• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

  • Hyvää joulua!

    Osallistu io-techin piparikakkutalokilpailuun 2024 Linkki osallistumisketjuun >>>

    SER-huutokaupat hyväntekeväisyyteen käynnissä! Linkki huutokauppaan >>>

Ilmastonmuutos

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja -SD-
  • Aloitettu Aloitettu
Talousmetsä noin yleistän on hiilinielu, korjataan se puu tai ei. (siis se osa hiilestä mikä sitoutuu maahan pysyvästi)

mutta se nyt ei ole se juttu, vaan se että metsästä saaduilla raaka-aineilla korvataan hiilipäästöjä. Talousmetsän jalaostaminen loppukäyttöön ei välttämättä ole hiilineutraali, saati hiilineilu, mutta tehokas käyttä on eduksi ilmastonmuutosta vastaan, jos ja kun silllä korvataan enemmän päästäviä vaihtoehtoja.

Jos puu käytetään esim latauna talojen rakentamiseen, niin juttu ei ole se hiilivarasto, vaan se että sillä korvataan fosiillisia päästöjä aiheuttavia vaihtoehtoja. Vaikka osa puuraaka-aineesta voi varasoida vuosikymmeniä sitä hiiltä, niin en sitä suin päinlaskisi pysyväksi varastoksi/nieluksi, joka voitaisiin kaupata fosiillisten päästöjen nieluna.


Suomen metsiä kutsutaan yleisesti hiilinieluksi koska niiden kokonaistilavuus on rajussa kasvussa ja myös vuosittainen kasvu kiihtyy jatkuvasti. Ei sen puun tarvitse sitoutua maahan kun se hiilen määrä puustossa itsessään jatkuvasti lisääntyy. Ansio tästä on laadukkaalla metsänhoidolla.

puuston-kokonaistilavuus.png



kuva1-suomen-metsien-tilavuuskasvu-ja-poistuma-iso.png




Totta että suurin merkitys kokonaisuudessa on varmaan siinä että voidaan korvata erilaisissa rakennuksissa betonia puulla. Sehän vain lisää puun kasvatuksen mahtavuutta ja ilmastoystävällisyyttä joka on vain isoa bonusta sen lisäksi että se puu itsessään rakennusmateriaalina(kin) on hiilivarastoa.
 
Viimeksi muokattu:
Suomen metsiä kutsutaan yleisesti hiilinieluksi koska niiden kokonaistilavuus on rajussa kasvussa ja myös vuosittainen kasvu kiihtyy jatkuvasti. Ei sen puun tarvitse sitoutua maahan kun se hiilen määrä puustossa itsessään jatkuvasti lisääntyy. Ansio tästä on laadukkaalla metsänhoidolla.
Lähestyin asiaa niin että puun sitomasta hiilestä merkittävä osa vapautuun takaisin ilmakehään, joko metsässä "palessa" tai ihmisen toimesta.
Osa puunsitomasta hiilestä sitoutuu maahan pysyvästi, tätä mielsin vain todelliseksi nieluksi.

Puusta voidaan toki jalostaa pitkäikäisiä tuotteita , mutta jos se jäte kuitekin poltetaan, niin ei se sitä muuta. (siis tehokkaampaa polttaa kuin alkaa jatko jalostaa pysyväksi nieluksi)

Jotkin ilmestopiirit ovat huolissaan puunkäytön lisääntymisestä ja haluaisivat rajoittaa sitä, heillä seurataan tämähetken hetkellistä nettomäärää. Toki hetkellisesti voidaan hiiltä vähäksi aikaan varastoida metsiin, lautapinoihin ym, mutta sellaisen varastoinnin pitäisi olla hinnaltaa parempaa kuin puun hyötykäyttö.

Osa haluaisi laskea puunpolttokäytön hiilipäästöksi, eli hiilineutraalista käytöstä tehdä päästö. (tässä en sitä kommentoie että puun polttokelpoiseksi jalostus voi aiheuttaa päästöjä enemmän kuin metsa maahan on pysyvästi sidottu)

Totta että suurin merkitys kokonaisuudessa on varmaan siinä että voidaan korvata erilaisissa rakennuksissa betonia puulla. Sehän vain lisää puun kasvatuksen mahtavuutta ja ilmastoystävällisyyttä joka on vain isoa bonusta sen lisäksi että se puu itsessään rakennusmateriaalina(kin) on hiilivarastoa.
Tässä näen sitä tehokkuutta, jotta puunkäyttö olisi tehokasta, niin se jalostaminen erilaisiin käyttökohteisiin aiheuttaa nykyisellään päästöjä, mutta se ei ole ongelma kun sillä vähennetään vielä isompia päästöjä. Näissä tilanteissa voisi ehkä vähän antaa lyhytaikaista siimaa siinä että lyhytaikainen varasto antaa vähän pelivaraa hiilineutraali tavoitteissa. (jolloin se varasto voi olla isompi kuin jalostuksen päästöt)

Jos puulaudat lasket hiilivarastoksi, niin samalla pistät niiden niskaa kustannuksen siitä että ne pitää myös pitää sellaisena. Jotta tämä toimisi niin menisi valtion kontolle.
 
Lähestyin asiaa niin että puun sitomasta hiilestä merkittävä osa vapautuun takaisin ilmakehään, joko metsässä "palessa" tai ihmisen toimesta.
Osa puunsitomasta hiilestä sitoutuu maahan pysyvästi, tätä mielsin vain todelliseksi nieluksi.

Mitä väliä sillä on vaikka se joskus vapautuu kun fakta on että sitä sitoutuu paljon nopeampaa tahtia kuin vapautuu? Ihan todellinen ja aito hiilinielu se Suomen puusto käytänössä silloin on.


Metsäteollisuudelle varmaan kyllä kävisi mieluusti ajattelumalli että ei ne metsät mikään oikea hiilinielu ole joten ei siis ole mitään syytä rajoittaa hakkuitakaan ilmastonmuutoksen puolesta.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä väliä sillä on vaikka se joskus vapautuu kun fakta on että sitä sitoutuu paljon nopeampaa tahtia kuin vapautuu? Ihan todellinen ja aito hiilinielu se Suomen puusto käytänössä silloin on.
Silloin sen hinnoittelet, ja joudut sitten maksamaan kun se vapautetaan.

Tietenkin voisi ajatella sellaista kauppaa että puunhaltia (omistaja) sitoutuisi varastoimaan puun vaikka 10v ja saisi siitä korvauksen, jolloin se tilapäinen etu voitaisiin hinnoitella vs puun muu käyttö. Jotta siitä olisi jotain hyötyä niin pitäisi olla näköpiirissä aito oikea hiilinielu.


Metsän kasvu on ensisijaisesti hiilonsitomista ilmasta joka myöhemmin vapautetaan, Kasvusta jokin osa sitoutuu maahan pysyvästi (toivottavasti), sillä on merkitystä, ei sillä paljonko tilaspäisvarastossa.


Edit:
En tässä tietenkään kiistä että jos ilmastosta pystytään varastoimaan tilapäisesti massiivinen määrä hiiltä, etteikö sillä olisi merkitystä, ja etteikö sillä olisi merkitystä jos massiivinen tilapäisvarastointi lopetetaisi.

Metsän omistaja joka lopettaa matsänkasvattamisen, vapauttaa hiilet ilmaan, niin hän on toki neutraali toimissaan, ongelma on lähinnä siinä että hänen tekemänsä aukon on joku muu jo täyttänyt. Jos hän varastoi entistä enemmän, niin hän on entistä isommassa lirissä.
 
Viimeksi muokattu:
Silloin sen hinnoittelet, ja joudut sitten maksamaan kun se vapautetaan.

Miksi siitä pitäisi sitten maksaa kenellekkään mitään jos itse sitoo hiiltä kasvattamalla metsää ja sitten päästää takaisin ilmakehään. Kukaanhan ei menetä mitään? Bonuksena autetaan isosti ilmastoa kun saadaan korvattua betonia.


Metsän kasvu on ensisijaisesti hiilonsitomista ilmasta joka myöhemmin vapautetaan, Kasvusta jokin osa sitoutuu maahan pysyvästi (toivottavasti), sillä on merkitystä, ei sillä paljonko tilaspäisvarastossa.

Tämä kuulostaa vähän tyhmältä. Totta kai sillä on merkitystä paljonko on "tilaipäisvarastossa" jos se tilapäisvarasto koko ajan kasvaa ja on kuitenkin isossa kaavassa pysyvää. Tuntuu että et nyt hahmota että siellä "tilapäisvarastossa" jatkuvasti kiertää se hiili ja sinne jatkuvasti sitoutuu kasvavissa määrin uutta hiiltä nopeammin kuin puuta hakataan ja käytetään. Siksi sitä kutsutaan hiilinieluksi. Ei sen vuoksi että osa maatuu.

Edit:
En tässä tietenkään kiistä että jos ilmastosta pystytään varastoimaan tilapäisesti massiivinen määrä hiiltä, etteikö sillä olisi merkitystä, ja etteikö sillä olisi merkitystä jos massiivinen tilapäisvarastointi lopetetaisi.

Noniin tulihan se järjen äänikin sieltä. Ei ole kyse mistään jossitelusta vaan ihan faktasta kuten äsken esitin tilastoja. Vielä kun ymmärrät että näillä "Tilapäisvarastoilla" on paljon enemmän merkitystä kuin sillä että pieni osa siitä talousmetsästäkin maatuu.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä kuulostaa vähän tyhmältä. Totta kai sillä on merkitystä paljonko on "tilaipäisvarastossa" jos se tilapäisvarasto koko ajan kasvaa ja on kuitenkin isossa kaavassa pysyvää. Tuntuu että et nyt hahmota että siellä "tilapäisvarastossa" jatkuvasti kiertää se hiili ja sinne jatkuvasti sitoutuu kasvavissa määrin uutta hiiltä nopeammin kuin puuta hakataan ja käytetään. Siksi sitä kutsutaan hiilinieluksi. Ei sen vuoksi että osa maatuu.
Jos myyt sen tilapäisen varaston päästöoikeudeksi, niin sinun on pystyttävä takaamaan että se tilapäinen varaston on pysyvä.

Et voi olla varma kuinka se metsän puumassa pysyy entisellään, saati kasvaa, jos sitä massaa vähennät niin se pitää jotenkin korvata, hankkia jostain korvaava nielu. Noin yleisesti pidän sitä riskinä ja ilmaston muutos kasvattaa riskiä entisestään, jos alueelle iskee jokin joka tuhoaa metsän, niin hups, ei varastoa.

Tosin jotkin tahot haluaa sosialisoida sen tilapäisen varaston ja velvoittaa sinut pitämään se ja rajoittaa sinua myymästä puuta, johon olet muutaman vuosikymmenen sitonut hiiltä.

Jos tämä metsä nieluhehkutus lähti jostain suon metsittämisestä ojittamalla, niin siinä tekee jo startissa velkaa, niin tuolla lokiikalla on äkkiä siinä nurkassa että siellä kasvatettun puun käyttö onkin päästö, ja parhimillaan tilapäisen varston ollessa suurin ehkä neutraali.
 
Et voi olla varma kuinka se metsän puumassa pysyy entisellään, saati kasvaa, jos sitä massaa vähennät niin se pitää jotenkin korvata, hankkia jostain korvaava nielu. Noin yleisesti pidän sitä riskinä ja ilmaston muutos kasvattaa riskiä entisestään, jos alueelle iskee jokin joka tuhoaa metsän, niin hups, ei varastoa.

Meillä on ihan metsälainsäädännössä peruslähtökohta että jos hakkaat metsää niin siellä on oltava uusi metsä kasvamassa muutaman vuoden sisällä. Niitä metsiä hakataan yleensä yksittäisenkin metsänomistajan puolesta vain kuvio kerrallaan ja mitä sillä on väliä vaikka joku hakkaisi paljonkin kerralla alaa jos Suomen kokonaismetsätilavuus kuitenkin koko ajan jatkuvasti jatkaa rajua kasvuaan? Siitä muuten on juurikin kiittäminen sitä että sitä metsää hakataan ja uudistetaan ja harrastetaan hyvää metsänhoitoa

Kuvitteletko että on olemassa joku riski että joku tulee ja hakkaa Suomen metsät kerralla? Mikään luonnonmullistus ei moiseen kyllä pystyisi.
 
Viimeksi muokattu:
Suomessa se huoli ei muuten ole metsätilavuudessa edelleenkään, vaan monimuotoisuuden vähenemisessä.

Tämä suurempi metsätilavuus on aikaansaatu osin sillä että metsät hakataan entistä tiheämmin käyttötavaraksi. Eli keskimääräinen talousmetsän ikä on yhä nuorempi. Tällä on vaikutusta monimuotoisuuteen, ihan sen takia että talousmetsiä on niin paljon verrattuna suojeltuihin alueisiin.
 
Suomessa se huoli ei muuten ole metsätilavuudessa edelleenkään, vaan monimuotoisuuden vähenemisessä.
Tottahan tuo on siltä osin että rakentamisen vuoksi etelässä on pian vain pieniä monimuotoista puustoa kasvavia saarekkeita. Heijastuu tietenkin kaikkiin noissa ympäristöissä viihtyviin eliöihin.
 
Tottahan tuo on siltä osin että rakentamisen vuoksi etelässä on pian vain pieniä monimuotoista puustoa kasvavia saarekkeita. Heijastuu tietenkin kaikkiin noissa ympäristöissä viihtyviin eliöihin.

Niin se on osasyy. Ilmastonmuutos sitten vielä ajaa monia paikallisia lajeja ahdinkoon kun muutosvauhti on sen verran nopea etteivät lajit pysy perässä/eivät pysty liikkumaan. Tai on sellainen laji, jonka kasvupaikkoja/elinpaikkoja löytyy vain harvakseltaan. Se johtaa tietenkin sen lajin rajuun vähenemiseen tai katoamiseen, kun muutokseen ei pysty sopeutumaan. Etelä-Suomi on tässä varmasti se pahin paikka kun elinalueet ovat hyvin pieniä laikkuja siellä täällä harvassa.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Eipä näytä kauhean realistiselta, että ilmastonmuutosta saataisiin pysähtymään, jos kerran koronakaan ei tuntunut missään... tai ainakaan paljon puhuttu 1,5 asteen raja tuskin tulee onnistumaan.

Kivikautta odotellessa.
 
Republikaaneilla on omalaatuisia ideoita ilmastonmuutosta vastaan käytävään taisteluun.

Edustaja Gohmert kyselee voitaisiinko kuun kiertorataa muuttaa, koska se vaikuttaa maapallon ilmastoon.




Aika vaikeeta tämä ilmastonmuutoskeskustelu on kun toinen puoli elää omassa maailmassaan.
 
Greta Thunbergistä tuli kasvot nuorten ilmastohuolille, mutta nyt ilmastopuhe kyllästyttää nuorisoa
  • Sen sijaan esimerkiksi ulkomaanmatkoista lukiolaiset eivät ole valmiita luopumaan.


Ei paljon nuorisoa kiinnosta ilmasto
 
Ilmaston muutoksen suhteen emme ole hätätilassa. Jos tosi tilanne olisi päällä, niin kaikkien pitäisi osallistua.
Kummin päin tämä päättely nyt siis menee? Koska kaikki eivät osallistu, niin emme ole hätätilassa, vai?

Greta Thunbergistä tuli kasvot nuorten ilmastohuolille, mutta nyt ilmastopuhe kyllästyttää nuorisoa
  • Sen sijaan esimerkiksi ulkomaanmatkoista lukiolaiset eivät ole valmiita luopumaan.


Ei paljon nuorisoa kiinnosta ilmasto
Tarkoittaako tutkimustieto, että kaikesta uutisoinnista ja Thunbergin kaltaisista esikuvista huolimatta ilmastonmuutos ei vain kiinnosta nuoria?

Ei, sanoo kyselytutkimusta tekemässä ollut dosentti ja koulutusdekaani Sari Harmoinen Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnasta.

Asia on oikeastaan päinvastoin. Nuoret ovat Harmoisen mukaan varsin halukkaita toimimaan ilmastonmuutoksen hillitsemisen hyväksi.

Mutta jatkuvan yleistasoisen puheen sijaan he suorastaan kaipaavat konkreettista tietoa siitä, mitä itse voisivat tehdä.
Ymmärtäähän tuon, että jatkuva möyhkääminen siitä että jotain pitäisi tehdä alkaa kyllästyttää, jos kukaan ei esitä mitään konkreettisia ja oikeasti vaikuttavia toimia.

Matkailu on joillekkin pyhä asia jota ei haluta vähentää. Jollekkin toiselle se on taas autoilu, kolmannelle lihansyönti ja neljännelle pikamuoti. Eiköhän meiltä kaikilta löydy jotain ei välttämätöntä ympäristöä kuluttavaa ja saastuttavaa toimintaa, joten siinä mielessä ei ole järkevää tarttua joihinkin yksittäisiin asioihin kuten matkailuun.
 
Kummin päin tämä päättely nyt siis menee? Koska kaikki eivät osallistu, niin emme ole hätätilassa, vai?



Ymmärtäähän tuon, että jatkuva möyhkääminen siitä että jotain pitäisi tehdä alkaa kyllästyttää, jos kukaan ei esitä mitään konkreettisia ja oikeasti vaikuttavia toimia.

Matkailu on joillekkin pyhä asia jota ei haluta vähentää. Jollekkin toiselle se on taas autoilu, kolmannelle lihansyönti ja neljännelle pikamuoti. Eiköhän meiltä kaikilta löydy jotain ei välttämätöntä ympäristöä kuluttavaa ja saastuttavaa toimintaa, joten siinä mielessä ei ole järkevää tarttua joihinkin yksittäisiin asioihin kuten matkailuun.

En itse vertaisi matkailua ja pikamuotia autoiluun vaan enemmänkin huviautoiluun. Matkailu ja pikamuoti ovat puhtaasti huvituksia, autoilu taas joko välttämätön asioiden hoitamiseksi tai töissä käymiseksi (vaihtoehtona on toki muuttaa, mutta tällöin autoilun kieltäjän on syytä korvata arvottomaksi muuttuneen asunnon käyttöarvo). Joillekin autoilu on toki työmatkoilla kohtuullisesti vältettävissä, jolloin ollaan harmaammalla alueella.
 
En itse vertaisi matkailua ja pikamuotia autoiluun vaan enemmänkin huviautoiluun. Matkailu ja pikamuoti ovat puhtaasti huvituksia, autoilu taas joko välttämätön asioiden hoitamiseksi tai töissä käymiseksi (vaihtoehtona on toki muuttaa, mutta tällöin autoilun kieltäjän on syytä korvata arvottomaksi muuttuneen asunnon käyttöarvo). Joillekin autoilu on toki työmatkoilla kohtuullisesti vältettävissä, jolloin ollaan harmaammalla alueella.
Joo suuri osa autoilusta on tottakai ihan tarpeellista, monille se on ainoa järkevä tapa liikkua. Kuitenkin moni kaupungissa asuva voisi varmaan vähentää auton käyttöä. Terveyskin kiittää jos valitsee mahdollisuuksien mukaan vaikka kävelyn tai pyöräilyn. Eipä lihansyöntikään ole sinänsä "turhaa", tosin sitä syödään nykyään niin paljon että moni (myös minä) voisi sitä varmaan vähentää.

Pointti nyt oli lähinnä, että on vähän turhaa syyttää joitain yksittäisiä asioita kuten matkailua, kun itsekin todennäköisesti voisi elää ympäristöystävällisemmin muuttamalla valintojaan.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Kummin päin tämä päättely nyt siis menee? Koska kaikki eivät osallistu, niin emme ole hätätilassa, vai?
Hieman tarkemmin lukemalla asia ei olisi jäänyt epäselväksi.
Joo suuri osa autoilusta on tottakai ihan tarpeellista, monille se on ainoa järkevä tapa liikkua. Kuitenkin moni kaupungissa asuva voisi varmaan vähentää auton käyttöä. Terveyskin kiittää jos valitsee mahdollisuuksien mukaan vaikka kävelyn tai pyöräilyn. Eipä lihansyöntikään ole sinänsä "turhaa", tosin sitä syödään nykyään niin paljon että moni (myös minä) voisi sitä varmaan vähentää.

Pointti nyt oli lähinnä, että on vähän turhaa syyttää joitain yksittäisiä asioita kuten matkailua, kun itsekin todennäköisesti voisi elää ympäristöystävällisemmin muuttamalla valintojaan.
Tässä asiassa olemme samaa mieltä. Ongelma tulee siinä kohtaa kun nyt joku toinen haluaa päättää puolestamme mikä on kullekin tärkeää.
Osat haluavat käydä kerran vuodessa kaukomatkoilla ja toteavat, että haitalliset päästöt tulevat autoista. Toinen ryhmä taasen haluaa käyttää autoa työmatkoihin ja väittävät, että lentäminen on haitallista. Kumpi ryhmä on oikeassa?
Päästökiintiöt pitäisi ehkä jakaa jokaiselle erikseen ja käyttäkööt miten haluavat (Kuolleena syntynyt ajatus).
 
En ole lukenut viestiäkään koko ketjusta, mutta jos ja kun ilmastosta ollaan niin huolissaan niin miksi:
a) samaan aikaan ollaan huolissaan kun lentomatkustus on vähentynyt ja kaikilla on hirveä kiire päästä matkustamaan ympäri maapalloa? Miksi hallitukset kertakaikkiaan tee työtä että lentomatkailu painetaan minimiin?
b) miksei etätyötä tueta kunnolla, vaan nyt jo puhutaan miten ihmisiä halutaan takaisin toimistoille? On iso ongelma että ihminen yksityisautoilee töihinsä ja tästä halutaan tehdä mahdollisimman kallista ja samaan aikaan ei tueta kunnolla etätyötä?
c) kokoajan puhutaan miten on valtava ongelma kun syntyvyys on pientä ja väestö pienenee, samaan aikaan kulutusta pitäisi pienentää, nyt väkeä halutaan ulkomailta yhä enemmän ison hiilijalanjäljen maahan.

Tämä logiikka missä halutaan yhtä aikaa syödä ja säästää kakku ei aukea mulle.
 
Ilmaston muutoksen suhteen emme ole hätätilassa. Jos tosi tilanne olisi päällä, niin kaikkien pitäisi osallistua.
Tällä hetkellä kyseessä on enemmänkin anekauppa, jolla toiset rikastuvat ja toiset saavat puhtaan omatunnon.

Totta ja väärin. Totta sen suhteen että nykyinen toimien taso tuo mitä luultavimmin vain viivytystä ennen dramaattisia muutoksia ilmastoon. Kyse on hyvin pitkälti politikoinnista. Se juju on että jokainen tavan ihminen pitäisi saada osallistumaan, mikä on aika kaukaa haettu.
Väärin sen suhteen että ilmastoa ei muutella on/off napista, jos ja kun tilanne muuttuu erittäin tukalaksi niin siinä vaiheessa se on jo myöhäistä tehdä mitään. Tuo on itseasiassa hyvin yleisesti käytetty tekosyy ja yksi ihmisen perusluonteista: jos asiaa voidaan viivästää niin siihen on suuri houkutus. Tässä tapauksessa se on vaan silloin enää oireiden kauhistelua eikä niiden hoitamista.

Itse siis olen sitä mieltä että tällä paisuvalla ihmismäärällä ei ole edes mahdollista pysäyttää ilmastonmuutosta, ehkä pikkuriikkisen voimme hidastaa muutosta, mutta siinä se. En silti halua kiistää asioiden tilaa, vaikka se onkin epämukava.
 
En ole lukenut viestiäkään koko ketjusta, mutta jos ja kun ilmastosta ollaan niin huolissaan niin miksi:
a) samaan aikaan ollaan huolissaan kun lentomatkustus on vähentynyt ja kaikilla on hirveä kiire päästä matkustamaan ympäri maapalloa? Miksi hallitukset kertakaikkiaan tee työtä että lentomatkailu painetaan minimiin?
b) miksei etätyötä tueta kunnolla, vaan nyt jo puhutaan miten ihmisiä halutaan takaisin toimistoille? On iso ongelma että ihminen yksityisautoilee töihinsä ja tästä halutaan tehdä mahdollisimman kallista ja samaan aikaan ei tueta kunnolla etätyötä?
c) kokoajan puhutaan miten on valtava ongelma kun syntyvyys on pientä ja väestö pienenee, samaan aikaan kulutusta pitäisi pienentää, nyt väkeä halutaan ulkomailta yhä enemmän ison hiilijalanjäljen maahan.

Tämä logiikka missä halutaan yhtä aikaa syödä ja säästää kakku ei aukea mulle.

a) koska se on vielä yksi liike-elämän ja tavan ihmisten peruslaatuinen oikeus, johon on totuttu. Tuskin kukaan hallitus haluaa luoda tarkoituksella ihmisille totaalisen turhautumisen - sillähän olisi vain negatiivinen efekti kokonaisuutta ajatellen. Siksi minusta esim liika ilmastonmuutoksen vastainen tuputtaminen on huono juttu, se pitää tehdä fiksusti ja perustella. Tavan ihmiset pitää saada mukaan, ei hallitukset voi kaikkea saada aikaan, vaikka kuinka anelisivat.

b) Taitaa olla yksi pieni asia muiden joukossa, kuten on lentäminenkin. Suurin ongelma on että ihmisiä pukkaa koko ajan lisää, ja yhä suurempi määrä alkaa elää länsimaista elämää. Toisinsanoen, kuluttaa enemmän.

c) Niinpä. Ongelmana on että ihmisten elintavat muuttuvat monessa paikkaa kehitysmaasta teollisuusmaaksi tai kehittyneeksi. Tämä lisää maapallon varojen kulutusta. Sama juttu tietenkin kansanvaellusten kanssa, jolloin kehitysmaasta tulevan hiilijalanjälki kasvaa räjähdysmäisesti. Mutta tämähän on vain suoraa seurausta ihmismäärän kasvusta ja ilmastonmuutoksen etenemisestä. Odotettavissa on että sitä väkeä alkaa tulla haluamattakin ulkomailta tänne pöytien ääreen tulevaisuudessa. Kyse ei siis ole yksittäisestä jutusta, vaan hyvin isosta kokonaisuudesta.
 
a) koska se on vielä yksi liike-elämän ja tavan ihmisten peruslaatuinen oikeus, johon on totuttu. Tuskin kukaan hallitus haluaa luoda tarkoituksella ihmisille totaalisen turhautumisen - sillähän olisi vain negatiivinen efekti kokonaisuutta ajatellen. Siksi minusta esim liika ilmastonmuutoksen vastainen tuputtaminen on huono juttu, se pitää tehdä fiksusti ja perustella. Tavan ihmiset pitää saada mukaan, ei hallitukset voi kaikkea saada aikaan, vaikka kuinka anelisivat.

b) Taitaa olla yksi pieni asia muiden joukossa, kuten on lentäminenkin. Suurin ongelma on että ihmisiä pukkaa koko ajan lisää, ja yhä suurempi määrä alkaa elää länsimaista elämää. Toisinsanoen, kuluttaa enemmän.

c) Niinpä. Ongelmana on että ihmisten elintavat muuttuvat monessa paikkaa kehitysmaasta teollisuusmaaksi tai kehittyneeksi. Tämä lisää maapallon varojen kulutusta. Sama juttu tietenkin kansanvaellusten kanssa, jolloin kehitysmaasta tulevan hiilijalanjälki kasvaa räjähdysmäisesti. Mutta tämähän on vain suoraa seurausta ihmismäärän kasvusta ja ilmastonmuutoksen etenemisestä. Odotettavissa on että sitä väkeä alkaa tulla haluamattakin ulkomailta tänne pöytien ääreen tulevaisuudessa. Kyse ei siis ole yksittäisestä jutusta, vaan hyvin isosta kokonaisuudesta.

B vastaukseen vielä: Ei auttaisi vaikka väki vähenisi 1-2miljardia maapallolta, kun puolet siitä keskiluokkaistuu hurjaa vauhtia (esim. Kiinassa/Intiassa) ja alkaa kuluttamaan.
Yksi keskiluokkainen Suomalainen "tupruttaa" päästöjä aika monta kertaa enemmän kun se "Afrikan lapsi" elämänsä aikana. ts. ison massan keskiluokkaisen elämän yleistyminen on isoin vaara ilmastonmuutokselle, jos ei aleta isoja muutoksia poliittisesti tekemään pikkuhiljaa.
 
Jännä juttu että kukaan ei oikeasti halua edes ajatella koko ilmastonmuutosta. Vai miten selitettä jatkuvan talouskasvun vaatimuksen? Talouden tulisi ottaa takapakkia, jos oikeasti meinataan jotain tehdä.
 
Niinhän se vähän taitaa olla, että kasvun aika on ohi, ja ollaan siirtymässä uuteen niukkuuden aikaan. Samalla kasvun ajan ajattelutavat, kuten koko maailman yhteen hiileen puhaltaminen ja muut vastaavat kauniit ajatukset todennäköisesti tulevat romahtamaan, kun tilanne lähestyy nollasummapeliä. Jos muiden hyvinvointi on epäsuorasti pois itseltä, ei kannata yrittää auttaa ja olla kaikkien kaveri. :hmm:


Jännä juttu että kukaan ei oikeasti halua edes ajatella koko ilmastonmuutosta. Vai miten selitettä jatkuvan talouskasvun vaatimuksen? Talouden tulisi ottaa takapakkia, jos oikeasti meinataan jotain tehdä.

Eiköhän kaikki tajua, että eksponentiaalinen kasvu ei voi jatkua loputtomiin. Ongelma vaan on juuri se, että pitäisi ottaa reilusti takapakkia, ja se varmaan tekee maailmasta nollasummapeliä.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
a) koska se on vielä yksi liike-elämän ja tavan ihmisten peruslaatuinen oikeus, johon on totuttu. Tuskin kukaan hallitus haluaa luoda tarkoituksella ihmisille totaalisen turhautumisen - sillähän olisi vain negatiivinen efekti kokonaisuutta ajatellen. Siksi minusta esim liika ilmastonmuutoksen vastainen tuputtaminen on huono juttu, se pitää tehdä fiksusti ja perustella. Tavan ihmiset pitää saada mukaan, ei hallitukset voi kaikkea saada aikaan, vaikka kuinka anelisivat.

b) Taitaa olla yksi pieni asia muiden joukossa, kuten on lentäminenkin. Suurin ongelma on että ihmisiä pukkaa koko ajan lisää, ja yhä suurempi määrä alkaa elää länsimaista elämää. Toisinsanoen, kuluttaa enemmän.

c) Niinpä. Ongelmana on että ihmisten elintavat muuttuvat monessa paikkaa kehitysmaasta teollisuusmaaksi tai kehittyneeksi. Tämä lisää maapallon varojen kulutusta. Sama juttu tietenkin kansanvaellusten kanssa, jolloin kehitysmaasta tulevan hiilijalanjälki kasvaa räjähdysmäisesti. Mutta tämähän on vain suoraa seurausta ihmismäärän kasvusta ja ilmastonmuutoksen etenemisestä. Odotettavissa on että sitä väkeä alkaa tulla haluamattakin ulkomailta tänne pöytien ääreen tulevaisuudessa. Kyse ei siis ole yksittäisestä jutusta, vaan hyvin isosta kokonaisuudesta.
a) b) pieniä asioita, mutta jostain syystä suomalaisessa poliittisessakeskustelussa pahin synti on yksityisautoilu, eikö se ole sitten pieni asia. Jos yksityisautoilu on iso asia ja etätyö pieni niin miksei tueta etätyötä maksimit jotta yksityisautoilu vähenisi.
c) mitä ne tänne tulee, ei se täälläkään resurssit loputtomat ole.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Jännä juttu että kukaan ei oikeasti halua edes ajatella koko ilmastonmuutosta. Vai miten selitettä jatkuvan talouskasvun vaatimuksen? Talouden tulisi ottaa takapakkia, jos oikeasti meinataan jotain tehdä.
Kyllä ja ei. Väestönkasvussa pitäisi ottaa takapakkia, mutta teknologiset innovaatiot ovat pääsyy talouskasvuun ja niistä tuskin halutaan tinkiä jos halutaan selvitä.
 
Talouden tulisi ottaa takapakkia, jos oikeasti meinataan jotain tehdä.
Ei tulisi. Jos talous ottaa takapakkia, jää ilmastonmuutoksen torjuminen tärkeysjärjestyksessä kauas taakse. Vain rikkaat maat pystyvät kehittämään tarvittavaa tekniikkaa, jolla hiilidioksidipäästöjä (ja samalla muitakin päästöjä) voidaan vähentää. Köyhät maat ottavat energian sieltä mistä sen helpoimmalla ja halvimmalla saavat, ympäristöstä piittaamatta.

Ongelma on talouskasvun perustuminen edelleen liiaksi fossiilisiin energialähteisiin. Takapakkia pitää ottaa öljyn ja kivihiilen käytössä, ei taloudessa.
 
Ei tulisi. Jos talous ottaa takapakkia, jää ilmastonmuutoksen torjuminen tärkeysjärjestyksessä kauas taakse. Vain rikkaat maat pystyvät kehittämään tarvittavaa tekniikkaa, jolla hiilidioksidipäästöjä (ja samalla muitakin päästöjä) voidaan vähentää. Köyhät maat ottavat energian sieltä mistä sen helpoimmalla ja halvimmalla saavat, ympäristöstä piittaamatta.

Ongelma on talouskasvun perustuminen edelleen liiaksi fossiilisiin energialähteisiin. Takapakkia pitää ottaa öljyn ja kivihiilen käytössä, ei taloudessa.

Valitettavasti vain se raaka-aineiden hamstraaminen ei rajoitu energialähteisiin. Kaikki sademetsät kaadetaan pelloiksi ja tukkipuiksi ja ihmisten elintilaksi. Sama juttu vähän muidenkin metsien kanssa. Se riistäminen loppuu vasta siihen kun kaikki on kaadettu. Ja tämä siis kiitos kasvavan väestön ja sitä myötä ikuisesti kasvavan kulutuksen.
 
Valitettavasti vain se raaka-aineiden hamstraaminen ei rajoitu energialähteisiin. Kaikki sademetsät kaadetaan pelloiksi ja tukkipuiksi ja ihmisten elintilaksi. Sama juttu vähän muidenkin metsien kanssa. Se riistäminen loppuu vasta siihen kun kaikki on kaadettu. Ja tämä siis kiitos kasvavan väestön ja sitä myötä ikuisesti kasvavan kulutuksen.
Pääasiallinen ongelma on tietysti liikaväestö mutta tästä ei sanallakaan poliitikot puhu. Voi kysyä miksi.
 
Niin, koska asian myöntäminen aiheuttaisi hyvin epämiellyttäviä implikaatioita ihmisoikeuksien suuntaan, koska se viittaisi maailman olevan menossa nollasummapelin suuntaan. Vähimmilläänkin se tarkoittaisi sitä, että kannattaisi alkaa hoardata hallussa olevia, todennäköisesti ilmastonmuutoksesta pienillä vahingoilla selviäviä alueita. Joka taas olisi ristiriidassa oikeuden turvapaikkaan kanssa.
 
Niin, koska asian myöntäminen aiheuttaisi hyvin epämiellyttäviä implikaatioita ihmisoikeuksien suuntaan, koska se viittaisi maailman olevan menossa nollasummapelin suuntaan. Vähimmilläänkin se tarkoittaisi sitä, että kannattaisi alkaa hoardata hallussa olevia, todennäköisesti ilmastonmuutoksesta pienillä vahingoilla selviäviä alueita. Joka taas olisi ristiriidassa oikeuden turvapaikkaan kanssa.

Eiköhän se ole jo aika selvää että päiväntasaajan ja napojen väliin jää mukava asuinkelvoton alue ja halukkuutta pohjoisimmille ja eteläisimmille seuduille on tulevaisuudessa kiitettävästi...
 
Eiköhän se ole jo aika selvää että päiväntasaajan ja napojen väliin jää mukava asuinkelvoton alue ja halukkuutta pohjoisimmille ja eteläisimmille seuduille on tulevaisuudessa kiitettävästi...

No tämän asian kanssa mikään ei kyllä ole selvää, sen verran arpomista on koko ilmastotiede. Voimme aivan hyvin selvitä pelkällä säikähdyksellä tai vastaavasti asuinkelvoton alue saattaa kattaa koko pallon.
 
No tämän asian kanssa mikään ei kyllä ole selvää, sen verran arpomista on koko ilmastotiede. Voimme aivan hyvin selvitä pelkällä säikähdyksellä tai vastaavasti asuinkelvoton alue saattaa kattaa koko pallon.

No ei kyllä ole kattamassa koko palloa, sen verran tiedetään varmaksi.
 
No ei kyllä ole kattamassa koko palloa, sen verran tiedetään varmaksi.
Kun pidetään mielessä että:

a) Ilmasto on hyvin monimutkainen järjestelmä, jossa pienetkin muutokset kertautuvat aiheuttaen suuria reaktioita. (Sattuvasti termi "perhosvaikutus" lanseerattiin juuri ilmastotieteilijöiden taholta).

b) Emme ymmärrä systeemin toiminnasta juuri mitään.

c) Ennusteita on luotu vasta muutaman vuosikymmenen ajan.

,niin en uskaltaisi antaa kovin suurta painoarvoa nykyhetken ennusteille ja riskianalyyseille.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Kun pidetään mielessä että:

a) Ilmasto on hyvin monimutkainen järjestelmä, jossa pienetkin muutokset kertautuvat aiheuttaen suuria reaktioita. (Sattuvasti termi "perhosvaikutus" lanseerattiin juuri ilmastotieteilijöiden taholta).

b) Emme ymmärrä systeemin toiminnasta juuri mitään.

c) Ennusteita on luotu vasta muutaman vuosikymmenen ajan.

,niin en uskaltaisi antaa kovin suurta painoarvoa nykyhetken ennusteille ja riskianalyyseille.

Olet yksiselitteisesti väärässä. Kannattaisi selvittää edes tieteen peruslähtökohdat.
 
Kun pidetään mielessä että:

a) Ilmasto on hyvin monimutkainen järjestelmä, jossa pienetkin muutokset kertautuvat aiheuttaen suuria reaktioita. (Sattuvasti termi "perhosvaikutus" lanseerattiin juuri ilmastotieteilijöiden taholta).

b) Emme ymmärrä systeemin toiminnasta juuri mitään.

c) Ennusteita on luotu vasta muutaman vuosikymmenen ajan.

,niin en uskaltaisi antaa kovin suurta painoarvoa nykyhetken ennusteille ja riskianalyyseille.

Noh, sen verran tiedetään, että Venuksen kaltainen pätsi ei ole Maapallolla mahdollinen ihan jo Auringon pienemmän säteilytehon takia.

Täysin käsistä lähtevä kasvihuoneilmiö ei pohjaudu hiilidioksidin vaan vesihöyryn määrän nousuun ilmakehässä. Todennäköisesti esim. Venuksessa hiilidioksidi tökkäsi planeetan pisteen yli, jossa lämpeneminen lisäsi merien höyrystymistä, joka taas edelleen lisäsi ilmakehän vesihöyrypitoisuutta. Tämä kierre kuitenkin vaatii riittävää säteilytehoa, jota ei maapallon tapauksessa ole.
 
Noh, sen verran tiedetään, että Venuksen kaltainen pätsi ei ole Maapallolla mahdollinen ihan jo Auringon pienemmän säteilytehon takia.

Täysin käsistä lähtevä kasvihuoneilmiö ei pohjaudu hiilidioksidin vaan vesihöyryn määrän nousuun ilmakehässä. Todennäköisesti esim. Venuksessa hiilidioksidi tökkäsi planeetan pisteen yli, jossa lämpeneminen lisäsi merien höyrystymistä, joka taas edelleen lisäsi ilmakehän vesihöyrypitoisuutta. Tämä kierre kuitenkin vaatii riittävää säteilytehoa, jota ei maapallon tapauksessa ole.

Mites tämä liittyi maapalloon? Ilmeisesti kuvittelet että tarvitaan joku 20+ asteen nousu että tapahtuu katastrofi.
 
Mites tämä liittyi maapalloon? Ilmeisesti kuvittelet että tarvitaan joku 20+ asteen nousu että tapahtuu katastrofi.

No silleen, että VuohiKauhu väitti koko maapallon mahdollisesti muuttuvan elinkelvottomaksi. Mikä vaatisi jotain juurikin tuon tapaista.
 

Suomessakin osataan näköjään tahallinen suojelukohteiden tuhoaminen ja piilohakkuut. Surullisinta on ettei näytä tulevan minkäänlaista seuraamusta, mitä nyt mitätön rahojen menetys sen laittoman hakkuun osalta.
Tuon mukaan viime vuonna laittomat hakkuut oli 0.24% kaikista hakkuista, vuonna 2017 0,03%. Ja näissäkin tapauksissa suurimmassa osassa inhimillinen virhe syynä, eli ilmoitus unohtunut tehdä. Ei se UPM tms. hyödy mitenkään siitä ilmoituksen tekemättä jättämisestä.
Ja tottakai kärsijänä metsänomistaja, joka menettää hakkuutulot, vaikka virheen tekisikin puunostaja. :facepalm:

EDIT: Ja eipä ole ihme, että Hesari tekee nyt tällaisia otsikoita, kun samaan aikaan EU suunnittelee Suomalaisten yksityisomistajien metsien sosialisoimista.

 
Viimeksi muokattu:

"
Ilmastotutkijoiden konsensus on, että ilmastonmuutos on suuri ajuri Lyttonin lämpöaallon taustalla, Mustonen toteaa.

Ekosysteemin tuho Kanadan länsirannikolla on kuitenkin alkanut jo kauan ennen tämän kesän helteitä. Normaalitilassa Lyttonin kuivaa kuumuutta nimittäin lievittäisi rannikon laaja lauhkean vyöhykkeen sademetsä. Muun muassa jättituijista ja lännendouglaskuusista koostuva aarniometsä ulottui vielä 1900-luvun alkupuolella pitkälle sisämaahan, mutta nykyisin siitä on hakkuiden jäljiltä pystyssä vain viitisen prosenttia.
"

Taas kerran saa todeta että ihminen saa syyttää ilmastonmuutoksen lisäksi tilanteen pahentumisesta ihan itseään. Kaadetaan kaikki kosteutta säilyttävät puut ja tilalla varmaan jotain ojitettua kuivapaskaa. Maailmanlaajuinen trendi muutenkin, kohta on joka paikassa korventavaa kun kaadetaan viileyttä tuovat metsät ja kuivataan kasvualusta.

"
Tämä on opetus myös suomalaisille, Mustonen huomauttaa. Meillä vanhaa metsää yhä on, mutta sitä kaadetaan minkä ehditään.
"
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 669
Viestejä
4 561 679
Jäsenet
75 006
Uusin jäsen
Nahkapip0

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom