Ilmalämpöpumput eli ILPit

Samaa ajattelin ihan itse, kai se kosteuden poistu perustuu juuri siihen että pyritään kondensoimaan mahd paljon vettä huone ilmasta?
Oliko tuo aiemmin mainitsemasi n. 3kk käytetty sama kuin n. 3kk sitten asennettu/ostettu? En tiedä kannattaako tähän nyt montaa tuntia laittaa omaa työtä jos vasta asennettu vehje, asentajalle soittoa, että tämä tulvii sisälle. Takuukeikkana tuommoset pitäs mennä.
 
Millasia sähkönkulutuslukemia on muilla ollut nyt viikon aikana helteillä? Täällä 85m2 kerrostalo ja Panasonic TZ35 länsiparvekkeen vieressä huoneiston kuumimmassa huoneessa. Kulutus on ollut 7,5-9kWh välillä, joka kuulostaa hieman korkealta vai? Pyynti ollut 22-23C.

Hieman pienempi asunto länsiparvekkeella ja isoilla ikkunoilla, kulutus nyt viimeisen viikon aikana samaa luokkaa. Juhannuksen helteillä meni vähemmällä, tosin ilmankosteuskin oli selvästi matalampi. Pumppuna Daikin Stylish Cool 35.
 
Toinen kysynys: Asunto on hieman sokkeloinen ja yksi huoneista ILPiin nähden 2-3 käännöksen ja pitkän käytävän päässä. Mikä olisi järkevintä saada riittävästi viileää ilmaa huoneeseen? Kuumimpaan aikaan lattiatuuletin tms?

Tornituuletin on itsellä tuossa tehtävässä. Ei vie tilaa niin paljon kuin perinteinen.
 
Oliko tuo aiemmin mainitsemasi n. 3kk käytetty sama kuin n. 3kk sitten asennettu/ostettu? En tiedä kannattaako tähän nyt montaa tuntia laittaa omaa työtä jos vasta asennettu vehje, asentajalle soittoa, että tämä tulvii sisälle. Takuukeikkana tuommoset pitäs mennä.

Ei ole sama, asennettu aikaisemmin tänä vuonna.

Mutta ongelma tosiaan ratkesi puhaltamalla kunnolla poistoletkun päästä, ilmeisesti joku tukos joka aiheutti ongelman.

Se tosiaan mikä jäi askarruttamaan on että mikä tuon aiheutti jotta voisi varautua jatkossa.
 
Kokeillaan sitä. Se siis kyllä pumppaa noin pari sekuntia kerrallaan, mutta sen aikana nyt ei hirveästi vettä ehdi poistumaan. Pumppu sitten pyörähtää 5-10min välein. En tiedä onko normaali, mutta kuten tossa kerroin niin tuon paksun poistoputkessa on puoleen väliin vettä... Niin ja tuon Si-10 kapasiteetti pitäisi olla jotain 20L/h, mutta mulla menee varmaan 1l/h jos edes sitä..

Tässä linkki videoon

Imgur: The magic of the Internet

Saitko mitään vastausta tähän asiaan että Si-10 pumppaa lähes kokoajan todella hetkellisesti? Huomasin tuossa että omakin pumppu alkoi käyttäytyä noin :D En tiedä sitten onko oliko mulla aiemmin joku vika päällä vai onko nyt vikatilassa vai onko tuossa joku epämääräinen logiikka jonka vuoksi olisi siirtynyt tuollaiseen muutaman sekunnin pumppaamisen todella usein.
 
Saitko mitään vastausta tähän asiaan että Si-10 pumppaa lähes kokoajan todella hetkellisesti? Huomasin tuossa että omakin pumppu alkoi käyttäytyä noin :D En tiedä sitten onko oliko mulla aiemmin joku vika päällä vai onko nyt vikatilassa vai onko tuossa joku epämääräinen logiikka jonka vuoksi olisi siirtynyt tuollaiseen muutaman sekunnin pumppaamisen todella usein.
Mä sain vähän niin kun vastaukseksi että tuo on normaali toimintaa, koska mulla on vähän liian pieni kaato poistoputkessa niin se ei saa ihan tarpeeksi paljon vettä kokoajan että toimisi 'oikein'. Mulla tosin tulossa tällä viikolla asentaja katsomaan vähän tuota kun kerää kaukaloon vettä.
 
Mutta ongelma tosiaan ratkesi puhaltamalla kunnolla poistoletkun päästä, ilmeisesti joku tukos joka aiheutti ongelman.

Se tosiaan mikä jäi askarruttamaan on että mikä tuon aiheutti jotta voisi varautua jatkossa.

Mistä pöly tulee lattialle, josta se pitää imuroida? Kyllä sitä ilppiinkin kertyy, poistoletkuun myös. Lisää vettä ja aikamoista möhnää sitä syntyy ihan itsestään.

Toi kondenssivesiletkuhan pitäisi tarkista joka kevät. Syyn huomasitkin.
 
Mutta ongelma tosiaan ratkesi puhaltamalla kunnolla poistoletkun päästä, ilmeisesti joku tukos joka aiheutti ongelman.
Mitenkähän toi puhaltaminen nyt sitten, eikös kökkö putkesta päädy helposti tonne kondenssialtaaseen ja sieltä se sitten taas on kohta tukkimassa viemäriä? Eikös se imuri putken päähän olis parempi tapa niin muhjut tulis varmemmin ulos koneesta ja putkesta?
 
Mummolla on pian tulossa ensimmäinen lämmityskausi ilmalämpöpumpun kanssa, ja säätöjä pitäisi miettiä. Nyt kesällä on vain kytketty muut lämmitykset pois päältä. Talossa on nyt kaikkiaan kolme lämmitysjärjestelmää. Ilmalämpöpumppu, sähköpatterit ja osassa huoneista vielä varaava sähkölämmitys (pönttöuunit yösähköllä lämpenevin sähkövastuksin).

Hänelle sopiva huonelämpötila on 22 astetta, joten ilmalämpöpumppu täytyy asettaa siihen. Sähköpatterit toimii varalämmityksenä, mutta mihin niiden termostaatit pitäisi asettaa? Toisaalta pitäisi pitää huoli etteivät ne tarpeettomasti mene päälle, mutta toisaalta lämpötila ei saisi merkittävästi laskea jos ilmalämpöpumppu ei riitä. Onko 20 astetta vielä liian lähellä? Patterit on 90-luvun alusta, eli termostaatit ei ole viimeisintä huutoa.

Pönttöuunien vastukset jää varmaan tarpeettomiksi nyt.
 
Mummolla on pian tulossa ensimmäinen lämmityskausi ilmalämpöpumpun kanssa, ja säätöjä pitäisi miettiä. Nyt kesällä on vain kytketty muut lämmitykset pois päältä. Talossa on nyt kaikkiaan kolme lämmitysjärjestelmää. Ilmalämpöpumppu, sähköpatterit ja osassa huoneista vielä varaava sähkölämmitys (pönttöuunit yösähköllä lämpenevin sähkövastuksin).

Hänelle sopiva huonelämpötila on 22 astetta, joten ilmalämpöpumppu täytyy asettaa siihen. Sähköpatterit toimii varalämmityksenä, mutta mihin niiden termostaatit pitäisi asettaa? Toisaalta pitäisi pitää huoli etteivät ne tarpeettomasti mene päälle, mutta toisaalta lämpötila ei saisi merkittävästi laskea jos ilmalämpöpumppu ei riitä. Onko 20 astetta vielä liian lähellä? Patterit on 90-luvun alusta, eli termostaatit ei ole viimeisintä huutoa.

Pönttöuunien vastukset jää varmaan tarpeettomiksi nyt.
Laittaisin varmaan ilpin pyynnin 23-24 asteeseen ja sähköpatterit 19 asteeseen.
Ilpissä oleva pyynti ei välttämättä vastaa huonelämpötilaa, joten siksi se hieman korkeammaksi, jotta varmasti käytetään ensisijaisesti täysillä ilppiä eikä pattereita.
 
Muutaman viikon speksailin ja lueskelin lämpöpumppufoorumia täältä saatujen mallivinkkien ja -suositusten pohjalta päädyin lopulta Daikinin Perfera H 40 -malliin. Aika paljon hyvää palautetta oli tuosta käyttäjillä, eikä mitenkään mainittavasti huonoa. Asennuksen aikatauluissa tuntui olevan paljon eroa firmojen välillä täällä Pirkanmaalla - pisimmät olisi menneet helmikuulle ja nopeimmat olisi onnistunut parin viikon päähän. Paikalliselta Daikin-jälleenmyyjältä päädyin ostamaan pumpun asennuksineen vajaaseen 2300 euroon ja asennus syyskuun lopulle, joka sopii meikäläiselle mainiosti. Kiitokset kaikille aiemmin ketjussa apua ja suosituksia antaneille :thumbsup:
 
Kesä alkaa kuitenkin pikkuhiljaa kääntyä loppupuolelleen.

Miten olette laittaneet pelkästään jäähdytyskäyttöön tarkoitetut ilppinne talviteloille? Puhdistaisiko vain suodattimet normaalisti ja laittaisi laitteen päiväksi tuuletinmoodiin, notta ehtii kuivua kunnolla?
 
Millaisia suhteellisen kosteuden arvoja ilp-taloissanne on ollut viime aikoina kun ulkoilman suhteellinen kosteus ollut luokkaa 75-85 % ja miten ilppiä kannattaisi näillä keleillä käyttää, siis kun on kosteaa ja suhteellisen lämmintä (18-24 astetta) muttei hellettä?

Omassa talossa sekoitus sähköpattereita ja lattialämmitystä sekä yksi ILP. Patterit vielä kiinni ja suurimman osan ajasta lattiat kylminä.

Suhteellinen kosteus ollut sisällä nyt monena päivänä 60 %:n luokkaa, välillä jopa 70 % ja sisälämpötila n. 25 astetta. Ilppi välillä ollut päällä viilentämässä, pyynti 25 ja välillä lämmittämässä pyynti 22. Viilennyksen aikana kone käy aktiivisemmin eli puhaltaa viileää ilmaa suuren osan ajasta, kun lämmittäessä puhaltaa lämmintä ilmaa enimmäkseen öisin ja varhain aamullakin, mutta muuten puhaltaa hiljalleen vähän viileämpää (ulkoilman lämpöistä?).

En ole huomannut suurta eroa ilmankosteudessa näiden kahden käyttötavat välillä, paitsi ehkä jäähdytys kuivannut ilmaa vähän enemmän. Pitäisikö ilpin kuivata ilmaa myös muuten kuin valitsemalla varsinainen kuivausasetus? Miten muut teette näillä säillä?
 
Millaisia suhteellisen kosteuden arvoja ilp-taloissanne on ollut viime aikoina kun ulkoilman suhteellinen kosteus ollut luokkaa 75-85 % ja miten ilppiä kannattaisi näillä keleillä käyttää, siis kun on kosteaa ja suhteellisen lämmintä (18-24 astetta) muttei hellettä?

Omassa talossa sekoitus sähköpattereita ja lattialämmitystä sekä yksi ILP. Patterit vielä kiinni ja suurimman osan ajasta lattiat kylminä.

Suhteellinen kosteus ollut sisällä nyt monena päivänä 60 %:n luokkaa, välillä jopa 70 % ja sisälämpötila n. 25 astetta. Ilppi välillä ollut päällä viilentämässä, pyynti 25 ja välillä lämmittämässä pyynti 22. Viilennyksen aikana kone käy aktiivisemmin eli puhaltaa viileää ilmaa suuren osan ajasta, kun lämmittäessä puhaltaa lämmintä ilmaa enimmäkseen öisin ja varhain aamullakin, mutta muuten puhaltaa hiljalleen vähän viileämpää (ulkoilman lämpöistä?).

En ole huomannut suurta eroa ilmankosteudessa näiden kahden käyttötavat välillä, paitsi ehkä jäähdytys kuivannut ilmaa vähän enemmän. Pitäisikö ilpin kuivata ilmaa myös muuten kuin valitsemalla varsinainen kuivausasetus? Miten muut teette näillä säillä?
ILP kuivattaa ilmaa myös jäähdytysasetuksella. Riippuu sitten pyynnistä ja puhallusnopeudesta, kuinka paljon kosteutta tiivistyy sisäyksikön kennoon ja päätyy kondenssivesiletkun kautta pois huoneistosta.
 
Millaisia suhteellisen kosteuden arvoja ilp-taloissanne on ollut viime aikoina kun ulkoilman suhteellinen kosteus ollut luokkaa 75-85 % ja miten ilppiä kannattaisi näillä keleillä käyttää, siis kun on kosteaa ja suhteellisen lämmintä (18-24 astetta) muttei hellettä?

Tässä minun kesän ilmankosteudet (sisältä työhuoneesta):

1661435738742.png


Mitä lämpimämpi ilma, sitä enemmän siihen mahtuu vesihöyryä. Kun lämpötilaa lasketaan, ilmassa oleva vesihöyry alkaa tiivistymään nestemäiseksi vedeksi (tämän vuoksi silmälasit huurtuu kun pakkasella tulee sisään, sisäilmassa oleva vesihöyry tiivistyy kylmälle pinnalle). Tästäpä sitten voi päätellä, miten ilppi kuivaa ilmaa ja miten sitä voi kuivata tehokkaiten ja koneen jäähdytys / kuivaus ohjelmista sitten riipuu, mikä asetuskombo kuivaa parhaiten.
 
Tässä minun kesän ilmankosteudet (sisältä työhuoneesta):

1661435738742.png


Mitä lämpimämpi ilma, sitä enemmän siihen mahtuu vesihöyryä. Kun lämpötilaa lasketaan, ilmassa oleva vesihöyry alkaa tiivistymään nestemäiseksi vedeksi (tämän vuoksi silmälasit huurtuu kun pakkasella tulee sisään, sisäilmassa oleva vesihöyry tiivistyy kylmälle pinnalle). Tästäpä sitten voi päätellä, miten ilppi kuivaa ilmaa ja miten sitä voi kuivata tehokkaiten ja koneen jäähdytys / kuivaus ohjelmista sitten riipuu, mikä asetuskombo kuivaa parhaiten.
Olen ymmärtänyt että jäähdyttäessään ilppi myös kuivaa ilmaa, tai siis oikeastaan sisään tulevaa ulkoilmaa, eikös näin? Mutta kuivaako se sitä myös lämmittäessä?
 
Tuon olen ymmärtänyt että jäähdyttäessään se myös kuivaa ilmaa, tai siis oikeastaan sisään tulevaa ulkoilmaa, eikös näin? Mutta kuivaako se sitä myös lämmittäessä?

Jäähdytettäessä sisäyksikön kenno on kylmä ja sen läpi menevästä ilmasta kondensoituu kosteutta kennoon (jos ilmassa on vesihöyryä enemmän kuin mahdollista kennon lämpötilassa) ja siitä kondenssivesiletkua pitkin pois. Eihän sen sisäyksikön läpi mitään ulkoilmaa virtaa, toki ilmanvaihto puskee sisään ulkoilmaa joka sekoittuu sisäilmaan ja sitä kautta joo tavallaan.

Lämmityksessä sisäyksikön kenno on kuuma, joten ilma lämpenee ja siihen mahtuu täten entistä enemmän vesihöyryä, joten mitään kondensiota ei tapahdu, eli ilmassa oleva vesihöyryn määrä ei vähene. Mutta suhteellinen ilmankosteus laskee, koska sillä tarkoitetaan vesihöyryn määrää suhteessa siihen miten paljon sitä voi enintään olla ja koska ilma lämpenee... Mutta tämä ei ole mikään ilp juttu vaan kaikki lämmitys tekee saman. Siksi Suomessa on niin pirun kuivaa (suhteellinen ilmankosteus, ei absoluuttinen) sisällä talvisin...
 
Eihän sen sisäyksikön läpi mitään ulkoilmaa virtaa, toki ilmanvaihto puskee sisään ulkoilmaa joka sekoittuu sisäilmaan ja sitä kautta joo tavallaan.
Joo mäkin yritän ymmärtää miten nuo laitteet toimii. Jos laite on jäähdyttämässä, niin miten suuri osa sen puhaltamasta ilmasta on ulkoilmaa ja mikä osa uudelleen kierrätettyä sisäilmaa? Olen luullut että kaikki tai lähes kaikki on tuoretta ulkoilmaa.
 
Joo mäkin yritän ymmärtää miten nuo laitteet toimii. Jos laite on jäähdyttämässä, niin miten suuri osa sen puhaltamasta ilmasta on ulkoilmaa ja mikä osa uudelleen kierrätettyä sisäilmaa? Olen luullut että kaikki tai lähes kaikki on tuoretta ulkoilmaa.

Ei ilp ota ulkoa ilmaa sisään. Seinään ei tule mitään ilmareikää. Sähköjohto ja kylmäaineletkut menee seinän läpi mutta läpivienti tiivistetään. Ts. ilpin sisäyksikön läpi puhalletaan vain ja ainoastaan sisäilmaa ja ulkoyksikön läpi ulmoilmaa.

Jos tuloilmaventtiili sattuu puhaltamaan just ilpin kphdalla niin kai teoriassa voitaisiin argumentoida, että ilpin läpi menee ulkoilmaa, mut hiusten halkomista ja veikkaan että ammattilaiset katsoo sisäilmaksi kaiken, mikä on seinien sisällä (mutu, voin olla väärässä) ...

Edit: ilp ei siis ole ilmanvaihtokone sen enempää kuin lämpöpatterikaan on. Yksinkertaistetusti ulkoyksikkö viilenee ja sisäyksikkö kuumenee lämmityksessä tai vice versa jäähdytyksessä.
 
Viimeksi muokattu:
Joo mäkin yritän ymmärtää miten nuo laitteet toimii. Jos laite on jäähdyttämässä, niin miten suuri osa sen puhaltamasta ilmasta on ulkoilmaa ja mikä osa uudelleen kierrätettyä sisäilmaa? Olen luullut että kaikki tai lähes kaikki on tuoretta ulkoilmaa.
Ei ilppi tee muuta kuin kierrättää sisäilmaa kennonsa kautta jota sitten joko lämmitetään tai jäähdytetään
 
Tässä voi kysyjällä mennä sekaisin ne liikuteltavat jäähdytyspöntöt ja ilp? Edelliset puhaltaa ulos ja jostain tulee korvausilma, tai ainakin useimmat pelaa noin.

Tosin poikkeuksena Daikinilla on joku kallis ilp-malli jossa ilmaakin siirretään, joku ilmanlaadun parannus tavoitteena.
 
Oho nyt olin ymmärtänyt homman ihan väärin, ja siis tavallisista ilpeistä puhuin, en siirrettävistä pömpeleistä. Kiitos selvennyksistä ja sori alkuperäiselle kysyjälle kun vähän kaappasin aihetta.
 
Osamaksu voi olla haaste, lienee helpompi luotolta maksaa lasku ja lyhennellä sitä sitten omaan tahtiin, jossei kerkeä sitä 2-3k säästämään siihen mennessä kun asennusjonossa oma asennus tulee vastaan.
 
Oho nyt olin ymmärtänyt homman ihan väärin, ja siis tavallisista ilpeistä puhuin, en siirrettävistä pömpeleistä. Kiitos selvennyksistä ja sori alkuperäiselle kysyjälle kun vähän kaappasin aihetta.
Eipä mitään, vähän samaa asiaahan tuo on. Minäkin tiedän nyt enemmän.
 
jos teille hyvåt ilmalämpöpumppun ostajat aletaan selttämään että se asennus on sitten ilmanen kun ne vero vähenys ynm. pashaa 600€ asenuksesta saa - 40 % ja omavastuu 100€ eli 260€. Hakekaa se aran tukipäätös ennen ilp:in hankintaa niin saa isommat avustukset o_O https://www.ara.fi/:devilish: / tuet.https://www.scanvarm.fi/ajankohtaista/kotitalousvahennys-vuonna-2022-seka-muut-avustukset/ https://
Saakos ilpin asennukseenkin muka aralta jotakin?
 
Niin… Jos teettää E-lukulaskelmat ja saa parannettua energialuokkaa riittävästi. Ilppi tuskin riittää. Sitten 25% kustannuksista.
 
Lainaus vero.fi-sivustolta: Vuodesta 2022 alkaen voit saada kotitalousvähennystä aikaisempaa enemmän, jos teetät kotitalous-, hoiva- tai hoitotyötä tai luovut öljylämmityksestä. Siksi laskurissa kysytään vähennyksen tyyppiä.

Onko ilmalämpöpumpun asennustyön vähennysprosentti siis 40 vai 60 tältä vuodelta?
 
Lainaus vero.fi-sivustolta: Vuodesta 2022 alkaen voit saada kotitalousvähennystä aikaisempaa enemmän, jos teetät kotitalous-, hoiva- tai hoitotyötä tai luovut öljylämmityksestä. Siksi laskurissa kysytään vähennyksen tyyppiä.

Onko ilmalämpöpumpun asennustyön vähennysprosentti siis 40 vai 60 tältä vuodelta?
40 paitsi jos luovut öljylämmityksestä ja pystyy perustelemaan että se on osa sitä settiä. Näin ite tulkitsen.
 
Mulla Mitsun FH25 -pumppu ja se on nyt tänä kesänä ruvennut tiputtamaan vettä lattialle, kun jäähdytystoiminto käytössä. Neljä edeltävää vuotta toiminut hyvin. Takuuäijät kävi kattomassa, sisäyksikkö on suorassa, kenno ei ole likainen ja poistoputki ei ole tukossa. Vaihtoivat sitten jonkun vesikaukalon mikä siellä pumpun sisällä on.

Takuuäijät tiesi kertoa, että yleensä nuo kolme em. syytä on yleisimmät mitkä aiheuttaa veden vuotamisen sisälle. Se kaukalon vaihto oli vähän semmonen "kokeillaan vaikka sitä" -tyylinen ratkaisu ja hintaakin taisi tulla tempulle jopa 600 €. Samapa tuo kun lasku menee maahantuojalle.

Onko ideoita mikä vuodon voisi aiheuttaa? Maanantaina soittelen sinne huoltoon uusiksi. Onneksi gigantti myi näitä aikanaan viiden vuoden takuulla. Ja jos eivät saa kuntoon niin eikös sieltä periaatteessa tartte korvaava tuote tulla tilalle asennettuna?
 
Mulla Mitsun FH25 -pumppu ja se on nyt tänä kesänä ruvennut tiputtamaan vettä lattialle, kun jäähdytystoiminto käytössä. Neljä edeltävää vuotta toiminut hyvin. Takuuäijät kävi kattomassa, sisäyksikkö on suorassa, kenno ei ole likainen ja poistoputki ei ole tukossa. Vaihtoivat sitten jonkun vesikaukalon mikä siellä pumpun sisällä on.

Takuuäijät tiesi kertoa, että yleensä nuo kolme em. syytä on yleisimmät mitkä aiheuttaa veden vuotamisen sisälle. Se kaukalon vaihto oli vähän semmonen "kokeillaan vaikka sitä" -tyylinen ratkaisu ja hintaakin taisi tulla tempulle jopa 600 €. Samapa tuo kun lasku menee maahantuojalle.

Onko ideoita mikä vuodon voisi aiheuttaa? Maanantaina soittelen sinne huoltoon uusiksi. Onneksi gigantti myi näitä aikanaan viiden vuoden takuulla. Ja jos eivät saa kuntoon niin eikös sieltä periaatteessa tartte korvaava tuote tulla tilalle asennettuna?

Lueppa pari vikaa sivua, itsellä sama laite ja sama ongelma. Ratkaisu oli puhaltaa poistoletkuun joka oli selvästi tukossa.

Miten takuuäijät tarkistivat ettei poistoputki ole tukossa?

Mistä kohtaa tiputti vettä?
 
Minkälaista säästöä sähkönkulutuksessa lämmityskäytössä tulisi jos vaihtais 10v vanhan ilpin uuteen? Tämä 10vuotias pumppu on Mitsun MSZ-FD25VA & MUZ-FD25VAH.
 
Minkälaista säästöä sähkönkulutuksessa lämmityskäytössä tulisi jos vaihtais 10v vanhan ilpin uuteen? Tämä 10vuotias pumppu on Mitsun MSZ-FD25VA & MUZ-FD25VAH.
En jaksa uskoa tekniikan kehittyneen niin paljon, että takaisinmaksuaika olisi järkevä. Ts. uusi pumppu voi toimia vähän paremmalla hyötysuhteella, mutta maksaa asennettuna pari tonnia.
 
Lueppa pari vikaa sivua, itsellä sama laite ja sama ongelma. Ratkaisu oli puhaltaa poistoletkuun joka oli selvästi tukossa.

Miten takuuäijät tarkistivat ettei poistoputki ole tukossa?

Mistä kohtaa tiputti vettä?
Mä luulen, että testi oli se kun kaatoivat vettä kennon läpi sinne sisäyksikköön ja kaveri katseli pihalta että alkoi tulla sieltä ulos.

fh_ml.jpg

Kuvassa vuotokohta punaisella, josta tiputtaa. Sinisellä värjätyssä reunassa oli jotain kosteata stryroxia tms. siellä kuorien sisällä kun purkivat. Eivät keksineet mistä vesi menee sinne. Poistoputkea kuvaa vihreä putki, eli on vastakkaisella reunalla.

Suulakkeista ei ole meillä vuotanut.

Edit: Kävin äsken tupakilla ja puhaltelin samalla sinne letkuun. Ei siellä mitään erityisempää vastusta tunnu, ei kupli eikä tule vettä ulos puhaltelun jälkeen.

Koitan muistaa tulla kertomaan, mitä takuuäijät seuraavaksi tekevät ja miten se vaikuttaa.
 
Viimeksi muokattu:
Minkälaista säästöä sähkönkulutuksessa lämmityskäytössä tulisi jos vaihtais 10v vanhan ilpin uuteen? Tämä 10vuotias pumppu on Mitsun MSZ-FD25VA & MUZ-FD25VAH.
FD oli aikansa huippupumppu ja eipä noi uudet taida paljon kummempia olla - kovien pakkasten perffit on tainnu hieman parantua. FD kompastuskivi oli käsittääkseni huonohko katkokäynti, mutta kunhan sille sai kuormaa niin tosi hyvä pumppu. Eli jos on kunnossa niin tuskinpa kannattaa uusia.
 
FD oli aikansa huippupumppu ja eipä noi uudet taida paljon kummempia olla - kovien pakkasten perffit on tainnu hieman parantua. FD kompastuskivi oli käsittääkseni huonohko katkokäynti, mutta kunhan sille sai kuormaa niin tosi hyvä pumppu. Eli jos on kunnossa niin tuskinpa kannattaa uusia.
R32 kylmäaine muutti peliä aika paljon tuossa n. 5v sitten. Ennen puhuttiin, että R410 ilpistä ei ole mitään iloa enää -10-15 jälkeen. R32 jaksaa vielä n. -30 asti. -15-20 antaa vielä ihan hyvin hönkyä. R32 pumput alkavat olla ihan ok jopa keskimääräisessä Suomen talvessa. Meillä on 2x Mitsu LN25, jolla 165 neliön talo lämpenee käytännössä kokonaan. Puita lisäksi pakkasilla.

puhdistus kannattaa aina tehdä, tai ainakin tarkkailla ettei muuraannu pölystä. Kaupallisena huolto on tosi kallis 200-400€ tunnin parin hommasta. Puhdistus onnistuu itsekin, jos ei ihan täysi tumpelo ole.
 
Viimeksi muokattu:
R32 kylmäaine muutti peliä aika paljon tuossa n. 5v sitten. Ennen puhuttiin, että R410 ilpistä ei ole mitään iloa enää -10-15 jälkeen. R32 jaksaa vielä n. -30 asti. -15-20 antaa vielä ihan hyvin hönkyä. R32 pumput alkavat olla ihan ok jopa keskimääräisessä Suomen talvessa.
Juuri tähän R32 muutokseen viittasin tuolla kovien pakkasten perffeillä. Toi FD tosin oli/on R410 kylmäaineisten aatelia ts aikas hyvä pumppu vielä tuolla -15 - -20C korvilla minne monet muut R410 pumput ei venyneet - Pansut esim sakkasivat totaalisesti hieman -10C kylmemmässä surkean sulatuslogiikkansa takia.
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Osaisiko joku sanoa, että tukeeko Green WLAN 5ghz radiota?
Ajatuksissa hankkia Gree Pular Nordic 35-A/W tai Gree Amber 35-A/W.
Olen juniori näissä hommissa, niin en ole ihan varma mikä kannattaisi valita.
Miksihän tuon Pular Nordicin energiatehokkuus on vain A++ ja Amberin A+++ vaikka se on uudempi malli :o
Kannattaako näissä katsoa tuosta energiatehokkuutta? Auttakee miestä mäessä.
Jos katsoisi energiatehokkuutta, nini kannattaisi ostaa ennemmin toi Amberi.
 
Viimeksi muokattu:
Osaisiko joku sanoa, että tukeeko Green WLAN 5ghz radiota?
Ajatuksissa hankkia Gree Pular Nordic 35-A/W tai Gree Amber 35-A/W.
Olen juniori näissä hommissa, niin en ole ihan varma mikä kannattaisi valita.
Miksihän tuon Pular Nordicin energiatehokkuus on vain A++ ja Amberin A+++ vaikka se on uudempi malli :o
Kannattaako näissä katsoa tuosta energiatehokkuutta? Auttakee miestä mäessä.
Jos katsoisi energiatehokkuutta, nini kannattaisi ostaa ennemmin toi Amberi.
Tuskin tukee, kun ei kalliimmatkaan vehkeet tue useimmiten.
 
Osaisiko joku sanoa, että tukeeko Green WLAN 5ghz radiota?
Ajatuksissa hankkia Gree Pular Nordic 35-A/W tai Gree Amber 35-A/W.
Olen juniori näissä hommissa, niin en ole ihan varma mikä kannattaisi valita.
Miksihän tuon Pular Nordicin energiatehokkuus on vain A++ ja Amberin A+++ vaikka se on uudempi malli :o
Kannattaako näissä katsoa tuosta energiatehokkuutta? Auttakee miestä mäessä.
Jos katsoisi energiatehokkuutta, nini kannattaisi ostaa ennemmin toi Amberi.
Tulee ny huudeltua ketjuun koko ajan

En osaa vastata wifi kysymyksee, mutta noista kahdesta toi Amber vaikuttaa kyllä selkeesti enempi lämmityspumpulta - sisäyksikkö selkeesti järeempi niinku tehokkaissa lämmityspumpuissa tuppaa olemaan. Energiatehokkuus on nähdäkseni A+ vs A+++ lämmityksessä. Äkkiseltään väittäsin, että Amber 25 vastaa Pular 35:sta tehoiltaan.

Ite en Greetä pitänyt meille ehdokkaana, mutta on noissa yksi loistofiitseri, joka ns. merkkipumpuista puuttuu ja se on toi kaukkaritermari. Toi on oikeesti ominaisuus, jolle kannattaa antaa arvoa jotta ei tarvi lämpötarpeen mukaan olla koko ajan säätämässä pyyntiä.
 
Tulee ny huudeltua ketjuun koko ajan

En osaa vastata wifi kysymyksee, mutta noista kahdesta toi Amber vaikuttaa kyllä selkeesti enempi lämmityspumpulta - sisäyksikkö selkeesti järeempi niinku tehokkaissa lämmityspumpuissa tuppaa olemaan. Energiatehokkuus on nähdäkseni A+ vs A+++ lämmityksessä. Äkkiseltään väittäsin, että Amber 25 vastaa Pular 35:sta tehoiltaan.

Ite en Greetä pitänyt meille ehdokkaana, mutta on noissa yksi loistofiitseri, joka ns. merkkipumpuista puuttuu ja se on toi kaukkaritermari. Toi on oikeesti ominaisuus, jolle kannattaa antaa arvoa jotta ei tarvi lämpötarpeen mukaan olla koko ajan säätämässä pyyntiä.

Ajatuksena olisi pääasiassa käyttää viilennystä ja lämmitys on lähinnä bonus. Tulisi paritalo asuntoon joka on kaukolämmössä kiinni, mutta voi olla että talvea kohti vähennetään asunnon lämmitystä kun on sen verran nousussa kaukolämmön hinnat. Mut toi on lähinnä mutua että lämmitystä vähennettäisiin, mutta ois jees jos pumpussa olisi valmiudet myös lämmitykseen.

Äsh, no onkohan toi Amber sittenkään se mikä kannattaisi.
Oiskohan toi Pular sittenkin enemmän asuntoni juttu.
 
Oho nyt olin ymmärtänyt homman ihan väärin, ja siis tavallisista ilpeistä puhuin, en siirrettävistä pömpeleistä. Kiitos selvennyksistä ja sori alkuperäiselle kysyjälle kun vähän kaappasin aihetta.
Tämän langan typerä otsikko voi sekoittaa, koska se mainitsee sekä ilmanvaihdon että ilmalämpöpumput, vaikkei niillä ole mitään tekemistä keskenään. Aloitusviestissä ei edes käsitellä ilmalämpöpumppuja yhtään, mutta otsikkoon ne on silti täytynyt jostain syystä sisällyttää.
 
Ajatuksena olisi pääasiassa käyttää viilennystä ja lämmitys on lähinnä bonus. Tulisi paritalo asuntoon joka on kaukolämmössä kiinni, mutta voi olla että talvea kohti vähennetään asunnon lämmitystä kun on sen verran nousussa kaukolämmön hinnat. Mut toi on lähinnä mutua että lämmitystä vähennettäisiin, mutta ois jees jos pumpussa olisi valmiudet myös lämmitykseen.

Äsh, no onkohan toi Amber sittenkään se mikä kannattaisi.
Oiskohan toi Pular sittenkin enemmän asuntoni juttu.
Ok, jäähdytykseen pääasiassa. Onhan tuossa sitten ainakin se ero em. lisäksi, että sisäyksikkö on tosiaan Amberissa merkittävästi isompi joka saattaa vaikuttaa hellasärön määrään.
Me tosiaan laitettiin about samoilla spekseillä eli jäähdytyskäyttöön sillä silmällä että tarvittaessa irtoaa myös pakkastehoja Fuji Elecric 09kmcdn. Toi fuji vaikuttaa mainiolta vehkeeltä, mutta ei siitä samaa laatufiilistä saa kun esim paremman pään Mitsu Elecriceistä. Toi oli inasen yli tonnin kone ja asennus sitten päälle. 5v takuu.
 
Mä luulen, että testi oli se kun kaatoivat vettä kennon läpi sinne sisäyksikköön ja kaveri katseli pihalta että alkoi tulla sieltä ulos.

fh_ml.jpg

Kuvassa vuotokohta punaisella, josta tiputtaa. Sinisellä värjätyssä reunassa oli jotain kosteata stryroxia tms. siellä kuorien sisällä kun purkivat. Eivät keksineet mistä vesi menee sinne. Poistoputkea kuvaa vihreä putki, eli on vastakkaisella reunalla.

Suulakkeista ei ole meillä vuotanut.

Edit: Kävin äsken tupakilla ja puhaltelin samalla sinne letkuun. Ei siellä mitään erityisempää vastusta tunnu, ei kupli eikä tule vettä ulos puhaltelun jälkeen.

Koitan muistaa tulla kertomaan, mitä takuuäijät seuraavaksi tekevät ja miten se vaikuttaa.

Paljonko tuota laitetta pitää purkaa että pääsisi puhaltamaan poistoputkeen sisäyksiköstä, satuitko katsomaan takuumiesten duunia?

Joku voisi antaa maallikolle pienen ohjeistuksen millaisen huollon voisi ilpille antaa näin viilennyskauden loputtua, veikkaanpa että viilennystarve loppuu huomisesta alkaen.

Lämmityskausi alkaa sitten varmaan marraskuun aikana, siihen asti ilppi lienee pois päältä.
 
Paljonko tuota laitetta pitää purkaa että pääsisi puhaltamaan poistoputkeen sisäyksiköstä, satuitko katsomaan takuumiesten duunia?
Sen verran etten takuuaikana viitsi Tietty sinne voisi pitkällä pillillä päästä kompuralla puhaltamaan kun tietäisi vähän mihin suuntaan. Mutta antaa nyt korjaajien korjata niin kauan kuin lysti ei erikseen maksa.
 
Minkälaista säästöä sähkönkulutuksessa lämmityskäytössä tulisi jos vaihtais 10v vanhan ilpin uuteen? Tämä 10vuotias pumppu on Mitsun MSZ-FD25VA & MUZ-FD25VAH.

Meillä vaihtuu ensi viikolla MSZ-FD35VA -malli mitshubishi LN35 malliin. En usko, että paljoa huomaa eroa, mutta ainakin tehohyötyösuhteen pitäisi olla paljon parempi talvisin. LN35 mallissa, kuitenkin lupaavat, että tehohyötusuhde pysyy samana aina johki -15 pakkaslukemaan asti. Lisäksi plussana etäkäyttö. Sedälläni LN25 malli ja hän sanoi, että ei huomaa sähkönkulutuksessa oikeastaan mitään eroa olkoonkin sitten 0 astetta ulkolämpötila tai -10 pakkasta. Meillä kyllä taas huomaa eron tuolla vanhemmalla mallilla. Sähkönkulutus kasvaa heti -5 pakkaslukeman jälkeen jonki verran.

E: Lähinnä juurikin tuon etäkäyttöominaisuuden takia meillä vaihtuu ilppi. Tuossa vielä kuvaa jos haluat vertailla teknisiä ominaisuuksia. Netistä löytyy myös käyttötestejä noista malleista.

1661709360874.jpeg
 
Ilmanvaihtokoneen kysymys: Ihmettelin eräässä uudehkossa OKT:ssä koneellisen IV-koneen tuloilmasuodattimen (F7 kasetti) asennussuuntaa. Laite on SunAir 431 L.

Onko kuvassa asennussuunta väärin päin F7-suodattimelle?
Epäilen näin koska kuvan alkuperässuodatin menee tuohon slottiin näin päin hyvin (ja ihan hyvin myös toisin päin), mutta tarvikesuodatin ei näin päin mitenkään järkevästi, mutta toisin päin sopisi kuin nyrkki silmään.

Käyttöohje ei sano asennussuunnasta mitään, ja on muutenkin epäselvä koska laitteita on vasen- ja oikeakätisiä, eli en nyt ihan hahmota kokonaisuutta. :hmm:

Kuva tagissa:

1661710989422.png
 
Viimeksi muokattu:
Meillä vaihtuu ensi viikolla MSZ-FD35VA -malli mitshubishi LN35 malliin. En usko, että paljoa huomaa eroa, mutta ainakin tehohyötyösuhteen pitäisi olla paljon parempi talvisin. LN35 mallissa, kuitenkin lupaavat, että tehohyötusuhde pysyy samana aina johki -15 pakkaslukemaan asti. Lisäksi plussana etäkäyttö. Sedälläni LN25 malli ja hän sanoi, että ei huomaa sähkönkulutuksessa oikeastaan mitään eroa olkoonkin sitten 0 astetta ulkolämpötila tai -10 pakkasta. Meillä kyllä taas huomaa eron tuolla vanhemmalla mallilla. Sähkönkulutus kasvaa heti -5 pakkaslukeman jälkeen jonki verran.

Laitetaas tähän alle ln25 VTT käppyrät, ln35 lienee aikas lailla samanlainen, kovilla pakkasilla tietty ottaa/antaa enempi. Välillä -15C -> -30C COP tippuu 2,7 -> 2. 2:n hyötysuhde -30C on kyllä kova suoritus. Toki pitää huomata, että lämpöä ei 25 kokosesta paljoa enää irtoa -30C:ssa.
Screenshot_2022-08-28-22-41-37-042_com.android.chrome.png

Tehohyötysuhde pysyy samana? Hmm, huttua.. Varmuudella kuluttaa enemmän sähköä mitä kylmempää on - jos siis kone on lämmitysvastuussa ja sisälämpö pysyy samana, Sedälläsi ilmeisesti kylmällä kuluu enempi puita tms jos kerta pumppu kuluttaa samat
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 254
Viestejä
4 491 088
Jäsenet
74 171
Uusin jäsen
äänihaitta

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom