Jäätelön myynnin ja hukkumiskuolemien välillä on myös selvä yhteys. Itseasiassa tämän mallin ennustevoima on huikean hyvä verrattuna erittäin moniin muihin malleihin. Kuitenkin jopa kurssiakaan tilastotiedettä lukematonkin on luultavasti joskus kuullut, että korrelaatio ei itsessään kerro mitään kausaliteetista.
Huvittaa, kun ylimieliseen sävyyn syytät muita asiantuntemuksensa yliarvioinnista ja tieteen epävarmuuksien ignoroinnista. Samalla omien juttujesi sävy kuulostaa vähän sellaiselta, että luulet vissiin olevasi ainoa tutkija ja aiheeseen liittyvää koulutusta saanut ja antanut täällä? Tuo retorinen nokittelusi Dunning-Kruegereilla ja jäätelönmyyntivertauksilla on turhaa ja typerää. Lopeta se, kiitos, jos olet oikeasti millään lailla tieteentekijä. Nuo nokkeluudet eivät meikäläiseen osu.
Ja jos todella kaipaat selvennystä, niin mainitussa tapauksessa tarkoitin luonnollisesti
syy-yhteyttä eli kausaliteettia. Oletin sen olevan edellisen viestin perusteella niin selvää, että jäi kirjoittamatta auki.
Niin onko asia nyt mekanistisesti yksinkertainen ja täysin ymmärretty vai ei? Jos se on mekanistisesti niin ymmärretty kuin asian esität ja MiTäÄn mUuTa SeLiTtÄvÄä TeKiJäÄ eI oLe, niin silloinhan mekanistisen mallien ennustevoiman pitäisi olla jokseenkin 100%?
Voit sopivalla paramterisoinnilla ja datavalikoinnilla saada post-hoc mallinnettua lähes mitä tahansa näyttämään ihan miltä vain haluat. Sanomattakin selvää, että tällaisten mallien ennustevoima on kuitenkin varsin heikko, mutta niin se tuppaa olemaan vähän kaikissa muissakin yhtään monimutkaisempien ilmiöiden malleissa.
Kasvihuoneilmiö ja siihen liittyvä säteilydynamiikka on tänä päivänä erittäin hyvin ymmärretty. Ei tietenkään täysin - lienemme samaa mieltä siitä, että hyvin harvaa luonnon systeemiä voidaan koskaan ymmärtää "täysin".
En ole väittänyt ettei mitään muuta selittävää tekijää ole.
Olet oikein kunnolla nyt takertunut tuohon sanaan yksinkertainen, jollaiseksi väitin kasvihuoneilmiön perusdynamiikkaa. Täsmennetään siis mieliksesi:
suhteellisen yksinkertainen. Tarkoitan joka tapauksessa sitä, että kasvihuoneilmiön perusmallinnus on nykypäivän tieteelle suhteellisen yksinkertainen pala eikä näiden mallien tarkkuudessa pitäisi olla enää mitään merkittävää heittoa.
Mallinsihan jo Arrhenius (joskin täysin vajavaisista lähtökohdista) kasvihuoneilmiön 1800-luvun lopulla, ja varsin tarkkaan osuvia mallinnuksia on osattu tehdä jo vuodesta 1967 (Manabe ja Wetherald, 1-ulotteisella ilmastomallilla!). Siinä päädyttiin tulokseen, jossa 100% lisäys hiilidioksidin määrään lämmittää maapalloa 2-3 astetta, mikä on tänäkin päivänä ihan validi tulos. Tämä siis lähinnä tuomaan kontekstia siihen toteamukseen, että kysymys on
suhteellisen yksinkertaisesta fysiikasta. Ja HUOM! Edelleenkin: kasvihuoneilmiön mallinnus != ilmaston mallinnus. Kommentti
suhteellisesta yksinkertaisuudesta koski kasvihuonekaasujen lämmittävää vaikutusta, ei ilmastomallinnusta kokonaisuutena.
Sitten kun siirrytään koko ilmastoon, eli katsotaan kasvihuoneilmiön mallinnuksen kontribuutiota ilmaston lämpenemisen selittämiseen, ollaan tietysti jo selvästi moniulotteisemmassa avaruudessa. Tätäkin on kuitenkin paljon tutkittu, ja erittäin selvää se tänä päivänä on, että khk-vaikutus selittää suurimman osan lämpenemisestä, ja varsinkin 60-luvulta eteenpäin tapahtuneesta lämpenemisestä. Merkitys vain kasvaa mitä pitemmälle mennään. Menee sitten detaljitason selvittelyksi, onko khk:t 95 vai 67 % ja kaikki muut tekijät yhteensä 5 vai 33. Vai jotain siltä väliltä. Suuruusluokkana se on joka tapauksessa näin. Mikään uskottava taho ei viittaa sinne päinkään, että khk-vaikutus voisi olla luokkaa 5% tai 10%, kuten taisit jossain viestissä ehdottaa vaihtoehdoksi. Tällaiselle ilmastonmuutosmallille ei ole edes esitetty mitään uskottavaa hypoteesia!
Ja ei muuten todellakaan ole pelkkää post hoc mallien sovittamista havaintoihin. 70-luvullahan nimenomaan oltiin tästä syystä ymmällään. Osattiin mallintaa CO2:n kasvihuonevaikutus ja tiedettiin CO2-tasojen nousu, mutta silti ilmasto oli viilentynyt 30 vuotta. Se johtui todnäk ilmansaasteista (aerosoleista) jotka vielä siinä vaiheessa riittivät kumoamaan khk-vaikutuksen, tätä ei vielä silloin ymmärretty. Kokonaisilmastomallit ovat monimutkaisia, mutta eivät niin monimutkaisia, että nykypäivänä sitä epävarmuutta khk-vaikutuksen osuudesta olisi joitakin desimaaleja enempää.
Tulevaisuuden ennustaminen/mallintaminen ja sen epävarmuudet ovat sitten asia erikseen, tämä keskusteluhan koski sitä missä määrin tähän asti toteutunut ilmastonmuutos voidaan ja osataan selittää ihmisen khk-päästöillä.
Aikaväliä jolta "GWP:tä" lasketaan muille molekyyleille, vaihdellaan jokseenkin mielivaltaisesti, riippuen vähän miten dramaattisesti asiat halutaan milloinkin esittää.
Ongelma tosiaan lähinnä tulevaisuuden mallintamisessa. Ei vaikuta siihen mitä debattimme koski.
On hallussa ja säteilypakotteen konsepti on sinänsä tuttu ja jos luet tuon ensimmäisen pidemmän viestini, pidin fossiilisen hiilen polton yhteyttä säteilypakotteen kasvuun sinänsä varsin yksiselitteisenä. Tämä on itseasiassa varmaan kokonaisuudesta se kaikista yksinkertaisin osa kun spektroskopiaa kuitenkin on harrasteltu jo iät ja ajat. Mikään osa tuosta tekstistäsi ei sitten kuitenkaan varsinaisesti vastannut kysymykseeni, joten esitän sen uudestaan: miten noin pieni muutos noin pienessä osassa ilmakehän kaasukoostumusta pystyy käytännössä yksin selittämään valtavan muutoksen planetaan lämpötilassa?
Koska se on niin voimakkaasti infrapunasäteilyä absorboiva aine. Ei kokonaisselityksenä, vaan lähinnä inspiraationa ja vaihteluna pitkän tekstiseinän sekaan kuva Maan emittoimasta pitkäaaltoisesta säteilystä, huomaa syvä kuoppa CO2:n absorptioalueella:
Voit ajatella asiaa yksinkertaistettuna niin, että 99,7% ilmakehän koostumuksesta on "näkymätöntä" maasta tulevalle lämpösäteilylle. Siitä loppuosasta, joka vangitsee lämpösäteilyä, keskimäärin 0,25%-yksikköä on vettä ja 0,04%-yksikköä CO2:a. Muunna seuraavaksi nuo prosenttiyksiköt prosenteiksi siitä 0,3:sta: joko alkaa prosenttiosuus näyttää merkittävämmältä? Hyvin oleellinen tieto on myös se aiemmin mainitsemani, että CO2 pidättää lämpösäteilyä aallonpituusalueella, jossa vesi ei sitä tee.
Tämä asia kyllä toistuvasti ihmetyttää ihmisiä, mutta
ihan hyviä vastauksia löytyy, kun jaksaa etsiskellä.
Tääkin on taas vähän näitä, että kaupassa pitää silti maksaa euroilla, eikä prosenteilla - juttuja. Todennäköisyys kasvaa toki, mutta aivan vastaavasti todennäköisyytesi voittaa lotossa tuplaantuu jos ostat toisen lottorivin. Suurin osa on kuitenkin varmaan sitä mieltä, että ollaan silti vielä aika kaukana lottovoitosta.
Asian voi ymmärtää joko prosenttien tai lukumäärien kautta, ei sillä ole oikeastaan väliä, kun tajuaa ilmiön luonteen. Jos ajattelet maapallolta lähtevää säteilyä lottorivivertauksena, niin sun pitää ajatella koko populaatiota eikä yksittäistä yksilöä. Eli jos koko kansa alkaa ostaa kaksinkertaisen määrän lottorivejä, joka viikko tulee keskimäärin kaksinkertainen määrä päävoittajia. (Vertaus ilmakehän säteilyabsorptioon ei muuten ole kovin hyvä, koska IR-säteet isolla todennäköisyydellä absorboituvat, todennäköisyys on siis ihan muuta kuin lottovoitto.)
Kantsii myös huomioda, että tuokaan ei ole ihan noin yksiselitteinen, koska toisaalta todennäköisyys myös sille, että avaaruudesta tuleva IR-säteily osuu ilmakehän molekyyliin kasvaa vastaavasti, efektiivisesti puolittaen maapallolle (kyseisestä molekyylistä) säteilevän lämpöenergian määrän, eikä kyseinen virittinyt molekyyli myöskään absorboi maanpinnalta tuleva säteilyä ennen kuin viritystila palautuu normaalitasolle. Että ei tämäkään ihan niin yksioikoinen prosesessi ole, vaikka sinänsä yksinkertaista fysiikkaa onkin.
Tämä ei ole laskennassa kummoinen haaste, kun maahan tulevan ja maasta lähtevän säteilyn aallonpituusjakaumat tunnetaan. Oleellista on, että niissä on ero.
Isoissa luvuissa on se jännä, että ilman kontekstia ne ei kerro oikein yhtään mitään. Jos laitetaan tuo hiilidioksidimolekyylien määrä suhteessa kaikkien kaasumolekyylien määrään (n. 2.7 * 10^22 molekyyliä STP) litrassa ilmaa jonkinlaiseen kontekstiin ja muunnetaan nuo luvut metreiksi, niin 11.4*10^18 metriä on n. 1200 valovuotta eli suurinpiirtein 1.2% Linnunrata-galaksimme läpimitasta. Vastaavasti taas 2.7 * 10^22 metriä on n. 2.85 miljoonaa valovuotta, eli suunnilleen 280 kertaa linnunradan läpimitta. Eipä nämäkään toki mitään kovin intuitiivisesti hahmotettavia lukuja ole, mutta kuitenkin. Jos taas kontekstualisoidaan muutosta niin 0.03% hiilidioksidia @ STP on vastaavalla tavalla "valovuosissa laskettuna" suunnilleen 850 ly.
Laitoin tuon luvun lähinnä muistuttamaan, että sitä hiilidioksidia kuitenkin on ilmakehässä sinänsä pirun
paljon. Ajattelin että se auttaisi hahmottamaan tilannetta, kun lisäksi ymmärtää että siitä muusta materiasta keskimäärin yli 99% on IR-säteilylle näkymätöntä. Pahoittelen jos luvun merkitys ei auennut.
RWP ja MWP nyt on ainakin aika selkeitä, vaikka toki näitäkin on kovasti pyritty diskurssista häivyttämään koska istu kovin nätisti siihen nättiin simplistiseen malliin, jota plebimassoille halutaan esittää. Kivasti vielä tuo PAGES-data jota mm. IPCC rakastaa on sellainen, että häivyttää luonnollisen vaihtelun amplitudia aika helvetisti.
Joo tuossa PAGES-datassa on tietysti omat puutteensa. Siksi laitoinkin toisen lähteen, jossa oli rinnakkain useampi erilainen mallinnus holoseenin ajalta.
Tuota sinun laittamaasi käppyrää ei pidä käyttää siihen mihin sinä sitä käytit, eli lyhytaikaisten vaihteluiden suuruuden tarkasteluun, koska tuo käyrä osoittaa kesäaikaista lämpötilapoikkeamaa. Koko vuoden tasolla vaihtelut ovat aina huomattavasti pienempiä kuin yksittäisen vuodenajan.
Kyllähän tuossa aikalailla näyttäisi lyhytsyklistä vaihtelua olevan minun mielestäni. Mutta toki pitää muistaa, että tämä on taas vaan yksi malli ja yhden tutkimusryhmän näkemys.
Niin mitä tämän kuvan pitäisi tarkalleen ottaen demonstroida? Muuta kuin, että meillä on tosiaan ollut aina valtavasti pitkä- ja lyhytsyklistä vaihtelua lämpötiloissa, jonka mekanismeista emme ole eritysen hyvin vieläkään perillä ja joiden malleissa on valtavasti keskinäistä hajontaa ja sisäistä epävarmuutta?
No sitä, mitä sanoin sen demonstroivan. Katsoitko ollenkaan tuota lyhytaikaisen vaihtelun amplitudia? Ollaan aika paljon alle 1 asteen per 100 vuotta. Siitä olen samaa mieltä, että tämä on vain yksi malli. Jos löydät holoseenin ajalta mallinnuksia, joissa on 100 vuoden aikaskaalalla 1-2 asteen nousuja, niin laita toki. Muuten, ne kryo-happi-18:sta tehdyt mallinnukset eivät käsittääkseni ole sellaisia joista voisi näitä lyhytaikaisia vaihteluja päätellä (menetelmällinen epätarkkuus --> iso vaihtelu, iso keskiarvon keskivirhe).
Voimakkaita nousuja on ilmastohistoriassa, mutta lähinnä aina seuraten voimakasta viilenemistapahtumaa (yleensä tulivuorenpurkauksia) eli "palautuminen" noista sekä jääkausista. Se että interglasiaalilla "perustasolta" pompataan 1-2 astetta lyhyessä ajassa ylöspäin ei pitäisi olla tavallista?
Ei minulla itselläni mitään spesifiä hypoteesia ole. Perstuntuma taisi olla sana jota käytin esittäessäni epäilykseni siitä, että "hiilari==kaikki" - malli on turhan simplistinen ja kaiken tietämäni perusteella pidän varsin todennäköisenä, että osa muutoksesta olisi tapahtunut ihan ilman hiilarilisääkin,
Ei minun ainakaan ollut tarkoitus väittää että hiilari=kaikki. Mutta käytännössä voidaan sanoa, että nykyinen lämpeneminen on ongelma hiilareista johtuvan kasvihuoneilmiön takia. Ja että hiilarit käytännössä siis ovat ongelman syy. Selittävät sen suurimmaksi osaksi.
Kun joku väittää - kuten sinä vaikutit kovasti vihjaavan, vaikka muotoilusi olivatkin kuin salaliittoteoreetikkojen oppikirjasta konsanaan - että hiilarit olisivat vain pieni osa ongelman syytä, ja että enemmistö johtuisi muista (syklisistä/luonnollisista/???) syistä, TAI että tähän liittyisi edes merkittävää epävarmuutta, niin kyllä tuohon nyt vaan voi ja pitää ihan suoraan sanoa, että EI. Niin se ei ole.
Edit: lisätty TAI-lause.
Avasin viestissäni vähän muutamia niistä ongelmista, jotka minun mielestäni tiedeyhteisöä ja tieteen tekemistä laajemmassa skaalassa vaivaa ja miten ne osaltaan vaikuttavat siihen, miksi on yksinkertaisesti vitun typerää käsitellä ilmastotutkimusta ja sen tuloksia jonkinlaisena jumalaisena totuutena, tuloksia harhattomina ja tekijöitä erehtymättöminä, kun ei mikään muukaan tieteenala sitä ole
Tutkijana minua ärsyttää suuresti se simplistinen ja suorastaan dogmaattinen tapa, jolla tätä aihetta nykyään käsitellään, koska se on päässyt politisoitumaan niin järjettömästi.
Siis minähän jos kuka olen hyvin kriittinen tiedepuuhastelua kohtaan, kokonaisuutena jopa luultavasti ihan yhtä kyynistynyt tiedemaailmaan kuin sinä.
Mutta on paljon tiedettä joka on luotettavaa. Niin paljon tutkittuja ja hyvin todistettuja asioita, että niiden kiistämiseen voi reagoida suoraviivaisesti ja päättäväisesti. Ja tämän käsillä olevan ilmastonmuutoksemme perussyynä oleva kasvihuoneilmiö ja sen perussyy nyt vaan ovat yksi sellainen selvä asia. Olkoon sen sanominen sitten paasausta, lapsellista, whatever - tästä en lähde tinkimään, koska sen verran kuitenkin koulutukseni ja työni takia asioita tunnen.
Minulle tämä siis on kutakuinkin samassa kategoriassa kuin evoluutioteoria. Niin se näyttäisi olevan myös sellaisille tahoille kuin IPCC, NASA, NOAA, Royal Society... koska hekin esittävät asian samalla lailla selviönä. Mutta ehkä nämäkin instituutiot vain ovat täynnä sokeita, lapsellisia paasaajia, jotka eivät ymmärrä ilmaston tutkimuksen monimutkaisuutta.
Yleensä ensimmäisiä juttuja joita jo perustutkinto-opiskelijoille opetetaan on se, että kuvaajien selitteiden kanssa pitää olla tarkkana. Jos joku olisi jollakin minun kurssillani yrittänyt tuollaista kuvaajaa esittää, olisi kyllä varmasti punakynä sauhunnut.
Ensinnäkään y-akselilla ei ole yksiselitteistä otsaketta, joka kertoisi tarkasti mitä akseli kuvaa vaan pelkkä yksikkö C°, joka sekin on vähän väärin koska todellisuudessa yksikön pitäisi olla esim. Δ°C tai muulla tavoin tehdä selväksi, että kuvaaja ei tosiaankaan esitä absoluuttista globaalia keskilämpötilaa, vaan poikkeamaa suhteessa tietyn ajanjakson keskilämpötilaan, joka ei myöskään käy kunnolla ilmi. Toki jos on yhtään asioita seurannut niin osaa arvata, että yleensä käytetään tuota 1850-1900 ajanjaksoa "esiteollisen ajan" referenssinä, mutta muitakin käytetään.
Se on sitten kokonaan oma matopurkkinsa, että juuri tuota aikaväliä käytetään "esiteollisen ajan" vertailutasona, vaikka se a LIA:n, eli "tavallista" viileämmän kauden loppupäätä, mikä asettaa vähän kyseenalaiseksi sen toimimisen "normaali-ilmaston" referenssinä. Hiiltäkin oli ehditty jo polttamaan melkoisia määriä sen aikana. Tiedän toki sen, että tuo johtuu pääosin siitä että edes etäisesti luotettava suora lämpötilan mittausdata alkaa noilta main ja miksi yleisesti käytetään lämpötilapoikkeamaa eikä absoluuttista keskilämpötilaa, mutta onhan se nyt aika selvää, että vertailuajanjakson valinta vaikuttaa aika helvetisti siihen, miltä tulokset näyttävät, mutta jostain syystä tämän toteaminen on jotain foliohattu-denialismia.
Akselin selitys oli tarkemmin avattu siinä alkuperäislähteessä, mikä riitti itselleni, vaikka olisihan se voinut olla itse kuvassakin paljon paremmin. Mielestäni kyllä aika äkkijyrkästi tuomitsit kuvan täysin paskaksi. (Mutta myönnetään, olenkin varmaan perustutkinto-opiskelijoilleni liian lempeä arvostelija...)
Edit: korjattu quotet
Ensinnäkin ei väitetty että koko kenttä olisi mätä, vaan että politiikka ja aktivismi on mädättämässä sitä. Se on helvetin iso ero.
