Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Voi vaatia vain jäähdyttävän koska pelkäävät lämmittävän pilaavan talon lämmösäädöt ja lauhdevesien talojen rakenteet.
Ajattelin vaan, että jos sisäyksikkö rupeaa itseäni öisin häiritsemään. Tai ulkoyksikkö naapureita.. noh tällä mennään. Kun pelkkä viilentävä, niin tuskin tarvitsee ajaa kovin pitkää aikaa vuodesta tätä.
Muutama tunti on täysin liioiteltua. Vartista puoleen tuntiin on ihan riittävä aika. Lähtökohtaisesti siellä kennossa ei pitäisi olla mähmää mikä varsinaisesti keräisi kosteutta, että sitä pitäisi noin kauan kuivattaa. Eikä myöskään sitä kaukaloa johon kondenssivesi kerääntyy, tarvitse erikseen kuivattaa. Kenno lämpenee nopeasti kastepisteen yläpuolelle ja pieni pintakosteus haihtuu yhtä nopeasti tai tippuu kaukaloon, ei pitäisi vaatia puhallusta tuntikaupalla.Varma tapa saada sisäyksikkö nopeasti homeeseen on napata suoraan jäähdytyksestä pois päältä. Jotkut laitteet hoitavat kuivatuksen automaattisesti, mutta useimmissa suositellaan pyöritettävän pelkällä puhalluksella muutama tunti jäähdytyksen jälkeen ennen laitteen kytkemistä pois päältä. Eli aika turhaa puuhastelua laitella ILPiä päälle/pois niin kauan kun tarvetta jäähdytykselle on.
Ilmanvaihtokone Vallox MUH-ILMAVA 100 Malli: C 3461, vm. 98 LTO:lla
Alkaa olemaan puhaltimien laakerit tiensä päässä. On näköjään Youtubessa olevien videoiden perusteella kohtuu helppo ja nopea homma, jos meisseli ja vasara pysyy kourassa
Sattuisiko jollakin olemaan laakerin tarkkaa mallia tiedossa, niin voisi ostaa jo valmiiksi ennen vaihtoa?
Jotku laadukkaat kerralla, niin kestää.
Jos sattumoisin joku tehnyt kyseisen operaation, niin mielellään kuulisin lisää, miten meni
Uusien Valloxien / IV-koneiden hyötysyhteesta: valmistajan mukaan uusien hyötysuhde 74% ja oisko nuissa vanhoissa 50% luokkaa? Onko joku laskenut, että kuinka pitkä on uuden koneen takaisinmaksuaika paremman hyötysuhteen vuoksi nyky sähköhinnoilla? Uudet Valloxit maksavat nykysin aika rapsakat 2500 ekua + asennus.
Vartista puoleen tuntiin on ihan riittävä aika.
Käyttö- vai lämminvesivaraajan? Ulos ei voi laittaa (talvella), sisällekään ei kannata laittaa koska jäähdyttää taloa, luultavasti myös todella äänekäs. Käyttövesivaraajaan ei riitä lämpö (minimi on se joku 60C, tuossa maksimi 42C). En kyllä keksi miten tuota voisi käyttää järkevästi.Miten mahtaisi toimia tämmöinen viritys että laittaisi tuommosen kylpytynnyriin tarkoitetun lämpöpumpun vesivaraajan rinnalle?
Onko mitään järkeä vai onko ihan pähkähullu ajatus?
Esim:
![]()
AIWA Basic kylpytynnyrilämpöpumppu 500-5000 l
AIWA-kylpytynnyrilämpöpumppu NOPEILLE!www.ultimatemarket.com
Käyttö- vai lämminvesivaraajan? Ulos ei voi laittaa (talvella), sisällekään ei kannata laittaa koska jäähdyttää taloa, luultavasti myös todella äänekäs. Käyttövesivaraajaan ei riitä lämpö (minimi on se joku 60C, tuossa maksimi 42C). En kyllä keksi miten tuota voisi käyttää järkevästi.
Aurinkokeräin taikka aurinkopaneelit. Tuskin muuta kannattaa miettiä pelkän varaajan lämmitykseen jos meinaa että ne maksaa joskus itsensä takaisinkin.Joo ei en ajatellut tarpeeksi selkeästi. Lämminvesivaraajaan ajattelin että lämmittäisi sitä käyttövettä mutta eihän tuo lämpötila tosiaan riitä.
Onkohan olemassa mitään vastaavia ratkaisuja pelkästään lämminvesivaraajan lämmittämiseen kun vilppiä tänne ei voi asentaa kun ei ole vesikiertoja
lattioissa ja vilppi tulee kohtuuttoman kalliiksi jos pelkästään käyttövettä lämmitellään.
Miten olette käyttäneet ilpin viilennystä? Kuulemma on halvempaa pitää aina päällä vrt. vain tarvittaessa, eli käyttö kuumina päivinä 1-2 h ennen nukkumaan menoa. Vaikea omalla logiikalla ymmärtää mitä hyötyä on viilentää talon yläkertaa hellepäivinä ympäri vuorokauden ja miten se säästää energiaa.
Pystyisihän tietysti tuon tarkistamaan käyttämällä ilppiä viikon verran koko ajan ja sitten toisen viikon ajoittain ja katsoo mikä kulutus on. Selvät piikit näkyy sähköfirman sivuilta tuntiraportissa, koska on laitettu pumppu päälle ja koska lämminvesivaraaja alkaa ottamaan virtaa. Saunapäivät myös aika helppo huomata kuvaajasta.
Itsellä kanssa tullut tavaksi laittaa illalla päälle, kun talo alkaa lämpenemään. Sitten kellokytkimellä pois päältä jossain vaiheessa yötä. Yksi toinen näkökulma tähän keskusteluun on laakereiden kestävyys. Itsellä on jo iäkäs ilp. Edellinen asukas on sen laittanut, ikää on 8-10 vuotta. Olen siinä käsityksessä, että laakereiden vaihtaminen on hankala/kallis operaatio. Voisko ainakin iäkkäämpien pumppujen kanssa ajatella sammuttelua paremmaksi vaihtoehdoksi?Miten olette käyttäneet ilpin viilennystä? Kuulemma on halvempaa pitää aina päällä vrt. vain tarvittaessa, eli käyttö kuumina päivinä 1-2 h ennen nukkumaan menoa. Vaikea omalla logiikalla ymmärtää mitä hyötyä on viilentää talon yläkertaa hellepäivinä ympäri vuorokauden ja miten se säästää energiaa.
Pystyisihän tietysti tuon tarkistamaan käyttämällä ilppiä viikon verran koko ajan ja sitten toisen viikon ajoittain ja katsoo mikä kulutus on. Selvät piikit näkyy sähköfirman sivuilta tuntiraportissa, koska on laitettu pumppu päälle ja koska lämminvesivaraaja alkaa ottamaan virtaa. Saunapäivät myös aika helppo huomata kuvaajasta.
Kellokytkin on varmaankin huono vaihtoehto tuon laitteen kannalta kun siellä voi olla kosteutta joka jää sisäyksikön sisälle, ajastuksella tai muuten sammuttamalla sitä kannattaisi pitää ensin tovi puhalluksella..Itsellä kanssa tullut tavaksi laittaa illalla päälle, kun talo alkaa lämpenemään. Sitten kellokytkimellä pois päältä jossain vaiheessa yötä. Yksi toinen näkökulma tähän keskusteluun on laakereiden kestävyys. Itsellä on jo iäkäs ilp. Edellinen asukas on sen laittanut, ikää on 8-10 vuotta. Olen siinä käsityksessä, että laakereiden vaihtaminen on hankala/kallis operaatio. Voisko ainakin iäkkäämpien pumppujen kanssa ajatella sammuttelua paremmaksi vaihtoehdoksi?
Kellokytkimellä tarkoitin laitteen omaa "uniajastinta". Tuossa pumpussa on vielä sellainen ominaisuus, joka pitää sen jonkin aikaa puhalluksella, kun sen sammuttaa (siis itse taikka ajastimella). Eli ei pitäisi olla kosteudesta ongelmaa.Kellokytkin on varmaankin huono vaihtoehto tuon laitteen kannalta kun siellä voi olla kosteutta joka jää sisäyksikön sisälle, ajastuksella tai muuten sammuttamalla sitä kannattaisi pitää ensin tovi puhalluksella..
Laakereiden vaihtaminen taas voi laitteesta riippuen olla todella helppoa tai vaihtoehtoisesti vaikeaa, mutta harvoin ne itse laakerit maltaita maksavat näissä kokoluokissa.
Jos suunnitelma on matalaan tilaan sisäyksikkö asentaa, niin Panasonic CS-LZ25TKE vaatii minimissään 279mm (249mm + 30mm). Tätä ei myydä viilennyspumppuna, mutta sopii hyvin myös kerrostaloon viilennykseen. Kaikki ilmalämpöpumput, myös viilennykseen myytävät ovat myös lämmittäviä.Kapeaa viilentävää lämpöpumppua? Ei mahdu 30cm panasonic, ketuiksi meni asennus.
Tä? Sen sijaan että mylly olis päällä 24h vuorokaudessa se on päällä 8h vuorokaudessa. Eiköhän se vie vähemmän sähköä. Yöllä viileässä se kuitenkin kierrättää ilmaa ja kuivaa sitä ja kennot käy tavallaan turhaan ja varmaan jonkin verran viilentääkin mutta turhaan koska yöt ei ole niin kuumia kuitenkaa. Toki yöllä hiukan lämpö nousee mutta kämpän saa viileäksi, joskin kosteammaksi avaamalla ikkunat yöksi. Aamulla kone päälle niin se muutamassa tunnissa kuivaa ja viilentää kämpän ja pitää päivän siinä. Kesäkuumalla tämä ei onnistu.
Mulle sanoi asentaja aikanaan, että pumppua kannattaa sammutella ja käynnistellä mahdollisimman harvoin. Parempi pitää pitkiä aikoja päällä, ja pelata ennemmin pyyntilämpötilalla. Kulutus valmiustilassa on lähes olematonta, mutta turhat startit rasittavat kompuraa yms. Jos haluaa varmistaa, että pumppu on yöllä hiljaa, niin pistää näin viilennysaikana pyynniksi vaikka 25-26.
Meillä pumppu on käytännössä aina päällä, ainoastaan putsausten ajaksi olen sammuttanut.
Tämän takia käytetään ammattityökaluja. Onnistuu kohdistus helposti.Läpivienti täytyi porata ulkoa sisälle päin jotta sen sai sopivasti kohdalle. Muuten ihan ok mutta tapetti hiukan repesi olkkarissa eikä ilppi peitä sitä kokonaan. Aina ei voi voittaa. Sisältä päin poraus olisi ollut siistimpi mutta oikealle kohdalle osuminen olisi ollut vaikeampaa. Pari senttiä tilaa kotelon kummallakin puolella nyt.
Ulkoyksikön takana piilossa uusi kondenssiveden ränni jolle porattiin reiät kaikkiin parvekkeisiin. Tässä ylimmässä kerroksessa sitäkään ei näe.
Asennukseen kaikkinensa meni nelisen tuntia ja työmiehiä oli parhaimmillaan neljä samaan aikaan. Itse imitoin työnjohtoa ja istuskelin tässä tuolilla katsellen
![]()
Tietysti noin puolet vuodesta on sellaisia päiviä, että yöllä on kylmää ja päivällä lämmintä. Meillä on noita laitettu, mut en kyllä kovin tarkkaan miettinyt asiaa ottaessani, enkä tiedä tulisiko sellaisia manuaalisia sitten säädettyä miten. Onhan tuo itsesäätyvä helppo.![]()
KORVAUSILMAVENTTIILI VELCO VLR - 100 UUTEEN LÄPIVIENTIIN -
Velco VLR-100 korvausilmaventtiili termostaatilla. Painovoimaiseen ilmanvaihtoon soveltuva tuloilmaventtiili meiltä Tilaa oma raitisilmaventtiili nyt 114,80kauppa.rakentaja.fi
Onko tuosta termostaattiominaisuudesta mitään järkeä maksaa moninkertaista hintaa? Säätöalue on -5C - +10C, eli 95% vuodesta se on joko kokonaan kiinni tai kokonaan auki -> ei ole kovin iso vaiva 20e manuaalista venttiiliä säätää pari kertaa vuodessa. eli perustuuko tuo posketon hinta vain siihen että joku ei halua miettiä ilmanvaihtoa ollenkaan ja siksi haluaa maksaa tuosta ominaisuudesta, vai missaanko tässä jotain olennaista?
![]()
KORVAUSILMAVENTTIILI VELCO VLR - 100 UUTEEN LÄPIVIENTIIN -
Velco VLR-100 korvausilmaventtiili termostaatilla. Painovoimaiseen ilmanvaihtoon soveltuva tuloilmaventtiili meiltä Tilaa oma raitisilmaventtiili nyt 114,80kauppa.rakentaja.fi
Onko tuosta termostaattiominaisuudesta mitään järkeä maksaa moninkertaista hintaa? Säätöalue on -5C - +10C, eli 95% vuodesta se on joko kokonaan kiinni tai kokonaan auki -> ei ole kovin iso vaiva 20e manuaalista venttiiliä säätää pari kertaa vuodessa. eli perustuuko tuo posketon hinta vain siihen että joku ei halua miettiä ilmanvaihtoa ollenkaan ja siksi haluaa maksaa tuosta ominaisuudesta, vai missaanko tässä jotain olennaista?
Kondenssivesiputki lähtee kaikissa malleissa sisäyksikön alareunan kulmasta. Siinä nipussa, joka lähtee sisäyksiköltä, on myös muita putkia ja se kondenssivesiputki pitää asentaa sen nipun alimmaiseksi. Tämä on sen takia, että se sisäyksikön altaaseen kerääntyvä vesi saadaan painovoimaisesti sieltä valumaan pois. Jos käytetään kondenssivesipumppua (jota en suosittele, jos ei ole aivan pakko) voidaan muunkin tyyppisiä asennuksia tehdä. Sitten on vielä lattiamallisia sisäyksiköitä ja kattokasettejakin.Pitäis saada ilmalämpöpumppu jotain 28-25cm väliin sisäyksikön korkeus. Onko tämä K-Rauta ainoita? Mikä muu? Tai lähteekö jossain viilentävässä ns. ylempää se kondensiojohtoputki, nimittäin muuten ei saa kaapin päälle vedettyä siististi.
Toi Pansun sisäyksikkö on todella syvä/ruma(IMO)Pitäis saada ilmalämpöpumppu jotain 28-25cm väliin sisäyksikön korkeus. Onko tämä K-Rauta ainoita? Mikä muu? Tai lähteekö jossain viilentävässä ns. ylempää se kondensiojohtoputki, nimittäin muuten ei saa kaapin päälle vedettyä siististi.
Vähän ehkä myöhäinen vastaus, mutta Boschissa lippa pitkähkö ja taittuu kyllä alas, reilustikin riippuen asetuksista. Tosin jäähdytellessä voi olla tavoite puhaltaa kattoa myöten.Bosch Climate 6100 ja Panasonic LZ on 249mm korkeita. Noista pitää sitten videoista katsella, että pysyykö molemmissa oleva alalippa vaakasuorassa, vai laskeeko se sisäyksikön alareunan alapuolelle jos puhallus on alaspäin. Yläpuolelle ei jää virallisesti vaadittua senttimäärää, mutta eiköhän käytännössä riittävä ilmamäärä kuitenkin mahdu kulkemaan kapeassa muutaman sentin korkuisessa välissäkin.
![]()
Tyylikäs ja kompakti Bosch Climate 6100 | Bosch Home Comfort
Tyylikäs ja kompakti Bosch Climate 6100www.bosch-climate.fi
Panasonic LZ25 ilmalämpöpumppu – Kataikko
Kataikko - markkinoiden parhaimmat lämpöpumputkataikko.fi
ILP-asentaja olisi mahdollisesti lähiviikkoina pääsemässä paikalle, mutta etukäteen sijoitteluun liittyen mietityttää pari asiaa. Te pumppuja asennuttaneet osaatte oletettavasti vastata näihin:
- Tarvitseeko sekä sisä- että ulkoyksikkö molemmat sähköä vai voinko sen ottaa jommalle kummalle? Jos voi valita jomman kumman, niin kumpi mielestänne parempi ja miksi?
- Riittääkö sähkön suhteen normaali pistorasia vai tuleeko aina lisäksi uusia sähkövetoja? Jos ulkoyksikkö olisi tulossa esim. terassille ja siellä on seinässä pistorasia, niin voiko sille ottaa yksinkertaisesti siitä sähköt?
- Jos ajatellaan, että kyseessä on tällä vuosituhannella rakennettu omakotitalo, jossa pistorasioita siellä täällä (sekä sisällä että ulkona), niin voiko sähköjen suhteen tulla silti rajoitteita vai onko ne vedettävissä periaatteessa vaikka minne ilman pelkoa, että sulake palaa?
Yleensä se on niin että ulkoyksikkö on se joka ottaa virran ja välittää sen sitten sisäyksiköllekin. Ja voidaan ottaa suoraan pistorasiasta. Ei nuo vehkeet mitään älyttömiä sähkösyöppöjä ole, oma Mitsu LN35 syö päällä ollessaan jäähdytyksellä sen 250-300W.
Eli ymmärsinkö oikein, että jos pihamaalta ulkoyksiköiden luota löytyy valmiiksi ihan "normaalit" esim. 10 A sulakkeen takana olevat pistorasiat, niin niistä voi sähkön ottaa laitokselle huoletta? Ihmetyttää vaan, kun jossain näkee juurikin ulkoyksiköiden vieressä jotain erillisiä mötiköitä, joissa ilmeisesti vielä joku pääkytkin tms.
Tokihan jos sijoituspaikka ulkoyksikölle on sellainen että pistorasia on "säiden armoilla" niin monesti varmasti ehdottaa asentaja vähintään vikavirtasuojaa siihen tai suojattua rasiaa. Itsellä kun tuo on parvekkeella niin tarvinnut tehdä muuta kuin lyödä y-jakaja väliin että saa virtaa muullekin (grilli jne.) samasta rasiasta.
Itsellä kokemusta kahdesta pumpusta. Toinen oli katetulla terassilla, sähkö otettu terassin pistorasiasta. Toinen taas ulkoseinällä ilman mitään katosta ja pistorasiaa ei lähelläkään, tälle otettiin sähkö sisäyksikön kautta eteisen pistorasiasta. Molemmin päin siis onnistunee.Joo meille olisi tulossa todennäköisesti kaksi pumppua (yläkerta ja alakerta omansa). Mitä itse olen asiaa ajatellut, niin alahaalla ulkoyksikkö tulisi joko takapihan puolelle terassille tai etupihalle kuistille. Molemmat ovat katettuja ja seinissä pistorasiat. Näissä tuskin ongelmaa. Sitten ylhäällä en keksi ulkoyksikölle muuta sijoituspaikkaa kuin kattamattoman parvekkeen. Sielläkin on pistorasia, mutta juuri se vähän arveluttaa, että meneekö se jotenkin uusiksi. Talo 2010 rakennettu, joten luulisi, että kun sinne on kerran rasia laitettu, niin se olisi asiallinen. Mutta mistäs näistä tietää. Voihan sitä olla tämän ikäisissäkin taloissa arveluttavia virityksiä. Ei olla alkuperäisasukkaista tässä, joten ei tietoa töiden suorittajasta enkä itse sähkötöistä mitään ymmärrä.
EDIT: Yläparvekkeella näkyy olevan rasia, jossa joku testikytkin (vikavirtasuojattu?) ja päällä lukee IP44.
Peruspumppuasentaja ottaa useimmiten sähkön pistorasialta. Ei siinä sinänsä mitään pahaa ole, toimii täysin. 2010 rakennetussa talossa lisäpiuhojen vetäminenkään tuskin on iso ongelma, mutta meneehän siihen vähän aikaa ja tiskisaippuaa.Hhm, vaikeuttaa ja tekee hommaa varmasti melkoisesti kalliimmaksi, jos pitää lähteä pääkeskukselta asti vetämään kaapelia ulkoyksiköille. No kai se pitää asentajan kanssa keskustella, että miten olisi paras.
Meille kun asennettiin eteiseen niin sähkö kytkettiin suoraan pääkeskukseen oman sulakkeen taakse ja ulos pumpun viereen tuli ”mötikkä” erotuskytkin mistä kääntämällä molemmat yksiköt saa virrattomaksi. Vastustan ajatuksena sähkön ryöstämistä rasioista koska se menee ranettamisen puolelle ja mieluummin tekee asianmukaisesti uuden sähkövedon keskukselta pumpulle. Jos rasian jättää käyttöön niin voi joku kerta unohtua, voiko siinä käyttää samaan aikaan imuria, painepesuria tms.
Kyllä sähkön ottamisen ulkopistorasiasta (joko haaroittamalla siitä erilliseen turvakytkimeen tahi sitten vain pistotulpalla) on ihan määräysten mukainen homma, eikä mikään ranetus. Joskus, ehkä jopa usein uusi sähköveto keskukselta on käytännössä mahdotonta, tai ainakin poskettoman työlästä, eikä hommassa ole mitään järkeä.
Olisihan se kiva, jos ilppi olisi omassa ryhmässään, mutta kyllä harvemmin silloin kun ilppi vie täydet tehot (talvella) tulee käytettyä painepesuria tms. samasta rasiasta. Jos on vielä 16A nalli ulkopistorasialla, niin kyllä aika fakiiri saa olla, ett sen polttaa. Et en stressaisi.
Eli ymmärsinkö oikein, että jos pihamaalta ulkoyksiköiden luota löytyy valmiiksi ihan "normaalit" pistorasiat, joiden takana esim. 10A sulake, niin niistä voi sähkön ottaa laitokselle huoletta? Ihmetyttää vaan, kun jossain näkee juurikin ulkoyksiköiden vieressä jotain erillisiä mötiköitä, joissa ilmeisesti vielä joku pääkytkin tms.
Tosin lisämausteita hommaan tuo se, että ainakin mitsun ohjeissa kielletään käyttämästä jäähdytystä mikäli ulkolämpötila on alle +10. Muuten saattaa sisäyksikkö jäätyä (en kyllä ymmärrä miksi kone jäähdyttäisi jos sisällä kuitenkin on pyyntiä viileämpi).
Joo ei en ajatellut tarpeeksi selkeästi. Lämminvesivaraajaan ajattelin että lämmittäisi sitä käyttövettä mutta eihän tuo lämpötila tosiaan riitä.
Onkohan olemassa mitään vastaavia ratkaisuja pelkästään lämminvesivaraajan lämmittämiseen kun vilppiä tänne ei voi asentaa kun ei ole vesikiertoja
lattioissa ja vilppi tulee kohtuuttoman kalliiksi jos pelkästään käyttövettä lämmitellään.
- Tarvitseeko sekä sisä- että ulkoyksikkö molemmat sähköä vai voinko sen ottaa jommalle kummalle? Jos voi valita jomman kumman, niin kumpi mielestänne parempi ja miksi?
Ihmetyttää vaan, kun jossain näkee juurikin ulkoyksiköiden vieressä jotain erillisiä mötiköitä, joissa ilmeisesti vielä joku pääkytkin tms.
Joku toinenkin jo vastasi mutta laitetaan nyt omakin näkemys. "Termostaatti" säätelee aukeamisen määrää, eli sillä on tietty vaihteluväli. Loppu säädetään kiertämällä itse venttiiliä. Itse olen säätänyt niin että tuon -5 jälkeen kun venttiili ei enää pienemmälle mene se on 2mm auki ja sieltä virtaa juuri sopivasti ilmaa pakkasella. Nyt kun lämpötila alkaa nousemaan niin se aukeaa itsestään juuri sopivasti aina sinne +10 jolloin se on täysin auki (siis niin auki kun vaihteluvälinsä takia uudelleen käsin säätämättä pystyy aukeamaan) eli noin 4cm.![]()
KORVAUSILMAVENTTIILI VELCO VLR - 100 UUTEEN LÄPIVIENTIIN -
Velco VLR-100 korvausilmaventtiili termostaatilla. Painovoimaiseen ilmanvaihtoon soveltuva tuloilmaventtiili meiltä Tilaa oma raitisilmaventtiili nyt 114,80kauppa.rakentaja.fi
Onko tuosta termostaattiominaisuudesta mitään järkeä maksaa moninkertaista hintaa? Säätöalue on -5C - +10C, eli 95% vuodesta se on joko kokonaan kiinni tai kokonaan auki -> ei ole kovin iso vaiva 20e manuaalista venttiiliä säätää pari kertaa vuodessa. eli perustuuko tuo posketon hinta vain siihen että joku ei halua miettiä ilmanvaihtoa ollenkaan ja siksi haluaa maksaa tuosta ominaisuudesta, vai missaanko tässä jotain olennaista?
-Molemmat tarvii sähköä, yleensä syötön voi ottaa kumpaan tahansa sen helpommin saa, välikaapelilla sit siirtyy toiselle yksikölle. Ulkorasiat monesti valmiiksi vikavirtasuojan takana niin ehkä semmosen lisäämiseltä välttyy jos kytkee ulos. Lisäksi isommat tehot menee ulos eli sikälikin parenpi syöttää sinne eka.ILP-asentaja olisi mahdollisesti lähiviikkoina pääsemässä paikalle, mutta etukäteen sijoitteluun liittyen mietityttää pari asiaa. Te pumppuja asennuttaneet osaatte oletettavasti vastata näihin:
- Tarvitseeko sekä sisä- että ulkoyksikkö molemmat sähköä vai voinko sen ottaa jommalle kummalle? Jos voi valita jomman kumman, niin kumpi mielestänne parempi ja miksi?
- Riittääkö sähkön suhteen normaali pistorasia vai tuleeko aina lisäksi uusia sähkövetoja? Jos ulkoyksikkö olisi tulossa esim. terassille ja siellä on seinässä pistorasia, niin voiko sille ottaa yksinkertaisesti siitä sähköt?
- Jos ajatellaan, että kyseessä on tällä vuosituhannella rakennettu omakotitalo, jossa pistorasioita siellä täällä (sekä sisällä että ulkona), niin voiko sähköjen suhteen tulla silti rajoitteita vai onko ne vedettävissä periaatteessa vaikka minne ilman pelkoa, että sulake palaa?
Nykyään vain ulkoyksikölle vedetään sähköt. Siitä sitten lähtee veto sisäyksikölle. Joitain harvinaisia poikeuksia hiukan tuntemattomilla merkeillä vielä voi löytyä.- Tarvitseeko sekä sisä- että ulkoyksikkö molemmat sähköä vai voinko sen ottaa jommalle kummalle? Jos voi valita jomman kumman, niin kumpi mielestänne parempi ja miksi?
Normaali 10A sulakkeen alla oleva ulkopistorasia (maadoitettu) riittää. Esitteissä voidaan mainita 16A, mutta valtaosa silti asennetaan 10A pistorasiaan.- Riittääkö sähkön suhteen normaali pistorasia vai tuleeko aina lisäksi uusia sähkövetoja? Jos ulkoyksikkö olisi tulossa esim. terassille ja siellä on seinässä pistorasia, niin voiko sille ottaa yksinkertaisesti siitä sähköt?
Tuollaisen jo aika tehokkaan 35 sarjalaisen max. Power input on jotain 1,7kW = 4,3A riippuen hiukan valmistajasta. Hidas 10A sulake kestää helposti piikkejä 12-13A asti ja onhan tietenkin mahdollista, jos kytket saman sulakkeen alle joitain todella paljon kuormittavia kodinkoneita niin sulake palaa.- Jos ajatellaan, että kyseessä on tällä vuosituhannella rakennettu omakotitalo, jossa pistorasioita siellä täällä (sekä sisällä että ulkona), niin voiko sähköjen suhteen tulla silti rajoitteita vai onko ne vedettävissä periaatteessa vaikka minne ilman pelkoa, että sulake palaa?
Itsellä ei ollut sähköä lähimainkaan pumpulla. No toin sitte keskukselta kaapelin putkessa jakorasiaan (selvyyden vuoksi; jakorasia on yläkerran ILP:in takana olevalla kylmällä ullakolla) ja putkitin tulon tarjolle sisäyksikön viereen. Virhe.Tarvitseeko sekä sisä- että ulkoyksikkö molemmat sähköä vai voinko sen ottaa jommalle kummalle? Jos voi valita jomman kumman, niin kumpi mielestänne parempi ja miksi?
Ainakin minulle asentajat ovat kertoneet että se vikavirtasuoja on pakollinen ilmalämpöpumppuasennuksissa.
Aika selkeästi ilmaistu, että jos valmistaja sellaista ohjeistaa/vaatii käyttämään, niin pitää asentaa. Varmasti vaikuttaa sitten mahdollisesti takuu ja vakuutusasioissa, jossei ole noudattanut ja jotain käy.Tämmöinen löytyi selailemalla.