• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Ilmastonmuutos

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja -SD-
  • Aloitettu Aloitettu
Lihan energiatiheys verrattuna kasvisruokaan on aika iso, minkä lisäksi eläimet pystyvät käyttämään sellaisia kasveja ravintonaan mitkä eivät kelpaa ihmisravinnoksi, alueilta missä suorien ruokakasvien viljely ei onnistu. Kysymys on silloin lähinnä siitä, miten lihan tuotanto on järjestetty, unohtamatta toki sitä että karjataloudella on myös kytkentä muuhun viljelyyn ellei mennä täysin synteettisiin (ja pitkälti fossiilista maakaasua raaka-aineena käyttäviin) lannoitteisiin. Mutta onhan se vähän niinkin että kun ilmastoa oikein pelastetaan niin ihmisten tarpeet yleensä sysätään sinne ihan perimmäiseen lokeroon...

Oman osani olen toki jo tehnyt, sillä melko suuri osa vuotuisesta punaisesta lihasta tulee suoraan metsästä...
 
Lihan energiatiheys verrattuna kasvisruokaan on aika iso, minkä lisäksi eläimet pystyvät käyttämään sellaisia kasveja ravintonaan mitkä eivät kelpaa ihmisravinnoksi, alueilta missä suorien ruokakasvien viljely ei onnistu. Kysymys on silloin lähinnä siitä, miten lihan tuotanto on järjestetty, unohtamatta toki sitä että karjataloudella on myös kytkentä muuhun viljelyyn ellei mennä täysin synteettisiin (ja pitkälti fossiilista maakaasua raaka-aineena käyttäviin) lannoitteisiin. Mutta onhan se vähän niinkin että kun ilmastoa oikein pelastetaan niin ihmisten tarpeet yleensä sysätään sinne ihan perimmäiseen lokeroon...

Oman osani olen toki jo tehnyt, sillä melko suuri osa vuotuisesta punaisesta lihasta tulee suoraan metsästä...

Toki on myös ympäristön kannalta kestävää liharuuan tuotantoa, mutta tuo on erittäin pientä verrattuna siihen ympäristöä kuormittavaan teholihantuotantoon.
Ilman tuota tehotuotantoa lihasta tulisi todella kallis luksustuote. Olettaen, että sille olisi jatkossakin kysyntää.
 
... tutkimuslähdeviitteineen (mm. tämä, tämä ja tämä).
Toinen näistä sisältää taulukon instrumenteista, joiden dataa vertaillaan:
Screenshot at 2024-05-06 12-51-42.png

IRIS on siis v. 1971, IMG v. 1996 ja AIRS v. 2002. Onkohan näiden jälkeen lennätetty tarkkuusspektrometrejä kiertoradalla mittaamassa ulosmenevää lämpösäteilyä?
NASA:n dokumentissa v. 2010 tutkaillaan sopivia IR-ilmaisimia CLARREO-satelliittiin. Siitä tehtiin päätös v. 2007 mutta se näyttää edelleen olevan lähtökuopissa:
"The official launch date is unknown at this time." FAQ – CLARREO Pathfinder

Kai näitä on muitakin ollut? Luulisi kattavien IR-mittausten olevan aivan keskeistä ilmakehän säteilymallinnuksen validoinnin kannalta. Em. taulukosta nähdään muuten, että vain 70-luvun alun IRIS on kattanut kunnollisesti CO2-absorptiovyön. Uudemmilla instrumenteilla se on ollut aivan toiminta-alueen reunalla.
 
Myös ylettomällä lihantuotannolla ihmisruuaksi lienee vaikutusta. Maailman nisäkäsmassasta 96% on joko ihmisiä tai ihmisten ruuaksi kasvattamista eläimistä; vain 4% on vapaasti ja luonnollisesti eläviä nisäkkäitä.


Etenkin 1,5 miljardia nautaa navetoissa ja laitumilla on niin valtava määrä, että se vaikuttaa aina myös lähiympäristöön vesistöistä lähtien.
Toinen yhtä paha on riisinviljely joka tuottaa jopa enemmän metaanipäästöjä maailmassa kuin koko maailman nautakarja.
Myös riisin vesijalanjälki on luokkaa 40 kertaa suurempi kuin esim. perunan.
Kuriositeettina mainittakoon että vuosia sitten Islanti ryöstökalasti koko Pohjois-Atlannin villakuorekannan olemattomiin. Sitä käytettiin kalajauhon tekemiseen jota myytiin Aasiaan riisipeltojen lannoitteeksi. Islanti tienasi sillä useita miljardeja.
Paha vaan että ne villakuoreet oli monen valaslajin ja joidenkin hylkeiden pääasiallinen ravinto.

Että syökäähän enempi vaikka perunaa lihan ja riisin sijaan. Maapallon liikakansoitus vaikuttaa monella lailla vahingollisesti.
 
Toki on myös ympäristön kannalta kestävää liharuuan tuotantoa, mutta tuo on erittäin pientä verrattuna siihen ympäristöä kuormittavaan teholihantuotantoon.
Ilman tuota tehotuotantoa lihasta tulisi todella kallis luksustuote. Olettaen, että sille olisi jatkossakin kysyntää.

...ja jos sitä ei olisi, ruuan hinta kokonaisuutena nousisi. Kysyntää on varmasti myös tulevaisuudessa, ellei sitten aloiteta jotain orwellilaista "valistus"kampanjaa että saadaan vaalikarja toimimaan halutusti...
 
Muistaakseni maailmassa on "joka hetki" n. 1,5mrd lehmää, miljardi sikaa ja 30mrd kanaa. Se peltoala mikä noiden ruokkimiseen vaaditaan, ei ole sitä kedolla käyskentelyä vaan varmaan 90-99% täystehotuotantoa.

Jokainen noista eläimistä tarvitsee rehut+veden+rehun tuottamiseen tarvittavan veden. Ja vesi täältä pallolta on myös loppumassa, koska se veden kierto ei ole siellä täydellistä missä sitä eniten käytetään. Suomessa vettä on käytännössä loputtomiin suomalaisten tarpeisiin. Muualla ei niinkään.

Lisäys; Mitä metsästykseen tulee, suomalaisten keskimääräinen lihankulutus on n. 80kg/vuosi. Eli riistaa pitäisi ampua tohon lihankulutukseen 80*5500000kg. Loppus riista aika äkkiä. Tai sitten enemmän palkokasveja ja perunaa.
 
Viimeksi muokattu:
Lihan energiatiheys verrattuna kasvisruokaan on aika iso, minkä lisäksi eläimet pystyvät käyttämään sellaisia kasveja ravintonaan mitkä eivät kelpaa ihmisravinnoksi, alueilta missä suorien ruokakasvien viljely ei onnistu. Kysymys on silloin lähinnä siitä, miten lihan tuotanto on järjestetty, unohtamatta toki sitä että karjataloudella on myös kytkentä muuhun viljelyyn ellei mennä täysin synteettisiin (ja pitkälti fossiilista maakaasua raaka-aineena käyttäviin) lannoitteisiin. Mutta onhan se vähän niinkin että kun ilmastoa oikein pelastetaan niin ihmisten tarpeet yleensä sysätään sinne ihan perimmäiseen lokeroon...

Oman osani olen toki jo tehnyt, sillä melko suuri osa vuotuisesta punaisesta lihasta tulee suoraan metsästä...
Joskus huvikseni laskeskelin suomalaisten lihankulutuksen korvaamista riistalla, ja hirvet olisi loppuneet jossain kolmen viikon kohdilla, oravatkin varmaan juhannukseen mennessä.

siis kaikki, eli seuraavana vuonna sitä hirvenlihaa ei olisi ollut.
 
Joskus huvikseni laskeskelin suomalaisten lihankulutuksen korvaamista riistalla, ja hirvet olisi loppuneet jossain kolmen viikon kohdilla, oravatkin varmaan juhannukseen mennessä.

siis kaikki, eli seuraavana vuonna sitä hirvenlihaa ei olisi ollut.

Ei kaikkien tarvitse riistaa syödäkään, eikä muutenkaan täsmälleen samaa ruokaa. Se menee vähän niin, mikä on mahdollista missäkin tavoilla mitkä ovat kestäviä taloudellisesti ja kestävästi. Blanko kasvisruokaan siirtyminen ei meillä ole huoltovarmuuden eikä muunkaan kannalta järkevää mitenkään.
 
Kyllähän se melkosta köyhäilyä vaatisi, jos haluttaisiin samaan aikaan kestävä resurssien kulutus ja niiden tasajako. :smoke:
 
Kyllähän se melkosta köyhäilyä vaatisi, jos haluttaisiin samaan aikaan kestävä resurssien kulutus ja niiden tasajako. :smoke:

Se riippuu toki siitä mihin aikakauteen ihmiskunnan historiassa vertaa. Yksityiskohta toki on sekin että pohjoisimmilla alueilla lämpeneminen on reippainta, mutta meillä se ei vie mm. maanviljelystä tai vettä. Eli senkun paahtaa menemään ja etu tosiaan voi olla kotiinpäin.

Melkoinen köyhäily sitten onkin hankalammin määriteltävä. Kasarilla oliiveja sai Stockmannilta ja kellään ei ollut puhelinta millä lähettää viestejä. Iso telkka oli 20", sopivan tietsikan ois voinut (pikkasen liioitellen) kolvata itse.

Ihmiset oli onnellisia, Iron Maiden teki parhaat levynsä ja lapsikuolleisuus oli jo aika pientä. Lihaa toki syötiin aika vähän vrt. nykyaika, mut lapset tais olla fiksumpia kun yksikään tuleva sukupolvi.

Itse kasvoin kasarilla aikuiseksi, ei se kamalaa ollut vaikka kylppärissä ei ollut spotify-ohjattavaa kajaria. Ehkä toi adhd epidemia johtuu vain ja ainoastaan siitä, ei koskaan ole tarve olla yksin ja hiljaa.

Pointti siis; se kasarin elintaso saataisiin nykyteknologialla hitosti pienemmillä resursseilla.
 
Joskus huvikseni laskeskelin suomalaisten lihankulutuksen korvaamista riistalla, ja hirvet olisi loppuneet jossain kolmen viikon kohdilla, oravatkin varmaan juhannukseen mennessä.

siis kaikki, eli seuraavana vuonna sitä hirvenlihaa ei olisi ollut.


Suomeen ulkomainen kalantuonti on ihan päätöntä. 150.000 järven maassa ja meri alue kilometrit mukaan luettuna edes sardiniia ei tarvitsisi tuoda. Käytettäisiin särjet, kuoreet sekä lahnat, niin niillä ruokittaisiin 200 miljoonaa ihmistä mitä nyt kalaruokaa tarvitaan. Ja näilläkin kaloilla mitä normaalisti pidetään ruoka kaloina ruokittaisiin n 50 miljoonaa ihmistä. Se että kala joutuu pyydykseen on kalan kannalta huonoa sattumaa. Sitten on sekin osa kun heittää kalan takaisin eikä syö viimeistä ruotoa myöden, niin siinäkin on liikkuma varaa kun sekin osa syötäisiin. Kyllä kalaa riittäisi. Sehän on kumma miten vedet elättää niin valtavan suuren biomassan enemmän kuin maat. Koko kalan lihan kokonaismäärä on monin kertainen verrattuna johonkin maalla eläviin riistan lihaan.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Se riippuu toki siitä mihin aikakauteen ihmiskunnan historiassa vertaa. Yksityiskohta toki on sekin että pohjoisimmilla alueilla lämpeneminen on reippainta, mutta meillä se ei vie mm. maanviljelystä tai vettä. Eli senkun paahtaa menemään ja etu tosiaan voi olla kotiinpäin.

Melkoinen köyhäily sitten onkin hankalammin määriteltävä. Kasarilla oliiveja sai Stockmannilta ja kellään ei ollut puhelinta millä lähettää viestejä. Iso telkka oli 20", sopivan tietsikan ois voinut (pikkasen liioitellen) kolvata itse.

Ihmiset oli onnellisia, Iron Maiden teki parhaat levynsä ja lapsikuolleisuus oli jo aika pientä. Lihaa toki syötiin aika vähän vrt. nykyaika, mut lapset tais olla fiksumpia kun yksikään tuleva sukupolvi.

Itse kasvoin kasarilla aikuiseksi, ei se kamalaa ollut vaikka kylppärissä ei ollut spotify-ohjattavaa kajaria. Ehkä toi adhd epidemia johtuu vain ja ainoastaan siitä, ei koskaan ole tarve olla yksin ja hiljaa.

Pointti siis; se kasarin elintaso saataisiin nykyteknologialla hitosti pienemmillä resursseilla.

Ei kasarin elintasoon tiputtautuminen riittäisi mihinkään näissä "taakanjakotalkoissa", sehän tosiaan on suht. modernia aikaa kuten itsekin juuri sanoit. Lihankulutuskin oli 67 kilossa per henkilö, kun se nykyisin on ~80kg/hlö, ja silloin syötiin enemmän runsaasti päästöjä tuottavaa naudanlihaa.


Enemmän tai vähemmän turhia teknoleluja tai pikamuotia nykyisin toki on eri tavalla, ja vaikka niistä saisikin karsia, ei sillä kovin pitkälle päästä.
 
Suomeen ulkomainen kalantuonti on ihan päätöntä. 150.000 järven maassa ja meri alue kilometrit mukaan luettuna edes sardiniia ei tarvitsisi tuoda. Käytettäisiin särjet, kuoreet sekä lahnat, niin niillä ruokittaisiin 200 miljoonaa ihmistä mitä nyt kalaruokaa tarvitaan. Ja näilläkin kaloilla mitä normaalisti pidetään ruoka kaloina ruokittaisiin n 50 miljoonaa ihmistä. Se että kala joutuu pyydykseen on kalan kannalta huonoa sattumaa. Sitten on sekin osa kun heittää kalan takaisin eikä syö viimeistä ruotoa myöden, niin siinäkin on liikkuma varaa kun sekin osa syötäisiin. Kyllä kalaa riittäisi. Sehän on kumma miten vedet elättää niin valtavan suuren biomassan enemmän kuin maat. Koko kalan lihan kokonaismäärä on monin kertainen verrattuna johonkin maalla eläviin riistan lihaan.
Silakkasaalis, mikä kattaa 90% Suomen kalansaaliista, on tosiaan ollut vuodesta riippuen jossain 100 miljoonan kilon kieppeillä. Vähintään 3/4 siitä päätyy suoraan rehutehtaille.
 
Suomeen ulkomainen kalantuonti on ihan päätöntä. 150.000 järven maassa ja meri alue kilometrit mukaan luettuna edes sardiniia ei tarvitsisi tuoda. Käytettäisiin särjet, kuoreet sekä lahnat, niin niillä ruokittaisiin 200 miljoonaa ihmistä mitä nyt kalaruokaa tarvitaan. Ja näilläkin kaloilla mitä normaalisti pidetään ruoka kaloina ruokittaisiin n 50 miljoonaa ihmistä. Se että kala joutuu pyydykseen on kalan kannalta huonoa sattumaa. Sitten on sekin osa kun heittää kalan takaisin eikä syö viimeistä ruotoa myöden, niin siinäkin on liikkuma varaa kun sekin osa syötäisiin. Kyllä kalaa riittäisi. Sehän on kumma miten vedet elättää niin valtavan suuren biomassan enemmän kuin maat. Koko kalan lihan kokonaismäärä on monin kertainen verrattuna johonkin maalla eläviin riistan lihaan.
Tää vaatis vähän perusteja!
Onko Suomen vesistöjen saalis tuota luokkaa?
Ja toisaalta, jos on niin miten suomikalan hinta on aina siellä vähintään 30-40€/kg vaikka saatavuus olisikin hyvää?

Edit: Toki jo vähän OT aiheesta.
 
Ei kaikkien tarvitse riistaa syödäkään, eikä muutenkaan täsmälleen samaa ruokaa. Se menee vähän niin, mikä on mahdollista missäkin tavoilla mitkä ovat kestäviä taloudellisesti ja kestävästi. Blanko kasvisruokaan siirtyminen ei meillä ole huoltovarmuuden eikä muunkaan kannalta järkevää mitenkään.
ratkaisukeskeisempää olisi ylipäätään tässä ilmastokontekstissa vaatia että jokanen tekisi jotain kuin että kaikki tekee kaiken jolloin kukaan ei tee mitään muuta kun syyttää toisia ja vaatii toisilta kaikkea mihin ne toiset eivät ole missään olosuhteissa valmiita. Kohtuuttomuuksien vaatiminen harvoin johtaa mihinkään tolkulliseen lopputulemaan. Samalla muutenkin keinojen pitäisi olla jokseenkin reiluja eikä näitä usein nähtyjä haittaveroja, missä muutoksen joutuu tekemään lähinnä köyhät siinä missä rikkaat saavat valita muuttaako mitään vai ei.
 
Viimeksi muokattu:
Tää vaatis vähän perusteja!
Onko Suomen vesistöjen saalis tuota luokkaa?
Ja toisaalta, jos on niin miten suomikalan hinta on aina siellä vähintään 30-40€/kg vaikka saatavuus olisikin hyvää?

Edit: Toki jo vähän OT aiheesta.

Kun Suomalaiset eivät halua syödä suomikalaa. (kasvatettu ei ole sitä) Jos vaikka jokainen Suomalainen siirtyisi syömään 3 krt viiikossa suomikalaa, olisi tilanne toinen. Kerta viikossa särkipäivä, haukipäivä ja silakkapäivä. Niiden kilohinta olisi tuskin 10€/kg vaan lähempänä 5€.

Mutta eihän ihmiset ole oikeasti valmiita tekemään, sitä mitä tarvittaisiin. Taas useampi tuntemani kovaääninen ilmastonmuutoksen huutelija ja kasvissyöjä, on ehtinyt useamman kerran käydä lentämässä etelän lämmössä ja tuhoamassa jo ennestään herkkää luontoa siellä.
 
Kun Suomalaiset eivät halua syödä suomikalaa. (kasvatettu ei ole sitä) Jos vaikka jokainen Suomalainen siirtyisi syömään 3 krt viiikossa suomikalaa, olisi tilanne toinen. Kerta viikossa särkipäivä, haukipäivä ja silakkapäivä. Niiden kilohinta olisi tuskin 10€/kg vaan lähempänä 5€.

Mutta eihän ihmiset ole oikeasti valmiita tekemään, sitä mitä tarvittaisiin. Taas useampi tuntemani kovaääninen ilmastonmuutoksen huutelija ja kasvissyöjä, on ehtinyt useamman kerran käydä lentämässä etelän lämmössä ja tuhoamassa jo ennestään herkkää luontoa siellä.
Haukifilee s-kaupoissa 14,90€/kg. Silakka on kaupoissa isommissa määrin teematuote, eli menekki ja hinta vaihtelee(keskihinta on siellä ~10€).
 
ratkaisukeskeisempää olisi ylipäätään tässä ilmastokontekstissa vaatia että jokanen tekisi jotain kuin että kaikki tekee kaiken jolloin kukaan ei tee mitään muuta kun syyttää toisia ja vaatii toisilta kaikkea mihin ne toiset eivät ole missään olosuhteissa valmiita.
Niin paitsi että jos ihmisiltä vaaditaan edes sitä yhtä tekoa ilmaston puolesta, ilman lainsäädäntöpakotusta, niin jää se yksikin tekemättä. Sama juttu luonnonsuojelussa, kyllä suomalaiset osaa esittää luonnonläheistä, mutta teot jää haaveilun tasolle.
 
ratkaisukeskeisempää olisi ylipäätään tässä ilmastokontekstissa vaatia että jokanen tekisi jotain kuin että kaikki tekee kaiken jolloin kukaan ei tee mitään muuta kun syyttää toisia ja vaatii toisilta kaikkea mihin ne toiset eivät ole missään olosuhteissa valmiita. Kohtuuttomuuksien vaatiminen harvoin johtaa mihinkään tolkulliseen lopputulemaan. Samalla muutenkin keinojen pitäisi olla jokseenkin reiluja eikä näitä usein nähtyjä haittaveroja, missä muutoksen joutuu tekemään lähinnä köyhät siinä missä rikkaat saavat valita muuttaako mitään vai ei.

Tässä on lähinnä se, että se vaatimusten lista on loputon. Ja koska vaatijoiden motiivit liittyvät usein johonkin ihan muuhun kuin varsinaisen ongelman ratkaisuun, niin moni ei yksinkertaisesti suostu sellaiseen käskyttämiseen. Jos keinovalikoimassa on lähinnä hintojen nostaminen (kuten usein on, koska poliitikot haluavat kerätä loputtomasti lisää rahaa jaettavaksi omasta mielestään hyviin tarkoituksiin ja siitä kertyviin palkkioihin itselle ja omalle porukalle), niin silloin päädytään siihen että rikkaat (siis ne oikeasti rikkaat, ei läntisen maailman mittakaavassa alempi keskiluokka, ketä suomalaisessa politiikassa yleensä kutsutaan "rikkaiksi" tai "hyväosaisiksi") pystyvät kustantamaan haluamansa. Jos lähdetään kielto ja valvontalinjalle, niin päädytään jonkinlaiseen dystopiaan - ja niissäkin ne oikeasti rikkaat kyllä järjestävät oman osansa paremmaksi.

Niin paitsi että jos ihmisiltä vaaditaan edes sitä yhtä tekoa ilmaston puolesta, ilman lainsäädäntöpakotusta, niin jää se yksikin tekemättä. Sama juttu luonnonsuojelussa, kyllä suomalaiset osaa esittää luonnonläheistä, mutta teot jää haaveilun tasolle.

Tuo nyt on sitä Thunberg-nillitystä... paljon asioita on tehty, mutta kuten tuossa jo edellä sanoin, se vaatimusten lista ja laajuus on joillekin loputon eikä se vaatimusten lista lopu niin kauan kun pallolla elää yksikin ihminen. Siinä on vaan vähän sellainen juttu, että kun jotain suojellaan niin keinojen pitää olla tehokkaita ja lähtökohta ei voi olla se että ihmisiltä viedään yhtäkkiä kaikki toimeentulo välittämättä siitä, saadaanko sillä aikaan mitään olennaista hyötyä suhteessa vallitsevaan tilanteeseen. Tästäkin on puhuttu, mutta tiedän että sinulle kelpaa vain se fanaattinen lähestymistapa, missä ihmisten osaksi jää lähinnä toteuttaa niitä suojelijoiden mielenoikkuja omalla rahallaan ja pyydellä sitten vielä anteeksi olemassaoloaan...
 
.
Tuo nyt on sitä Thunberg-nillitystä... paljon asioita on tehty, mutta kuten tuossa jo edellä sanoin, se vaatimusten lista ja laajuus on joillekin loputon eikä se vaatimusten lista lopu niin kauan kun pallolla elää yksikin ihminen. Siinä on vaan vähän sellainen juttu, että kun jotain suojellaan niin keinojen pitää olla tehokkaita ja lähtökohta ei voi olla se että ihmisiltä viedään yhtäkkiä kaikki toimeentulo välittämättä siitä, saadaanko sillä aikaan mitään olennaista hyötyä suhteessa vallitsevaan tilanteeseen. Tästäkin on puhuttu, mutta tiedän että sinulle kelpaa vain se fanaattinen lähestymistapa, missä ihmisten osaksi jää lähinnä toteuttaa niitä suojelijoiden mielenoikkuja omalla rahallaan ja pyydellä sitten vielä anteeksi olemassaoloaan...
Missä ihmisiltä on viety yhtäkkiä toimeentulo? Kivihiilikauppiailta Helsingissä? Tosin sekään ei ole vielä loppu, eikä tosiaankaan lopu ”yhtäkkiä”…
 
Missä ihmisiltä on viety yhtäkkiä toimeentulo? Kivihiilikauppiailta Helsingissä? Tosin sekään ei ole vielä loppu, eikä tosiaankaan lopu ”yhtäkkiä”…

Puhehan oli aktivistien vaatimusten listasta, eikä oikeasti tähän mennessä toteutuneista toimista, joten miten tuo liittyy yhtään mihinkään?
 
Ja vesi täältä pallolta on myös loppumassa, koska se veden kierto ei ole siellä täydellistä missä sitä eniten käytetään. Suomessa vettä on käytännössä loputtomiin suomalaisten tarpeisiin. Muualla ei niinkään.
Ei Suomi ole mitenkään erityisen hyvässä asemassa makean veden suhteen vaan kyllä vettä riittää yleisesti muuallakin. Pohjoismaissa vettä kuitenkin riittää niin, että en näe mitään asiaperustetta jauhaa meillä veden loppumisesta.

On toki totta, että on myös alueita, joissa vedestä on pulaa mutta onko näistä todella globaaliksi ongelmaksi vai onko kyse pikemminkin paikallisesta tai seudullisesta vesivarojen ylikuormituksesta? Usein ylikuormitusta tuppaa aiheutumaan siitä, että liikaa ihmisiä änkeytyy pienelle alueelle. Esimerkiksi Suur-Lontoon vesitilanne ei ole mitenkään liian ruusuinen.
 
Niin paitsi että jos ihmisiltä vaaditaan edes sitä yhtä tekoa ilmaston puolesta, ilman lainsäädäntöpakotusta, niin jää se yksikin tekemättä. Sama juttu luonnonsuojelussa, kyllä suomalaiset osaa esittää luonnonläheistä, mutta teot jää haaveilun tasolle.
tjaa a, aika monella mittarilla suht paljon on tehty mutta jos mikään ei riitä niin minkäs teet. Paree olla tekemättä mitään. Jos vaaditaan kaikkea, mitään ei vaadita. Jos kaikki on kiellettyä, kaikki on sallittua jne.
 
Ei Suomi ole mitenkään erityisen hyvässä asemassa makean veden suhteen vaan kyllä vettä riittää yleisesti muuallakin. Pohjoismaissa vettä kuitenkin riittää niin, että en näe mitään asiaperustetta jauhaa meillä veden loppumisesta.

On toki totta, että on myös alueita, joissa vedestä on pulaa mutta onko näistä todella globaaliksi ongelmaksi vai onko kyse pikemminkin paikallisesta tai seudullisesta vesivarojen ylikuormituksesta? Usein ylikuormitusta tuppaa aiheutumaan siitä, että liikaa ihmisiä änkeytyy pienelle alueelle. Esimerkiksi Suur-Lontoon vesitilanne ei ole mitenkään liian ruusuinen.
yleensä pistekuormitus on ihan kaikessa pääjuttu. Kaikessa typeryydessä pistekuormituksen vaatimuksiin tehtyjä lakeja sovelletaan kaikkialle, maksaa hitosti, hyöty 0.
 
Asiaton käytös - Toistuvat puutteellisesti referoimattomat videot ja linkitykset, asiasta huomautettu useampaan kertaan


Totta joka sana :kahvi:
 
Tämä nyt vaan ihan yksinkertaisesti johtuu siitä, että kun on poltettu paljon fossiilista hiiltä niin ilmakehän kasvihuoneilmiö on voimistunut. Kolmeatomisten kaasujen määrään sidoksissa oleva kasvihuoneilmiö on yksinkertaista säteilyfysiikkaa ja täsmää tieteellisissä laskelmissa todella tarkasti tapahtuneeseen kehitykseen.
Kyselin tuossa aiemmin tuoreempien IR-mittausten perään. Ainakin ESA on lennättänyt useissa säähavaintosatelliiteissaan v.2008 lähtien IASI-spektrometrejä, jotka mittaavat lähtevää IR-säteilyä 645-2300 cm⁻¹-alueella. Mitatun säteilyn trendejä 2008-17 on tarkasteltu Naturen jutussa v.2021:
Trends in spectrally resolved outgoing longwave radiation from 10 years of satellite measurements - npj Climate and Atmospheric Science (open access).

Tässäpä sitten kuva siitä, miltä ilmakehän "yksinkertainen säteilyfysiikka" näyttää käytännössä. Vaaka-akselilla on aallonpituus (aaltoluku), ja se on sama kaikissa osakuvissa:
Screenshot at 2024-05-09 19-47-36.png


Mittaukset on tehty pilvettömältä taivaalta, vain merialueilla ja niissä on keskitytty päiväajan dataan.
Ylin kuva (a) kuvaa spektrin trendiä leveyspiirin funktiona. Tuosta nähdään ainakin se, että kehitys ei ole ollut yhtenäistä joka paikassa. Kuvaparit (b)-(c) ja (d)-(e) esittävät tarkempaa analyysiä trooppisilla leveyksillä ja napa-alueiden lähellä. (b) ja (d) on tarkka spektrin trendi ja ainakin CO2:n osalta nähdään, että trendi on erilainen ellei peräti vastakkainen tropiikissa kuin navoilla. (c) ja (e) kuvaa trendejä emissiokorkeuden mukaan.

Enpä taida tehdä nyt muita johtopäätöksiä kuin sen, että tämä ei ihan vastaa omaa käsitystäni yksinkertaisesta fysiikasta. Datassa on paljon informaatiota eikä edes osapuilleen kaikkea pysty selittämään yksioikoisilla sloganeilla.
 


Tämä nykyinen ilmastonmuutos mitään "lyhytsyklistä luonnollista muutosta" ole nähnytkään. Tämä nyt vaan ihan yksinkertaisesti johtuu siitä, että kun on poltettu paljon fossiilista hiiltä niin ilmakehän kasvihuoneilmiö on voimistunut. Kolmeatomisten kaasujen määrään sidoksissa oleva kasvihuoneilmiö on yksinkertaista säteilyfysiikkaa ja täsmää tieteellisissä laskelmissa todella tarkasti tapahtuneeseen kehitykseen.



Maanpinnalle palauttava pakollinen kuva:

No, lätkämaila on kiistämättä vakuuttava kuva. Noista yksinkertaisista ”säteilyfyysisistä” ilmiöistä olen kuitenkin sitä mieltä, että monimutkaisempia asioita kuin eri yhdisteiden absorbanssikäyriä ja niiden syntysyitä saa hakea.
 
No, lätkämaila on kiistämättä vakuuttava kuva. Noista yksinkertaisista ”säteilyfyysisistä” ilmiöistä olen kuitenkin sitä mieltä, että monimutkaisempia asioita kuin eri yhdisteiden absorbanssikäyriä ja niiden syntysyitä saa hakea.
Sekin on muistettava, että tämän yksinkertaisen säteilyfysiikan taustalla on aimo annos tosi simppeliä kaasujen kemiaa ja fotokemiaa, ja siihen voi vaikuttaa ilmassa leijuvat aerosolit.

Joku voi erehtyä kuvittelemaan, että molekyylien IR-spektri olisi vakio vaan eihän se niin ole, vaan yksittäisten spektriviivojen leveys ja muoto riippuu suuresti vallitsevasta lämpötilasta ja paineesta. Etenkin paineessa on kertaluokkaero maanpinnan ja stratosfäärin välillä.
 
Kun Suomalaiset eivät halua syödä suomikalaa. (kasvatettu ei ole sitä) Jos vaikka jokainen Suomalainen siirtyisi syömään 3 krt viiikossa suomikalaa, olisi tilanne toinen. Kerta viikossa särkipäivä, haukipäivä ja silakkapäivä. Niiden kilohinta olisi tuskin 10€/kg vaan lähempänä 5€.

Mutta eihän ihmiset ole oikeasti valmiita tekemään, sitä mitä tarvittaisiin. Taas useampi tuntemani kovaääninen ilmastonmuutoksen huutelija ja kasvissyöjä, on ehtinyt useamman kerran käydä lentämässä etelän lämmössä ja tuhoamassa jo ennestään herkkää luontoa siellä.

Juuri oli lihatiskillä haukifule 25€/kg ja pullalohi 15€/kg, merilohi 25€/kg ja kuha 35€/kg
 
Juuri oli lihatiskillä haukifule 25€/kg ja pullalohi 15€/kg, merilohi 25€/kg ja kuha 35€/kg

Just kävin kalassa. Haukifilettä tuli kahdeksalle hengelle moneksi päiväksi.

Mutta aiheeseen. Itse en ole nähnyt haukifilettä noin kovissa hinnoissa. En kyllä tuota maksaisi, kun nytkin tuli marinaa, että taas tätä ruotoista, vaikka ilmatteeksi saatiin pöytään syötävää.
 
Viimeksi muokattu:
Just kävin kalassa. Haukifilettä tuli kahdeksalle hengelle moneksi päiväksi.

Mutta aiheeseen. Itse en ole nähnyt haukifilettä noin kovissa hinnoissa. En kyllä tuota maksaisi, kun nytkin tuli marinaa, että taas tätä ruotoista, vaikka ilmatteeksi saatiin pöytään syötävää.
Hauen saa fileoitua täysin ruodottomaksi. Y-ruoto on viheliäinen saada pois minimoiden hävikin, mutta se on tehtävissä. Sinänsä armollinen materiaali, koska saatavuus ja silpun voi vetää myllyn läpi, sekä lopputuloksena haukipullia.
 
Ilmastonmuutoksen myötä myös lentopelkoisien paniikki tulee lisääntymään, sanoo joku tutkimus. Tämä nyt nousi tapetille Singapore Airlines lennon myötä, jossa yksi kuoli ja kymmeniä loukkaantui turbulenssin vuoksi.


Hesarin maksumuurin takaa löytyy samasta aiheesta uutisointia jo vuodelta 2017.

 
"Delhissä on mitattu Intian mittaushistorian lämpöennätys, 52,3 astetta, kertoo maan meteorologian laitos."

 
"Delhissä on mitattu Intian mittaushistorian lämpöennätys, 52,3 astetta, kertoo maan meteorologian laitos."
Kymmeniä miljoonia ihmisiä, joten kaupunkialueen on oltava laaja. Kuinkahan monta astetta tuossa on nousua johtuen rakennetusta ympäristöstä, kaduista, ym? Joka tapauksessa järjettömän korkea lämpö.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Intian ilmatieteen laitos sanoi lehdistötiedotteessaan, että Mungeshpurin lukema voi johtua anturiongelmasta tai muusta virheestä ja että se tutkii tiedot ja anturin. Delhissä eri paikoissa sijaitsevat sähköasemat rekisteröivät yleensä 45,2-49,1 celsiusasteen lämpötiloja, mikä vastaa noin 113 ja 120 Fahrenheit-astetta.

Delhi temperature may break record for highest ever in India: 126.1 degrees - CBS News
Lopulta ei hirveästi merkitystä onko tuossa lukemassa 2-3 asteen virhe vai ei ( paitsi ennätyksen kannalta, tietenkin). Ihmisille potentiaalisesti tappava lämpötila liikkuu jossain vähän yli 30 celsiusasteen lämpötilassa.


Käännös: Jopa terve nuori ihminen kuolee kestettyään kuusi tuntia 35 celsiusasteen (95 Fahrenheitin) lämpöä ja 100 prosentin ilmankosteutta, mutta uusi tutkimus osoittaa, että kynnys voi olla huomattavasti alhaisempi.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Lopulta ei hirveästi merkitystä onko tuossa lukemassa 2-3 asteen virhe vai ei ( paitsi ennätyksen kannalta, tietenkin). Ihmisille potentiaalisesti tappava lämpötila liikkuu jossain vähän yli 30 celsiusasteen lämpötilassa.


Käännös: Jopa terve nuori ihminen kuolee kestettyään kuusi tuntia 35 celsiusasteen (95 Fahrenheitin) lämpöä ja 100 prosentin ilmankosteutta, mutta uusi tutkimus osoittaa, että kynnys voi olla huomattavasti alhaisempi.

Huomaa että tuossa on kyse 100% kosteudesta. Kuiva lämpö on ihan eri asia, ja sitä ihminen kestää paljon paremmin.
 
Just kävin kalassa. Haukifilettä tuli kahdeksalle hengelle moneksi päiväksi.

Itse tykkään myös kalastella. Vene 20k€, vuosien mittaan kalastusroinaan mennyt varmaan 2-3k€. Vkl retkille varattu myös vähän virvoiketta mukaan ja välillä jotain grillattavaakin. Veikkaan että tiskiltä saa kyllä isoista hinnoista huolimatta edullisemmin.
 
Itse tykkään myös kalastella. Vene 20k€, vuosien mittaan kalastusroinaan mennyt varmaan 2-3k€. Vkl retkille varattu myös vähän virvoiketta mukaan ja välillä jotain grillattavaakin. Veikkaan että tiskiltä saa kyllä isoista hinnoista huolimatta edullisemmin.

Vene suvulta (ja ehkä 5k€ moottorin kanssa 20hv. Omistan tuon nyt toki). Kalastusroinaa en ole ostanut sitten viime vuosituhanen.

Toki viikonloppu kavereiden kanssa olisi maksanut joka tapauksessa. Ostettiin grillattavaa, savustettavaa ja virvokkeita meni niin paljon, että pari päivää meni toipumisessa.

Varmasti saa tiskiltä halvemmalla. Pyydän anteeksi. Osui ajoitus vaan niin hyvin lapaan.
 
Viimeksi muokattu:
Käännös: Jopa terve nuori ihminen kuolee kestettyään kuusi tuntia 35 celsiusasteen (95 Fahrenheitin) lämpöä ja 100 prosentin ilmankosteutta, mutta uusi tutkimus osoittaa, että kynnys voi olla huomattavasti alhaisempi.
Oman näppituntuman mukaan nämä Suomessakin esiintyvät lämpö-olot voivat olla hengenvaarallisia ilman asianmukaisia teknisiä apuvälineitä, ja nopeammin kuin kuudessa tunnissa:
 
Oman näppituntuman mukaan nämä Suomessakin esiintyvät lämpö-olot voivat olla hengenvaarallisia ilman asianmukaisia teknisiä apuvälineitä, ja nopeammin kuin kuudessa tunnissa:

Mitä tekemistä noilla linkeillä on tässä ketjussa? Trollaatko?
 
Lopulta ei hirveästi merkitystä onko tuossa lukemassa 2-3 asteen virhe vai ei ( paitsi ennätyksen kannalta, tietenkin). Ihmisille potentiaalisesti tappava lämpötila liikkuu jossain vähän yli 30 celsiusasteen lämpötilassa.


Käännös: Jopa terve nuori ihminen kuolee kestettyään kuusi tuntia 35 celsiusasteen (95 Fahrenheitin) lämpöä ja 100 prosentin ilmankosteutta, mutta uusi tutkimus osoittaa, että kynnys voi olla huomattavasti alhaisempi.

On sillä suuri merkitys. 2-3 asteen virhe saa ilmastopellet kiihottumaan ja joutuu tavan kansalainen käyttämään 10s googlausta todetakseen että kiihoittumisen aihetta ei ole.
 
Huomaa että tuossa on kyse 100% kosteudesta. Kuiva lämpö on ihan eri asia, ja sitä ihminen kestää paljon paremmin.
Ehdottomasti juuri näin. Mutta osassa maailmaa jossa helle hätyyttelee 40 asteen rajaa, myös ilmankosteus on mahdollista olla aivan eri luvuissa mitä vaikkapa meillä Suomessa on helteiden aikaan totuttu. Huomionarvoista tietenkin myös se, että ilman lämpötila on yhteydessä myös toteutuneeseen ilmankosteuteen, eli mitä lämpöisempää sitä kosteampaa on myös ilmakin ( paitsi varmaan jossain Arizonassa ja muilla erittäin kuivilla alueilla ).

ilmankosteus.png
 
Viimeksi muokattu:
En ole seurannut tätä keskustelua ollenkaan. Lämpimämpi olisi mukavampaa.
Nyt näin Kerttu Kotakorven, joka on asiantuntija, tiedon:



Tämä merkitsee sitä, että Suomessa on lähitulevaisuudessa 90-300 hellepäivää vuodessa. Kiitän ja uskon Kotakorpea.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
258 384
Viestejä
4 493 606
Jäsenet
74 123
Uusin jäsen
Eezy

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom