• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Ilmastonmuutos

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja -SD-
  • Aloitettu Aloitettu
Siis ongelma niiden fosiilisten poltto, se ihan sama aiheuttaako sen miljardi, vai viisi miljardia.
Toki ihmiset aiheuttaa muitakin ilmaston muutoksen vaikuttavia juttuja, mutta sama juttu, aiheuttaako sen miljardi vai viisi miljardia (tai 10).

Väestömäärä yksilötasolla ? No yksikön kanallta voi toki tehdä oman elämän kannalta vähentävän ratkaisun mutta jos nyt kuitekin se elämisen halu voittaa, niin ehkä se päästöjen vähentäminen houkuttaa enemmän.

Syntyvyyttä laskuun ympäri maailmaa. Miljardi ihmistä ei luonnollisesti tarvitse resursseja yhtä paljon kuin kahdeksan miljardia. Toki muutoksia tarvitaan, mutta ei muutamassa vuodessa tapahdu juuri mitään. Täysin epärealistisia ajatuksia aikatalusta monella.
 
Jos ne 1-2mrd olis afrikkalaisia niin hyvin riittäis kantokyky. Jos ne olis eurooppalaisia / jenkkejä / kiinalaisia niin oltais melkein yhtä kusessa kuin nyt. Ilmastonmuutoksen kohdalla ongelma ei ole väkiluku vaan se että tämä suht mukava länsimainen (+ edistyneemmät BRICSit) elintaso on rakennettu ympäristön kannalta täysin kestämättömällä tavalla. Aika pieni osuus maapallon väestöstä tuottaa aika ison siivun niistä hiilidioksidipäästöistä.

Väestönkasvu on sitten ihan oma ongelmansa ihan omine seurauksineen, mutta ilmastonmuutosta se ei juuri aiheuta. Tavallaan korrelaatio (ilman kausaliteettia) on jopa negativiinen, koska mitä enemmän kasvihuonepäästöjä joku väestöryhmä ilmakehään tuuppaa, sitä vähemmän se tuppaa lisääntymään.

Noissa "väestönkasvu on se ongelma" ja "pitäisi suhteuttaa mieluummin valtion pinta-alaan" tai "puiden määrään" tai mihin lienee on vaan tuota pää-pensaaseen -kunpa minun ei tarvitsisi tehdä mitään vaan joku muu hoitaisi ongelman pois alta -ajattelua. Tai ei edes sitä, vaan fatalismia, jossa pahin pelko on se, että kun itse koittais tehdä jotain niin muut ei kuitenkaan tee mitään ja sit on vaan tinkinyt omasta elintasostaan turhaan.

Jos maapallolla eläisi 2 miljoonaa ihmistä tai 30mrd, niin ei olisi eroa vai? Suomalaistenkin päästöt syntyy pitkälti lämmittämisestä, eli lähemmäs päiväntasaajaa pitäisi muuttaa. Ei ole myöskään kovin realistista ajatella, että ihmiset lähtisivät hirveämmin elintasoaan laskemaan ja luopumaan saavutetuista eduista. Tällöin olisi mielekästä laskea sitä saastuttavien määrää ja vähitellen luoda kestävämpiä ratkaisuja siinä rinnalla. Pointtina siis se, että nyt ollaan jo ajettu aika lujaa päin seinää ja mennään virran mukana, katsellaan mihin se johtaa.
 
Totta varmaan sillain että ei täysin anna oikeaa kuvaa, mutta ruoan tuotantoa ei voi laittaa ilmastokuluksi. Muutenkin isot globaalit päästöt tulee raskaasta teollisuudesta, rakentamisesta ja liikenteestä.
Jos ruoan tuotanto muodostaa päästöjä, niin tottakai nekin pitää laskea. Samasta tavarasta on kuitenkin kyse.
Kehitysapu sinänsä vähentää syntyvyyttä, mutta siihen yleensä liittyy se että jonkinaikaa västömäärä kasvaa.
Afrikan väestönkehitys on samalla uralla kuin vaikkapa meillä länsimaissakin on ollut, meillä vain tuo väestönräjähdys tapahtui jo 60- luvulla, tuon jälkeen ollut tasaista laskua. Nythän väestönkasvu yleisemminkin länsimaissa on käytännössä olematonta, vain maahanmuutto saattaa piristää lukuja.

Kysyit mistä Afrikan mantereen väestöräjähdys on saanut alkunsa? Köyhyys ja etenkin naisten rajattu ja heikko kouluttautuminen ovat ihan tutkittuja syitä, eli maissa joissa on yhteiskunnalliset olot vakaat ja perustarpeet turvattu syntyvyys yksinkertaisesti pienenee. Mutta, valtavalla Afrikan mantereellakin väestönmäärä tulee saavuttamaan huippunsa ja sen jälkeen tiputus huippuluvuista tulee olemaan nopea.
Afrikan suhteen tämä ei välttämättä pidä paikkaansa. Useat afrikan maat ovat maaperältään niin köyhiä, että se ei ole mahdollistanut suurempaa määrää ihmisiä. Kehitysavulla ja myös muulla tukemisella on nälänhädät saatu lopetettua, mutta virhe on tehty siinä, että vastineeksi ei ole vaadittu vastuuta.
 
Jos ruoan tuotanto muodostaa päästöjä, niin tottakai nekin pitää laskea. Samasta tavarasta on kuitenkin kyse.

Tottakai pitää. Siksi onkin tärkeää että ruoantuotanto on myös mahdollisimman vähäpäästöistä, ja vähäpäästöisen ruoan verotusta pitää laskea nollaa kohden samalla kun isopäästöisen verotusta sitten vastaavasti lisätä, mukaanlukien tuontitullit.
 
Jos maapallolla eläisi 2 miljoonaa ihmistä tai 30mrd, niin ei olisi eroa vai?

No jos ne 30mrd olis niitä afrikkalaisia niin ei. Tietenkin voisi olla vähän haastavaa ylläpitää 30mrd afrikkalaista noin muuten, mutta jos nykyisen jaon sijasta maapallolla olisi se 30mrd afrikkalaista niin hiilidioksidipäästöt olisivat pienemmät kuin nyt.

Suomalaistenkin päästöt syntyy pitkälti lämmittämisestä, eli lähemmäs päiväntasaajaa pitäisi muuttaa.

Suomalaistenkin päästöistä suurin osa syntyy (ihme kyllä) edelleen teollisuudessa. Ja jos suomalaiset päättäisivätkin joukolla muuttaa Nigeriaan miellyttävämmän ilmaston perässä niin veikkaisin että asuntojen lämmönsäätelyyn käytettävän energian tarve ei ainakaan pienenisi.

Toinen juttu tuossa on vielä se, että suomalaiset pääsevät ulkoistamaan ison osan kulutuksensa päästöistä esm. Kiinalle kun saastuttavampaa teollisuutta on shipattu sinne ja siellä tehtävä shitti shipataan takaisin tänne. Afrikkalaisilla tämäkin on pienempää kun ei ole paalua ostaa sitä kalliimpaa kiinashittiä (muovia sen sijaan roudataan sinne ihan riittämiin ja mereenhän se päätyy, mutta se on sitten taas toinen ongelma).

Se hyvä puoli tässä tosiaan on, että suurimpien CO2 -saastuttajien määrä putoaa lähitulevaisuudessa ennennäkemättömällä tavalla, ja CO2 -päästöt sen mukana. Nähtäväksi jää, paljonko vahinkoa ehtii aiheutua.

Ja millaisia kivoja kerrannaisvaikutuksia putoavalla väestöllä ja senmukaisella BKT:lla on kapitalismille siinä matkan varrella, minäkin preferoisin muita keinoja päästöjen vähentämiseen kuin läntisen yhteiskuntajärjestyksen romahduksen... Enkä ole ihan hirveän innoissani myöskään tuosta dystopiasta missä maapallon väestö koostuu pääosin afrikkalaisista, vaikka tykkään sillä takoakin järkeä päähän niille jotka kuvittelevat että väestönkasvu on joku CO2 -driveri.
 
No jos ne 30mrd olis niitä afrikkalaisia niin ei. Tietenkin voisi olla vähän haastavaa ylläpitää 30mrd afrikkalaista noin muuten, mutta jos nykyisen jaon sijasta maapallolla olisi se 30mrd afrikkalaista niin hiilidioksidipäästöt olisivat pienemmät kuin nyt.

No niinhän se on, että kurjuudessä eläminen on kestävää. Mutta kuka oikeasti suostuu sellaiseen vapaaehtoisesti?

Vaikka afrikkalaiset kuluttaakin vähän, niin esim. Kiinassa ja Intiassa kulutus on jo noussut, ja samalla päästöt. Jos tätä ei olisi tapahtunut, niin ilmastonmuutos olisi huomattavasti helpommin ratkaistavissa oleva ongelma.
 
Vaikka afrikkalaiset kuluttaakin vähän, niin esim. Kiinassa ja Intiassa kulutus on jo noussut, ja samalla päästöt. Jos tätä ei olisi tapahtunut, niin ilmastonmuutos olisi huomattavasti helpommin ratkaistavissa oleva ongelma.

Jep. Kiinassa tosiaan ollaan keulittu jo komeasti monia länkkärimaita edelle henkilökohtaisen saastutuksen tasossa (tosin sitä vääristää vähän se että länkkärishitti tuotetaan nykyään kiinassa). Ja oikeastihan tuota vielä monimutkaistaa se, että vastaavan elintason inkkari tai kiinalainen tuottaa vähintään saman, todennäköisesti enemmän CO2 päästöjä kuin länkkäri, mutta niitä tasaa (varsinkin Intiassa) se että jokaista hyvätuloista vastaa hemmetinmoinen kasa köyhiä.

Mutta tosiaan väestönkasvussa tuo näkyy myös, Kiina 1,7 syntyvyydellä on jo aika vahvalla kutistumisuralla. Intia on vielä säilytystasolla 2,1, mutta se onkin vielä väestöön suhteuteuissa hiilidioksidipäästöissä vasta neljänneksen tasolla Kiinasta.

Tavallaan se, että Kiinan elintason nousu olisi jäänyt tapahtumatta olisi kyllä ostanut meille länkkäreille vielä sata vuotta perseilyaikaa, mahdollisesti niin pitkään että täällä laskeva väestö olisi kompensoinut päästölisäykset ja koko ilmastonmuutos ei olisi ollut issue. Mutta voihan se olla diktaattorillakin vaikea perustella kansalaisille että sori, meidän pitää jäädä vielä sadaksi vuodeksi köllöttämään maakuoppiin kun länkkärit on jo puskeneet ilmakehän täyteen CO2:sta, meidän päästöt ei enää mahdu sinne.

Muutenkin tuossa hiilidioksidissa ja ilmastonmuutoksessa nopeus on aika hanurista, se on niin hidasta ettei siihen osata reagoida (sammakko kattilassa -efekti) mutta niin nopeaa ettei elintason nousun aiheuttama syntyvyyden lasku ehdi kompensoimaan sitä. Väestö kasvaa kuitenkin vielä pitkän pätkää sen jälkeen kun syntyvyys alkaa jo kipata. Kiinassakin säilytysraja poksahti läpi jo 30 vuotta sitten, mutta vasta nyt väestönkasvu on käytännössä nollassa ja kestää vielä parikymmentä vuotta ennenkuin kellokäyrä alkaa sojottaa reippaasti alaviistoon.
 
Tavallaan se, että Kiinan elintason nousu olisi jäänyt tapahtumatta olisi kyllä ostanut meille länkkäreille vielä sata vuotta perseilyaikaa, mahdollisesti niin pitkään että täällä laskeva väestö olisi kompensoinut päästölisäykset ja koko ilmastonmuutos ei olisi ollut issue. Mutta voihan se olla diktaattorillakin vaikea perustella kansalaisille että sori, meidän pitää jäädä vielä sadaksi vuodeksi köllöttämään maakuoppiin kun länkkärit on jo puskeneet ilmakehän täyteen CO2:sta, meidän päästöt ei enää mahdu sinne.

Niin, eihän se ole realistista odottaa että he olisivat vapaaehtoisesti jääneet köllöttämään maakuoppiin. Toki ilman ysärillä vapautettua kauppaa heidän talouskasvu olisi ollut paljon hitaampaa, mutta kuitenkin.

Jos joko Kiinan ja Intian talous olisi jäänyt junnaamaan paikoillaan tai jos maailman väestö olisi paljon pienempi, ilmastonmuutoksen ratkaisuun olisi paljon enemmän aikaa. Ennemmin tai myöhemmin teknologia kehittyy riittävästi, että varsinkaan energian tuottamiseksi ei ylipäätään tarvi polttaa fossiilisia. Eli "perseilyajan" lisäksi olisi myös ollut tarjolla paljon enemmän ns. helppoja ratkaisuita, jotka ei vaadi merkittävää elintason laskua.
 
Onko kukaan huomannut, miten on nyt kokoajan mainintaa, kuinka ilmasto lämpenee ja suomessa kaikki kuolee, kun lämpötila nousee ehkä yhdellä asteella, samalla kun juuri ja juuri 15 astetta ylittyy heinäkuussa. Olisihan se kauheaa, jos tänään olisikin 16 astetta, eikä 15.
 
Just taisin kuulla ekan kerran että "suomessa kaikki kuolee". Onko sulla esimerkkejä siitä että tuota tapahtuu "koko ajan"?

"Suomalaisten tutkimusten mukaan kuumuudelle altistuminen lisää kuolleisuutta ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta."
 
Vähän sellainen henki uutisoinnissa, että lämpimät päivät ilmastonmuutoksesta johtuvia ja kylmät ajat normaalia sään vaihtelua :)

Tai mikä tahansa poikkeuksellinen sääilmiö on aina ilmastoksenmuutoksesta johtuva.
Jotenkin jää sellainen kuva, että entisaikoina pystyi kalenterista katsomaan "tänään sataa vettä ja on 19 astetta"
 
Vähän sellainen henki uutisoinnissa, että lämpimät päivät ilmastonmuutoksesta johtuvia ja kylmät ajat normaalia sään vaihtelua :)
Todella kylmät säät, myrskyt, maailmanlopun hurrikaanit jne ääri-ilmiöt ovat kaikki ilmastonmuutoksen seurausta.
edit. KiLLPaTRiCK ehti ensin
 
Kyllähän tuo maapallon lämpeäminen on ihan mitattavissa oleva suure.
Kyllä, meillä on nyt jo pelkästään tuhansista tarkasti kirjatuista mittauspisteistä ympäri maailman pidemmältä ajalta lukemia tallessa. Tämän lisäksi vielä viime vuosikymmenien satelliittidata. Vuosi vuodelta tietoa kertyy yhä enemmän.

Kauramaitoviha on kyllä ilmiönä huvittava, vaikka jokaisella on oikeus valita itse ruokavalionsa. Liittyy ilmastokeskusteluun läheisesti, sillä kauramaidon ilmastojalanjälki on huomattavasti maitoa pienempi.

 
Kauramaitoviha on kyllä ilmiönä huvittava, vaikka jokaisella on oikeus valita itse ruokavalionsa. Liittyy ilmastokeskusteluun läheisesti, sillä kauramaidon ilmastojalanjälki on huomattavasti maitoa pienempi.

Itse en vihaa kauramaitoa, sitä on nytkin kaapissa vegaanituttujen takia.
Mutta en voi kertakaikkiaan hyväksyä että sitä kutsutaan harhaanjohtavasti maidoksi.
 
Itse en vihaa kauramaitoa, sitä on nytkin kaapissa vegaanituttujen takia.
Mutta en voi kertakaikkiaan hyväksyä että sitä kutsutaan harhaanjohtavasti maidoksi.

Mutta onko se nyt oikeasti harhaanjohtavaa? Meinaan kuka lukee (tai kuulee) sanan "kauramaito" ja sitten luulee, että se olisi lehmän, tai minkä tahansa muunkaan nisäkkään, maitoa?
 
Mutta onko se nyt oikeasti harhaanjohtavaa? Meinaan kuka lukee (tai kuulee) sanan "kauramaito" ja sitten luulee, että se olisi lehmän, tai minkä tahansa muunkaan nisäkkään, maitoa?

Ei kai kukaan luule, vaan kaikki ymmärtää että se on tahallista harhaanjohtamista.
Ihmettelen ettei kukaan puutu tollaseen mainontaan.

Maito on nisäkäsnaaraiden maitorauhasista jälkeläisten ravinnoksi erittyvää valkoista ravintonestettä
 
Ei kai kukaan luule, vaan kaikki ymmärtää että se on tahallista harhaanjohtamista.
Ihmettelen ettei kukaan puutu tollaseen mainontaan.

Suomen kielessä on käytetty sanaa "maito" kuvaamaan muitakin valkoisia, kasvipohjaisia nesteitä vaikka kuinka pitkään. Joten en kyllä näe, että sana "kauramaito" olisi yhtään sen enemmän mitään tahallista harhaanjohtamista, kuin vaikkapa vuosikymmeniä käytössä ollut sana "kookosmaito". Tai vaikkapa "voikukan maito".
Kun sitä kutsutaan "kauramaidoksi", niin pitäisi sen nyt olla aika selvää kaikille, että mistä on kyse.

Nythän meillä on koominen tilanne, koska kaupassa ei voi kutsua kauramaitoa kauramaidoksi, vaan sitä pitää kutsua kaurajuomaksi, mutta kookosmaitoa voi kutsua kookosmaidoksi, vaikka se ei ole yhtään sen enempää peräisin nisäkkäiden maitorauhasista kuin kauramaitokaan.
 
Kyllähän tuo maapallon lämpeäminen on ihan mitattavissa oleva suure.
Eipä sitä käy kiistäminen. Siitä lähinnä kyse, että nyt vihreä siirtymä ja ilmastonmuutos niin pinnalla, että Suomessakin kaikki lämmin laitetaan ilmastonmuutoksesta johtuvaksi. Sitten kunnon poikkeuksellisen kylmä talvi, niin se on normaalia sään vaihtelua.
 
Viimeksi muokattu:
Suomen kielessä on käytetty sanaa "maito" kuvaamaan muitakin valkoisia, kasvipohjaisia nesteitä vaikka kuinka pitkään. Joten en kyllä näe, että sana "kauramaito" olisi yhtään sen enemmän mitään tahallista harhaanjohtamista, kuin vaikkapa vuosikymmeniä käytössä ollut sana "kookosmaito". Tai vaikkapa "voikukan maito".
Kun sitä kutsutaan "kauramaidoksi", niin pitäisi sen nyt olla aika selvää kaikille, että mistä on kyse.

Nythän meillä on koominen tilanne, koska kaupassa ei voi kutsua kauramaitoa kauramaidoksi, vaan sitä pitää kutsua kaurajuomaksi, mutta kookosmaitoa voi kutsua kookosmaidoksi, vaikka se ei ole yhtään sen enempää peräisin nisäkkäiden maitorauhasista kuin kauramaitokaan.
Kauramaito-sana rikkoo lakia. Samoin voimariini kiellettiin aikanaan.
Jostakin kumman syystä EU-määräyksellä saa sanoa kookosmaito ja maapähkinävoi. Tuolta lisää tietoa:

Voikukan maitiaisneste on aivan eri asia.
 
Viimeksi muokattu:
kookosmaitoa voi kutsua kookosmaidoksi, vaikka se ei ole yhtään sen enempää peräisin nisäkkäiden maitorauhasista kuin kauramaitokaan.

Vastustan sitä yhtälailla, "kookosmaitoon" törmää vaan niin harvoin ettei se ehdi isommin ärsyttämään.
Mutta yhtä väärin sekin.
 
Laatukeskustelua taas, kauramaitoa ja säästä höpötystä.
Trollaatteko tahallaan?
 
Viimeksi muokattu:
Kauramaito-sana rikkoo lakia. Samoin voimariini kiellettiin aikanaan.
Jostakin kumman syystä EU-määräyksellä saa sanoa kookosmaito ja maapähkinävoi. Tuolta lisää tietoa:

Voikukan maitiaisneste on aivan eri asia.

Joo tiedän kyllä, että tuo on seurausta noista EU:n säännöistä. Lienee seurausta siitä, että perinteiset maatalous ja etenkin maidontuottajat ovat lobanneet sanalle ”maito” tuollaisen suojan.
Lopputulos on vain aika typerä, kerta sana ”kauramaito” kertoo aika yksiselitteisesti, että mistä on kyse. Vaaraa siitä, että sen sekoittaa siihen lehmänmaitoon ei käytännössä ole ollenkaan, joten lopputuloksena on tilanne, missä sanaa ”kauramaito” käytetään arkikielessä ja käytännössä kaikkialla muualla paitsi siinä kaupan pakkauksessa ja mainoksissa. Muutenkin sanaa ”maito” on noilla tarkentavilla sanoilla käytetty eri yhteyksissä kuvaamaan muitakin nesteitä kuin vain sitä nisäkkäiden maitoa, joten tuossa yhteydessä kyse ei edes olisi mistään erityisen uudesta asiasta suomen kielessä.

Mutta joo, offtopiccia.
 
Laatukeskustelua taas, kauramaitoa ja säästä höpötystä.
Osallistuin tähän rikkeeseen. Sori siitä. Halusin muistuttaa lakien noudattamisesta.

Kauramaitokeskustelu (mikä ihmeen kauramaitoviha?) taisi lähteä Ylen agendajournalistin jutusta. Juuri tyypillinen tuollainen juttu, johon ei tarvita Yleä.
Itse käytän vapaana kulkevien lehmien "punaista" maitoa ja voita muussin teossa ja voita kalan paistamisessa. Maitoa en juo ja kahvia en pilaa maidolla. Säälin ihmisiä, jotka eivät käytä kunnon aineksia, kun tekevät ruokaa jos ja kun syy on ilmastonmuutos tai sen oletettu torjunta.
 
Viimeksi muokattu:
Onko kukaan huomannut, miten on nyt kokoajan mainintaa, kuinka ilmasto lämpenee ja suomessa kaikki kuolee, kun lämpötila nousee ehkä yhdellä asteella, samalla kun juuri ja juuri 15 astetta ylittyy heinäkuussa. Olisihan se kauheaa, jos tänään olisikin 16 astetta, eikä 15.

Ei se noin toimi. Jos maapallon keskimääräinen lämpötila kohoaa 1 asteella, sääolot muualla vaihtelee enemmän kuin yhden asteen. Jos esim. Golf-virta ja meret lämpenee yhdellä asteella, sen vaikutukset täällä on paljon isompia kuin se yksi aste. Keskimääräisen lämpötilan nousu siis lisää sään vaikutuksia enemmän kuin sen 1 aste. Esim. Jenkeissä hirmumyrskyt ovat lisääntyneet teollistumisen ajoista tasaisesti, ja ilmastonmuutos todennäköisesti lisää niitä entistä enemmän. Samoin muut sään ääri-ilmiöt nykytiedon mukaan lisääntyy, kun maapallon lämpötila nousee.

Suomeen liittyen, golf-virran vaikutuksia tiedetään vieläkin huonosti, sen vuoksi voi ollakkin että meren pinnan noustessa golf-virta ilmastonmuutoksesta johtuen hidastuu, joka laskisikin täällä reilusti lämpötiloja. Toinen vaihtoehto on että meilläkin lämpötilat nousee, ja tulevaisuudessa ei ole enää talvia, tai sitten ne on todella lyhyitä ja leutoja.
 
Ei se noin toimi. Jos maapallon keskimääräinen lämpötila kohoaa 1 asteella, sääolot muualla vaihtelee enemmän kuin yhden asteen. Jos esim. Golf-virta ja meret lämpenee yhdellä asteella, sen vaikutukset täällä on paljon isompia kuin se yksi aste. Keskimääräisen lämpötilan nousu siis lisää sään vaikutuksia enemmän kuin sen 1 aste. Esim. Jenkeissä hirmumyrskyt ovat lisääntyneet teollistumisen ajoista tasaisesti, ja ilmastonmuutos todennäköisesti lisää niitä entistä enemmän. Samoin muut sään ääri-ilmiöt nykytiedon mukaan lisääntyy, kun maapallon lämpötila nousee.

Suomeen liittyen, golf-virran vaikutuksia tiedetään vieläkin huonosti, sen vuoksi voi ollakkin että meren pinnan noustessa golf-virta ilmastonmuutoksesta johtuen hidastuu, joka laskisikin täällä reilusti lämpötiloja. Toinen vaihtoehto on että meilläkin lämpötilat nousee, ja tulevaisuudessa ei ole enää talvia, tai sitten ne on todella lyhyitä ja leutoja.

Ja kaikki tämä on pelkkää spekulaatiota. Todellisuudessa mitään erityisen negatiivista seurausta ilmastonmuutoksesta ei ole havaittu, lämpenimenkin tapahtuu enemmän kylminä vuodenaikoina ja kylmillä alueilla.

Hirmumyrskyvahingot suhteutettuna hirmumyrskyalueiden elintasoon eivät ole nousseet. (absoluuttiset vahingot ovat nousseet koska materiaa on enemmän).
 
Ja kaikki tämä on pelkkää spekulaatiota.

Sinun päässäsi ehkä. Todellisuudessa noista on tehty tutkimuksia ja raporteista löytyy muutakin kuin spekulaatiota.

Todellisuudessa mitään erityisen negatiivista seurausta ilmastonmuutoksesta ei ole havaittu, lämpenimenkin tapahtuu enemmän kylminä vuodenaikoina ja kylmillä alueilla.

Tarkoitatko ettei tähän mennessä ole havaittu, vai ettei tulevaisuudessakaan tulla havaitsemaan? Ja viimeiseen lauseeseesi sen verran, että Afrikka lämpenee myös aiheuttaen humanitäärisiä ongelmia, eli ei ne vainutukset jää pelkästään kylmille alueille. Eniten kenties vaikutuksia kylmillä alueilla, siinä saatat olla oikeassa. Esim. Jäätiköt sulaa ennätystahtia jo nyt (aikajana mittaushistoria ei koko historia).
 
Sinun päässäsi ehkä. Todellisuudessa noista on tehty tutkimuksia ja raporteista löytyy muutakin kuin spekulaatiota.
Ei pidä paikkaansa.

Tarkoitatko ettei tähän mennessä ole havaittu, vai ettei tulevaisuudessakaan tulla havaitsemaan? Ja viimeiseen lauseeseesi sen verran, että Afrikka lämpenee myös aiheuttaen humanitäärisiä ongelmia, eli ei ne vainutukset jää pelkästään kylmille alueille. Eniten kenties vaikutuksia kylmillä alueilla, siinä saatat olla oikeassa. Esim. Jäätiköt sulaa ennätystahtia jo nyt (aikajana mittaushistoria ei koko historia).
Mistä ihmeessä minä tiedän mitä tulevaisuudessa havaitaan? Taisi olla virallinen ilmastopaneelin ennnuste että ilmastonmuutos aiheuttaa tulevaisuudessa 7% loven bruttakansantuotteeseen, tämä toki on negatiivinen vaikutus, mutta ei mikään katastrofi, varsinkin kun se bruttokansantuote joka tapauksessa kasvaa paljon tuota enemmän. En tarkistanut mikä se oikea virallinen ennustettu prosentti oli, mutta jotain tuota luokkaa, joka tapauksessa tuommoset ennusteet ovat todella epätarkkoja.

Afrikan humanitääriset ongelmat ovat vähenemään päin. Nälänhätiä ei oikeastaan enää ole. Ja tosiaan ilmasto ei siellä paljon lämpene.
 
Kannattaa pitää mielessä se, että ilmastonmuutos aiheuttaa vain ja ainoastaan negatiivisia asioita.
 
Kyllä, meillä on nyt jo pelkästään tuhansista tarkasti kirjatuista mittauspisteistä ympäri maailman pidemmältä ajalta lukemia tallessa. Tämän lisäksi vielä viime vuosikymmenien satelliittidata. Vuosi vuodelta tietoa kertyy yhä enemmän
Nämä tuhannet mittauspisteet eivät taida olla kovin tasaisesti jakautuneet maapallolle. Ylivoimainen valtaosa sijaitsee lähellä ihmisen aktiviteetteja ja huomattavasti vähemmän erämaissa, soilla ja muissa pöpeliköissä. Epätasainen sijoittuminen biasoi dataa ja systemaattista virhettä aiheutuu siitä, että taajamilla on taipumus kasvaa vuosikymmenten kuluessa: mittapisteen ympäristö ei pysy vakaana. Eipä näreikkökään ole mikään vakaa ympäristö vaan metsä tuppaa kasvamaan.

Mikä edes on aidosti kolmiulotteisen pinnan - kuten metsä - oikea lämpötila?

Satelliittidatan yhtenä akilleen kantapäänä on se, että sillä mitataan pinnan lämpötilaa eikä ilmamassan lämpötilaa pinnan lähellä. Viralliset lämpötilamittaukset tehdään n. 2 metrin korkeudella, koska tiedetään, että pinnalta mitatut lämpötilat voivat olla mitä sattuu. Toiseksi satelliittimittaukset toimivat huonosti paksujen pilvikerrosten läpi. Saadaan tuloksia hyvän sään aikana mutta ei koiranilmalla. Kolmanneksi satellittimittausten kalibrointi ja kalibroinnin ylläpitäminen on huomattavan epätriviaalia.

Virheitä pystytään toki korjailemaan mutta korjailu ei ole eksaktia vaan tuo dataan oman epävarmuuskomponentin. Vajavaisestakin datasta pystytään laskemaan joku keskiarvo mutta miten hyvin se vastaa totuutta?
 
Onko kukaan huomannut, miten on nyt kokoajan mainintaa, kuinka ilmasto lämpenee ja suomessa kaikki kuolee, kun lämpötila nousee ehkä yhdellä asteella, samalla kun juuri ja juuri 15 astetta
ylittyy heinäkuussa. Olisihan se kauheaa, jos tänään olisikin 16 astetta, eikä 15.

Juhannuksen jälkeen ollut niin kylmää, ettei pari astetta lisää olisi ollut pahitteeksi... :rolleyes:
 
Viimeksi muokattu:
Nämä tuhannet mittauspisteet eivät taida olla kovin tasaisesti jakautuneet maapallolle. Ylivoimainen valtaosa sijaitsee lähellä ihmisen aktiviteetteja ja huomattavasti vähemmän erämaissa, soilla ja muissa pöpeliköissä. Epätasainen sijoittuminen biasoi dataa ja systemaattista virhettä aiheutuu siitä, että taajamilla on taipumus kasvaa vuosikymmenten kuluessa: mittapisteen ympäristö ei pysy vakaana. Eipä näreikkökään ole mikään vakaa ympäristö vaan metsä tuppaa kasvamaan.

Mikä edes on aidosti kolmiulotteisen pinnan - kuten metsä - oikea lämpötila?

Satelliittidatan yhtenä akilleen kantapäänä on se, että sillä mitataan pinnan lämpötilaa eikä ilmamassan lämpötilaa pinnan lähellä. Viralliset lämpötilamittaukset tehdään n. 2 metrin korkeudella, koska tiedetään, että pinnalta mitatut lämpötilat voivat olla mitä sattuu. Toiseksi satelliittimittaukset toimivat huonosti paksujen pilvikerrosten läpi. Saadaan tuloksia hyvän sään aikana mutta ei koiranilmalla. Kolmanneksi satellittimittausten kalibrointi ja kalibroinnin ylläpitäminen on huomattavan epätriviaalia.

Virheitä pystytään toki korjailemaan mutta korjailu ei ole eksaktia vaan tuo dataan oman epävarmuuskomponentin. Vajavaisestakin datasta pystytään laskemaan joku keskiarvo mutta miten hyvin se vastaa totuutta?
Toivottavasti lämpötilan mittaaminen ei ole ihmiskunnalle enää mikään mahdoton tehtävä kerta paljon monimutkaisempiakin asioita ollaan saatu aikaiseksi? Alla hyvää perustietoutta kuinka ja millaisilla järjestelmillä globaalia lämpötilaa seurataan. Esimerkiksi, toisen järjestelmän kattavuus on 99% (GISTEMP) maapallon pinta- alasta toisen jäädessä 85% (JMA). Tämä oli tilanne vuonna 2016. Näiden lisäksi mittauksia tekevät NOAA ja GIS.

Explainer: How do scientists measure global temperature? - Carbon Brief

Data coverage has, perhaps, the biggest influence. NASA GISTEMP has the most comprehensive coverage, with measurements over 99 per cent of the globe. By contrast, JMA covers just 85 per cent of the globe, with particularly poor data in the poles, Africa and Asia.
 
Ei pidä paikkaansa.

Pitää. Ota google esiin ja löydät paljon tutkimustietoa tuosta.

Mistä ihmeessä minä tiedän mitä tulevaisuudessa havaitaan?

Et mistään. Miksi siis keksit omia teorioita ja väität mutujasi totena? Parempi uskoa itseään viisaampia näissä, eli tutkijoita.

Afrikan humanitääriset ongelmat ovat vähenemään päin. Nälänhätiä ei oikeastaan enää ole

Nälänhätiä ei oikeastaan ole? Lähde tälle. Jos se on sun oma pää, niin älä vaivaudu vastaamaan.

Ja tosiaan ilmasto ei siellä paljon lämpene.

Lämpenee. Ja Notre-damen yliopiston tutkijoiden mukaan Afrikka on kaikkein haavoittuvaisin mantere ilmastonmuutoksen suhteen. Eli kyky torjua suhteessa mitä tulee tapahtumaan.


Sieltä voit lukea lisää asiasta.

Edit: Eli IPCC mukaan pahimmassa tapauksessa Afrikka lämpenee 2050 mennessä 2 astetta ja 2100 vuoteen mennessä 4 astetta. Vaikka ottaa tuon "pahin skenaario" pois niin kyllä Afrikka tulee väistämättä lämpenemään, mahdollisesti enemmän kuin esim. täällä tulee vaikutukset olemaan.
 
Toivottavasti lämpötilan mittaaminen ei ole ihmiskunnalle enää mikään mahdoton tehtävä kerta paljon monimutkaisempiakin asioita ollaan saatu aikaiseksi?
Maapallon lämpötilan mittaaminenko ei sitten ole monimutkainen asia? Meillä on ajasta riippuva 3D-lämpötilakenttä T(lat,lon,z,t) ja tästä tehdään joukko pistemittauksia T(lat_i,lon_i, 2 m,t_j) ja koko lämpötilakenttää yritetään kuvata yhdellä tunnusluvulla T_ave. Vai onko tarkoituksena laskea T_ave(2m) eli lämpötila 2 metrin korkeudessa kuten meteorologiset lämpötilamittaukset tavataan tehdä?

Vaikeaa lämpötilan mittauksesta tekee se, että paikallinen mikroilmasto voi vaikuttaa tuloksiin astekaupalla. Tätä pyritään vähentämään juuri 2 m mittauskorkeudella ja pitämällä mittaria vakioidussa suojakaapissa mutta siltikin lähiympäristö vaikuttaa tuloksiin. Pitkissä mittaussarjoissa vaikuttaa paikallisen mikroilmaston muuttuminen aikojen kuluessa.

GISTEMP ym. venyttävät yksittäisenkin mittaustuloksen kuvaamaan satojen, jopa yli tuhannen kilometrin kokoista aluetta. Jos Helsingissä ei olisi omaa mittausta, GISTEMP voisi käyttää esim. Ivalon tai Gdanskin dataa arvioimaan Helsingin lämpötilaa. Tai Helsingin Harmajan majakan dataa voisi käyttää edustamaan koko Suomea.

Mutta mitenkäs metsän lämpötila? Miten sitä mitataan ja mistä se pitäisi mitata? Tarkoitan tässä nimenomaan tiheitä metsiä kuten varttuneita lehtimetsiä, joissa lehvästö peittää maanpinnan lähes kokonaan.
 
Mutta mitenkäs metsän lämpötila? Miten sitä mitataan ja mistä se pitäisi mitata? Tarkoitan tässä nimenomaan tiheitä metsiä kuten varttuneita lehtimetsiä, joissa lehvästö peittää maanpinnan lähes kokonaan.

En tiedä. Arveletko, että kyseiset paikat viilenevät merkittävästi, pysyvät saman lämpöisinä, vai lämpenevät, kun sää muuten lämpenee? Ja mihin tämä vaikuttaa? Tiheät lehtimetsät mahdollisesti pärjäävät hyvin (keskimäärin) lämpimämmälläkin?

Noh, olisihan se hyvä juttu, jos on paikkoja, jotka lämpenee hitaammin. Tosin käytännössä, jos noilla on lämpenemistä hidastava, mallintamaton, vaikutus, niin muuta ympäristöä seuraamalla voidaan päätellä, että ilmastoa lämmittäviä ilmiöitä on puolestaan aliarvioitu, mikä ei ehkä ihan ideaalista sekään.
 
Kuten esimerkiksi hirmuliskojen tuhon ja planeetan voimakkaan jäähtymisen, josta ollaan vieläkin toipumassa.
Niinno, hirmulisko tuhosi äkkinäinen luonnonilmiö. Jääkausi taas tuli oikeastaan (kymmenien) tuhansien vuosien aikana, samaten kun siitä "toipuminen", joka taas antoi lajistolle aikaa sopeutua muutokseen. Se asteroidi ei. Eikä ihmisen aiheuttama ilmastonmuutoskaan. Jääkaudella muuten maapallon lämpötila on noin -4c vrt esiteollinen aika. Niin pienestä se on kiinni.

Oikeastaan tuossa on kyse samasta ilmiöstä kun kaniineista Australiassa. Euroopassa niiden populaatio ei ole kummoisempi ongelma vaikka citykani joskus söiskin rivarin kukkapenkkiä. Australiassa meinas tulla luontokatastrofi. Muutos oli äkkinäinen vrt. pupujen luontaisilla asuinalueilla, joissa niille oli olemassa jo luontaiset vastatoimet.

Muutoksen nopeus on se mikä tekee hommasta isoa ongelmaa- toki unohtamatta sitä että samat asiat jotka aiheuttavat ilmastonmuutoksen, tuhoavat muutenkin luontoa sekä ilmanlaatua mitä mekin hengitetään.
 
Niinno, hirmulisko tuhosi äkkinäinen luonnonilmiö. Jääkausi taas tuli oikeastaan (kymmenien) tuhansien vuosien aikana, samaten kun siitä "toipuminen", joka taas antoi lajistolle aikaa sopeutua muutokseen. Se asteroidi ei. Eikä ihmisen aiheuttama ilmastonmuutoskaan. Jääkaudella muuten maapallon lämpötila on noin -4c vrt esiteollinen aika. Niin pienestä se on kiinni.

Oikeastaan tuossa on kyse samasta ilmiöstä kun kaniineista Australiassa. Euroopassa niiden populaatio ei ole kummoisempi ongelma vaikka citykani joskus söiskin rivarin kukkapenkkiä. Australiassa meinas tulla luontokatastrofi. Muutos oli äkkinäinen vrt. pupujen luontaisilla asuinalueilla, joissa niille oli olemassa jo luontaiset vastatoimet.

Muutoksen nopeus on se mikä tekee hommasta isoa ongelmaa- toki unohtamatta sitä että samat asiat jotka aiheuttavat ilmastonmuutoksen, tuhoavat muutenkin luontoa sekä ilmanlaatua mitä mekin hengitetään.
Mutkun pallolle on aivan sama, tippuuko taivaalta kivi, lämmittääkö ilmaston pieru vai tekeekö Putin ydintalven. Ei mitään merkitystä edes Aurinkokunnan mittakaavassa. Se ohikiitävä hetki jonka täällä olen, olkoon mahdollisimman mukava minulle ja läheisille. Siihen ei kuulu ilmastoahdistus tai patteriauto. Jos olot käyvät sietämättömäksi ihmiselle, ekologisen lokeron täyttää varmuudella jokin muu.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 283
Viestejä
4 487 530
Jäsenet
74 128
Uusin jäsen
semantic

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom