Ilmastonmuutos

[MOS6510]

Jos oletetaan että AMOC häiriintyy ja Golf- virta lakkaa tuomasta meille skandeihin lämmintä, puhutaan kuitenkin 100-200 vuoden kuluttua tapahtuvista asioista. Merimiesunioni voisi rauhoittua tiedolla että vielä 2050 ei tule tapahtumaan mitään kovinkaan voimakasta, joskus 2150 ehkä, mutta omana veikkauksena ei okein vielä silloinkaan. Mutta vuonna 2300? No sanotaan vain, että onneksi en ole tuolloin elossa.

Oma arvaus perustuu lukuisiin luettuihin tutkimuksiin, jotka perustuvat lähinnä mallinnuksiin, eli yllätyksetkin ovat mahdollisia.

Yksilön tasollakaan ei kylmeneminen toistaiseksi siis ole sellainen hätä ja paniikki, enemmänkin oikeastaan varautuu siihen että tönö kestää myrskyä ja vaakasadetta, joka aiheuttaa ikäviä ongelmia vähän riippuen talosta. Ruokaa toistaiseksi saadaan myös reilusti, mutta ruokahuolto tulee olemaan suomessakin uhattuna jonkinlaisen ajan kuluttua.

Jos yhtään lukee noita "AMOC romahtaa"-papereita, niin niiden skenaariot ovat suorastaan harhaisia. Eräskin olisi vaatinut AMOCin romahtamiseen Grönlannin sulamisen useampaan kertaan. Ei - Grönlannin pieni sulaminen ei mitään AMOCia romauta ja tilannetta ei muuta näiden harhaisten tutkimusten nostaminen julkisuuteen säännöllisin väliajoin.

 

[Gespard]

Ei - Grönlannin pieni sulaminen ei mitään AMOCia romauta

Lähteenä sinä?
Yhtä uskottavaa kuin se skenaario että golfvirta pysähtyy kokonaan 10 vuoden sisällä.

 

[draco76]

Kätevä syy vaatia uusia jäänmurtajia Suomeen. Eihän tässä mitään muuta syytä ole kuin turvata oman alan työpaikkoja.

Sinänsä tärkeämpää olisi varautua ilmaston viilenemiseen - ei lämpenemiseen (ihan ilman AMOCinkin romahtamista). Lämpenemisestä on paljon vähemmän haittaa Suomelle kuin viilentymisestä. Noin esimerkkinä tämä tammikuu: meillä on hieman viileämpi tammikuu ja Suomen sähköjärjestelmä on yhden ydinvoimalan vikaantumisen päässä kiertävistä sähkökatkoista.

Sään ääri-ilmiöihin tulee varautua ja ylipäätään muutoksiin. Ei ole kysymys pelkästä lämpötilasta, vaan myös kosteuskuormasta. On oletettavaa, että rakennusten kosteuskuorma kasvaa.

Viilentymistä ei olla vielä havaittu, silti sähköjärjestelmä kovilla. Se viestii muista ongelmista, kuin ilmastonmuutoksesta.

 

[Gespard]

Viilentymistä ei olla vielä havaittu, silti sähköjärjestelmä kovilla. Se viestii muista ongelmista, kuin ilmastonmuutoksesta.

Tulee se kummelit sketsiohjelma mieleen kun lukee tätä ajatusvirtaa ja ideoita täällä.

 

[vindicator rapeto]

Oikeus on määrännyt Alankomaat toimiin ilmaston lämpenemisen takia: Bonaire kuuluu Alankomaihin siirtomaahistoriansa takia, ja vaikka sijaitseekin Karibianmerellä oikeus katsoi Alankomaiden olevan osaltaan syyllisiä pikkusaaren ilmastokärsimyksille.

Bonairen saarella on sietämättömän kuuma – tuomioistuin pakotti Alankomaat toimiin

Tuomioistuimen mukaan Alankomaiden ilmastosuunnitelmat eivät ota riittävästi huomioon Karibianmeren saaren tilannetta. Jutusta voi tulla ennakkotapaus.

yle.fi

Oikeusoppineet ovat arvioineet Reutersille, että tapaus on yksi ensimmäisistä, joissa kansallisella tasolla testataan ja sovelletaan kansainvälisiä ilmastovelvoitteita. Juttu voi luoda ennakkotapauksen vastaaville oikeusjutuille muualla.
Kansainvälinen tuomioistuin ICJ linjasi vuonna 2025, että ilmastovelvoitteiden rikkominen on vastoin kansainvälistä oikeutta, ja haitoista kärsivät maat voivat hakea korvauksia.

 

[taski]

On kyllä melko paksua tuubaa. Mitäs sitten kun todetaan että "emme osallistu". Väkivalloinko niitä aletaan penäämään?

 

[Spotty]

On kyllä melko paksua tuubaa. Mitäs sitten kun todetaan että "emme osallistu". Väkivalloinko niitä aletaan penäämään?

Menetellään varmaan kuten oikeudessa lopulta päätetään, kuten oikeusvaltiossa tupataan tehdä.

 

[vindicator rapeto]

Menetellään varmaan kuten oikeudessa lopulta päätetään, kuten oikeusvaltiossa tupataan tehdä.

Näin kyllä.
Toisaalta näen tässä huonoakin ja pidän tuomiota osin anti-demokraattisena, josta en välttämättä pidä niin hirveän paljon.
Tuomio nimittäin hämärtää lainsäädännöllisen tahon ja tuomiovallan rajoja, jos ihan oikeasti - kuten näyttää - valtion on aloitettava toimet oikeuden määräyksen perusteella.

Kuitenkin millä tahansa valtiolla on aina olemassa sekin vaihtoehto että pyyhkii takamusta säädöksillä ja sopimuksilla, lopulta jopa laki nähdään vain hidasteena. Enkä kyllä pidä yhtään tuostakaan vaihtoehdosta.

Se on totta että ilmastopositiivisia toimia tulee tehdä, mutta liian tiukat aikataulut näissä sysäävät populismiin taipuvaiset kansanrivit äänestämään jotain ihan täyshörhöä.

 

[draco76]

On kyllä melko paksua tuubaa. Mitäs sitten kun todetaan että "emme osallistu". Väkivalloinko niitä aletaan penäämään?

Samoin kuten muuten kansainvälusen oikruden rikkomisessa. Ei niissä käytetä väkivaltaa kuin pahimmissa tapauksissa. Pakotteet olisi ehkä pahinta.

 

[Coppis667]

Oikeus on määrännyt Alankomaat toimiin ilmaston lämpenemisen takia: Bonaire kuuluu Alankomaihin siirtomaahistoriansa takia, ja vaikka sijaitseekin Karibianmerellä oikeus katsoi Alankomaiden olevan osaltaan syyllisiä pikkusaaren ilmastokärsimyksille.

Bonairen saarella on sietämättömän kuuma – tuomioistuin pakotti Alankomaat toimiin

Tuomioistuimen mukaan Alankomaiden ilmastosuunnitelmat eivät ota riittävästi huomioon Karibianmeren saaren tilannetta. Jutusta voi tulla ennakkotapaus.

yle.fi

Voisiko suomalaiset hakea korvauksia Suomen valtiolta, kun täällä on talvisin liian kylmä?
Ihan älytöntä pelleilyä taas, miten hemmetissä Alankomaat voi vaikuttaa mihinkään sääolosuhteisiin maapallolla?
Riittääkö, jos Alankomaat maksaa riittävästi "ilmastomaksuja" niin sääolosuhteet muuttuu paremmiksi?

 

[Spotty]

Voisiko suomalaiset hakea korvauksia Suomen valtiolta, kun täällä on talvisin liian kylmä?
Ihan älytöntä pelleilyä taas, miten hemmetissä Alankomaat voi vaikuttaa mihinkään sääolosuhteisiin maapallolla?
Riittääkö, jos Alankomaat maksaa riittävästi "ilmastomaksuja" niin sääolosuhteet muuttuu paremmiksi?

Missä tuossa uutisessa lukee, että Alankomaiden pitäisi vaikuttaa sääolosuhteisiin tai maksaa ilmastomaksuja?

Uutisessa sanotaan:
"Sen mukaan hallitus ei ole ryhtynyt ”oikea-aikaisiin ja asianmukaisiin” toimenpiteisiin suojellakseen saaren asukkaita ilmastonmuutokselta. [...] ilmastonmuutos on tehnyt saaresta sietämättömän kuuman ja kuivan, mikä on vaikuttanut niin viljelyksiin kuin saarelaisten terveyteen."

Jos Alankomaat on vaikka säätänyt lain, joka velvoittaa maata vähentämään päästöjä x-prosenttia vuosittain tai lain, jonka mukaan asukkaiden ruuansaanti tulee taata, ja sitten jättänyt lakeja noudattamatta, mitä epäselvää siinä on?

 

[Coppis667]

Missä tuossa uutisessa lukee, että Alankomaiden pitäisi vaikuttaa sääolosuhteisiin tai maksaa ilmastomaksuja?

Uutisessa sanotaan:
"Sen mukaan hallitus ei ole ryhtynyt ”oikea-aikaisiin ja asianmukaisiin” toimenpiteisiin suojellakseen saaren asukkaita ilmastonmuutokselta. [...] ilmastonmuutos on tehnyt saaresta sietämättömän kuuman ja kuivan, mikä on vaikuttanut niin viljelyksiin kuin saarelaisten terveyteen."

Jos Alankomaat on vaikka säätänyt lain, joka velvoittaa maata vähentämään päästöjä x-prosenttia vuosittain tai lain, jonka mukaan asukkaiden ruuansaanti tulee taata, ja sitten jättänyt lakeja noudattamatta, mitä epäselvää siinä on?

No onko Alankomaat määrännyt itselleen tuollaiset lait?
Tuossa uutisessa asias on ainakin niin ympäripyöreästi uutisoitu. Saarella on liian kuuma -> Alankomaan vika.

 

[Spotty]

No onko Alankomaat määrännyt itselleen tuollaiset lait?
Tuossa uutisessa asias on ainakin niin ympäripyöreästi uutisoitu. Saarella on liian kuuma -> Alankomaan vika.

Dutch government is ordered to protect residents on Caribbean island of Bonaire from climate change

A court has ordered the Dutch government to draw up a plan to protect residents of the Caribbean island of Bonaire from the devastating effects of climate change.

apnews.com

Uutisen mukaan Alankomaat on liittynyt Pariisin ilmastosopimukseen, joka velvoittaa asettamaan maalle päästövähennystavoitteet. Nyt oikeus totesi, että näitä tavoitteita ei ole kirjattu lakiin, eivätkä nykyiset epäviralliset tavoitteet sisällä päästölähteitä meri- ja ilmaliikenteestä. Myös osoitettiin, että epävirallisen vuodelle 2030 asetetun päästövähennystavoitteen toteutuminen on erittäin epätodennäköistä.

https://www.cbc.ca/news/science/bonaire-climate-change-hague-9.7064791

Tässä tarkennetaan Ylen lyhyesti mainitsemaa asiaa, eli oikeus antoi 18 kuukautta aikaa kirjata sitovat päästövähennystavoitteet lakiin, kuten ne kansainväliset sopimukset (joihin Alankomaat on liittynyt) velvoittavat.

 

[Coppis667]

Dutch government is ordered to protect residents on Caribbean island of Bonaire from climate change

A court has ordered the Dutch government to draw up a plan to protect residents of the Caribbean island of Bonaire from the devastating effects of climate change.

apnews.com

Uutisen mukaan Alankomaat on liittynyt Pariisin ilmastosopimukseen, joka velvoittaa asettamaan maalle päästövähennystavoitteet. Nyt oikeus totesi, että näitä tavoitteita ei ole kirjattu lakiin, eivätkä nykyiset epäviralliset tavoitteet sisällä päästölähteitä meri- ja ilmaliikenteestä. Myös osoitettiin, että epävirallisen vuodelle 2030 asetetun päästövähennystavoitteen toteutuminen on erittäin epätodennäköistä.

https://www.cbc.ca/news/science/bonaire-climate-change-hague-9.7064791

Tässä tarkennetaan Ylen lyhyesti mainitsemaa asiaa, eli oikeus antoi 18 kuukautta aikaa kirjata sitovat päästövähennystavoitteet lakiin, kuten ne kansainväliset sopimukset (joihin Alankomaat on liittynyt) velvoittavat.

Kiitos lisäselvityksestä.
Toimiikohan tuossa se, että Alankomaat vaan irtautuu sopimuksesta?
Tai sitten tekevät suunnitelmat ja sopivilla itse keksimillään laskelmilla osoittavat myöhemmin kuinka tavoitteisiin päästiin tai sitten hyvät syyt ettei niihin päästy.

 

[MOS6510]

Dutch government is ordered to protect residents on Caribbean island of Bonaire from climate change

A court has ordered the Dutch government to draw up a plan to protect residents of the Caribbean island of Bonaire from the devastating effects of climate change.

apnews.com

Uutisen mukaan Alankomaat on liittynyt Pariisin ilmastosopimukseen, joka velvoittaa asettamaan maalle päästövähennystavoitteet. Nyt oikeus totesi, että näitä tavoitteita ei ole kirjattu lakiin, eivätkä nykyiset epäviralliset tavoitteet sisällä päästölähteitä meri- ja ilmaliikenteestä. Myös osoitettiin, että epävirallisen vuodelle 2030 asetetun päästövähennystavoitteen toteutuminen on erittäin epätodennäköistä.

Maa kerrallaan tulee irtautumaan noista pääästövähennystavoitteista, sillä ne ovat täysin irti todellisuudesta ja mahdottomia saavuttaa. Ja muutenkin muutaman länsimaan tavoitteet ovat aivan merkityksettömiä suuressa kokonaisuudessa, jossa etenkin Aasian maat nostavat päästöjä joka vuosi moninkertaisesti näiden länsimaiden päästövähennyksiin nähden. Ja nuo maat eivät talouttaan uhraa kaikenlaisten ilmastosopimusten vuoksi.

 

[Spotty]

Maa kerrallaan tulee irtautumaan noista pääästövähennystavoitteista, sillä ne ovat täysin irti todellisuudesta ja mahdottomia saavuttaa. Ja muutenkin muutaman länsimaan tavoitteet ovat aivan merkityksettömiä suuressa kokonaisuudessa, jossa etenkin Aasian maat nostavat päästöjä joka vuosi moninkertaisesti näiden länsimaiden päästövähennyksiin nähden. Ja nuo maat eivät talouttaan uhraa kaikenlaisten ilmastosopimusten vuoksi.

Mitkä niistä ovat mahdottomia saavuttaa ja miksi ne ovat irrallaan todellisuudesta, olisiko antaa esimerkkejä? Ja omituisesti länsimaiden päästöt ovat merkityksettömiä, mutta Aasian maiden ei? Emmekö jaakaan samaa ilmastoa?

Vai onko viestisi vain tyypillistä sormien osoittelua ilman sen kummempaa sisältöä. "Ei me, vaan ne muut." Jotain löpinää taloudenkin uhraamisesta, kun tiedämme, että uusiutuva energiantuotanto lisääntyy jo puhtaasti markkinavetoisesti.

Analysis: China’s CO2 emissions have now been flat or falling for 18 months - Carbon Brief

China’s carbon dioxide (CO2) emissions were unchanged from a year earlier in the third quarter of 2025, extending a flat or falling trend that started in March 2024.

www.carbonbrief.org

 

[ravallo]

Maa kerrallaan tulee irtautumaan noista pääästövähennystavoitteista, sillä ne ovat täysin irti todellisuudesta ja mahdottomia saavuttaa. Ja muutenkin muutaman länsimaan tavoitteet ovat aivan merkityksettömiä suuressa kokonaisuudessa, jossa etenkin Aasian maat nostavat päästöjä joka vuosi moninkertaisesti näiden länsimaiden päästövähennyksiin nähden. Ja nuo maat eivät talouttaan uhraa kaikenlaisten ilmastosopimusten vuoksi.

Veditkö tuon ihan stetsonista?

Ainoa iso alue jonka CO2 -päästöt ovat yhä reippaassa kasvussa on Intia. Edes Trumpin "Drill Baby Drill" -USA ei enää kasvata päästöjään merkittävästi (Trump teki pienen kuprun hyvään laskutrendiin). Eikä Intia varmaan halua tuossa leikissä jäädä pidemmän päälle jalkoihin, eiköhän sielläkin tuulimyllyä ja aurinkopaneelia pistellä aika reippaaseen tahtiin tulevaisuudessa.

 

[Coppis667]

Mitkä niistä ovat mahdottomia saavuttaa ja miksi ne ovat irrallaan todellisuudesta, olisiko antaa esimerkkejä? Ja omituisesti länsimaiden päästöt ovat merkityksettömiä, mutta Aasian maiden ei? Emmekö jaakaan samaa ilmastoa?

Vai onko viestisi vain tyypillistä sormien osoittelua ilman sen kummempaa sisältöä. "Ei me, vaan ne muut." Jotain löpinää taloudenkin uhraamisesta, kun tiedämme, että uusiutuva energiantuotanto lisääntyy jo puhtaasti markkinavetoisesti.

Analysis: China’s CO2 emissions have now been flat or falling for 18 months - Carbon Brief

China’s carbon dioxide (CO2) emissions were unchanged from a year earlier in the third quarter of 2025, extending a flat or falling trend that started in March 2024.

www.carbonbrief.org

Tutkiiko eri maiden päästöjä joku kansainvälinen puolueeton komitea vai luotetaanko noissa laskennoissa pelkästään maiden omiin laskelmiin?
Vähän niinkuin nyt pinnalla oleva keskustelu suomen metsien olevan päästöjä muodostavia metsiä, kun muualla ne ovat päästöjä sitovia metsiä.

 

[BongisKhan]

Tutkiiko eri maiden päästöjä joku kansainvälinen puolueeton komitea vai luotetaanko noissa laskennoissa pelkästään maiden omiin laskelmiin?

YK:lle tehtävän kasvihuonekaasutaseraportoinnin perusominaisuuksia on, että eri maiden tutkijat tarkastavat ristiin toistensa laskelmia joka vuosi. Isommat muutokset laskennoissa käydään tietysti erityisen tarkasti läpi. Tämän lisäksi Suomella ja muilla on EU-mailla on vielä tarkemmat EU:n erityistarkastukset parin vuoden välein.

Vähän niinkuin nyt pinnalla oleva keskustelu suomen metsien olevan päästöjä muodostavia metsiä, kun muualla ne ovat päästöjä sitovia metsiä.

Missä muualla? Kun katsoo maankäyttösektorin nielukehitystä halki koko EU:n, niin aika harvassa maassa nielut olisivat ainakaan merkittävästi kasvussa. Ruotsissakin maankäyttösektori on viimeisessä 15 vuodessa menettänyt 30 miljoonaa tonnia nielujaan, eli saman verran kuin Suomessa on ikinä edes ollut. Pohjoismaista Tanska on ainoa, joka on kasvattanut maankäyttösektorin nieluaan. Tämä johtuu siitä, että Tanska on pitkäjänteisesti ja isolla rahalla metsittänyt turvemaalla sijaitsevia peltomaitaan (kaadettuaan ensin kaikki metsänsä).

Lähde: Eurostat

 

[Coppis667]

YK:lle tehtävän kasvihuonekaasutaseraportoinnin perusominaisuuksia on, että eri maiden tutkijat tarkastavat ristiin toistensa laskelmia joka vuosi. Isommat muutokset laskennoissa käydään tietysti erityisen tarkasti läpi. Tämän lisäksi Suomella ja muilla on EU-mailla on vielä tarkemmat EU:n erityistarkastukset parin vuoden välein.



Missä muualla? Kun katsoo maankäyttösektorin nielukehitystä halki koko EU:n, niin aika harvassa maassa nielut olisivat ainakaan merkittävästi kasvussa. Ruotsissakin maankäyttösektori on viimeisessä 15 vuodessa menettänyt 30 miljoonaa tonnia nielujaan, eli saman verran kuin Suomessa on ikinä edes ollut. Pohjoismaista Tanska on ainoa, joka on kasvattanut maankäyttösektorin nieluaan. Tämä johtuu siitä, että Tanska on pitkäjänteisesti ja isolla rahalla metsittänyt turvemaalla sijaitsevia peltomaitaan (kaadettuaan ensin kaikki metsänsä).

Lähde: Eurostat

Kiitos erittäin avaavasta viestistä.
Vielä olisi kiinnostavaa tietää mistä nämä laskelmiin saatavat arvot saadaan.
kaikessa laskennassa ja tilastoinnissa voi helposti käydä näin: "Vale, emävale, tilasto"

 

[BongisKhan]

Kiitos erittäin avaavasta viestistä.
Vielä olisi kiinnostavaa tietää mistä nämä laskelmiin saatavat arvot saadaan.
kaikessa laskennassa ja tilastoinnissa voi helposti käydä näin: "Vale, emävale, tilasto"

Kaikki laskenta lähtee IPCC:n vuonna 2006 julkaisemasta oppaasta (ja sen parista myöhemmästä lisäosasta), joka antaa laskentaohjeet kaikille päästöluokille, joita YK:lle vuosittain tehtävässä raportoinnissa vaaditaan. IPCC:n raamattu antaa tutkimukseen perustuvia arvoja, lähtötietoja ja peruslaskentamenetelmän kaikille laskennoille, mutta kannustaa kaikkia maita kehittämään omaan toimintaympäristöönsä ja paikalliseen tutkimukseen perustuvia laskelmiaan. Laskennat arvotetaan: tier 1 - IPCC:n peruskertoimet ja menetelmät, tier 2 - yleensä IPCC:n perusmenetelmät mutta paikallisiin oloihin muokatut kertoimet ja kultastandardi tier 3 - kokonaan paikalliseen tutkimukseen perustuva laskenta, sisältää usein yksityiskohtaista mallinnusta, paikkatietodataa yms.

Erittäin karkeasti laskenta menee jokseenkin niin, että ensin Suomessa / ilmastoltaan samanlaisessa maassa tehdyissä tutkimuksessa mitataan, että jostain tietystä maankäytöstä (pelto, metsämaa tms.) aiheutuu tällaiset ja tällaiset hiilivaikutukset per pinta-alayksikkö. Sitten asiantuntemuksen perusteella valitaan/yhdistellään edustavimmat mittaustulokset eri tutkimuksista ja tämä on sitten se kansallinen "päästökerroin". Sitten arvioidaan kuinka paljon Suomessa on kyseistä maankäyttöä ja kerrotaan tämä pinta-ala tuolla "päästökertoimella" ja Bob on sun eno. Jos mitään paikallista tutkimusta aiheesta ei ole, niin IPCC:n raamatusta löytyy joku peruskerroin ilmastovyöhykeittäin ja sitten mennään sillä.

Aluksi suurin osa maista käytti noita peruskertoimia, mutta sitä mukaa kun paikallista tutkimusta, osaamista ja laskentaa kehitettiin, varsinkin kehittyneissä maissa on on pikkuhiljaa otettu käyttöön on parempia ja tarkempia laskelmia. YK/IPCC kannustaa siihen, että erityisesti tärkeimmät päästö/nieluluokat pitäisi laskea mahdollisimman korkealla tierillä. Suomessa valtaosa merkittävimmistä laskennoista on tier 3 - tasolla, mutta ruotsalaiset käyttävät ojitetuilla turvemaillaan IPCC:n tier 1 peruskertoimia, jotka ovat selvästi korkeampia kuin Suomen kansalliset kertoimet (eli isommat päästöt per hehtaari). Toisaalta Ruotsissa on paljon vähemmän ojitettu soita kuin Suomessa.

Huomionarvoista on myös se, että aina kun laskentaa muutetaan, koko aikasarja lasketaan alusta (eli vuodesta 1990) asti kokonaan uusiksi. Toisin sanoen, jos joku kaunis päivä uusi tutkimustieto tarpeeksi vakuuttavasti osoittaa, että Suomen metsämaalla nykyisin käytettävät päästökertoimet on arvioitu väärin, laskenta päivitetään vastaamaan uusinta tutkimusta, vanhat luvut heitetään kokonaan romukoppaan ja siitä eteenpäin Suomen metsät eivät sitten ole ikinä päästölähde olleetkaan.