Ensimmäinen metsätuhon aalto on pyyhkäissyt Euroopan ylitse jo 4000 vuotta sitten, kun maanviljely alkoi. Yksi viimeisistä alkukantaisen lehtimetsän rippeistä on Bialowiezan puisto Puolan ja Valko-Venäjän rajalla.
yle.fi
Jo tuhansia vuosia ennen maanviljelyä metsästäjät polttivat metsään aukeita, joille kauriit tulivat laiduntamaan. Kohta raivattiin peltoja ja ihmisen mukana kulkevat kotieläimet talloivat metsien taimet. Sitten rakennettiin rautaruukkeja, höyrysahoja, laivoja ja rautateitä. Keksintö keksinnöltä ihminen tyhjensi metsää syvemmältä. Luonnontilaisesta metsästä tuli osa Euroopan menneisyyttä, satujen ja mielikuvitusolentojen maailma.
Eurooppa tuhansia vuosia sitten kasvoi monimuotoista metsää, jossa esiintyi kymmeniä puulajeja - pyökkiä, kastanjaa, jalavaa, vaahteraa, lehmusta ja valkopyökkiä. Puut saattoivat varttua rauhassa monisatavuotiaiksi. Vanhimmat puut olivat tuhatvuotisia tammia ja marjakuusia.
Manteretta hallitsivat laiduntavat kasvinsyöjät; alkuhärät, saksanhirvet, kuusipeurat, metsäkauriit, villisiat ja villihevoset.
Lahoavaa puuta oli moninkertaisesti verrattuna nykyisiin kasvatettuihin metsiin. Puut antoivat vielä sata vuotta kuolemansa jälkeen uutta elämää hitaasti kasvaville sienille, lahoa nakertaville kuoriaisille ja kaarnaa tökkiville linnuille.
Joet ja järvet olivat kirkkaampia, sillä sankkojen metsien juuristot sitoivat irtaimen saven ja hiekan tiukasti kiinni maahan.
Missä viimeiset Euroopan viimeiset ikimetsät sitten ovat? Jaroszewicz alkaa luetella. Puolan jalopuumetsät, Karpaattien pyökkimetsät, Unkarin rajaseutujen alavat metsät, Etelä-Uralin metsät... Euroopan aarniometsät voi oikeastaan luetella nimeltä yhden haastattelun aikana. Ja voisi pikemmin puhua puistoista kuin metsistä. Useimmat kohteet ovat muutamien kilometrien levyisiä laikkuja.
Metsät on Euroopassa ajettu vuorille. Luonnontilaista metsää on säästynyt enimmäkseen alueilla jotka olivat kaukana kehityksen ja talouskasvun keskuksista.
Suomessa voisi erehtyä ajattelemaan, että Eurooppa on edelleen metsäinen manner. Humboldtin yliopiston tutkimuksen mukaan jopa 70 prosenttia Euroopan luonnontilaisista metsäalueista on Suomessa. Tästä tutkimuksesta tosin puuttuivat tiedot Ruotsin ja Venäjän metsistä.
Mutta Suomessakin luonnontilaista metsää on hyvin vähän, alle kolme prosenttia Suomen metsäpinta-alasta.