mikä on vaikuttanut niin viljelyksiin kuin saarelaisten terveyteen."

Jos Alankomaat on vaikka säätänyt lain, joka velvoittaa maata vähentämään päästöjä x-prosenttia vuosittain tai lain, jonka mukaan asukkaiden ruuansaanti tulee taata, ja sitten jättänyt lakeja noudattamatta, mitä epäselvää siinä on?

 

[Coppis667]

Missä tuossa uutisessa lukee, että Alankomaiden pitäisi vaikuttaa sääolosuhteisiin tai maksaa ilmastomaksuja?

Uutisessa sanotaan:
"Sen mukaan hallitus ei ole ryhtynyt ”oikea-aikaisiin ja asianmukaisiin” toimenpiteisiin suojellakseen saaren asukkaita ilmastonmuutokselta. [...] ilmastonmuutos on tehnyt saaresta sietämättömän kuuman ja kuivan, mikä on vaikuttanut niin viljelyksiin kuin saarelaisten terveyteen."

Jos Alankomaat on vaikka säätänyt lain, joka velvoittaa maata vähentämään päästöjä x-prosenttia vuosittain tai lain, jonka mukaan asukkaiden ruuansaanti tulee taata, ja sitten jättänyt lakeja noudattamatta, mitä epäselvää siinä on?

No onko Alankomaat määrännyt itselleen tuollaiset lait?
Tuossa uutisessa asias on ainakin niin ympäripyöreästi uutisoitu. Saarella on liian kuuma -> Alankomaan vika.

 

[Spotty]

No onko Alankomaat määrännyt itselleen tuollaiset lait?
Tuossa uutisessa asias on ainakin niin ympäripyöreästi uutisoitu. Saarella on liian kuuma -> Alankomaan vika.

Dutch government is ordered to protect residents on Caribbean island of Bonaire from climate change

A court has ordered the Dutch government to draw up a plan to protect residents of the Caribbean island of Bonaire from the devastating effects of climate change.

apnews.com

Uutisen mukaan Alankomaat on liittynyt Pariisin ilmastosopimukseen, joka velvoittaa asettamaan maalle päästövähennystavoitteet. Nyt oikeus totesi, että näitä tavoitteita ei ole kirjattu lakiin, eivätkä nykyiset epäviralliset tavoitteet sisällä päästölähteitä meri- ja ilmaliikenteestä. Myös osoitettiin, että epävirallisen vuodelle 2030 asetetun päästövähennystavoitteen toteutuminen on erittäin epätodennäköistä.

https://www.cbc.ca/news/science/bonaire-climate-change-hague-9.7064791

Tässä tarkennetaan Ylen lyhyesti mainitsemaa asiaa, eli oikeus antoi 18 kuukautta aikaa kirjata sitovat päästövähennystavoitteet lakiin, kuten ne kansainväliset sopimukset (joihin Alankomaat on liittynyt) velvoittavat.

 

[Coppis667]

Dutch government is ordered to protect residents on Caribbean island of Bonaire from climate change

A court has ordered the Dutch government to draw up a plan to protect residents of the Caribbean island of Bonaire from the devastating effects of climate change.

apnews.com

Uutisen mukaan Alankomaat on liittynyt Pariisin ilmastosopimukseen, joka velvoittaa asettamaan maalle päästövähennystavoitteet. Nyt oikeus totesi, että näitä tavoitteita ei ole kirjattu lakiin, eivätkä nykyiset epäviralliset tavoitteet sisällä päästölähteitä meri- ja ilmaliikenteestä. Myös osoitettiin, että epävirallisen vuodelle 2030 asetetun päästövähennystavoitteen toteutuminen on erittäin epätodennäköistä.

https://www.cbc.ca/news/science/bonaire-climate-change-hague-9.7064791

Tässä tarkennetaan Ylen lyhyesti mainitsemaa asiaa, eli oikeus antoi 18 kuukautta aikaa kirjata sitovat päästövähennystavoitteet lakiin, kuten ne kansainväliset sopimukset (joihin Alankomaat on liittynyt) velvoittavat.

Kiitos lisäselvityksestä.
Toimiikohan tuossa se, että Alankomaat vaan irtautuu sopimuksesta?
Tai sitten tekevät suunnitelmat ja sopivilla itse keksimillään laskelmilla osoittavat myöhemmin kuinka tavoitteisiin päästiin tai sitten hyvät syyt ettei niihin päästy.

 

[MOS6510]

Dutch government is ordered to protect residents on Caribbean island of Bonaire from climate change

A court has ordered the Dutch government to draw up a plan to protect residents of the Caribbean island of Bonaire from the devastating effects of climate change.

apnews.com

Uutisen mukaan Alankomaat on liittynyt Pariisin ilmastosopimukseen, joka velvoittaa asettamaan maalle päästövähennystavoitteet. Nyt oikeus totesi, että näitä tavoitteita ei ole kirjattu lakiin, eivätkä nykyiset epäviralliset tavoitteet sisällä päästölähteitä meri- ja ilmaliikenteestä. Myös osoitettiin, että epävirallisen vuodelle 2030 asetetun päästövähennystavoitteen toteutuminen on erittäin epätodennäköistä.

Maa kerrallaan tulee irtautumaan noista pääästövähennystavoitteista, sillä ne ovat täysin irti todellisuudesta ja mahdottomia saavuttaa. Ja muutenkin muutaman länsimaan tavoitteet ovat aivan merkityksettömiä suuressa kokonaisuudessa, jossa etenkin Aasian maat nostavat päästöjä joka vuosi moninkertaisesti näiden länsimaiden päästövähennyksiin nähden. Ja nuo maat eivät talouttaan uhraa kaikenlaisten ilmastosopimusten vuoksi.

 

[Spotty]

Maa kerrallaan tulee irtautumaan noista pääästövähennystavoitteista, sillä ne ovat täysin irti todellisuudesta ja mahdottomia saavuttaa. Ja muutenkin muutaman länsimaan tavoitteet ovat aivan merkityksettömiä suuressa kokonaisuudessa, jossa etenkin Aasian maat nostavat päästöjä joka vuosi moninkertaisesti näiden länsimaiden päästövähennyksiin nähden. Ja nuo maat eivät talouttaan uhraa kaikenlaisten ilmastosopimusten vuoksi.

Mitkä niistä ovat mahdottomia saavuttaa ja miksi ne ovat irrallaan todellisuudesta, olisiko antaa esimerkkejä? Ja omituisesti länsimaiden päästöt ovat merkityksettömiä, mutta Aasian maiden ei? Emmekö jaakaan samaa ilmastoa?

Vai onko viestisi vain tyypillistä sormien osoittelua ilman sen kummempaa sisältöä. "Ei me, vaan ne muut." Jotain löpinää taloudenkin uhraamisesta, kun tiedämme, että uusiutuva energiantuotanto lisääntyy jo puhtaasti markkinavetoisesti.

Analysis: China’s CO2 emissions have now been flat or falling for 18 months - Carbon Brief

China’s carbon dioxide (CO2) emissions were unchanged from a year earlier in the third quarter of 2025, extending a flat or falling trend that started in March 2024.

www.carbonbrief.org

 

[ravallo]

Maa kerrallaan tulee irtautumaan noista pääästövähennystavoitteista, sillä ne ovat täysin irti todellisuudesta ja mahdottomia saavuttaa. Ja muutenkin muutaman länsimaan tavoitteet ovat aivan merkityksettömiä suuressa kokonaisuudessa, jossa etenkin Aasian maat nostavat päästöjä joka vuosi moninkertaisesti näiden länsimaiden päästövähennyksiin nähden. Ja nuo maat eivät talouttaan uhraa kaikenlaisten ilmastosopimusten vuoksi.

Veditkö tuon ihan stetsonista?

Ainoa iso alue jonka CO2 -päästöt ovat yhä reippaassa kasvussa on Intia. Edes Trumpin "Drill Baby Drill" -USA ei enää kasvata päästöjään merkittävästi (Trump teki pienen kuprun hyvään laskutrendiin). Eikä Intia varmaan halua tuossa leikissä jäädä pidemmän päälle jalkoihin, eiköhän sielläkin tuulimyllyä ja aurinkopaneelia pistellä aika reippaaseen tahtiin tulevaisuudessa.

 

[Coppis667]

Mitkä niistä ovat mahdottomia saavuttaa ja miksi ne ovat irrallaan todellisuudesta, olisiko antaa esimerkkejä? Ja omituisesti länsimaiden päästöt ovat merkityksettömiä, mutta Aasian maiden ei? Emmekö jaakaan samaa ilmastoa?

Vai onko viestisi vain tyypillistä sormien osoittelua ilman sen kummempaa sisältöä. "Ei me, vaan ne muut." Jotain löpinää taloudenkin uhraamisesta, kun tiedämme, että uusiutuva energiantuotanto lisääntyy jo puhtaasti markkinavetoisesti.

Analysis: China’s CO2 emissions have now been flat or falling for 18 months - Carbon Brief

China’s carbon dioxide (CO2) emissions were unchanged from a year earlier in the third quarter of 2025, extending a flat or falling trend that started in March 2024.

www.carbonbrief.org

Tutkiiko eri maiden päästöjä joku kansainvälinen puolueeton komitea vai luotetaanko noissa laskennoissa pelkästään maiden omiin laskelmiin?
Vähän niinkuin nyt pinnalla oleva keskustelu suomen metsien olevan päästöjä muodostavia metsiä, kun muualla ne ovat päästöjä sitovia metsiä.

 

[BongisKhan]

Tutkiiko eri maiden päästöjä joku kansainvälinen puolueeton komitea vai luotetaanko noissa laskennoissa pelkästään maiden omiin laskelmiin?

YK:lle tehtävän kasvihuonekaasutaseraportoinnin perusominaisuuksia on, että eri maiden tutkijat tarkastavat ristiin toistensa laskelmia joka vuosi. Isommat muutokset laskennoissa käydään tietysti erityisen tarkasti läpi. Tämän lisäksi Suomella ja muilla on EU-mailla on vielä tarkemmat EU:n erityistarkastukset parin vuoden välein.

Vähän niinkuin nyt pinnalla oleva keskustelu suomen metsien olevan päästöjä muodostavia metsiä, kun muualla ne ovat päästöjä sitovia metsiä.

Missä muualla? Kun katsoo maankäyttösektorin nielukehitystä halki koko EU:n, niin aika harvassa maassa nielut olisivat ainakaan merkittävästi kasvussa. Ruotsissakin maankäyttösektori on viimeisessä 15 vuodessa menettänyt 30 miljoonaa tonnia nielujaan, eli saman verran kuin Suomessa on ikinä edes ollut. Pohjoismaista Tanska on ainoa, joka on kasvattanut maankäyttösektorin nieluaan. Tämä johtuu siitä, että Tanska on pitkäjänteisesti ja isolla rahalla metsittänyt turvemaalla sijaitsevia peltomaitaan (kaadettuaan ensin kaikki metsänsä).

Lähde: Eurostat

 

[Coppis667]

YK:lle tehtävän kasvihuonekaasutaseraportoinnin perusominaisuuksia on, että eri maiden tutkijat tarkastavat ristiin toistensa laskelmia joka vuosi. Isommat muutokset laskennoissa käydään tietysti erityisen tarkasti läpi. Tämän lisäksi Suomella ja muilla on EU-mailla on vielä tarkemmat EU:n erityistarkastukset parin vuoden välein.



Missä muualla? Kun katsoo maankäyttösektorin nielukehitystä halki koko EU:n, niin aika harvassa maassa nielut olisivat ainakaan merkittävästi kasvussa. Ruotsissakin maankäyttösektori on viimeisessä 15 vuodessa menettänyt 30 miljoonaa tonnia nielujaan, eli saman verran kuin Suomessa on ikinä edes ollut. Pohjoismaista Tanska on ainoa, joka on kasvattanut maankäyttösektorin nieluaan. Tämä johtuu siitä, että Tanska on pitkäjänteisesti ja isolla rahalla metsittänyt turvemaalla sijaitsevia peltomaitaan (kaadettuaan ensin kaikki metsänsä).

Lähde: Eurostat

Kiitos erittäin avaavasta viestistä.
Vielä olisi kiinnostavaa tietää mistä nämä laskelmiin saatavat arvot saadaan.
kaikessa laskennassa ja tilastoinnissa voi helposti käydä näin: "Vale, emävale, tilasto"

 

[BongisKhan]

Kiitos erittäin avaavasta viestistä.
Vielä olisi kiinnostavaa tietää mistä nämä laskelmiin saatavat arvot saadaan.
kaikessa laskennassa ja tilastoinnissa voi helposti käydä näin: "Vale, emävale, tilasto"

Kaikki laskenta lähtee IPCC:n vuonna 2006 julkaisemasta oppaasta (ja sen parista myöhemmästä lisäosasta), joka antaa laskentaohjeet kaikille päästöluokille, joita YK:lle vuosittain tehtävässä raportoinnissa vaaditaan. IPCC:n raamattu antaa tutkimukseen perustuvia arvoja, lähtötietoja ja peruslaskentamenetelmän kaikille laskennoille, mutta kannustaa kaikkia maita kehittämään omaan toimintaympäristöönsä ja paikalliseen tutkimukseen perustuvia laskelmiaan. Laskennat arvotetaan: tier 1 - IPCC:n peruskertoimet ja menetelmät, tier 2 - yleensä IPCC:n perusmenetelmät mutta paikallisiin oloihin muokatut kertoimet ja kultastandardi tier 3 - kokonaan paikalliseen tutkimukseen perustuva laskenta, sisältää usein yksityiskohtaista mallinnusta, paikkatietodataa yms.

Erittäin karkeasti laskenta menee jokseenkin niin, että ensin Suomessa / ilmastoltaan samanlaisessa maassa tehdyissä tutkimuksessa mitataan, että jostain tietystä maankäytöstä (pelto, metsämaa tms.) aiheutuu tällaiset ja tällaiset hiilivaikutukset per pinta-alayksikkö. Sitten asiantuntemuksen perusteella valitaan/yhdistellään edustavimmat mittaustulokset eri tutkimuksista ja tämä on sitten se kansallinen "päästökerroin". Sitten arvioidaan kuinka paljon Suomessa on kyseistä maankäyttöä ja kerrotaan tämä pinta-ala tuolla "päästökertoimella" ja Bob on sun eno. Jos mitään paikallista tutkimusta aiheesta ei ole, niin IPCC:n raamatusta löytyy joku peruskerroin ilmastovyöhykeittäin ja sitten mennään sillä.

Aluksi suurin osa maista käytti noita peruskertoimia, mutta sitä mukaa kun paikallista tutkimusta, osaamista ja laskentaa kehitettiin, varsinkin kehittyneissä maissa on on pikkuhiljaa otettu käyttöön on parempia ja tarkempia laskelmia. YK/IPCC kannustaa siihen, että erityisesti tärkeimmät päästö/nieluluokat pitäisi laskea mahdollisimman korkealla tierillä. Suomessa valtaosa merkittävimmistä laskennoista on tier 3 - tasolla, mutta ruotsalaiset käyttävät ojitetuilla turvemaillaan IPCC:n tier 1 peruskertoimia, jotka ovat selvästi korkeampia kuin Suomen kansalliset kertoimet (eli isommat päästöt per hehtaari). Toisaalta Ruotsissa on paljon vähemmän ojitettu soita kuin Suomessa.

Huomionarvoista on myös se, että aina kun laskentaa muutetaan, koko aikasarja lasketaan alusta (eli vuodesta 1990) asti kokonaan uusiksi. Toisin sanoen, jos joku kaunis päivä uusi tutkimustieto tarpeeksi vakuuttavasti osoittaa, että Suomen metsämaalla nykyisin käytettävät päästökertoimet on arvioitu väärin, laskenta päivitetään vastaamaan uusinta tutkimusta, vanhat luvut heitetään kokonaan romukoppaan ja siitä eteenpäin Suomen metsät eivät sitten ole ikinä päästölähde olleetkaan.

 

[Iceman016]

Lukelta erinomainen blogi.

Ilmastopolitiikan harha

www.luke.fi

Muutama nosto
Kasvihuonekaasuinventaarion tulokset osoittavat, että Suomen metsät ovat vuodesta 1990 lähtien sitoneet 1,3 miljardia tonnia hiilidioksidia puuston ja maaperän hiilivarastoihin. Tämä hiilensidonta on ollut seurausta metsähoitotoimenpiteiden paranemisesta ja vajaatuottoisten metsien uudistamisesta, ja osaltaan myös soiden ojittamisen tuottamasta puuston lisäkasvusta.

Fossiilisia raaka-aineita ja metsiä käsitellään päästölaskennassa eri tavoin. Fossiilisten polttoaineiden tuotantomaissa raportoidaan pelkästään tuotannon päästöt, kun taas itse käytöstä syntyvät päästöt kirjataan kuluttajamaille. Metsien kohdalla logiikka on päinvastainen: puun korjuun välittömät vaikutukset metsien hiilitaseeseen näkyvät heti tuotantomaan maankäyttösektorilla, mutta puutuotteiden ja bioenergian hyödyt realisoituvat käyttäjämaille, joille puutuotteet ja puuenergia ovat päästöttömiä ja niiden vaikutus näkyy esim. fossiilisten päästöjen vähenemisenä kuluttajamaissa.

Tämä asetelma on erityisen epäedullinen puuta vieville maille, kuten Suomelle ja Ruotsille, ja vääristää kuvaa metsätalouden todellisesta roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä.

 

[BongisKhan]

Lukelta erinomainen blogi.

Ilmastopolitiikan harha

www.luke.fi

Muutama nosto
Kasvihuonekaasuinventaarion tulokset osoittavat, että Suomen metsät ovat vuodesta 1990 lähtien sitoneet 1,3 miljardia tonnia hiilidioksidia puuston ja maaperän hiilivarastoihin. Tämä hiilensidonta on ollut seurausta metsähoitotoimenpiteiden paranemisesta ja vajaatuottoisten metsien uudistamisesta, ja osaltaan myös soiden ojittamisen tuottamasta puuston lisäkasvusta.

Fossiilisia raaka-aineita ja metsiä käsitellään päästölaskennassa eri tavoin. Fossiilisten polttoaineiden tuotantomaissa raportoidaan pelkästään tuotannon päästöt, kun taas itse käytöstä syntyvät päästöt kirjataan kuluttajamaille. Metsien kohdalla logiikka on päinvastainen: puun korjuun välittömät vaikutukset metsien hiilitaseeseen näkyvät heti tuotantomaan maankäyttösektorilla, mutta puutuotteiden ja bioenergian hyödyt realisoituvat käyttäjämaille, joille puutuotteet ja puuenergia ovat päästöttömiä ja niiden vaikutus näkyy esim. fossiilisten päästöjen vähenemisenä kuluttajamaissa.

Tämä asetelma on erityisen epäedullinen puuta vieville maille, kuten Suomelle ja Ruotsille, ja vääristää kuvaa metsätalouden todellisesta roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Tähän kaksi huomiota:

1) On tosiaan tietyllä tavalla vähän epäreilua, että "kisa" on hiilitaseissa, eikä varastoissa, koska Suomella on kyllä edelleen valtavat hiilivarastot, vaikka tase onkin hetken kehittynyt vähän huonommin. Toisaalta iso varasto tarkoittaa väistämättä myös sitä, että pienetkin prosentuaaliset muutokset voivat aiheuttaa todella isoa heittelyä absoluuttisissa taseissa. Vrt. 2000 euroa kuussa tienaavan palkka putoaa 5% vs. 200 000 euroa tienaavan palkka putoaa saman prosenttiluvun verran.

2) Tuo huomio fossiilisen ja bioenergian eri kohtelusta pitää sinänsä paikkansa, mutta koskee ainoastaan maiden välistä tuontia ja vientiä. Kyllä Suomen laskennassa huomioidaan pitkäaikaisten puutuotteiden hiilivarasto, mutta ainoastaan kotimaisten tuotteiden osalta. "Epäreiluus" tulee tosiaan siitä, että jos puu kaadetaan Suomessa, se lasketaan välittömäksi hiilipäästöksi Suomen inventaariossa, vaikka se tosiasiassa vietäisiin vaikka Ruotsiin ja päätyisi osaksi sata vuotta seisovaa hirsitaloa.

En jaksa uskoa, etteikö laskentaraamin laatijat olisi huomanneet tätä epäkohtaa, joten oma teoriani sille, miksi systeemi on tuollainen, on pessimistinen reaalipolitiikka. Jos fossiilisten kanssa siirryttäisiin tuotantoperusteiseen laskentaan nykyisen kulutuspohjaisen sijasta, se tarkoittaisi että esim. Saudi-Arabian päästöksi laskettaisiin kaiken sen tuottamaan öljyn päästöt sillä hetkellä kun se tuotetaan, riippumatta milloin ja missä päin planeettaa se tosiasiassa poltetaan. Tämä olisi tietysti siinä mielessä mahtava homma, että se loisi voimakkaat kannustimet tuottaa vähemmän öljyä, samaan tapaan kuin tuotantoperusteinen laskenta kannustaa vähentämään metsien hakkuita, ja tasoittaisi pelikentän sitten kaikkien loppukäyttäjien osalta.

Ongelma on lähinnä siinä, että Saudi-Arabiaa ja valtaosaa muista maailman öljyntuotantomaista ei kiinnosta paskaakaan ovatko heidän laskennalliset päästönsä x, 10x vai 10000x. Joten kulutuspohjainen laskenta on ainoa tapa, millä fossiilisen energian vähentämiselle saadaan minkäänlaisia kannustimia.

 

[Erkki_erikeepperi]

Liittyy löyhästi aiheeseen, mutta kuluttajat pakotetaan muovikassien käytöstä paperikasseihin, ja se sitten muka hyödyttää... mitä?

Tosiasiassa muovikassi on ainakin ilmastolle monisatakertaisesti vähemmän haitallinen kuin paperikassi, jonka valmistus kuluttaa runsaasti energiaa. Ja puuta. Paikallisen ympäristönsuojelun kannalta riippuu ihan siitä miten kassit hävitetään käytön jälkeen. Suomessa muovikassit hävitetään hyvin.

Kaupat nostivat muovikassin hinnan 50 senttiin, jotta niitä ei enää ostettaisi

Muovikassien käyttö väheni viime vuonna, S- ja K-ryhmä kertovat.

yle.fi

 

[ojisama]

Tosiasiassa muovikassi on ainakin ilmastolle monisatakertaisesti vähemmän haitallinen kuin paperikassi, jonka valmistus kuluttaa runsaasti energiaa. Ja puuta. Paikallisen ympäristönsuojelun kannalta riippuu ihan siitä miten kassit hävitetään käytön jälkeen. Suomessa muovikassit hävitetään hyvin.

Lähde monisatakertaiselle olisi kiva.

Muovipussit menee tässä taloudessa käytännössä roskikseen (polttoon?), paperikassit kartonkikierrätykseen.

 

[Erkki_erikeepperi]

Lähde monisatakertaiselle olisi kiva.

Muovipussit menee tässä taloudessa käytännössä roskikseen (polttoon?), paperikassit kartonkikierrätykseen.

Muistin väärin, 43-kertainen ero.

Sen sijaan kangaskassi on 7000 kertaa haitallisempi. Luomukangaskassi 20.000 kertaa.

Tuskin kukaan käyttää noita kasseja niin montaa kertaa... Kangaskassia pitäisi käyttää esim. joka toinen päivä 40 vuotta putkeen. Luomuversiota 100 vuotta. Jep jep. Koko elämän ajan ostetut muovikassit on siis ympäristölle parempi vaihtoehto kuin yksi kangaskassi...

Tutkimus: Muovipussi onkin kauppakasseista ympäristöystävällisin

Tanskan ympäristöviranomaisten tutkimus haastaa käsitystä muovipussista kauppakassien pahiksena.

www.iltalehti.fi

 

[ravallo]

Sen sijaan kangaskassi on 7000 kertaa haitallisempi. Luomukangaskassi 20.000 kertaa.

Tuosta räimeotsikosta kun vielä avaat että mitä tässä tarkoittaa "haitallisempi", ja bonustehtävänä se, millaisilla painoarvoilla ja miten tuo on laskettu eri haitallisuustavoista.

Esm. ilmastonmuutoksen kannalta paperikassi on tuon tutkimuksen mukaan heti parempi kuin muovikassi, kun molemmat uudelleenkäytetään roskapusseina. Mut sitten kun otetaan huomioon hakattujen mäntyjen loukatut tunteet tai jotain, niin tilanne sitten muuttuu jotenkin (no ok, rumasti sanottu, en yhtään epäile etteikö paperikassiin kulu enemmän resursseja ja siten tule enemmän haittoja, huomaahan sen jo massasta).

Puuvillan valmistus keskimäärin on hiton ympäristöepäystävällistä puuhaa, mutta vähän vaivaa tuollaisessa tutkimuksessa tuo että kerätään joku toistakymmentä erilaista ympäristöhaittaa, joilla ei ole mitään yhteistä mittaristoa, ja sitten niistä vedetään jollain harrison-stetson kertoimella painotukset josta saadaan joku vertailuluku ja vetävä "20 000krt haitallisempi" -otsikko.

Kassien kanssa tusaaminenhan on joka tapauksessa tyhjänpäiväistä näpertelyä paikoissa joissa jätehuolto toimii niin ettei muovikassit päädy johonkin delfiinien päähän, kauppakassissa on niin helvetin vähän matskua ettei sillä ole juuri mitään merkitystä. Vähän sama homma kuin muovipilleillä.

Tosin onhan se mukava nähdä, että nykyään aika moni tulee kauppaan jonkun repun tai putkikassin tai whatnot jonkun jälkipolville asti kestävän kantosysteemin kanssa, ja jää tuokin turha kertakäyttötuote kokonaan käyttämättä.

 

[ojisama]

Tuosta räimeotsikosta kun vielä avaat että mitä tässä tarkoittaa "haitallisempi", ja bonustehtävänä se, millaisilla painoarvoilla ja miten tuo on laskettu eri haitallisuustavoista.

Asiaa sivuten, oliko ne tanskalaiset muovikassit siis samanlaisia kuin suomalaiset kaupan muovikassit, vai sellaisia pieniä ohuita, missä ei sitä muoviakaan ole varmaan kymmenesosaakaan?

 

[10YG]

Asiaa sivuten, oliko ne tanskalaiset muovikassit siis samanlaisia kuin suomalaiset kaupan muovikassit, vai sellaisia pieniä ohuita, missä ei sitä muoviakaan ole varmaan kymmenesosaakaan?

Tuon tutkimuksen pääsee halutessaan lukemaan. Siinä on selvitetty asiaa kuvien kera.

Hesari kertoi tutkimuksesta näin:

Tanskan ympäristönsuojeluviranomaisen (Miljøstyrelsen) teettämässä, vuonna 2018 julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että tavallinen muovipussi oli kokonaisuudessaan kaikista ympäristöystävällisin valinta.

Tutkimuksessa verrattiin 14 eri ostoskassivaihtoehtoa: Kaupan muovipussia vastaavaa LDPE-kassia tavallisena, jäykkä- ja pehmeäkahvaisena versiona sekä kierrätysmuovista valmistettuna.
Lisäksi vertailussa oli vaatekauppojen jäykähköä ja rapisevaa muovipussia vastaava pussi, kaksi muovista kestokassia vastaavaa kassia, valkaistu ja valkaisematon paperikassi, polyesterinen kangaskassi, luomupuuvillakassi, puuvillakassi, kompostoituva pussi ja komposiittipussi.

Yhtä ja samaa luomupuuvillakassia pitäisi käyttää ruokaostosten kantamiseen vähintään 20 000 kertaa ja käyttää roskapussina tai poltattaa jätteidenkäsittelylaitoksella.
Vain silloin sen ympäristövaikutukset olisivat kokonaisuudessaan samat kuin tavallisella kaupan LDPE-muovikassilla, jolla kannetaan kerran ostokset kotiin ja jota käytetään sen jälkeen kerran roskapussina ennen kuin se poltetaan jätteidenkäsittelyssä.

Paperikassi voi tuntua ekologiselta vaihtoehdolta, mutta tanskalaistutkimuksen mukaan valkaisematonta paperikassia tulisi käyttää 43 kertaa, jotta päästäisiin LDPE-muovipussin ympäristövaikutuksiin.

 

[Erkki_erikeepperi]

Tuosta räimeotsikosta kun vielä avaat että mitä tässä tarkoittaa "haitallisempi", ja bonustehtävänä se, millaisilla painoarvoilla ja miten tuo on laskettu eri haitallisuustavoista.

Esm. ilmastonmuutoksen kannalta paperikassi on tuon tutkimuksen mukaan heti parempi kuin muovikassi, kun molemmat uudelleenkäytetään roskapusseina. Mut sitten kun otetaan huomioon hakattujen mäntyjen loukatut tunteet tai jotain, niin tilanne sitten muuttuu jotenkin (no ok, rumasti sanottu, en yhtään epäile etteikö paperikassiin kulu enemmän resursseja ja siten tule enemmän haittoja, huomaahan sen jo massasta).

Puuvillan valmistus keskimäärin on hiton ympäristöepäystävällistä puuhaa, mutta vähän vaivaa tuollaisessa tutkimuksessa tuo että kerätään joku toistakymmentä erilaista ympäristöhaittaa, joilla ei ole mitään yhteistä mittaristoa, ja sitten niistä vedetään jollain harrison-stetson kertoimella painotukset josta saadaan joku vertailuluku ja vetävä "20 000krt haitallisempi" -otsikko.

Kassien kanssa tusaaminenhan on joka tapauksessa tyhjänpäiväistä näpertelyä paikoissa joissa jätehuolto toimii niin ettei muovikassit päädy johonkin delfiinien päähän, kauppakassissa on niin helvetin vähän matskua ettei sillä ole juuri mitään merkitystä. Vähän sama homma kuin muovipilleillä.

Tosin onhan se mukava nähdä, että nykyään aika moni tulee kauppaan jonkun repun tai putkikassin tai whatnot jonkun jälkipolville asti kestävän kantosysteemin kanssa, ja jää tuokin turha kertakäyttötuote kokonaan käyttämättä.

Ihan sama millä kertoimilla painotetaan ja lasketaan, mutta joka tapauksessa muovikassin demonisointi on päivänselvästi tyhmää ja suorastaan haitallista.

Ja tosimaailmassa tällaisella mikromanageroinnilla ei joka tapauksessa ole paljon mitään merkitystä ympäristön kannalta. Muovia demonisoidaan koska niin kuuluu tehdä, se on trendikästä, eikä siksi että tiede välttämättä tukisi sellaista.

Itse käytän kaupassa käydessä roskapusseja. Ne on halpoja ja mahtuvat helposti mihin tahansa taskuun. Sen verran kestävät mitä tarvii.

 

[ravallo]

Asiaa sivuten, oliko ne tanskalaiset muovikassit siis samanlaisia kuin suomalaiset kaupan muovikassit, vai sellaisia pieniä ohuita, missä ei sitä muoviakaan ole varmaan kymmenesosaakaan?

Juu, samoja. Ne hedelmäpussit on PE-HD:ta (high density polyethen) ja noi kauppakassit mitä testissä oli on just noita perus k-kaupan muovipusseja, materiaali PE-LD (low density polyethen).

Ihan sama millä kertoimilla painotetaan ja lasketaan, mutta joka tapauksessa muovikassin demonisointi on päivänselvästi tyhmää ja suorastaan haitallista.

No just koitin vääntää rautalangasta että EI OLE ihan sama. Jos katsotaan vaikka hiilidioksidipäästöjä, niin paperikassi (joka kyllä kauppakassina on sitten ihan paska, en tajua miten jenkit pystyy elään niiden kanssa) on parempi kuin se muovikassi. Sitäpaitsi muovikassin "demonisoinnin" vuoksi nykyään kassalla useimmat eivät osta kaupasta minkäänlaista kassia, vaan käyttävät jotain mikä niillä olisi joka tapauksessa. Se on kaikkein ekologisinta.

 

[akse]

Eikös kauppakassit ole melkein aina nykyään kierrätysmuovista vieläpä.. lopulta teet siitä roskapussin.. ei varmaan kovin haitallista pitäs olla?

Ite kyllä käytän kestokasseja. Ja ne kestää vuosia. Käytännön syistä lähinnä, paljon kivempi kantaa isot ostokset niillä. Lisäksi mukana saattaa olla 1 paperikassikin mitä sitäkin käytän kymmeniä kertoja kunnes ehkä siihen tulee joku repeämä.

 

[vindicator rapeto]

WSJ: Trumpin hallinto pyrkii kumoamaan tieteellisen linjauksen päästöjen haitallisuudesta​

Wall Street journalin mukaan Trumpin hallinto jatkaa tihutöitään. Siitä voidaan olla ainakin varmoja että tämän pyrkimyksen taustalla on ihan vaan yksinkertaisesti raha ja öljy-yhtiöiden voitot.

Öljy-yhtiöthän ovat jo useasti jääneet kiinni tieteellisen tiedon vääristelystä, kyseessä vähän samantyylistä ceissiä kuin vaikkapa tupakka-yhtiöiden toiminnassa.

Jutussa kerrotaan lisäksi että oikeudenkäynnit tästä nimenomaisesta hallinnon pyrkimyksesta tulevat lähes varmuudella jatkumaan vuosia.

 

[draco76]

Eikös kauppakassit ole melkein aina nykyään kierrätysmuovista vieläpä.. lopulta teet siitä roskapussin.. ei varmaan kovin haitallista pitäs olla?

Ite kyllä käytän kestokasseja. Ja ne kestää vuosia. Käytännön syistä lähinnä, paljon kivempi kantaaeksi isot ostokset niillä. Lisäksi mukana saattaa olla 1 paperikassikin mitä sitäkin käytän kymmeniä kertoja kunnes ehkä siihen tulee joku repeämä.

Kestokassit ja reput käytössä täälläkin. Tosin nekin menee rikki ajan kuluessa. Viimeksi sain ilmaiseksi kierrätyskeskukselta niitä.

Muovi ja paperikassit ei oikein kestä omassa käytössä ja ovat muutenkin turhan pieniä.

 

[Sikatiiker]

Ylen uutisessa kerrotaan, että huippututkijoiden tuoreen raportin mukaan globaali ilmasto on menossa keikahdusta kohti. Tämän keikahduksen jälkeen ilmaston lämpenemistä on raportin mukaan yhä vaikeampi pysäyttää.

Uutisessa kerrotaan, että Golf-virran heikkeneminen kuivattaa Amazonin sademetsän ilmastoa ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on korkein kahteen miljoonaan vuoteen. Ilmeisesti aika vihreä ja trooppinen kausi edessä.

 

[pulatunnus]

Ylen uutisessa kerrotaan, että huippututkijoiden tuoreen raportin mukaan globaali ilmasto on menossa keikahdusta kohti. Tämän keikahduksen jälkeen ilmaston lämpenemistä on raportin mukaan yhä vaikeampi pysäyttää.

Uutisessa kerrotaan, että Golf-virran heikkeneminen kuivattaa Amazonin sademetsän ilmastoa ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on korkein kahteen miljoonaan vuoteen. Ilmeisesti aika vihreä ja trooppinen kausi edessä.

"Kuivattaa sademetsää" tuo kyllä mieleen ihan muuta kuin vehreä trooppinen kausi.

Mutta tuossa huomata se että siinä ei väitetty että keikahtaminen väistämättä tapahtuu, vaan viesti oli se että mennään kohti sitä pistettä, ei sitä ylitetäänkö se.

Golf-virran heikenneminen oli esimerkki mahdollisista keikahtamisista jos niin kävisi niin arvioivat sen vaikutusta Amzonin sademetsää kuivattavasti.


Sinänsä ei uusi uutinen että jos ilmastonmuutos etenee niin se alkaisi ruokkimaan entistä enemmän itseään, ja ihmisen keinot hillitä sitä romahtaisi. seurausten ennustaminen vaikeampaa.

 

[MOS6510]

Ylen uutisessa kerrotaan, että huippututkijoiden tuoreen raportin mukaan globaali ilmasto on menossa keikahdusta kohti. Tämän keikahduksen jälkeen ilmaston lämpenemistä on raportin mukaan yhä vaikeampi pysäyttää.

Uutisessa kerrotaan, että Golf-virran heikkeneminen kuivattaa Amazonin sademetsän ilmastoa ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on korkein kahteen miljoonaan vuoteen. Ilmeisesti aika vihreä ja trooppinen kausi edessä.

Tämä(kin) tutkimus on taas tuttua Potsdam-instituutin sontaa. Kyseisen lafkan tutkijat Stefan Rahmstorfin johdolla ovat yrittäneet todistella AMOCin romahdusta lukuisilla eri tavoilla - yleensä hyvin kyseenalaisin tieteellisin metodein. Yhtä lukuunottamatta kaikki tämänkertaisen paperin tekijöistä (6 henkilöä) ovat tehneet tieteellisiä julkaisuja aikaisemmin Stefan Rahmstorfin kanssa. Kaikki muutkin AMOCin romahtamista povaavat paperit linkittyvät jollakin tavoin tähän samaan Stefaniin.

Reaalimaailmassa AMOC ei ole hidastunut ja sen hidastumisesta tulevaisuudessakaan ei ole mitään merkkejä:

Critical ocean current has not declined in the last 60 years, AMOC study finds

Earth, being 71% covered in water, is influenced by the ocean and its movements. In the Atlantic Ocean, a system of connected currents, called the Atlantic Meridional Overturning Circulation (AMOC), moves water throughout the world's oceans powered by a combination of winds and ocean density. It...

phys.org

Tämänkertainen paperi ei muuten edes yritä käyttää makean veden syöttöä AMOCiin romahduksen suorana syynä vaan se rekonstruoi AMOC:ia ilma–meri-lämpövuon (air–sea heat flux) avulla, ja he sanovat eksplisiittisesti, että makeavesivuota ei käytetä rekonstruktiossa mm. P–E-epävarmuuksien ja muuttujien korrelaation vuoksi. Paperissa kuitenkin viitataan sellaisiin lähteisiin, joissa näin tehdään ja niissä makeavesivuon pitäisi olla 4-36-kertainen nykyiseen, jotta "tipping point" saavutettaisiin. Nykyisenä käytetään tässä lukua 266 Gt/vuosi, joka on itseasiassa yläkantiin. Grönlannin sulaminen on viime vuosina ollut paremminkin hidastumassa kuin nopeutumassa. Esim. vuonna 2024 tuo Grönlannin jäätiköistä tapahtunut sulamisen aiheuttama kokonaismassabalanssin muutos oli vain -55 ± 35 Gt (lähde: NASA).

 

[Sikatiiker]

"Kuivattaa sademetsää" tuo kyllä mieleen ihan muuta kuin vehreä trooppinen kausi.

Sitä minäkin, mutta jos lämpötila ja hiilidioksiditasot kohoaa niin sehän ruokkii kasvustoa, eikö totta? Ymmärtääkseni matelijat "hallitsivat" aikakaudella jolloin maapallo oli suuremmalta osin trooppinen kuin nyt.

Mutta tuossa huomata se että siinä ei väitetty että keikahtaminen väistämättä tapahtuu, vaan viesti oli se että mennään kohti sitä pistettä, ei sitä ylitetäänkö se.

Joo, Yle sanoi otsikossaan että mennään sitä kohti ja sanoo raportin mukaan olevan yhä todennäköisempää.

Tämä(kin) tutkimus on taas tuttua Potsdam-instituutin sontaa. Kyseisen lafkan tutkijat Stefan Rahmstorfin johdolla ovat yrittäneet todistella AMOCin romahdusta lukuisilla eri tavoilla - yleensä hyvin kyseenalaisin tieteellisin metodein. Yhtä lukuunottamatta kaikki tämänkertaisen paperin tekijöistä (6 henkilöä) ovat tehneet tieteellisiä julkaisuja aikaisemmin Stefan Rahmstorfin kanssa. Kaikki muutkin AMOCin romahtamista povaavat paperit linkittyvät jollakin tavoin tähän samaan Stefaniin.

Reaalimaailmassa AMOC ei ole hidastunut ja sen hidastumisesta tulevaisuudessakaan ei ole mitään merkkejä:

Critical ocean current has not declined in the last 60 years, AMOC study finds

Earth, being 71% covered in water, is influenced by the ocean and its movements. In the Atlantic Ocean, a system of connected currents, called the Atlantic Meridional Overturning Circulation (AMOC), moves water throughout the world's oceans powered by a combination of winds and ocean density. It...

phys.org

Ihan mielenkiintoinen nosto. Pitää vähän syventyä näihin lähemmin, kun minulla ei ole minkään sortin kompetenssia arvioida mikä noista instituuteista suoltaa sontaa ja mikä ei.

 

[pulatunnus]

Sitä minäkin, mutta jos lämpötila ja hiilidioksiditasot kohoaa niin sehän ruokkii kasvustoa, eikö totta? Ymmärtääkseni matelijat "hallitsivat" aikakaudella jolloin maapallo oli suuremmalta osin trooppinen kuin nyt.

Ehkä se tapahtuu jossain muualla, yksi perus tarinan ilmastonmuutoksen ongelmallisista seurauksista on se että alueellisesta ilmastomuutokset voi olla rajuja, jossain kuivuu, toisaalla "kastuu". Maalikkona voisi kuvitella että kuivuminen voi näkyä vähän nopeammin kuin "kastuminen" Sulaminen jyrkemmin kuin jäätyminen.

No jos kuvitellaan jonkin golf virran kaltaisen "kääntyminen" niin no kääntyykö se miten hetkessä. vaan enemmänkin se muutos, vaikka ns suuntaa pysyy.

 

[Sikatiiker]

Ehkä se tapahtuu jossain muualla, yksi perus tarinan ilmastonmuutoksen ongelmallisista seurauksista on se että alueellisesta ilmastomuutokset voi olla rajuja, jossain kuivuu, toisaalla "kastuu". Maalikkona voisi kuvitella että kuivuminen voi näkyä vähän nopeammin kuin "kastuminen" Sulaminen jyrkemmin kuin jäätyminen.

No jos kuvitellaan jonkin golf virran kaltaisen "kääntyminen" niin no kääntyykö se miten hetkessä. vaan enemmänkin se muutos, vaikka ns suuntaa pysyy.

Niin juu, kuvittelisin kans että se vehreytyminen siis tapahtuisi globaalissa mittakaavassa, Amazonissa voi olla paikallinen ilmiö eri.

Muistaakseni peruskoulusta asti on jotkut opettajat puhuneet kuinka Golf-virta jossain vaiheessa tyrehtyy romahduksenomaisesti. Luulen kans että se muutos on hyvin hidas ihan kuten muukin ilmastonmuutos esim. 1°C lämpeneminen /200 vuotta vai mitä se lämpenemistahti on.

 

[vindicator rapeto]

Ylen uutisessa kerrotaan, että huippututkijoiden tuoreen raportin mukaan globaali ilmasto on menossa keikahdusta kohti. Tämän keikahduksen jälkeen ilmaston lämpenemistä on raportin mukaan yhä vaikeampi pysäyttää.

Uutisessa kerrotaan, että Golf-virran heikkeneminen kuivattaa Amazonin sademetsän ilmastoa ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on korkein kahteen miljoonaan vuoteen. Ilmeisesti aika vihreä ja trooppinen kausi edessä.

Keikahduspisteitä on vain melkoisen useita, nyt käynnissä olevat prosessit globaalin lämpötilan suhteen ovat kieltämättä mielenkiintoinen reaaliaikainen tieteellinen koe. Planeetan mittakaavassa, ja potentiaalisesti kalliilla ja ikävillä seurauksilla.

AMOC on vain yksi mainituista, muita keikahduspisteitä on Grölannin jäätikön sulamisen kynnys joka tämäkin on jo ilmiselvästi käynnistynyt. Toisena sitten Antarktiksen tai osien siitä sulaminen, sielläkin on jo ilmiselvää epävakautta ja huonoja suuntauksia menossa. Kolmantena vaikkapa koralliriuttojen laajat tuhoutumiset tai Amazonin sademetsän kuivuminen, eikä siperian/Kanadan permafrost- alueden sulaminenkaan ole enää pelkkää sci-fiä.

Tuossa vain muutamat suoraan ilmastoon vaikuttavat asiat. Päälle sitten vielä luonnon ekosysteemeihin liittyvät keikahduspisteet, meillä on melkoinen perässä pysyttely.

Lämpeneminen ilmastossa vaikuttaa sitten eri tavoin siksikin että jokainen asteen lisäys ilmakehän lämpötilassa tuo lisää sen kykyä sitoa vettä seitsämän prosenttia (tiede 14/25). Tämä osaltaan lisää myös vähän yllättän äärimmäistä kuivuuttakin. Ilmakehästä on muuttumassa valtava pesusieni kosteuden sitomisen suhteen.

Tämä(kin) tutkimus on taas tuttua Potsdam-instituutin sontaa. Kyseisen lafkan tutkijat Stefan Rahmstorfin johdolla ovat yrittäneet todistella AMOCin romahdusta lukuisilla eri tavoilla - yleensä hyvin kyseenalaisin tieteellisin metodein. Yhtä lukuunottamatta kaikki tämänkertaisen paperin tekijöistä (6 henkilöä) ovat tehneet tieteellisiä julkaisuja aikaisemmin Stefan Rahmstorfin kanssa. Kaikki muutkin AMOCin romahtamista povaavat paperit linkittyvät jollakin tavoin tähän samaan Stefaniin.

Reaalimaailmassa AMOC ei ole hidastunut ja sen hidastumisesta tulevaisuudessakaan ei ole mitään merkkejä:

Critical ocean current has not declined in the last 60 years, AMOC study finds

Earth, being 71% covered in water, is influenced by the ocean and its movements. In the Atlantic Ocean, a system of connected currents, called the Atlantic Meridional Overturning Circulation (AMOC), moves water throughout the world's oceans powered by a combination of winds and ocean density. It...

phys.org

Tämänkertainen paperi ei muuten edes yritä käyttää makean veden syöttöä AMOCiin romahduksen suorana syynä vaan se rekonstruoi AMOC:ia ilma–meri-lämpövuon (air–sea heat flux) avulla, ja he sanovat eksplisiittisesti, että makeavesivuota ei käytetä rekonstruktiossa mm. P–E-epävarmuuksien ja muuttujien korrelaation vuoksi. Paperissa kuitenkin viitataan sellaisiin lähteisiin, joissa näin tehdään ja niissä makeavesivuon pitäisi olla 4-36-kertainen nykyiseen, jotta "tipping point" saavutettaisiin. Nykyisenä käytetään tässä lukua 266 Gt/vuosi, joka on itseasiassa yläkantiin. Grönlannin sulaminen on viime vuosina ollut paremminkin hidastumassa kuin nopeutumassa. Esim. vuonna 2024 tuo Grönlannin jäätiköistä tapahtunut sulamisen aiheuttama kokonaismassabalanssin muutos oli vain -55 ± 35 Gt (lähde: NASA).

Tutkimus ei ole ristiriidassa aikaisempien tutkimusten kanssa, eikä osoita että joku toinen olisi ns. väärässä. Tutkimus vain kertoo sen että AMOCia ei voida mitata suoraan pitkältä ajalta, ja kun hetken miettii ymmärtää miksi näin. Mutta tapoja mitata AMOCin voimakkuutta jo historiallisilta ajoilta on olemassa, ja näinhän on jo tehtykin.

 

[Sikatiiker]

Keikahduspisteitä on vain melkoisen useita, nyt käynnissä olevat prosessit globaalin lämpötilan suhteen ovat kieltämättä mielenkiintoinen reaaliaikainen tieteellinen koe. Planeetan mittakaavassa, ja potentiaalisesti kalliilla ja ikävillä seurauksilla.

AMOC on vain yksi mainituista, muita keikahduspisteitä on Grölannin jäätikön sulamisen kynnys joka tämäkin on jo ilmiselvästi käynnistynyt. Toisena sitten Antarktiksen tai osien siitä sulaminen, sielläkin on jo ilmiselvää epävakautta ja huonoja suuntauksia menossa. Kolmantena vaikkapa koralliriuttojen laajat tuhoutumiset tai Amazonin sademetsän kuivuminen, eikä siperian/Kanadan permafrost- alueden sulaminenkaan ole enää pelkkää sci-fiä.

Tuossa vain muutamat suoraan ilmastoon vaikuttavat asiat, joihin jokaiseen vaikuttaa sitten eri tavoin laajemmat ilmaston lämpenemisestä aiheutuvat ongelmat, kuten vaikkapa se että jokainen asteen lisäys ilmakehän lämpötilassa tuo lisää sen kykyä sitoa vettä seitsämän prosenttia (tiede 14/25). Tämä osaltaan lisää myös vähän yllättän äärimmäistä kuivuuttakin.

Totta joo, kaikki vaikuttaa vähän kaikkialle ihan varmasti muutoksessa. Ei ihan suoraan ilmastoon liittyvä, mutta jokin aika sitten todettiin ihmisen pumpanneen myös niin paljon vettä maan alta, että se vaikuttaa maapallon pyörimisliikkeeseen sekä magneettisen pohjoisnavan sijaintiin - ellen väärin muista.

Sitten taas nuo magneettiset navat jonkin tutkimuksen mukaan olisivat tällä hetkellä siirtymässä vaihtaen jollain aikavälillä paikkaa. Tulee varmasti sekin vaikuttamaan ilmastoon globaalisti.

 

[KiLLPaTRiCK]

Ei vaikuta siltä, että ihmisiä ilmastonmuutos paljon kiinnostaa tai pelottaa:

Maailman turismi ennätyslukemissa – Aasia ei toipunut, USA menettää suosiotaan

Eksoottiset matkakohteet erityisesti Afrikassa ja Aasiassa ovat nostaneet suosiotaan. Ylivoimaisesti eniten matkaillaan kuitenkin edelleen Euroopan alueella.

yle.fi

 

[taski]

No ei minun tuttavapiirissäni onneksi ainakaan ole yhtään ainoata ilmastohoopottajaa.
Veikkaan että tiettyjen "piirien" ulkopuolella ei muutenkaan tästä kauheasti stressata.

 

[KiLLPaTRiCK]

No ei minun tuttavapiirissäni onneksi ainakaan ole yhtään ainoata ilmastohoopottajaa.
Veikkaan että tiettyjen "piirien" ulkopuolella ei muutenkaan tästä kauheasti stressata.

No tuntuu, että esim YLE ajaa koko ajan tätä asiaa ja puollustaa Elokapinaa minkä kerkiää.

 

[vindicator rapeto]

No tuntuu, että esim YLE ajaa koko ajan tätä asiaa ja puollustaa Elokapinaa minkä kerkiää.

Tuosta voipi lukea suuren maailman uutiskeräimestä, siellä uutisia aiheesta "climate crisis"- osion alla.

Climate Change News | Latest News - NewsNow

Latest news on climate change, on which the science is clear: our climate is now changing rapidly, driven by human activities.

www.newsnow.co.uk

 

[KiLLPaTRiCK]

Tuosta voipi lukea suuren maailman uutiskeräimestä, siellä uutisia aiheesta "climate crisis"- osion alla.

Climate Change News | Latest News - NewsNow

Latest news on climate change, on which the science is clear: our climate is now changing rapidly, driven by human activities.

www.newsnow.co.uk

Miksi minua kiinnostaisi lukea aiheesta, jonka näen typeränä öhötyksenä?

 

[taski]

Tämä ilmastoahdistus on muutenkin erikoinen ilmiö. Media sitä tuuttaa joka paikasta ja ilmeisesti ihan nuorimmat ikäluokat on kovasti tästä ahdistuneet. Kuitenkin sitten oman tuttavapiirin 30-70vuotiaista en tunne yhtäkään joka olisi millään tapaa ahdistunut tai oikeastaan edes kiinnostunut ilmastonmuutoksesta. Täytyykin seuraavissa illanistujaisissa pyytää tuttuja kysymään omilta tutuiltaan, että löytyykö tällaisia ihmisiä ylipäätään vai onko tämäkin joku keksitty juttu jota nyt ajetaan kuin käärmettä pyssyyn.

 

[ojisama]

Voisit perustella että miksi minun hedonistina ja omaan napaan tuijottajana tulisi olla tipan vertaa kiinnostunut siitä mitä maapallolla tapahtuu 200v päästä.

Juuri niin, aivan täysin filosofinen kysymys sillä kumpaakaan meistä ei täällä enää silloin ole.Kun olet kuollut, niin ei jälkipolvien touhut kiinnosta tipan vertaa.

No ei minun tuttavapiirissäni onneksi ainakaan ole yhtään ainoata ilmastohoopottajaa.
Veikkaan että tiettyjen "piirien" ulkopuolella ei muutenkaan tästä kauheasti stressata.

No mikä lasketaan ilmastohoopottajaksi. Kyllä mä toivon, että erityisesti mun lapsella on vielä aikuisena siedettävät olot, eikä haittaisi, että muillakin olisi. Ihan tarpeeksi suurvaltajännitteitä muutenkin jo vaikka maametalleista. Ehkä mun teot jää vähän pieniksi, ja ehkä ilmastonmuutosta ei tapahdu joka muutenkaan (tietämäni perusteella epätodennäköinen skenaario) tai mun teot ei vaikuta siihen paskaakaan, mutta en ainakaan ole siinä joukossa, joka erityisesti tekee parhaansa maailman paskomiseksi. Ja olisihan se toki varmaan ikävä juttu jos ympäristö pysyisi paremmassa kunnossa ja monimuotoisempana turhaan. Eh.

Hoopottajista vielä. Jollakin tuttavapiirissä ei ole edes autoa. Tosin en toki varmuudella voi tietää johtuuko ympäristöä suojeleva käytös hoopottamisesta vai ei, mutta arvelen, että kyse on periaatteellinen. Ilmeisesti pitäisi tämän jotenkin olla ikävä juttu, en ymmärrä.

Miksi minua kiinnostaisi lukea aiheesta, jonka näen typeränä öhötyksenä?

Ketjun aihe. Jos tarkoitus vain öyhöttää ilmastonmuutoksesta, niin ehkä kannattaa vaan lukita mielipide muistiin ja peilata parinkymmenen vuoden päästä silloiseen tilanteeseen. Ja miksipä tosiaan haluaisit lukea aiheesta jonka näet typeränä öyhötyksenä. Voisi mennä hyvä Dunning Kruger efekti pilalle.