Ilmalämpöpumput eli ILPit

Itse en ole koskaan tainnut tuota kuivausta käyttää tai edes kokeilla, mulla siis pöhöttää jäähdytysasetuksella, lämpöpyynnöllä 23 ja automaattisella tuulettimen nopeudella 24/7 varmaan noin 4kk ajan. Ei ole mun mielestä mitään kosteusongelmaa, nyt olen seuraillut vähän tarkemmin, kun tuli täällä puheeksi ja 55% on ollut suurin arvo, minkä olen bongannut, mikä toki on jo ihan kohtalaisen suuri. Mitään räppänöitä ei koskaan pidetä auki, ei kesällä eikä talvella.

Kosteutta ainakin poistuu, kun kondenssivettä tippuu parhaimmillaan lähes norona.
 
Voi olla joo. Tosin aika paljon sitä kondenssivettä tulee myös puhallin täysillä.

Eli joka tapauksessa ero ei olisi kovin suuri?
Johtuu koneesta.

Mulla Midea kuivattaa tehokkaasti myös täysillä, mutta Hitachin puhallin on niin tehokas että ei kuivata käytännössä lainkaan jos puhallin on täysillä.. Tosin metelikin on sellainen ettei sitä täysillä kukaan edes haluaisi pitää.
 
Ok. Mitä tällä tiedolla tekee? Onko se hyvä vai huono asia, jos laitteet ovat Sharpin valmistamia?

Valitettavasti 3000i:stä ei ole mitään keskustelua tuolla, joku oli kysellyt tästä laitteesta kokemuksia pari vuotta sitten, ei yhtäkään vastausta. Muutenkin aika epäaktiivinen ja vanhaa tietoa sisältävä foorumi.
Lähinnä tuo Boschin ilppien valmistaja on nippelitietoa, eikä sillä todellista merkitystä ole. Tuolla lämpöpumppufoorumilla kirjoittaa peruskäyttäjien lisäksi myös asentajiakin ja varsinkin teknisiin ongelmiin voi hyvinkin saada vastauksia merkistä riippumatta. Lisäksi tuolla on jaettu ilpit haun helpottamiseksi merkin ja jopa mallin mukaan. Käyttökokemukset, vaikka tuosta Bosch 3000i:stä ovat molemmilla foorumeilla arvokkaita ja hyödyttävät mahdollista uuden ilpin ostajaa.
 
Kosteuden poistoon tehokkaampi tapa on jättää se puhallus pienelle. Täydellä puhalluksella se kennon pintalämpö ei välttämättä laske alle kastepisteen, jolloin laite ei juurikaan kuivata. Viilentää toki tehokkaammin.


Testattu on laittamalla ämpäri kondenssiputken alle. Yli kolmasosa tulee enemmän vettä tunnissa kun antaa olla jäähdytyksellä ja puhallinnopeus kovalla. Kosteudenpoistotoiminto on hyvä ajatus, mutta ei ainakaan suuremmassa tilassa kierrätä ilmaa tarpeeksi, jolloin ilmanvaihdon sisääntuoma kosteus jyrää ILP:n kyvyn kosteudenpoistotoimintoa käytettäessä. Pumppuna Mitsun 25 sarjalainen. Jos kennon pinnan lämpötila ei riitä viilennyksellä ja kovalla puhallinnopeudella kosteudenpoistoon, on pumppu joko epäkunnossa tai muuten vaan *aska. Tällä hetkellä huushollissa kastepiste 13 astetta ja kennosta tuleva ilmavirtakin jo 12,5 asteista, eli kenno enemmän kuin riittävän kylmä poistamaan kosteutta.
 
Daikin ja kuivaustila. Aamusta laitoin 40% tarveohjauksen (tehonrajoitus), niin tasaisemmin käy. Ei näy siis portaita tuossa sähkönkulutuksessa.

Screenshot_2025-07-30-12-38-02-88_0ac2addf979993c0e494aa40c40dbf6e.jpg

Ja vaikka olikin vain pienellä kuivauksella, niin kondenssiveden poistoputkesta tuli silti tippoja vettä jatkuvalla syötöllä.

En muista paljun kokoa, mutta nyt se palju on vasta täynnä. Vettä varmaan haihtunutkin siitä pois? Laitoin siis paljun aivan huvikseen siihen alle, niin saa vaikka kasteluvettä otettua siitä.
 
En muista paljun kokoa, mutta nyt se palju on vasta täynnä. Vettä varmaan haihtunutkin siitä pois? Laitoin siis paljun aivan huvikseen siihen alle, niin saa vaikka kasteluvettä otettua siitä.
Itse olen harkinnut tilaavani tälläisen sademäärälaskurin ja jonkinlaisen ESP32 piirin asennettavaksi kondenssivesiputken alle. Eihän tuosta mitään hyötyä olisi, mutta saisi jonkinlaista vertailudataa siitä, paljonko kondenssivettä eri tilanteissa syntyy.
 
Testattu on laittamalla ämpäri kondenssiputken alle. Yli kolmasosa tulee enemmän vettä tunnissa kun antaa olla jäähdytyksellä ja puhallinnopeus kovalla. Kosteudenpoistotoiminto on hyvä ajatus, mutta ei ainakaan suuremmassa tilassa kierrätä ilmaa tarpeeksi, jolloin ilmanvaihdon sisääntuoma kosteus jyrää ILP:n kyvyn kosteudenpoistotoimintoa käytettäessä. Pumppuna Mitsun 25 sarjalainen. Jos kennon pinnan lämpötila ei riitä viilennyksellä ja kovalla puhallinnopeudella kosteudenpoistoon, on pumppu joko epäkunnossa tai muuten vaan *aska. Tällä hetkellä huushollissa kastepiste 13 astetta ja kennosta tuleva ilmavirtakin jo 12,5 asteista, eli kenno enemmän kuin riittävän kylmä poistamaan kosteutta.
No ei tuo Hitachi erityisen hyvä ILPpi ole, mutta mielestäni itse koneistossa ei ole vikaa, vaan pikemminkin softa on aika hiomaton.

Kyllä tuo varmaan sitä kosteutta poistaa täysilläkin jonkun verran, mutta se kyllä myös viilentää niin nopeasti että huoneen suhteellinen kosteus kasvaa... En ole kyllä mitenkään vesisangon kanssa kellotellut miten paljon vettä tulee, mutta huoneen suhteellista kosteutta seuraamalla pienempi puhallusnopeus on eduksi.
 
Tosiaan tuo teippiliitos kohta on siinä sen takia koska poistoputkea jatkettiin sisäyksiöltä poistopumpulle (koska rakenteiden takia ei saatu vedettä noita putkia suoraan vaan siinä tulee "S" mutka yhdessä kohtaa) koska alkuperäinen ei ollut tarpeeksi pitkä. Se ei siitä vuoda vaikka ulkopäin voin vähän hasardilta näyttää.

Katselin tuota vähän tarkemmin niin näyttäisi siltä että nuo kylmäaineputket jotenkin hikoilevat ja siitä nyt tuo kosketus käytännössä tulisi. Ulkoseinään läpivientiin on laitettu eristettä jo asennusvaiheessa ja kädelle kokeilen niin siinä ei ainakaan suoraa vedon tunnetta ollut.

Mutta joo, ei vissiin ihan normaali joten taidan laittaa suosiolla asennuspaikkaan viestiä.
Ratkesiko tämä? Vastaava ongelma itsellä ja asentaja kävi eristeitä vähän laittamassa uudelleen, mutta sama ongelma jatkuu. Kyseessä tosin jo ainakin 10 vuotta vanha pumppu ja ei tietoa, että kuinka pitkään ongelma on jo ollut olemassa (muutettiin taloon vuoden alussa).
 
Ratkesiko tämä? Vastaava ongelma itsellä ja asentaja kävi eristeitä vähän laittamassa uudelleen, mutta sama ongelma jatkuu. Kyseessä tosin jo ainakin 10 vuotta vanha pumppu ja ei tietoa, että kuinka pitkään ongelma on jo ollut olemassa (muutettiin taloon vuoden alussa).
Tein huolto pyynnön Gigantin sivuilta, joka meni alihankkijalle josta vastattiin että ei varmuutta että kuuluuko heille, koska kyseessä eristeet eikä itse pumppu. Sen jälkeen olin yhteydessä suoraan Gigantti josta ei vielä kuulunut mitään.
 
Laitoin aamulla viiden aikaan pumput kokeeksi jäähdytykselle niin kosteudet lähti nousuun. Daikinin kuivausmoodi on kyllä hyvä. Ulkona 93%.
Yläkerran kone alkoi pätkimään käyntiä, kun kuivauksella käy koko aika pikkuteholla.

IMG_6015.jpeg


IMG_6014.jpeg
 
Viimeksi muokattu:
Laitoin aamulla viiden aikaan pumput kokeeksi jäähdytykselle niin kosteudet lähti nousuun. Daikinin kuivausmoodi on kyllä hyvä. Ulkona 93%.
Yläkerran kone alkoi pätkimään käyntiä, kun kuivauksella käy koko aika pikkuteholla.

IMG_6015.jpeg


IMG_6014.jpeg
Pelkkä suhteellisen kosteuden nousu ei vielä kerro mitään. Jos pistit pumput jäähdytykselle, niin oletettavasti myös sisälämpötila laski, jolloin suhteellinen kosteus nousee, vaikka absoluuttinen kosteus pysyisi samana.

Esim. 24 asteessa 52 % suhteellisessa kosteudessa absoluuttinen vesimäärä ilmassa on 11,31 g/m³. Kun taas 22 asteessa ja 55 % vastaavasti absoluuttinen vesimäärä on 10,67 g/m³
 
Niin monta konstia ku on vastaajiakin, mutta miten se nyt on, millä se on parasta ns. kuivattaa? Kuivaustoiminnolla, hiljaa vai täysiä vai maksimi jäähdytyksellä hiljaa vai täysiä? Kuivaustoiminnolla ei lämpötilaa voi asettaa.
 
Niin monta konstia ku on vastaajiakin, mutta miten se nyt on, millä se on parasta ns. kuivattaa? Kuivaustoiminnolla, hiljaa vai täysiä vai maksimi jäähdytyksellä hiljaa vai täysiä? Kuivaustoiminnolla ei lämpötilaa voi asettaa.
Jokainen kokeilee omalla laitteella mikä on itselle hyvä. Jos minä kehun kuivaustoimintoa niin se on minulle sopiva, mutta ei välttämättä erimerkkisen laitteen omistajalle eri talossa.
 
Jokainen kokeilee omalla laitteella mikä on itselle hyvä. Jos minä kehun kuivaustoimintoa niin se on minulle sopiva, mutta ei välttämättä erimerkkisen laitteen omistajalle eri talossa.
Kannattaa varmaan aluksi todeta se, päästäänkö jäähdytyksessä tavoitteeseen helposti, kohtuudella, hankalasti vai ei lainkaan. Tämä antaa vihjeitä siihen, kannattaako kuivaustoimintoa käyttää lainkaan tai onko siitä hyötyä.

Esimerkiksi yhdessä kohteessa jäähdytys(kuten kuivaus) käy aika pienellä osateholla lähellä minimiä ja kompressori ei käy jatkuvasti, edes näillä tappohelteillä. Lämpötila pysyy jatkuvasti alle 23 asteessa. Suurempi kuivaustulos(ja perusoppimäärästä päätellen merkityksetön hieman suurempi energiankulutus) saadaan aikaan käyttämällä kuivaustoimintoa. Molemmissa tapauksissa suhteellinen kosteus vaihtelee noin välillä 45-55%. 10 litran ämpäri ei tule vuorokaudessa läheskään täyteen.

Toisessa kohteessa taas on selkeästi havaittavissa, että isoon asuntoon ei viilennys yhdellä sisäyksiköllä riitä joka huoneeseen ja kone käy melko suurella osateholla lähellä maksimitehoa. Jos viileän jako olisi tehokkaampi, kävisi kone päivisin täysillä saavuttamatta ainakaan mitään 23-24 pyyntiä. Vettä lorottaa kus'putkesta kuumina päivinä helposti noin datalehden jäähdytykselle määrittämä nimellismaksimi, litra tunnissa. Olisi ihan pöhköä vaihtaa kuivaukselle; tällöin poistettu vesimäärä tietysti vähenisi kostean ilman pysyessä paremmin muissa osissa huoneistoa ja sisäyksikön lähistön pysyessä siinä määrin kuivana ettei juuri lirise.

Pelkkä suhteellisen kosteuden nousu ei vielä kerro mitään. Jos pistit pumput jäähdytykselle, niin oletettavasti myös sisälämpötila laski, jolloin suhteellinen kosteus nousee, vaikka absoluuttinen kosteus pysyisi samana.
Paitsi jos ilpun ohjaus on sen tyyppinen, että käytössä on molemmilla toiminnoilla vastaava asetettava termostaattinen toiminto. Toki tämäkin puhalluksen erojen vuoksi poikkeaa näiden välillä, paitsi esimerkiksi minulla sopivan pienessä viilennetyssä rakennuksessa, jossa viileänjako on riittävä ja kattava myös kuivauksella eikä mitatussa lämpötilassa juuri ole eroja.
 
Viimeksi muokattu:
Niin monta konstia ku on vastaajiakin, mutta miten se nyt on, millä se on parasta ns. kuivattaa? Kuivaustoiminnolla, hiljaa vai täysiä vai maksimi jäähdytyksellä hiljaa vai täysiä? Kuivaustoiminnolla ei lämpötilaa voi asettaa.
Sillä kuivaustoiminnolla tai pyynti lämpötila niin alas kuin saa ja puhallin 1 tai 2 nopeudelle.
Jep. Ja puhallin 1/5 nopeudelle jos mahdollista?

Eli siis kuivaustoiminnolla puhallin on erittäin pienellä. Varmaan tuo minimi 1/5 nopeus. Lisäksi kompressorista otetaan hieman enemmän tehoa?

Esim tuossa on kerrottu, että miten se kuivaus oikein toimii.
Screenshot_2025-08-01-09-36-18-94~2.jpg


Mulla Daikinissa päällä Tarveohjaus 40% ja kuivaustila. Eli kuivaus ei ole nyt niin tehokas kuin pitäisi olla. Mutta jopa 22.2 sisälämpöön asti olen jäähdyttänyt, kun kylmää ilmaa tulee niin hiljaa ja huomaamattomasti. Sisälämpö oli 23.5, mutta siitä hiljalleen laskee (120m2). Itse kun en viihdy liian kylmässä ainakaan kesällä :) Puoliso oli myös sitä mieltä, että nyt olisi hyvät asetukset pumpussa.

47.3kWh oli viime kuun jäähdytyksen kulutus. Alkukuusta pumppu oli hetken lämmityksellä.

Screenshot_2025-08-01-09-58-21-93.jpg

Nyt siis itsekin jo vähän tajuan, miten se jäähdytys on fiksuinta. Eli saa ilmankosteuden samalla alemmaksi.
 
Itse en ole kuivatuksia oikein edes koskaan kokeillut kunnolla. Onko jotain nyrkkisääntöä siitä, mikä olisi ideaalinen kosteus% sisätiloissa ? Nyt mittarin näyttävät luokkaa vähän huoneesta riippuen 60-70%. Eli aika kosteaa vissiin on ?
 
Jäähdytyksellä kulutus tämän vuoden heinäkuussa 55 kWh, vuoden -24 heinäkuussa 18,2 kWh.
Kuivausta olen käyttänyt tänä vuonna paljon enemmän, mutta en tiedä kuinka paljon se vaikuttaa.
Mutta tyytyväinen olen, on niin pirun lämpöiset ilmat olleet viime viikkoina. Pari päivää oltiin kaupungissa, mutta palattiin oitis takaisin mökille kun oli mahdollista.
 
Itse en ole kuivatuksia oikein edes koskaan kokeillut kunnolla. Onko jotain nyrkkisääntöä siitä, mikä olisi ideaalinen kosteus% sisätiloissa ? Nyt mittarin näyttävät luokkaa vähän huoneesta riippuen 60-70%. Eli aika kosteaa vissiin on ?
Normaali kosteus kesällä. Mutta riippuu tietysti asunnon lämpötilasta, jos lämpötila on 20 astetta, niin on ehkä turhan kosteaa, mutta jos taas lähempänä 25 astetta, niin ihan sopiva. Lisäksi jos ulkona on kosteaa, esim. sataa, niin myös sisäkosteus nousee.

Edit. Siis ns. normaalisti kosteus on aika korkealla kesällä. Mikä sitten tuntuu mukavalta, niin onkin eri asia.
 
Viimeksi muokattu:
Normaali kosteus kesällä. Mutta riippuu tietysti asunnon lämpötilasta, jos lämpötila on 20 astetta, niin on ehkä turhan kosteaa, mutta jos taas lähempänä 25 astetta, niin ihan sopiva. Lisäksi jos ulkona on kosteaa, esim. sataa, niin myös sisäkosteus nousee.

Edit. Siis ns. normaalisti kosteus on aika korkealla kesällä. Mikä sitten tuntuu mukavalta, niin onkin eri asia.
Juu lämmöt about 23-24
 
Jäähdytyksellä kulutus tämän vuoden heinäkuussa 55 kWh, vuoden -24 heinäkuussa 18,2 kWh.
Kuivausta olen käyttänyt tänä vuonna paljon enemmän, mutta en tiedä kuinka paljon se vaikuttaa.
Mutta tyytyväinen olen, on niin pirun lämpöiset ilmat olleet viime viikkoina. Pari päivää oltiin kaupungissa, mutta palattiin oitis takaisin mökille kun oli mahdollista.
Mikä pumppu ja neliöt? Ei tosiaan voi verrata, kun nyt ollut ennätyskuumaa.

Ei kyllä tarkempaa tutkimusta, mutta ei tuo kuivaus ehkä juurikaan vaikuta kulutukseen? Toki vähän kaikki vaikuttaa, esim talon jäähdytystarpeen suuruus.

Tosiaan Daikinissa 40% tarveohjaus (tehonrajoitus) päällä kuivauksella. Hyvin tiputtelee kondenssivettä jatkuvasti ja jäähtyy myös talo hitaasti. Myös pumppu käy jatkuvasti, eli pelkällä kuivauksella teho hieman aaltoili (meni joskus suuremmalle), mutta nyt käy erittäin pienellä teholla.

Silti nyt parina yönä ainakin pumppu on ollut pelkällä puhalluksella, että ei pääse tulemaan liian kylmä. Toki saisi pyöriä jatkuvasti, jos vain säädöt ja lämpö saisi mietittyä kohdalleen.

Aamusta laitoin kuivauksen. 23.5 -> 22.7 astetta nyt. 169W vain kulutus.

Screenshot_2025-08-01-12-08-24-36.jpg

Screenshot_2025-08-01-12-14-29-18_0ac2addf979993c0e494aa40c40dbf6e~2.jpg
 
Ei noilla kulutusvertailuilla tee oikein mitään kun mistään ei neliöiden lisäksi voi tietää paljonko kämpän jäähdytystarve on. Mulla on mennyt sadan neliön viilentämiseen näillä raivohelteillä 25 kWh viimeisen seitsemän päivän aikana. Shellyllä mitattu, ei pumpun oma arvaus.
 
Itse en ole kuivatuksia oikein edes koskaan kokeillut kunnolla. Onko jotain nyrkkisääntöä siitä, mikä olisi ideaalinen kosteus% sisätiloissa ? Nyt mittarin näyttävät luokkaa vähän huoneesta riippuen 60-70%. Eli aika kosteaa vissiin on ?
Ideaalinen kosteusprosentti on se, mikä tuntuu itsestä mukavalta. Kesäaikaan tuollainen 60% - 70% on ihan normaalia, eikä ole mitään tarvetta olla huolissaan rakenteiden kostumisesta tms.
 
Ideaalinen kosteusprosentti on se, mikä tuntuu itsestä mukavalta. Kesäaikaan tuollainen 60% - 70% on ihan normaalia, eikä ole mitään tarvetta olla huolissaan rakenteiden kostumisesta tms.
Just näin se menee, kesällä on käytännössä aina kosteaa, jos on lämmintä, niin kuin esim. nyt viimeiset kolme viikkoa. Ja kun ulkoilma on kosteaa, niin sisäilma on myös kosteaa. Ilppi poistaa kosteutta, mutta se ei suoranaisesti ole sen ydintehtävä, vaan viilennys. Kosteuden poisto on vain se välitön seuraus, kun ilmaa viilennetään kennolla, jolloin ilmankosteus tiivistyy vedeksi, joka johdetaan ulos.
 
Itse en ole kuivatuksia oikein edes koskaan kokeillut kunnolla. Onko jotain nyrkkisääntöä siitä, mikä olisi ideaalinen kosteus% sisätiloissa ? Nyt mittarin näyttävät luokkaa vähän huoneesta riippuen 60-70%. Eli aika kosteaa vissiin on ?
Tämä on sellainen asia, josta esitellään aina nimenomaan nyrkkisääntöjä eikä juuri koskaan pyritä kovin vahvasti perustelemaan ihanteellista kosteutta, heitellään vaan erilaisia pointteja. Tietenkin se olisikin paljon pyydetty, koska terveysvaikutusten lisäksi on yksilöllisiä mukavuuskysymyksiä ja kohteen tai rakenteiden mukaan vaihtuvia rakennusteknisiä rajoitteita sekä uhkia.

Kuitenkin aika yleinen nyrkkisääntö on 20-40 % talvella ja 40-60%(tai 50-70%) kesällä. En edes yritä perustella tätä. Jos kosteuden säätämisen vaikeus voitetaan ja tekniset uhat voidaan hallita, pitäisi varmaan olla olemassa ihan ihmistä varten tarkempi tavoite joka on ympäri vuoden suht sama. Ei liene väärin pyrkiä erilaisin teknisin keinoin pitämään tasalämpöisen asuinhuoneen RH aina noin 40 prosentissa.
 
Tämä on sellainen asia, josta esitellään aina nimenomaan nyrkkisääntöjä eikä juuri koskaan pyritä kovin vahvasti perustelemaan ihanteellista kosteutta, heitellään vaan erilaisia pointteja. Tietenkin se olisikin paljon pyydetty, koska terveysvaikutusten lisäksi on yksilöllisiä mukavuuskysymyksiä ja kohteen tai rakenteiden mukaan vaihtuvia rakennusteknisiä rajoitteita sekä uhkia.

Kuitenkin aika yleinen nyrkkisääntö on 20-40 % talvella ja 40-60%(tai 50-70%) kesällä. En edes yritä perustella tätä. Jos kosteuden säätämisen vaikeus voitetaan ja tekniset uhat voidaan hallita, pitäisi varmaan olla olemassa ihan ihmistä varten tarkempi tavoite joka on ympäri vuoden suht sama. Ei liene väärin pyrkiä erilaisin teknisin keinoin pitämään tasalämpöisen asuinhuoneen RH aina noin 40 prosentissa.
Hyvä pointti toi, että pyrkisi pitämään kosteuden samana tasalämpöisessä asunnossa. Suomessa tämä on vaan aika vaikeaa, koska talvella ulkoilma on kylmää (ja kuivaa), kesällä taas kuumaa (ja kosteaa). Talvella kun sitä suht kuivaa kylmää ulkoilmaa vielä lämmitetään, niin asunnon suhteellinen kosteus laskee entisestään. Ilman voimakasta koneellista ilmankostutusta ei varmaan ihan helposti saa talvella 40% suhteellista kosteutta aikaiseksi, jos ja kun ilmaa pitää kuitenkin vaihtaa ettei tukehdu...
 
Mikä pumppu ja neliöt? Ei tosiaan voi verrata, kun nyt ollut ennätyskuumaa.

Ei kyllä tarkempaa tutkimusta, mutta ei tuo kuivaus ehkä juurikaan vaikuta kulutukseen? Toki vähän kaikki vaikuttaa, esim talon jäähdytystarpeen suuruus.

Tosiaan Daikinissa 40% tarveohjaus (tehonrajoitus) päällä kuivauksella. Hyvin tiputtelee kondenssivettä jatkuvasti ja jäähtyy myös talo hitaasti. Myös pumppu käy jatkuvasti, eli pelkällä kuivauksella teho hieman aaltoili (meni joskus suuremmalle), mutta nyt käy erittäin pienellä teholla.

Silti nyt parina yönä ainakin pumppu on ollut pelkällä puhalluksella, että ei pääse tulemaan liian kylmä. Toki saisi pyöriä jatkuvasti, jos vain säädöt ja lämpö saisi mietittyä kohdalleen.

Aamusta laitoin kuivauksen. 23.5 -> 22.7 astetta nyt. 169W vain kulutus.

Screenshot_2025-08-01-12-08-24-36.jpg

Screenshot_2025-08-01-12-14-29-18_0ac2addf979993c0e494aa40c40dbf6e~2.jpg

Hirsirakenteinen mummonmökki, pinta-alaa arviolta n. 35-40 m2. Sisäyksikkö tuvassa, lämpötila n. 23 astetta, kamarissa n. 21 astetta. Mittareiden tarkkuudesta en ole varma.
Daikin Perfera 30H.
 
Miellyttävä kosteus omaan makuun näillä keleillä on 50% paikkeilla, ja sitä ei ilmanvaihto päällä saavuta jäähdytyksellä, eli siis minimipuhalluksella. Pumppu antaa varmaankin sisäkennon mennä kuivauksella hiukan viileämmäksi myös, ja puhallus tosiaan pakotettuna pienelle.

Toimii ihan ok kun suuntaus on kattoa myöden ja sivusuuntainen vispaus päällä. Välillä karkaa lämpötila niin että pitää hetki jäähdytyksellä ottaa alas.
 
Mulla Daikinissa päällä Tarveohjaus 40% ja kuivaustila. Eli kuivaus ei ole nyt niin tehokas kuin pitäisi olla. Mutta jopa 22.2 sisälämpöön asti olen jäähdyttänyt, kun kylmää ilmaa tulee niin hiljaa ja huomaamattomasti. Sisälämpö oli 23.5, mutta siitä hiljalleen laskee (120m2). Itse kun en viihdy liian kylmässä ainakaan kesällä :) Puoliso oli myös sitä mieltä, että nyt olisi hyvät asetukset pumpussa.

47.3kWh oli viime kuun jäähdytyksen kulutus. Alkukuusta pumppu oli hetken lämmityksellä.

Screenshot_2025-08-01-09-58-21-93.jpg

Nyt siis itsekin jo vähän tajuan, miten se jäähdytys on fiksuinta. Eli saa ilmankosteuden samalla alemmaksi.
Näistä kulutuksista hyvin näkee että mitään yleisohjetta ILP:n asetuksista ei oikein voi antaa kun asunnot ovat niin erilaisia, toki automaattiasetusten voi olettaa toimivan melko hyvin. Täällä 71 neliön kuumassa kerrostalokolmiossa heinäkuun jäähdytyksen kulutus oli 242 kWh, tarveohjausta ei voi harkitakaan kun käy kuumimpina hetkinä pitkiä pätkiä yli tuhannen watin teholla. Ei käy pumputtomia naapureita kateeksi.
 
Näistä kulutuksista hyvin näkee että mitään yleisohjetta ILP:n asetuksista ei oikein voi antaa kun asunnot ovat niin erilaisia, toki automaattiasetusten voi olettaa toimivan melko hyvin. Täällä 71 neliön kuumassa kerrostalokolmiossa heinäkuun jäähdytyksen kulutus oli 242 kWh, tarveohjausta ei voi harkitakaan kun käy kuumimpina hetkinä pitkiä pätkiä yli tuhannen watin teholla. Ei käy pumputtomia naapureita kateeksi.
Täällä 117m2 kaksikerroksinen erillistalo. Alakerran pumppu ei ole ollut edes jäähdytyskäytössä päällä. Yläkerran pumppu riittää koko talon jäähdytykseen ja vei heinäkuussa 104 kWh. Kesäkuussa ei mennyt kuin 37 kWh.

Yläkerrassa Daikin Comfora N35 ja alakerrassa Daikin Stylish N30.
 
Täälläkin on mennyt sähköverkkoyhtiön kulutuksista ja Stetson-Harrisonilla ~150kWh heinäkuun jäähdytyksiin, kulutus lähti selvälle nousukäyrälle 11.07.
Kerrostalokaksio, 50neliötä, kaikki ikkunat ja parvekkeet etelään.
 
Viime kuussa meni aika tasan 100 kWh 120m2 talon jäähdyttelyyn Perfera 40:llä. Todella rankka kuukausi jäähdytystarpeen puolesta kun käristin aloittaa paisteen toiselle pitkälle sivulle heti noustuaan ja jostain puolestapäivästä eteenpäin, paistaa toiselle sivulle iltaan asti.
 
124 kWh mennä mötkähti heinäkuun jäähdyttelyyn ja kuivatteluun kahdella toshibaattorilla n. 150 m2 2.krs OKT:ssa:

Screenshot_20250801_163439_Shelly Smart Control.jpg


Kamalaa olisi ollut elo ilman pumppuja.

Kuivausmoodissa (testailun aiheuttama kulutuspiikki kuun loppupuolella) sähkö tuntuu maistuvan paremmin pumpuille.
 
Hiukan alta 80 m2 kaksikerroksinen kerrostalohuoneisto. Daikin Stylish Cool 25 yläkerrassa. 331,1 kWh on Onectan mukaan tähän mennessä tänä vuonna kuluttanut ja kaikki jäähdytykseen. Joskus huhtikuussa laitoin päälle ja siitä asti on 24/7 posottanut.

Daikin Stylish Cool 25 kulutus.png
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 339
Viestejä
4 866 986
Jäsenet
78 573
Uusin jäsen
hexuma

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom