Ilmalämpöpumput eli ILPit
- Keskustelun aloittaja Javaq
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- ilmalämpöpumppu ilmastointi ilmavaihto
Tuossa näillä keleillä mitä takaterassilla pumppujen ohi kulkenut, niin aika reilusti tulee sulatusvettä paljuihin. Useampi litra päivässä, eli ihan hyvä välillä sulatella.
Minimisulatusväli on siis 30 min ja silloin ollaan äärirajoilla syystä tai toisesta. Omat lyhimmillään hetkellisesti sulatelleet 40min välein ja silloin pumppu siis huutaa ihan täysillä, eli siitä otetaan kaikki teho irti / teho ei enää riitä. Pienemmällä kuormalla sulatusväli siellä kahden tunnin hivakoilla.LN25 Gen1, kaikki muut modaukset paitsi sulatushuijaus tehty. Sykli nollasta alaspäin suht. tarkasti 40 min, kennossa ei jäätä eikä huurua; ulkona -5. Ennen modauksia sykli oli n. 30- 37 min. Etenkin sisälämpötilan nostosta ei tahdo tulla mitään.
Pumpun ottamaa tehoa voisi tarkkailla myös jollakin konstilla. Samoin jos mittailet sulatuksen kestoa. Minulla kompura pysähtyy aika tasan minuutin päästä siitä, kun viimeinen jää on sulanut kennosta. Jos pyörii paljon pidempään, sulatusanturi ei saa tietoa, että kenno on jo sula. Anturi jäässä, huono kosketus kylmäaineputkeen tai viallinen anturi?
Viimeksi muokattu:
Meikäläisen LN25 siis lukkiutuu talveksi tuohon kiinteään sykliin ellei virtoja käytä turvakatkaisijasta pois päältä, minkä jälkeen hetken ajan sulatusväli säätyy loogisesti. Pumpun ottama teho vaihtelee tuntikohtaisen kokonaiskulutuksen mukaan ja myös ulkoyksikön toiminnan perusteella, anturiahan ei ole testattu. Kuten sanottu, myös mm. anturit siirretty mikä hieman paransikin käytöstä; etenkin lämmityskauden alussa laite toimii pidempään oikein ja ilman lauhtuessa tulee syklistä oma-aloitteisesti nopeammin pois.
Ensi vuonna asennan sulatushuijauksen tai vaihdan Daikiniin. Mihin tahansa joka ei ole Scanofficen maahantuoma.
Ensi vuonna asennan sulatushuijauksen tai vaihdan Daikiniin. Mihin tahansa joka ei ole Scanofficen maahantuoma.
Viimeksi muokattu:
Turvakatkaisijan jälkeen logiikka nollautuu alkutilaan, eli 90min sulatusvälille (sulatusväli logiikassa 30-150min, eli 90 just siinä puolivälissä). Aloittaa siis virtakatkon jälkeen puolivälistä ja siitä lähtee sitten säätämään jompaan kumpaan suuntaan tarpeen mukaan. Pumppu mittaa sulatusanturista kuinka kauan sulatukseen menee aikaa ja siitä päättelee, kuinka jäässä kenno on. Kennon lämpötila pysyy nollassa, kunnes kaikki jää on sulanut ja sen jälkeen lämpö alkaa nousta. Minulla siis kompura pysähtyy minuutin päästä, kun kaikki jää on hävinnyt.
Jos sulatukseen menee kohtuuttoman kauan -> kenno on kovasti jäässä ja sen jälkeen lyhennetään sulatusväliä, jotta seuraavalla kerralla ei jäädy niin pahasti. Jos kenno sulaa nopeasti -> pidennetään sulatusväliä. Anturin siirtäminen "lämpimämpään" putkeen pidentää sulatusväliä. Alunperin anturi on siinä putkessa, joka sulaa viimeisenä. Tämä on hyvin loogista. Jos anturi on ensimmäisenä sulavassa putkessa, pumppu saattaa lopettaa sulatuksen liian aikaisin ja kenno jäätyy umpijäähän ennen pitkää. Tätä on myös tapahtunut, kun anturin paikalla on kikkailtu.
Jokin anturi nyt antaa väärää tietoa. Virtojen rämpytys vain kiertää ongelmaa. Kuten mainittu, omat kaksi pumppua toimineet 5v ihan moitteetta. Alkusarjan vehkeitä valmistettu 8/2018. Jos pumpussa on vikaa, se pitää korjata. Maahantuoja ei ota kantaa asiaan niin kauan kun sulatusväli on 30-150min, eli speksin mukainen.
Jos talon rakenteet ehtineet jäähtyä, ilpistä kyllä loppuu teho aika kättelyssä lämpötilan nostossa. Joskus huomasin tämän, kun lomamatkan ajaksi tiputin lämpöjä ja laitoin etänä päivää ennen nostamaan. Ulkona oli kovat pakkaset ja ei riittänyt kahdessa pumpussa potku likimainkaan nostamaan lämpöjä takaisin. Ylläpitää kyllä lämpöä tuonne -20 asti.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 9 381
Tänään katsoin niin luokkaa 20l/3vrk tullut vettä.
- Liittynyt
- 09.11.2020
- Viestejä
- 1 235
Iglunrakennuspalikoita syntyy Toshiban veljeksiltä:
Vielä, kun jaksaisi sen iglun niistä väkertää.
Vielä, kun jaksaisi sen iglun niistä väkertää.
Eräilves
Turrien turri
- Liittynyt
- 18.01.2019
- Viestejä
- 3 415
Nyt ollut jokusen päivän pois päältä tämä i-see sensori. Samallailla se pysähtelee näyttävästi yhä mitä ennenkin, mutta eron huomaa siinä että kun lämpötila on säädetty 20:neen, niin se pitää sen 20:nessä. I-see sensorin kanssa lämpötila oli n. 21 astetta, vaikka pyynti 20 astetta.
Kulutuksessa ei näytä oikein mitään eroa olevan, onko se sensori päällä vai ei.
Edit 2: laitoin tuon sensorin takaisin päälle, heti rupesi lämpimämpää ilmaa puhaltamaan.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 01.11.2023
- Viestejä
- 206
Niin, siis tässähän ei ole kyse mistään tunnin kierrosta, vaan n. 40 minuutin lämmitysjaksosta eikä kennossa ole kuuraa kun sulatus alkaa. Toki on paljon myös hyvin toimivia Mitsuja, mutta monessa myös on tämä ongelma joka laskee hyötysuhdetta merkittävästi.
- Liittynyt
- 01.11.2023
- Viestejä
- 206
Tietenkin riippuu siitä. Silti väitän, että tarpeen mukaan sulattaminen on parempi hyötysuhteen kannalta kuin kellosulatukset. Harmi, ettei omassa käytössä oikein ole semmoisia antureita, joilla voisin laskea hyötysuhdetta pidemmältä aikaväliltä sulatukset huomioiden.
Ja ihan oma mutuilua, kun ei kättä pidempääkään ole. Tiedä sitten, olenko hullunkierron sokaisema vääräuskoinen
Viimeksi muokattu:
Normaali kennon huurtuminen laskee COPia melko vähän. Itsellä kun on ruuvitageilla anturointi sisäyksikössä ja Shellyllä sähkönkulutus, näytti esim. toissapäivänä koti-COPiksi sulatuksen jälkeen koneen päästyä normaaliin lämmitystilanteeseen ~3,6. Kenno kun alkoi kolmen tunnin yhtäjaksoisen työnteon jälkeen olla näkyvästi kuurassa ja sulatus käynnistyi, oli lukema 3,2 eli kymmenisen prosenttia huonompi.
Oma mielipiteeni on, että aihe on saanut pienessä piirissä todella suuret ja äänekkäät mittasuhteet. Osa käyttäjiä neuroottisesti seuraa sulatusvälejä ja huutaa kovaan ääneen. Lämpöpumppufoorumilla on todella pitkä ketju aiheesta ja aktiivisia kommentoijia ehkä 10+.Ja ihan oma mutuilua, kun ei kättä pidempääkään ole. Tiedä sitten, olenko hullunkierron sokaisema vääräuskoinen
Helppo tapa seurata sulattaako turhaan vai aiheesta on seurata sulatuksen kestoa. Minulla on 2kpl oikein toimivia pumppuja ja kompura sammuu minuutin päästä siitä, kun viimeinen jää on hävinnyt kennosta. Viimeinen jää on juuri siinä putkessa, jossa sulatusanturikin on. Se on n. 1/4 kennon leveydestä alareunasta ylöspäin. Jos kompura käy paljon pidempään kuin 1min jään häviämisestä, sulatusanturi ei saa jostakin syystä tietoa siitä, että kenno on jo sula ja yrittää sulattaa kennoa. Silloin lyhentäää sulatusväliä, koska luulee, että kenno ei sula. 30min siis on minimi sulatusväli ja jos siihen lukittuu, on kyse siitä hullunkierrosta ja pumppu on rikki. Normaali sulatusväli on 30 (40)-150min.
Toisaalta eipä mitsuissa ole juurikaan raportoitu umpeen jäätyvistä ulkoyksiköistä. Yksi mahdollinen tapaus voisi olla, että lumimyräkkä tuiskuttaa pumpun lunta täyteen, mutta se ei merkistä johdu.
Kannattaako VILPin lattialämmitys säätää yöksi muutaman asteen isommalle ja kalliille tunneille pienemmäksi, koska pörssisähkö? Kuulostaa nobrainerilta, mutta tekeekö tuollainen jatkuva vaihtelu huonoa jossain mielessä? Tietenki siihen lämpötilan nostoon menee sitten enemmän sähköä kuin vs saman lämpötilan ylläpito, mutta hintaerotkin usein ovat isot.
Oma käsitys on että LN25 Gen1:stä miltei kaikki toimivat vastoin oletuksia ja myöhemmistä jokin osa/yksilöt. Suurin osa käyttäjistä ei edes tajua asiaa - en minäkään kuin vasta 2. talven jälkeen ryhdyin ihmettelemään miksi tuntuu niin tehottomalta ns. normipakkasilla verrattuna vanhaan pumppuun. En olisi ikinä halunnut perehtyä näin paljoa ilp:n toimintaan..
Mitsun ostaessa on jonkinlainen riski hullunkierrosta, jokainen joutuu arvioimaan kuinka suuri. Eri gen:ien erottamiseen en keksi muuta kuin lampopumppufoorumi megaketjusta kaivaa esille koska uusia versioita on alettu toimittamaan.
Mitsun ostaessa on jonkinlainen riski hullunkierrosta, jokainen joutuu arvioimaan kuinka suuri. Eri gen:ien erottamiseen en keksi muuta kuin lampopumppufoorumi megaketjusta kaivaa esille koska uusia versioita on alettu toimittamaan.
- Liittynyt
- 21.04.2021
- Viestejä
- 91
Miten, kun näitä asennetaan, niin pitääkö asunnon omistajalla olla selvillä ja tiedossa, että mihin seiniin ja mihin kohtiin porataan reikiä? Vai onko asentajalla joku keino, millä tietää, mihin ne pitää porata, mihin ne saa porata, ja mitkä ovat parhaat paikat? Pelkään sitä, että jos kävelen liikkeeseen ja laitan nimen paperiin, niin asentaja tulee ja a) ei voikaan tehdä hommaa kerralla loppuun tai b) tulee isoja lisäkustannuksia tai c) turhia reikiä ihan vääriin paikkoihin.
Toisena, että miten sähkön syöttö? Vedetäänkö sähkö molemmille yksiköille erikseen? Vai vain toiseen, josta se menee putkien vieressä toiseen? Mistä tällaisiin kysymyksiin saisi kaikki valmiit vastaukset? Paitsi ehkä kävelemällä rautakauppaan? Vai sanovatko he vaan, että riippuu mistä roikkuu?
Toisena, että miten sähkön syöttö? Vedetäänkö sähkö molemmille yksiköille erikseen? Vai vain toiseen, josta se menee putkien vieressä toiseen? Mistä tällaisiin kysymyksiin saisi kaikki valmiit vastaukset? Paitsi ehkä kävelemällä rautakauppaan? Vai sanovatko he vaan, että riippuu mistä roikkuu?
- Liittynyt
- 18.08.2021
- Viestejä
- 3 476
Kyllähän nuo asennusfirmat osaa konsultoida mihin se pumppu kannattaisi laittaa, mutta asiakkaastahan se loppuviimein on kiinni mihin pumppu tulee. Poratahan voi periaatteessa ihan mihin tahansa, mutta jos vaihtoehtoina on puuseinä tai joku betoni/tiiliseinä, niin puusta on tietysti paljon helpompi (ja halvempi) mennä läpi. Timanttiporauksesta veloitetaan erikseen. Myös ulkoyksikön sijoituspaikka asettaa omat rajoituksensa sille mihin sisäyksikkö saadaan asennettua, koska liian pitkät (mallia yli 7 m) putkivedot ei myöskään ole hyvästä.
Noin pääsääntöisesti sijoitussäännöt on kuitenkin erittäin simppelit: sellainen sijainti, mistä sisäyksikön puhaltama ilma pääsee leviämään mahdollisimman tehokkaasti, mutta joka ei kuitenkaan ole keittiö, makuuhuone, tai muu tila jossa vietetään enemmän aikaa (koska hiljaisinkin sisäyksikkö pitää kunnolla puhaltaessaan aika kovaa ääntä). Noistakin lähinnä tuo keittiö on sellainen oikeasti enemmän rajoittava, paljon on pumppuja olohuoneisiinkin asennettu.
Yleensä ainoastaan ulkoyksikkö tarvitsee sähköliitännän ja sisäyksikkö saa sitten virrat siitä samasta. Rautakaupatkaan tuskin itse niitä asennuksia tekevät, vaan alihankkivat ne joltain firmalta, joten helpommalla pääsee ehkä jos on suoraan asennuksia tekevään firmaan yhteydessä. Luultavasti tekevät ilmaisen konsultointikäynnin.
- Liittynyt
- 09.11.2020
- Viestejä
- 1 235
Amen. Paras lopputulos saavutetaan yleensä niin, että sivistää itsensä ja kertoo asentajalle, että mitä pitäisi tekemän.
Tietyissä pumpuissa sähköt voidaan vetää kummalle yksikölle tahansa.
Sellainen tarkennus, että kylmäaineputkipituus voi olla helposti >7m ilman ongelmia. Itselläkin on 10m ja 12m eikä vaatinut kylmäainelisäystä. Pumppuriippuvaista toki tuokin.
Tietyissä pumpuissa sähköt voidaan vetää kummalle yksikölle tahansa.
Sellainen tarkennus, että kylmäaineputkipituus voi olla helposti >7m ilman ongelmia. Itselläkin on 10m ja 12m eikä vaatinut kylmäainelisäystä. Pumppuriippuvaista toki tuokin.
Mulla sisäyksikkö suoraan pistorasiassa ja sisältä menee sähköt ulkoyksikölle. Mutta sen voi tehdä myös toisinpäin.
- Liittynyt
- 18.08.2021
- Viestejä
- 3 476
Juu, itselläkin molemmat pistorasiassa, tosin ulkona. Taitaa kuitenkin yleisin olla, että kytkentä tehdään ulos turvakytkimen kanssa.
Eräilves
Turrien turri
- Liittynyt
- 18.01.2019
- Viestejä
- 3 415
Jonkun aikaa sitten oli puhetta tuosta ulkoyksikön huurtumisesta. Kävinpä ottamassa kuvan omasta mitsun RW35:sesta, joka sijaitsee terassilla suojassa. Ainoastaan pohjois tuuli pääsee terassin läpi sinne puhaltamaan, lumisade ei sinne asti pääse.
Aika hyvin tuo huurtuu ennen kuin mitään sulatuksia rupiaa tekemhää. Varmaan jonkun aikoo vielä jatkaakin lämmitystä ennenkuin rupiaa sulattelemha.
Aika hyvin tuo huurtuu ennen kuin mitään sulatuksia rupiaa tekemhää. Varmaan jonkun aikoo vielä jatkaakin lämmitystä ennenkuin rupiaa sulattelemha.
Tulee 2 tippa-allasta ilppeihin, voiko ottaa sähkön lämmityskaapeliin ilppien hätäkatkaisiasta pistorasiaan?
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 3 498
Voi mutta ei ole mitään järkeä tuollaisissa. 2kpl sulanapitovastuksia vie 150W 24/7 (kevääseen asti). Se on 3,6kWh/vrk. Minkä ongelman tuollaisen lämmitetyn tippa-altaan käyttö muutenkaan ratkaisee?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 891
Itsellä ainakin tuollainen ohjaamassa vedet sadevesikaivoon ja käytössä kun on pakkasta. Ratkaisee sen ettei kerry jäätä pihaan.
Tuo vaatii sähkärin käynnin ja arvioinnin. Todennäköisesti onnistuu jos on vikis jo olemassa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 891
Eikä tuo energiankulutus ole kyllä ainakaan omassani lähellekään tuota täydellä teholla puksutusta. Korkeintaan 45 W katsoin sen imevän parin kympin pakkasilla, lämpösemmillä keleillä vähemmän kun se säätyy itse. Nehän kävisi jossain trooppisissa lämmöissä jos täydellä teholla painaisivat 24/7.
- Liittynyt
- 23.08.2020
- Viestejä
- 1 750
Laita vielä Nediksen älypistorasia niin voi tarkemmin asettaa sään ehdot milloin vastus on päällä. Lämpötila, kosteus yms.
Taikka etänä ohjata.
- Liittynyt
- 28.12.2019
- Viestejä
- 4 816
Kukin tavallaan, mutta itse en ainakaan koe vaivalloiseksi kipata 1-2vk välein jääkalikkaa ulos paljusta. Enkä varsinkaan haluaisi maksaa siitä (sulatuskaapeli)
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 891
Ei mikään ratkaisu ole huonompi kuin toinen. Ne vaan on eri tapoja ratkaista ongelma ja kukin valitsee itselleen sopivan.
- Liittynyt
- 18.08.2021
- Viestejä
- 3 476
Juu, lähinnä vaan jos ei ole ns. "rahasta kiinni", niin miksi ylipäätään vaivautua minkään ILP-homman kanssa kun paljon helpompaa ja miellyttävämpää on vaan laulattaa sähkövastuksia siellä kämpän sisälläkin? Ts. vähän hassua vaan silleen kun ILP yleensä säästämismielessä laitetaan, on sitten laittaa jotain turhia sähkövastuksia polttamaan sähköä.
Mutta kukin tosiaan tekee omat valintansa.
- Liittynyt
- 23.08.2020
- Viestejä
- 1 750
Katselin just, että kun laittais siihen paljuun kaksi putken pätkää keskelle, että jäis semmoset reiät niin sais komeita tuplamallin jäälyhtyjä.
- Liittynyt
- 28.12.2019
- Viestejä
- 4 816
On näissä se merkittävä eroavaisuus, että siinä missä toinen ratkaisu on käyttökuluiltaan ilmainen, heikkenee toisen kustannus/hyötysuhde (aika merkittävästikin) tuolla sähkövastuksen helottamisella.
- Liittynyt
- 28.12.2019
- Viestejä
- 4 816
Kai sillä voi jonkinlaista jäätaidettakin luoda jos siltä tuntuu. Itse keskityn vaan ihan sulatusvesien siirtämiseen kauemmas seinästä.
- Liittynyt
- 23.08.2020
- Viestejä
- 1 750
Itselläkin on paljut pumppujen alla, mutta jos laittaisin semmosen vedenpoiston niin kamera kuvaamaan kennoa ja kun havaitsee sulamisveden liikettä niin kytkee älypistorasille sähkön määrätyksi ajaksi. Noissahan on noita älytiloja joilla voi ohjailla eri laitteita. Silloin sulanapitosähkö menis vaan tarpeeseen. Vielä kun pumppukin sulattelee vaan tarpeeseen niin sulatusvälit vaihtelee paljon.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 3 498
Toimiva systeemi on laittaa sisäyksikön puhallusritilään anturi. Se kun menee lähes 0 asteeseen tai pakkasen puolelle niin laite on aivan varmasti sulattamassa ulkoyksikköä, siis mikäli on talvi, eli kyse ei ole huoneiston jäähdytystoiminnasta. Tuohon vielä lisää vähän päästöviivettä niin on saattolämmitys vedelle. Jollain Shellyllä esim onnistunee.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 119
Laitetaas lukuja, Mitsun LN25 tuli taloon viikolla 1/2023.
Kylppärin ja eteisen lattialämmitys jäi päälle, patterit pienelle, varalämmittimiksi.
2023 kulutusta toki rasittamassa oli myös uusi ulkoporeallas.
2018 20275 kwh
2019 20075
2020 19900
2021 20028
2022 17400 (talvi 2022 kärvisteltiin kylmähkössä kämpässä)
2023 13500 (muutama viimeinen pvä arvoituna)
Kärvistelemällä pääsi tuohon 17400 luokkaan. Ilpin kanssa ei ole säästelty lämmössä.
Ihan kelpo laite on suorasähkölämmityksen sijaan/lisäksi.
Kylppärin ja eteisen lattialämmitys jäi päälle, patterit pienelle, varalämmittimiksi.
2023 kulutusta toki rasittamassa oli myös uusi ulkoporeallas.
2018 20275 kwh
2019 20075
2020 19900
2021 20028
2022 17400 (talvi 2022 kärvisteltiin kylmähkössä kämpässä)
2023 13500 (muutama viimeinen pvä arvoituna)
Kärvistelemällä pääsi tuohon 17400 luokkaan. Ilpin kanssa ei ole säästelty lämmössä.
Ihan kelpo laite on suorasähkölämmityksen sijaan/lisäksi.
- Liittynyt
- 23.08.2020
- Viestejä
- 1 750
Kyllä siellä Ruuvi on mullakin. Eiks noi Shellyt vaadi aina sähköasentajan käynnin?
- Liittynyt
- 23.08.2020
- Viestejä
- 1 750
Meillä päästään samoihin lukuihin ostosähkön osalta, mutta 3400kWh meni paneeleista omaan käyttöön ostosähkön lisäksi. 14000kWh ostettavaa, poreallas löytyy myös ja sähköauto. Klapei menny vähän aikaisempiin vuosiin nähden.
(toki yläkertaan vielä toinen josai vaiheessa)Mitsubishi LN25VGHZ2 GEN2 sulatusjaksojen esiintyvyyttä on mitattu yhdestä yksilöstä opinnäytetyössä vuonna 2022. Ulkolämpötilan laskiessa aina -15 °C asti lämmitys/sulatusjaksojen pituudet vaihtelivat lämpötilan mukaan. Alle -15 °C lämpötilassa laite siirtyy aikaohjaukseen, jossa sulatusjaksojen väli ts. lämmitysjakson pituus on samanpituinen n. 36 - 37 min. Aikaohjauksesta luovuttiin vasta, kun lämpötila oli noussut yli -7 °C:een.
Onko muut ko. ilpin käyttäjät huomanneet tuota vastaavaa ilmiötä, että alle -15 °C lämpötilassa laite siirtyy aikaohjaukseen?
Minulla itselläni on LN25VGHZ2 (valm. 2021.06) ja olen alkanut epäillä että siinä olisi tälläinen ilmiö. Tosin tässä ilmeni myös ”hullunkiertoa” eli kiinteää n. 30 min lämmitystä / 10 min sulatusta heti kun lämpötila meni nollan alapuolelle. Avasin ulkoyksikön ja tässäkin yksilössä oli se sama tunnettu ongelma: sulatusanturi oli kiinni jäätyneessä lämpö/äänieristematossa. Itse asiassa koko anturi oli yhtä jäämöykkyä maton kanssa! Sulattelin maton ja leikkasin anturin puoleisen sivustan pois. Tämä ei kylläkään poistanut kokonaan sulatusongelmaa. Pitänee vielä kokeilla sulatusanturin siirtoa eri kohtaan ja lämpöeristeiden laittoa. Näitä ei viissin ole edes suunniteltu käytettävän pakkasilla.
Onko muut ko. ilpin käyttäjät huomanneet tuota vastaavaa ilmiötä, että alle -15 °C lämpötilassa laite siirtyy aikaohjaukseen?
Minulla itselläni on LN25VGHZ2 (valm. 2021.06) ja olen alkanut epäillä että siinä olisi tälläinen ilmiö. Tosin tässä ilmeni myös ”hullunkiertoa” eli kiinteää n. 30 min lämmitystä / 10 min sulatusta heti kun lämpötila meni nollan alapuolelle. Avasin ulkoyksikön ja tässäkin yksilössä oli se sama tunnettu ongelma: sulatusanturi oli kiinni jäätyneessä lämpö/äänieristematossa. Itse asiassa koko anturi oli yhtä jäämöykkyä maton kanssa! Sulattelin maton ja leikkasin anturin puoleisen sivustan pois. Tämä ei kylläkään poistanut kokonaan sulatusongelmaa. Pitänee vielä kokeilla sulatusanturin siirtoa eri kohtaan ja lämpöeristeiden laittoa. Näitä ei viissin ole edes suunniteltu käytettävän pakkasilla.
- Liittynyt
- 22.08.2018
- Viestejä
- 144
Eihän tuo vielä mitään. Eilen asennettu rw -25 pysähtelee 20 minuutin välein, eikä se mielestäni edes sulata joka kerta vaan se vaan pysähtyy. Tosin on se sammuttanutkin itsensä jo kaks kertaa että hieman on varmaan jotain vikaa. Tämä on vissiin ihan uutta ens vuoden mallia jota ei varmaan monelta löydy mutta kaippa tuo ongelma selvinnee.
- Liittynyt
- 23.10.2018
- Viestejä
- 813
Mikähän ihme tuota meidän Toshibaa on alkanut vaivaamaan kun tuntuu, että vie sähköä normaalia paljon enemmän. Kyseessä siis Toshiba Optimum 25 ja lämmitettävää pinta-alaa on noin 80m2. Lisäksi keskellä olohuonetta on takka, mitä lämmitetään päivittäin.
Tällähetkellä kämpässä 22,6c lämmintä, takka lämpesi viimeksi eilen illalla ja on vieläkin tosi lämmin. ILP ottaa tällähetkellä 1680w pyynnin ollessa 18c, puhallus 2, takkatila päällä.
Koko lämmitys kauden olen seurannut, että sähköä menee jotenkin todella paljon verrattuna edellisiin vuosiin. ILP asennettu 4/2019 ja sisäyksikön kennon ja puhaltimen putsasin kuukausi takaperin. Kenno aika pihdas, tuuletin aika rajun näköinen, mutta nyt pesty ja puhdas.
Ulkoyksikkö näyttää aika puhtaalta, että en usko että se on syypäänä, tai sen likaisuus siis. Kylmäaineen määrää miettinyt, mutta tämä tuntuisi jotenkin joltain bugilta, kun yhtäkkiä ottoteho nousee noin hurjiin lukemiin ja puhaltaakin tosi kuumaa. Ulkona nyt -8.2c
Tällähetkellä kämpässä 22,6c lämmintä, takka lämpesi viimeksi eilen illalla ja on vieläkin tosi lämmin. ILP ottaa tällähetkellä 1680w pyynnin ollessa 18c, puhallus 2, takkatila päällä.
Koko lämmitys kauden olen seurannut, että sähköä menee jotenkin todella paljon verrattuna edellisiin vuosiin. ILP asennettu 4/2019 ja sisäyksikön kennon ja puhaltimen putsasin kuukausi takaperin. Kenno aika pihdas, tuuletin aika rajun näköinen, mutta nyt pesty ja puhdas.
Ulkoyksikkö näyttää aika puhtaalta, että en usko että se on syypäänä, tai sen likaisuus siis. Kylmäaineen määrää miettinyt, mutta tämä tuntuisi jotenkin joltain bugilta, kun yhtäkkiä ottoteho nousee noin hurjiin lukemiin ja puhaltaakin tosi kuumaa. Ulkona nyt -8.2c
Itsellä ei ole tähän saakka mielenkiinto riittänyt seurata RW25:n sulatuksia, eivät ole häirinneet millään tavalla. Nyt satuin huomaamaan ja muistin kellottaa yhden: 18:44 huomasin että puhalsi viileää ilmaa, 18:46 alkoi sulatus, 18:53 palasi puhaltamaan kunnolla lämmintä. Uusi sulatus alkoi 20:26. Ulkona -5 astetta. Tämä on varmaan ihan normaali väli vielä?
Perstuntuma on että nollakelillä sulattaa tiheämmin kuin useammalla pakkasasteella.
Perstuntuma on että nollakelillä sulattaa tiheämmin kuin useammalla pakkasasteella.
Nollakelillä on kostea ilma ja kenno huurtuu paljon.
Voi sammuttaa, kunhan käynnistää seuraavan kerran vasta plussakeleillä... Mutta ei siinä mitään järkeä ole.
- Liittynyt
- 08.12.2016
- Viestejä
- 747
Mökillä pauhaa Gree amber ja pakkasta luvattu lähelle -30. Pitää varmaan lähtä viikon päästä tsekkaan tilanne... Tuolle luvattu toimintaa -30 asti.
Eräilves
Turrien turri
- Liittynyt
- 18.01.2019
- Viestejä
- 3 415
Niin vähän ajattelinkin. Täällä toukokuussa vasta seuraavat plussat, pidän tuon RW35:sen aina päällä.
Ajattelin vua, ettei mitään pakkasrajaa ole mikä voisi ruveta rikkomaan pumppua?
Uutiset
-
NZXT julkaisi uuden mini-ITX-luokan H2 Flow -kotelon ja C850 SFX -virtalähteen
19.2.2026 08:10
-
Skaalaintekniikat ja natiivirenderöinti suuressa sokkotestissä
19.2.2026 07:56
-
Google julkaisi maltillisesti uudistuneen Pixel 10a -puhelimen
18.2.2026 17:00
-
Tulevista iPhone 18 Pro -malleista vuodettiin teknisiä ominaisuuksia
18.2.2026 16:48
-
Samsung julkaisi uudet Galaxy Book6 -sarjan kannettavat tietokoneet
18.2.2026 15:49
Uusimmat viestit
-
Paras rattiohjain ja muut autopelivarusteet
- Viimeisin: Zesmaster2
-
-
-
-
