Ilmalämpöpumput eli ILPit

Toshiba Haori 13 kyseessä, pitää tutustua tuohon pumppuasiaan, mutta tuo pulputus lakkaa jos avaa oven tai ikkunan, eli asuntoon tulee korvausilmaa muuta kautta. Myös jos liesituuletinta eli poistoilmaa laittaa isommalle pulputus lisääntyy.
Kondenssivesipumpun periaate on kerätä sisäyksiköltä kondenssivesi siinä pumpussa olevaan keräysaltaaseen ja kun se täyttyy, niin pumppaa sen altaan tyhjäksi. Kun sisäilma on kostea, niin se täyttyy nopeasti ja myös tyhjentää altaan useammin. Jos pumppu on pienellä altaalla niin tyhjennys voi tapahtua kymmeniä kertoja vuorokaudessa. Mutta ei siis pitäisi kokoaikaa ilman katkoja toimia.
 
Poppamiehen tapaan myös itsellä olisi ajankohtaista pumpun hankkiminen autotalliin. Tallissa lämmitettävää tilavuutta vajaa 250 kuutiota. Mitään tiettyjä malleja en ole vielä ehtinyt katsomaan, yleinen kokemuspohjainen ajatus on ollut että Mitsu voisi olla perusvarma valinta. Vaatimuksina on että lämpötila pitäisi pystyä säätämään 10 asteen tietämille, se riittää talvella hyvin tallihommiin. Päälämmitysmuoto kun on kyseessä, niin olisi myös toivottavaa, että pumppu pärjää kovemmillakin pakkasilla. Pumpun WiFi-/tms. etäohjaus olisi myös toivottava, että pystyy seuraamaan ja säätämään pumpun toimintaa talosta/etänä.
Mä laitoin viime syksynä Panasonicin NZ koneen ja olen ollut siihen ihan tyytyväinen.

Tuo ei ole mikään huippulaite, jonka takia siedettävän hintainen, mutta toimii kyllä kunnon pakkasessakin.

Ainoa huono puoli on että siinä ylläpitomoodissa (eli lämpötilat alle 16°C) lämpötilan asetus heittää useamman asteen. Tuo ei sinänsä ole haitannut alun jälkeen, piti vaan asettaa pyynti todellisuutta alemmas.

Wifi ja panan comfort cloud on toiminut ok, vaikkei siinä kovin ihmeellisiä toimintoja olekaan.
 
Ilmanvaihtokone Vallox MUH-ILMAVA 100 Malli: C 3461, vm. 98 LTO:lla

Alkaa olemaan puhaltimien laakerit tiensä päässä. On näköjään Youtubessa olevien videoiden perusteella kohtuu helppo ja nopea homma, jos meisseli ja vasara pysyy kourassa :)

Sattuisiko jollakin olemaan laakerin tarkkaa mallia tiedossa, niin voisi ostaa jo valmiiksi ennen vaihtoa?

Jotku laadukkaat kerralla, niin kestää.

Jos sattumoisin joku tehnyt kyseisen operaation, niin mielellään kuulisin lisää, miten meni :cool:


Uusien Valloxien / IV-koneiden hyötysyhteesta: valmistajan mukaan uusien hyötysuhde 74% ja oisko nuissa vanhoissa 50% luokkaa? Onko joku laskenut, että kuinka pitkä on uuden koneen takaisinmaksuaika paremman hyötysuhteen vuoksi nyky sähköhinnoilla? Uudet Valloxit maksavat nykysin aika rapsakat 2500 ekua + asennus.
 
Ilmanvaihtokone Vallox MUH-ILMAVA 100 Malli: C 3461, vm. 98 LTO:lla

Alkaa olemaan puhaltimien laakerit tiensä päässä. On näköjään Youtubessa olevien videoiden perusteella kohtuu helppo ja nopea homma, jos meisseli ja vasara pysyy kourassa :)

Sattuisiko jollakin olemaan laakerin tarkkaa mallia tiedossa, niin voisi ostaa jo valmiiksi ennen vaihtoa?

Jotku laadukkaat kerralla, niin kestää.

Jos sattumoisin joku tehnyt kyseisen operaation, niin mielellään kuulisin lisää, miten meni :cool:


Uusien Valloxien / IV-koneiden hyötysyhteesta: valmistajan mukaan uusien hyötysuhde 74% ja oisko nuissa vanhoissa 50% luokkaa? Onko joku laskenut, että kuinka pitkä on uuden koneen takaisinmaksuaika paremman hyötysuhteen vuoksi nyky sähköhinnoilla? Uudet Valloxit maksavat nykysin aika rapsakat 2500 ekua + asennus.
Olen muutamia laakereita kokeillut omaan 130 malliin. Siinä oli SKF 608-2Z/VK226, joka loppumerkinnän perusteella on joku valmistajakohtainen erityismalli. Vaihdoin ensin normaalit SKF 608-2Z ja sit myöhemmin jotkut toiset kalliimmat, jotka on tehty vähä-äänisiksi.

En tiedä jos netistä ei löyty tuon 100:n kohdalta tarkempaa tietoa, niin sit on varmaan avattava ja katsottavat laakerista malli jos vielä merkinnät näkyy.


Edit. Sen verran tuli mieleen kommentoida, että jos ei hirveästi eroa tuo 100:en, niin homma on ihan parin minuutin purku ja kasaus. Toinen kommentti liittyy siihen, että laakereita asentaessa kannattaa käyttää varovaisuutta ettei tee vahinkoa laakerille.
 
Viimeksi muokattu:
Pari v sitten tuli vaihdettua laakerit omaan Ilmava 120 malliin, oli tosiaan nopea homma tehdä. Jos en ihan väärin muista niin SKF:n 608-2Z:t laitoin uudet ja vastaavat 2Z mallit siellä oli edellisetkin. Hommassa kannattaa olla tarkkana, toinen laakeri tulee muoviholkkiin ja kunnolliset sokkapihdit helpottaa hommaa.
 
Mitsulla on ainakin FH- ja LN-malleissa monia ärsyttänyt huonosti toimiva aikaohjaus sulatuksessa, laite sulattelee kovemmilla pakkasilla tarpeettoman tiheään, 40min välein. Tuon saa korjattua mutta vaatii askartelua. Täällä etelässä toki kovia pakkasia on niin harvoin, että tuo ei välttämättä haittaa.
Tuolla esim keskustelua aiheesta.
Edit: Myös LN-sarjan korjauksesta ansiokasta juttua

Gree Amber tai Fairy voisi olla passeli vaihtoehto talliin. Hinta edullisemmasta päästä ja löytyy säätö 8 asteeseen saakka ja wlan. Ja tuottavat hyvin lämpöä ihan asiallisella copilla.

Tuolta löytyy yhden firman myymistä laitteista vtt:n testejä joista näkee todellisia lämmöntuottoja ja sähkönkulutuksia.

Lähiseudun asennusfirmojen tarjontaa katselemaan niin selviää mitä on tarjolla. Vaikka toisaalta tuntuu, että nykyään melkein kaikki pumput on hyviä, niin on niissä kuitenkin jonkun verran eroja, sekä lämmöntuotossa että ominaisuuksissa.
Tiedustelin tuossa asennusaikatauluja parista lähifirmasta ja samalla kyselin vähän pumpuista suosituksia. Kumpikin asentaja sanoi, ettei ole Gree Amberista juuri hyvää sanottavaa. Googlettelun perusteella ei lämpöpumppufoorumillakaan tuosta juuri hyvää löytynyt: Gree Amber 35 kokemukset

Yllä mainittuja Toshiboita tuossa katselin myös, mutta niistä näyttäisi puuttuvan WiFi-tuki. Panasoniceista uupuu ilmeisesti myös ja alkaa ainakin tuo kärkipään VZ12 Heatcharge -malli olla jo melkoisen suolasen hintainen. Pumppu saa vaikka maksaakin muutaman satasen enemmän, kunhan se ajaisi asiansa mahdollisimman hyvin eikä sitä tarvisi olla jatkuvasti harrastamassa ja kaitsemassa.

Edit: Tuo Mitsun LN 35 malli näyttäis kyllä edelleen omaan silmään aika fiksulta valinnalta, kun noita VTT:n käppyröitäkin katselee (toki siellä testattu 25, mutta oletan että isompi malli mukailee sitä aika pitkälti). En ehkä nyt ihan hahmota tuon liian tiheän sulatuksen haitallisuutta, jos käytännön mittauksissa kokonaishyötysuhde on kuitenkin ihan parhaimmistoa?
 
Viimeksi muokattu:
Yllä mainittuja Toshiboita tuossa katselin myös, mutta niistä näyttäisi puuttuvan WiFi-tuki. Panasoniceista uupuu ilmeisesti myös ja alkaa ainakin tuo kärkipään VZ12 Heatcharge -malli olla jo melkoisen suolasen hintainen.


Minulla on tommonen ja toimii loistavasti, eli moduuli toimii itsessään weppiserverinä, johon saa normiselaimella yhteyden tai sitten voi integroida vaikka home assistanttiin. Tietenkin, kun ei ole pilvipalvelu, niin tien päältä ei toimi ilman vpn:ää tms. ratkaisuja. Panasonic myy myös omaa wifi-moduulia, mutta se on sitten vain pilven kautta toimiva ratkaisu, jota moni näyttäisi haukkuvan.
 
Tiedustelin tuossa asennusaikatauluja parista lähifirmasta ja samalla kyselin vähän pumpuista suosituksia. Kumpikin asentaja sanoi, ettei ole Gree Amberista juuri hyvää sanottavaa. Googlettelun perusteella ei lämpöpumppufoorumillakaan tuosta juuri hyvää löytynyt: Gree Amber 35 kokemukset

Yllä mainittuja Toshiboita tuossa katselin myös, mutta niistä näyttäisi puuttuvan WiFi-tuki. Panasoniceista uupuu ilmeisesti myös ja alkaa ainakin tuo kärkipään VZ12 Heatcharge -malli olla jo melkoisen suolasen hintainen. Pumppu saa vaikka maksaakin muutaman satasen enemmän, kunhan se ajaisi asiansa mahdollisimman hyvin eikä sitä tarvisi olla jatkuvasti harrastamassa ja kaitsemassa.
Katse Toshiba Premium+ malliin jossa WiFi vakiona
 
Edit: Tuo Mitsun LN 35 malli näyttäis kyllä edelleen omaan silmään aika fiksulta valinnalta, kun noita VTT:n käppyröitäkin katselee (toki siellä testattu 25, mutta oletan että isompi malli mukailee sitä aika pitkälti). En ehkä nyt ihan hahmota tuon liian tiheän sulatuksen haitallisuutta, jos käytännön mittauksissa kokonaishyötysuhde on kuitenkin ihan parhaimmistoa?
Ne VTT:n mittaukset ei sisällä tuota sulatuksen hullunkiertoa. Ongelma on siis se, että laite jämähtää lyhyelle sulatussyklille ja sen tietää, miten hyötysuhteen käy siinä tapauksessa..

Voi olla, että on korjattu uusiin malleihin mutta itse pysyisin erossa jo maahantuojan välinpitämättömän asenteen takia. Esim. Toshiba, Panasonic, Fujitsu ja Daikin on paljon luotettavampia merkkejä.
 
Ne VTT:n mittaukset ei sisällä tuota sulatuksen hullunkiertoa. Ongelma on siis se, että laite jämähtää lyhyelle sulatussyklille ja sen tietää, miten hyötysuhteen käy siinä tapauksessa..

Voi olla, että on korjattu uusiin malleihin mutta itse pysyisin erossa jo maahantuojan välinpitämättömän asenteen takia. Esim. Toshiba, Panasonic, Fujitsu ja Daikin on paljon luotettavampia merkkejä.
Okei. Lähipiirissä on muutama LN25/35 pumppu ja olen tähän asti kuullut niistä lähinnä vaan hyvää. Esim. tuossa Toshiban Premium+ -mallissa näyttäisi VTT:n testien mukaan olevan aika paljon huonompi COP pakkasella kuin Mitsussa. Siinä on jo Mitsulla varaakin jumittaa lämmitysloopissa. Lisäksi nopealla googletuksella ei tunnu olevan tuota Toshiban WiFi-versiota saatavilla oikein missään nettikaupassa, tässä lähistöllä kun ei oikein tunnu olevan Toshibaa asentavaa firmaa jolta suostun palvelun ostamaan tai asennusaika on kohtuullinen.

Ei ole helppoa tämä valinta, pitää jatkaa vielä tutkimuksia ja vertailua.
 
Yllä mainittuja Toshiboita tuossa katselin myös, mutta niistä näyttäisi puuttuvan WiFi-tuki. Panasoniceista uupuu ilmeisesti myös ja alkaa ainakin tuo kärkipään VZ12 Heatcharge -malli olla jo melkoisen suolasen hintainen. Pumppu saa vaikka maksaakin muutaman satasen enemmän, kunhan se ajaisi asiansa mahdollisimman hyvin eikä sitä tarvisi olla jatkuvasti harrastamassa ja kaitsemassa.

Kyllä Panasoniceissa pitäisi melkein kaikissa uudemmissa malleissa olla WIFI sisäänrakennettuna.

En ehkä nyt ihan hahmota tuon liian tiheän sulatuksen haitallisuutta, jos käytännön mittauksissa kokonaishyötysuhde on kuitenkin ihan parhaimmistoa?

Lähinnä siinä on ongelmana se, että silloin kun laite sulattelee itseään, se käyttää sähköä siihen sulatukseen, eikä lämmitykseen. Toisin sanoen se ei silloin myöskään lämmitä. Se laskennallinen hyötysuhde ei silloin myöskään toteudu lähellekään, jos laite käyttää suurimman osan ajasta (täysin tarpeettomasti) sulatusmoodissa. Itse pumppu on siis ilmeisesti mitä mainioin, tämä on vain jonkin sortin softa/suunnitteluvirhe joka aiheuttaa ongelmia tietylle osalle käyttäjistä, toisille taas ei.

Itseä kuumotti kuitenkin sen verran nuo kokemukset noiden LN-pumppujen "hullunkierrosta" että päädyin ostamaan Panasonicin HZ25XKE-mallin pumppuja pari kappaletta, jotka ovat samaa hintaluokkaa noiden Mitsun LN:ien kanssa. Pitäisi olla vimoisen päälle hyviä lämmittämään ja (ainakin laskennallinen/ilmoitettu) SCOP on parhaasta päästä mitä löytyy. Käyttökokemusta ei vielä löydy, koska asentaja ei ole vielä ehtinyt tulla heittämään laitteita käyttöön. Muuten olisin varmaan hommannut Mitsun uudempia RW-sarjan pumppuja, mutta niiden saatavuus oli todella huono ja hintaakin pari sataa enemmän kuin Panassa, vaikka featuret on jokseenkin samat.
 
Viimeksi muokattu:
Itse Daikin Perfera 40:n omistajana ostaisin sen uudelleen jos pitäisi hankkia uusi kone. Sulatukset toimii järkevästi - saattaa vedellä tuntikausia ilman sulatusta jos ei ole tarvetta, ja näppärä mobiiliappi. Wifi-palikan saa halvemmalla Ebaysta kuin laitteen yhteydessä, maksaa joitakin kymppejä muistaakseni.

Perfera 30 on käytännössä vastaava mutta vaan pienempi sisäyksikkö ja vähän pienempi teho. Firmis on molemmissa sama eli toimii yhtä lailla.

Toshiban etu on ilmeisen hyvin toimiva takkatila.
 
Kyllä Panasoniceissa pitäisi melkein kaikissa uudemmissa malleissa olla WIFI sisäänrakennettuna.



Lähinnä siinä on ongelmana se, että silloin kun laite sulattelee itseään, se käyttää sähköä siihen sulatukseen, eikä lämmitykseen. Toisin sanoen se ei silloin myöskään lämmitä. Se laskennallinen hyötysuhde ei silloin myöskään toteudu lähellekään, jos laite käyttää suurimman osan ajasta (täysin tarpeettomasti) sulatusmoodissa. Itse pumppu on siis ilmeisesti mitä mainioin, tämä on vain jonkin sortin softa/suunnitteluvirhe joka aiheuttaa ongelmia tietylle osalle käyttäjistä, toisille taas ei.

Itseä kuumotti kuitenkin sen verran nuo kokemukset noiden LN-pumppujen "hullunkierrosta" että päädyin ostamaan Panasonicin HZ25XKE-mallin pumppuja pari kappaletta, jotka ovat samaa hintaluokkaa noiden Mitsun LN:ien kanssa. Pitäisi olla vimoisen päälle hyviä lämmittämään ja (ainakin laskennallinen/ilmoitettu) SCOP on parhaasta päästä mitä löytyy. Käyttökokemusta ei vielä löydy, koska asentaja ei ole vielä ehtinyt tulla heittämään laitteita käyttöön. Muuten olisin varmaan hommannut Mitsun uudempia RW-sarjan pumppuja, mutta niiden saatavuus oli todella huono ja hintaakin pari sataa enemmän kuin Panassa, vaikka featuret on jokseenkin samat.
Panasonicin uudemmissa malleissa tosiaan WiFi näyttäisi olevan, tuo mainitsemani Heatcharge-malli on ilmeisesti joku vanhempi. Aika paljon tuntuu Panan mobiilisofta/pilvipalvelu saaneen netissä kuraa.

Sulatuksen ja ilpin toimintaperiaate on kyllä noilta osin selvillä, ajattelin vaan jos en ollut sattunut ymmärtämään jotain oikein. Harmi ettei juuri mikään valmistaja ilmoita todellisia hyötysuhteita pakkasella, eikä VTT ole testannut useimpia noista kiinnostavimmista malleista. Esimerkiksi Panaltakin on testattuna joku vanhempi malli.
Itse Daikin Perfera 40:n omistajana ostaisin sen uudelleen jos pitäisi hankkia uusi kone. Sulatukset toimii järkevästi - saattaa vedellä tuntikausia ilman sulatusta jos ei ole tarvetta, ja näppärä mobiiliappi. Wifi-palikan saa halvemmalla Ebaysta kuin laitteen yhteydessä, maksaa joitakin kymppejä muistaakseni.

Perfera 30 on käytännössä vastaava mutta vaan pienempi sisäyksikkö ja vähän pienempi teho. Firmis on molemmissa sama eli toimii yhtä lailla.

Toshiban etu on ilmeisen hyvin toimiva takkatila.
Tuo Daikin näyttää äkkiseltään mielenkiintoiselta ja pumppufoorumin ketjussakin vaikuttaisi olevan pääosin kehuja. Pitää lueskella lisää. Todellinen lämmitysteho ja hyötysuhde tuolla-20--30 välillä kiinnostelisi. Onko tietoa kuinka alhaalle tossa saa säädettyä ylläpidolämmön, en löytänyt tuotesivuilta enkä esitteestä tuota tietoa lainkaan? Edit: Hyvää käyttäjäpalautetta näyttäisi tuo Daikin saaneen lämpöpumppufoorumilla.

Takkatilalle ei ole tarvetta, koska pumppu tulee autotalliin.
 
Viimeksi muokattu:
Meillä on huushollissa kaksi pumppua, LN25-laitteita ekaa sukupolvea, molemmat toimii ilman ongelmia ja olen tyytyväinen.
Autotallissa on lämpökoneena Fujitsun ASYG12LM ja sekin toimii kuten pitää.
 
Miten olette käyttäneet ilpin viilennystä? Kuulemma on halvempaa pitää aina päällä vrt. vain tarvittaessa, eli käyttö kuumina päivinä 1-2 h ennen nukkumaan menoa. Vaikea omalla logiikalla ymmärtää mitä hyötyä on viilentää talon yläkertaa hellepäivinä ympäri vuorokauden ja miten se säästää energiaa.

Pystyisihän tietysti tuon tarkistamaan käyttämällä ilppiä viikon verran koko ajan ja sitten toisen viikon ajoittain ja katsoo mikä kulutus on. Selvät piikit näkyy sähköfirman sivuilta tuntiraportissa, koska on laitettu pumppu päälle ja koska lämminvesivaraaja alkaa ottamaan virtaa. Saunapäivät myös aika helppo huomata kuvaajasta.
 
Miten olette käyttäneet ilpin viilennystä? Kuulemma on halvempaa pitää aina päällä vrt. vain tarvittaessa, eli käyttö kuumina päivinä 1-2 h ennen nukkumaan menoa. Vaikea omalla logiikalla ymmärtää mitä hyötyä on viilentää talon yläkertaa hellepäivinä ympäri vuorokauden ja miten se säästää energiaa.

Pystyisihän tietysti tuon tarkistamaan käyttämällä ilppiä viikon verran koko ajan ja sitten toisen viikon ajoittain ja katsoo mikä kulutus on. Selvät piikit näkyy sähköfirman sivuilta tuntiraportissa, koska on laitettu pumppu päälle ja koska lämminvesivaraaja alkaa ottamaan virtaa. Saunapäivät myös aika helppo huomata kuvaajasta.
Riippuu tilasta ja talon eristyksestä. Jos on pitkät helteet niin käyttö 24/7 jolloin ei tarvii puhaltaa niin helvetin kylmää ja kovaa että saa jäähtymään. Kun kämppä on jäähtynyt niin ilpin pieni puhallus riittää pitämään kämpän viileänä.
Syksyllä kun päivät on lämpimiä ja yöt viileitä niin yöksi laitan pois päältä ja aamulla tai koska nyt alkaa lämmin tulemaan niin takaisin päälle. Syksyisin talo ei ja rakenteet ei kuumene niin paljon kuin kesällä kun öisin on viileämpää.
 
Syksyllä kun päivät on lämpimiä ja yöt viileitä niin yöksi laitan pois päältä ja aamulla tai koska nyt alkaa lämmin tulemaan niin takaisin päälle. Syksyisin talo ei ja rakenteet ei kuumene niin paljon kuin kesällä kun öisin on viileämpää.
Mikäs idea tässä on? Eihän se mitään viilennä jos ei ole tarvetta viilentää, niin ei sähköäkään kulu. Tuntuu aika turhalta työltä laitella päälle ja pois tai säätää jotain ajastimia että ilppi ei ole päällä sillon kun se ei tee mitään.

Jatkuvasti kuumassa tilassa ajastetun viilennyksen voi vielä ymmärtää jos siellä ei olla kun se 8h yöllä, jos on mittaamalla todettu että se kuluttaa vähemmän vs koko ajan päällä.
 
Mikäs idea tässä on? Eihän se mitään viilennä jos ei ole tarvetta viilentää, niin ei sähköäkään kulu. Tuntuu aika turhalta työltä laitella päälle ja pois tai säätää jotain ajastimia että ilppi ei ole päällä sillon kun se ei tee mitään.

Jatkuvasti kuumassa tilassa ajastetun viilennyksen voi vielä ymmärtää jos siellä ei olla kun se 8h yöllä, jos on mittaamalla todettu että se kuluttaa vähemmän vs koko ajan päällä.
Tä? Sen sijaan että mylly olis päällä 24h vuorokaudessa se on päällä 8h vuorokaudessa. Eiköhän se vie vähemmän sähköä. Yöllä viileässä se kuitenkin kierrättää ilmaa ja kuivaa sitä ja kennot käy tavallaan turhaan ja varmaan jonkin verran viilentääkin mutta turhaan koska yöt ei ole niin kuumia kuitenkaa. Toki yöllä hiukan lämpö nousee mutta kämpän saa viileäksi, joskin kosteammaksi avaamalla ikkunat yöksi. Aamulla kone päälle niin se muutamassa tunnissa kuivaa ja viilentää kämpän ja pitää päivän siinä. Kesäkuumalla tämä ei onnistu.
 
Ei tuossa ole mitään ideaa pistää sitä pöhisemään täysiä hetkeksi.
Minulla on ilpit säädetty 24 asteelle ja molemmat laitteet on vienee n. 200-300w / päivä, eli eivät ole käyneet juurikaan.

Laite 1
Heinäkuu 16kWh
Elokuu tähän mennessä 2,5kWh

Laite 2
Heinäkuu 16,8kWh
Elokuu tähän mennessä 3,6kWh

Toki kivirakennuksessa on massaa, että tasoittaa lämmönvaihteluja, mutta silti
 
Tuo Daikin näyttää äkkiseltään mielenkiintoiselta ja pumppufoorumin ketjussakin vaikuttaisi olevan pääosin kehuja. Pitää lueskella lisää. Todellinen lämmitysteho ja hyötysuhde tuolla-20--30 välillä kiinnostelisi. Onko tietoa kuinka alhaalle tossa saa säädettyä ylläpidolämmön, en löytänyt tuotesivuilta enkä esitteestä tuota tietoa lainkaan? Edit: Hyvää käyttäjäpalautetta näyttäisi tuo Daikin saaneen lämpöpumppufoorumilla.

Takkatilalle ei ole tarvetta, koska pumppu tulee autotalliin.
10C näyttäisi olevan mobiiliappissa matalin lämpötila lämmitystilassa.

Testailin toissatalvena parinkympin pakkasilla ns. koti-COP -arvoksi ~2,4 eli hyvin tuolta nelikymppisestä irtoaa tehoa.
 
Paikalliselta kauppiaalta on mahdollisuus ostaa Mitsubishi LN25 tai muutamaa Toshiban mallia joista tämä "Mersu", eli Premium + kiinnostaa eniten. Tönö on 98 rakennettu, asuinneliöitä alle 80 ja viime vuonna meni kaikkineen sähköä 11000-12000kWh vaikka takkaakin käytettiin aika ahkerasti. Välikatolle on tulossa lisää villaa joka osaltaan helpottaa lämmittämistä.

Ominaisuuksia molemmista löytyy ja hintaero ei ole kovinkaan mainittava. Tuli nyt vielä mieleen, että 35 malleilla hinta nousee satasen, mutta sillä lienee saisi lisää lämmitystehoa talven kovimmillekin pakkasille, ettei tarvitsisi pattereilla ainakaan lämmittää.. Onko nuo 25 mallit riittävän suuria kovillakin pakkasilla vai olisiko tuolla satkun lisäpanostuksella jotain hyötyä?

Toshiballa olisi hyötysuhde parempi ja luvattu toimimaan kovemmillakin pakkasilla, mutta Mitsussa olisi i-See anturi joka voisi tuoda käyttömukavuutta. Mitsun paljon parjattua hullunkiertoa ei kyllä kiinnostaisi ruveta kuitenkaan korjailemaan jos sellainen yksilö sattuu kohdalle.

Edit: Tönö sijaitsee Kalajoen korkeudella, hieman sisämaahan päin.
 
Paikalliselta kauppiaalta on mahdollisuus ostaa Mitsubishi LN25 tai muutamaa Toshiban mallia joista tämä "Mersu", eli Premium + kiinnostaa eniten. Tönö on 98 rakennettu, asuinneliöitä alle 80 ja viime vuonna meni kaikkineen sähköä 11000-12000kWh vaikka takkaakin käytettiin aika ahkerasti. Välikatolle on tulossa lisää villaa joka osaltaan helpottaa lämmittämistä.

Onko nuo 25 mallit riittävän suuria kovillakin pakkasilla vai olisiko tuolla satkun lisäpanostuksella jotain hyötyä?
Riittää ihan hyvin nuo 25-mallitkin. Enemmän kannattaa kiinnittää huomiota sisäyksikön sijaintiin, jos vaan mahdollista niin talon isoimpaan avoimeen tilaan että puhalluksen saa kohti käytävää/makuuhuoneita.
 
Riittää ihan hyvin nuo 25-mallitkin. Enemmän kannattaa kiinnittää huomiota sisäyksikön sijaintiin, jos vaan mahdollista niin talon isoimpaan avoimeen tilaan että puhalluksen saa kohti käytävää/makuuhuoneita.
Paikka on kohteessa ilmiselvä, talon suurimman tilan päätyseinässä josta lähes esteetön puhallus myös molempiin makuuhuoneisiin. Myös takan lämpöä saadaan tuosta levitettyä johon Toshiballa oli takkatoimintokin olemassa. Mitsulla pitänee säädellä puhalluksia yms.

Hintaeroa Mitsun hyväksi taisi olla n 400 kun huomioi, ettei Mitsuun tarvitse ostaa wifi-moduulia erikseen. Mitsulla on vuoden lyhempi takuu ja näitä hullunkierto ongelmia.
 
25-sarjalainen menee noilla neliöillä oikein hyvin. Hyvässä tapauksessa siinä saattaa olla vielä alempi minimiteho niin katkokäyntiä tapahtuu vähemmän.
 
Itsehän huhtikuun alussa tilasin Mitsun RW35-mallin vanhan tilalle. Tuo RW-malli valikoitui sen takia että lupaa vieläkin parempaa lämmitystehoa kuin LN-malli ja luulisi joitain vaivanneet hullunkiertoongelmat selätetty. Toshiban Premium+ malli oli muuten mietinnässä, mutta siinä ei VTT mittaukset ja mainoslukemat oikein kohdanneet pakkasella.

Mutta eipä ole tuota RW-mallia vieläkään kuulunut. Toshibaa olisi suoraan hyllyssä. Toivottavasti tuon uuden saisi ennen pakkasia, kun tässä vanhassa Panasonicissa ei enää ole oikein hyötysuhdetta -10 kovemmilla pakkasilla ja -25 kohdilla loppuu lämmöntuotto kokonaan. Nuita pakkasia on täällä Kainuussa kuitenkin vielä reilusti.
 
Itsehän huhtikuun alussa tilasin Mitsun RW35-mallin vanhan tilalle. Tuo RW-malli valikoitui sen takia että lupaa vieläkin parempaa lämmitystehoa kuin LN-malli ja luulisi joitain vaivanneet hullunkiertoongelmat selätetty. Toshiban Premium+ malli oli muuten mietinnässä, mutta siinä ei VTT mittaukset ja mainoslukemat oikein kohdanneet pakkasella.

Mutta eipä ole tuota RW-mallia vieläkään kuulunut. Toshibaa olisi suoraan hyllyssä. Toivottavasti tuon uuden saisi ennen pakkasia, kun tässä vanhassa Panasonicissa ei enää ole oikein hyötysuhdetta -10 kovemmilla pakkasilla ja -25 kohdilla loppuu lämmöntuotto kokonaan. Nuita pakkasia on täällä Kainuussa kuitenkin vielä reilusti.

Joo. Tuttu asentaja (kuitenkin siis ihan valtuutettu ammattilainen), jonka kanssa tätä ILP-hommaa olen itse edistänyt sanoi myös, että noiden RW-mallien saatavuus on ihan olematonta myös suoraan maahantuojalta, enkä ole nähnyt niitä missään hyllyssäkään. Paljon puhutusta "pulasta" huolimatta kuitenkin melkeinpä kaikkia muita pumppuja näkyy monissa verkkokaupoissa suoraan tilattavana. Harmi sinänsä, koska noin yleisellä tasolla olen (LN-mallien hullunkiertojuttujen ulkopuolella) kuullut Mitsun pumpuista lähinnä hyvää ja tuo RW oli itselläkin alunperin kiikarissa. En kuitenkaan missään nimessä halunnut jäädä ilman pumppua ennen lämmityskauden alkua, joten tilasin sitten tosiaan Panasonicin RW:tä lähimpänä (ainakin speksien puolesta) olevaa HZ-mallia jota löytyi monesta paikkaa suoraan hyllystä. Tilasin pumput virolaisesta zavesta ja homma hoitui kyllä erittäin mallikkaasti. Nopea (ja ilmainen) toimitus ovelle saakka, mukava asiakaspalvelu ja sainpa vielä nimellisen viiden kympin altsankin kun tilasin pari pumppua samalla kertaa, mikä oli ihan jees kun kyseisessä puljussa tuon pumpun hinta oli jo valmiiksi halvin.
 
Viimeksi muokattu:
Minäkin olen noita mittauksia ihmetellyt ja laitteita vertaillut. Niin näyttää siltä, että käytännössä kaikki speksit on ilmoitettu EU:n energiatehokkuustarran keskimmäisen ilmaston mukaan, vaikka siellä on se kylmin vaihtoehto jolla esim. LN25 SCOP tippuu jotain 5.2->4.0, joka vaikuttaisi olevan linjassa VTT:n mittausten kanssa.

Aika monelta laitteelta myös puuttuu se kylmimmän ilmaston lukema kokonaan. Herättää luottamusta etenkin niiden kohdalla, joita mainostetaan tehdyn erityisesti kylmään pohjolaan. :think:
 
Olen kanssa pyöritellyt muutamaa eri vaihtoehtoa, ja aikamoinen viidakko tuntuu tosiaan olevan.

Tällä hetkellä vaihtoehtoina muutama eri Toshiba (Haori, Premium+) ja Panasonicin HZ25. Toshiban Haori olisi mieluisin ihan esteettisistä syistä kun nuo muut ovat melko rumia mötiköitä mutta Nordic-mallista on näemmä jätetty pois (säästösyistä?) ionisaattori joka olisi kiva.
 
Pitäisi aika matala sisäyksikkö löytää alakertaan - olen nyt noita tutkaillut mutta nihkeästi löytänyt joten löytyisikö täältä apua?

Ongelmana lienee oikealla näkyvä vessan ovi jonka pitäisi päästä aukeamaan vaikka sisäyksikkö käytössä eli ritilät auki. Onkohan tuohon sopivaa sisäyksikköä olemassakaan...
IMG_20220812_093743392_MP.jpg
 
Pitäisi aika matala sisäyksikkö löytää alakertaan - olen nyt noita tutkaillut mutta nihkeästi löytänyt joten löytyisikö täältä apua?

Ongelmana lienee oikealla näkyvä vessan ovi jonka pitäisi päästä aukeamaan vaikka sisäyksikkö käytössä eli ritilät auki. Onkohan tuohon sopivaa sisäyksikköä olemassakaan...
IMG_20220812_093743392_MP.jpg
Bosch Climate 6100 ja Panasonic LZ on 249mm korkeita. Noista pitää sitten videoista katsella, että pysyykö molemmissa oleva alalippa vaakasuorassa, vai laskeeko se sisäyksikön alareunan alapuolelle jos puhallus on alaspäin. Yläpuolelle ei jää virallisesti vaadittua senttimäärää, mutta eiköhän käytännössä riittävä ilmamäärä kuitenkin mahdu kulkemaan kapeassa muutaman sentin korkuisessa välissäkin.
 
Tiedustelin tuossa asennusaikatauluja parista lähifirmasta ja samalla kyselin vähän pumpuista suosituksia. Kumpikin asentaja sanoi, ettei ole Gree Amberista juuri hyvää sanottavaa. Googlettelun perusteella ei lämpöpumppufoorumillakaan tuosta juuri hyvää löytynyt: Gree Amber 35 kokemukset

Yllä mainittuja Toshiboita tuossa katselin myös, mutta niistä näyttäisi puuttuvan WiFi-tuki. Panasoniceista uupuu ilmeisesti myös ja alkaa ainakin tuo kärkipään VZ12 Heatcharge -malli olla jo melkoisen suolasen hintainen. Pumppu saa vaikka maksaakin muutaman satasen enemmän, kunhan se ajaisi asiansa mahdollisimman hyvin eikä sitä tarvisi olla jatkuvasti harrastamassa ja kaitsemassa.

Edit: Tuo Mitsun LN 35 malli näyttäis kyllä edelleen omaan silmään aika fiksulta valinnalta, kun noita VTT:n käppyröitäkin katselee (toki siellä testattu 25, mutta oletan että isompi malli mukailee sitä aika pitkälti). En ehkä nyt ihan hahmota tuon liian tiheän sulatuksen haitallisuutta, jos käytännön mittauksissa kokonaishyötysuhde on kuitenkin ihan parhaimmistoa?

Meillä ollut nyt pari talvea tuo Mitsun LN-35-malli ja tässä kokemuksia.

Ensimmäisenä talvena oli hullunkierto-ongelmaa alkutalvesta / kun huomasin asian, mutta se oli helppo ja nopea hoitaa:

1. Sähkärin toimesta ulkoyksikön koppa auki. Siellä oli se sulatusanturi jäässä jäätyneen kennon sulamisveden vaikutuksesta pakkasessa (anturin nokassa jäätippa, joten näytti kennon lämpötilan väärin & veti Mitsun logiikalla vikatilaan -> hullunkiertoon).

2. Anturin siirto keskiputkeen (tätä ei ole pakko tehdä, mutta minulla pysynyt ainakin ulkoyksikkö sulana mitä nyt kennon alareunaan hieman keräsi jäätä, mutta ei ongelmaksi asti. Ei tarvinnut sulatella, sulasi vähät itsessään lauhalla kelillä. Anturin siirron avulla saa vielä normaalia pitempiä käyntijaksoja).

3. Anturin eristys Armaflexilla tai vastaavalla ja koppa kiinni, that's it. Sen jälkeen ei ole tarvinnu koppaa aukaista.

Toinen talvi meni ilman yhtään hullunkiertoa ja muuten pumppu pelannut mallikkaasti. On selvinnyt yli -30'C pakkasista ja saanut koko aikaa olla päällä. Lämmintä on riittänyt ja kesällä tehokas viilennys. Voin suositella kyllä Mitsua, kun tietää tämän hullunkierron ja miten siihen voi varautua. On mielestäni myös designiltaan todella siistin näköinen :cool:
Ei ole siis "out of the box" käyttövalmis, mutta ei paljoa vaadi. Nykymalleista en tiedä onko menneet parempaan suuntaa, kun en ole aktiivisesti keskustelua seurannut. Lämpöpumppufoorumilla lisää tietoa löytyy kyllä.

Jos nyt asennuttaisin Mitsun itselle, niin pyytäisin asennusfirmaa asennuksen yhteydessä ainakin eristämään ulkoyksikön sulatusanturin nykyiselle paikalleen, niin ei tarvisi pakkasella alkaa jumppaamaan tuota. Ei pitäisi kyllä vaikuttaa takuuseen mielestäni millään lailla. Kyllä asennusfirmoilla ainakin osalla on tietoa näistä, vaikka niitä eivät julkisesti myönnä. Ongelmat ilmenevät vasta siinä vaiheessa, kun kelit menevät pakkaselle ja eivät käy välissä plussalla, jolloin mahdollinen jäätippa voisi sulata anturin nokasta ja ongelma (suunnitteluvirhe mielestäni) ei paljastuisi.

P.S: Se on totta, että Scanofficelta kuin huoltoliikkeiltäkään on turha tässä asiassa apuja saada. Laitoin kyselyä Scanofficelle silloin, mutta näköjään sieltä tulee kaikille vastaus, että: "Huurteella on tuhat kertaan huonompi lämmönjohtavuus kuin kuparilla. Sen takia kenno kannattaa pitää puhtaana" Eivät kuulema tunne myöskään laitteen sulatuslogiikkaa, sillä se on valmistajan tietoa.

*****
Edit. 4/2023: voin suositella kaikille Mitsubishi Electric LN-omistajille sulatushuijausta "MitsuRunner", minkä avulla Mitsubishi Electric ilmalämpöpumpusta LN- tai LN-2 saa todella hyvin & hyvällä COP:lla läpi vuoden toimivan ILP:in. Tein tästä oman postauksen, ettei veny tämä liian pitkäksi.

Lisätietoa tuosta modauksesta täältä.
*****
 
Viimeksi muokattu:
Bosch Climate 6100 ja Panasonic LZ on 249mm korkeita. Noista pitää sitten videoista katsella, että pysyykö molemmissa oleva alalippa vaakasuorassa, vai laskeeko se sisäyksikön alareunan alapuolelle jos puhallus on alaspäin. Yläpuolelle ei jää virallisesti vaadittua senttimäärää, mutta eiköhän käytännössä riittävä ilmamäärä kuitenkin mahdu kulkemaan kapeassa muutaman sentin korkuisessa välissäkin.

Kiitos, nuo löysin kanssa - tosin tuota Boschia ei näy enää olevan saatavilla kun uusi 6101 malli on tullut ja siinä sisäyksikkö 289mm korkea. Täytynee etsiä josko jollain vielä löytyisi varastosta...
 
Toshiba polar-25 1850€

Sain asennettuna ja vanhan pois otettuna tuollaiset tarjoukset. Kohde on noin 100m2 talli, käyttö vain lämmitys ja energian säästö. Ilma voi olla likaista eli vähäiset suodattimet ja hienoudet plussaa. Hyvä lämmitys teho pakkasella ainoa pointti. Olen näitä tutkinut ja lähinnä tuskastunut, joten jos osaatte noista suositella niin arvostan!

(linkit voi olla väärään tuotteeseen, sain vain mallin ja googlailin)
Aika hyvän tarjouksen sait tosta polar 25:sta asennettuna. Kyselin kanssa tarjousta tänään ja perushinta asennuksen kanssa 2330e jossa työn osuus 850e. Lisämetrit 5m yli 45e/metri jne. Noin vuosi sitten maksoin 1950e/kpl asennettuna.
 
Miten olette käyttäneet ilpin viilennystä? Kuulemma on halvempaa pitää aina päällä vrt. vain tarvittaessa, eli käyttö kuumina päivinä 1-2 h ennen nukkumaan menoa. Vaikea omalla logiikalla ymmärtää mitä hyötyä on viilentää talon yläkertaa hellepäivinä ympäri vuorokauden ja miten se säästää energiaa.

Lieneekö tässä nyt sama juttu kuin vaikka kiukaan tai sähköuunin lämmityksessä eli nekinhän taitaa hörpätä eniten sähköä juuri silloin kun lämpenee, mutta kun haluttu lämpötila on kerran saavutettu, niin ylläpito on halvempaa. Voisi kuvitella, että tässä sama juttu, kun on kerran viilennetty, niin sen lämpötilan pitäminen viileänä on suhteessa halvempaa, kun pumpatta niin, että päästää kämpän vähän väliä kuumaksi ja sitten pitää taas viilentääkin kohta reilusti. Paljon työtä silloin tällöin vs. vähän työtä vähän tiheämpään.

Tä? Sen sijaan että mylly olis päällä 24h vuorokaudessa se on päällä 8h vuorokaudessa. Eiköhän se vie vähemmän sähköä. Yöllä viileässä se kuitenkin kierrättää ilmaa ja kuivaa sitä ja kennot käy tavallaan turhaan ja varmaan jonkin verran viilentääkin mutta turhaan koska yöt ei ole niin kuumia kuitenkaa. Toki yöllä hiukan lämpö nousee mutta kämpän saa viileäksi, joskin kosteammaksi avaamalla ikkunat yöksi. Aamulla kone päälle niin se muutamassa tunnissa kuivaa ja viilentää kämpän ja pitää päivän siinä. Kesäkuumalla tämä ei onnistu.

Eiköhän näissäkin ole sama juttu kuin muissakin moderneissa sähkölaitteissa, että ns. stand by -tilassa kulutus on lähes olematonta, jolloin "päälle-pois" -rämppäämisellä ei juurikaan hyötyä saavuteta. Eihän nykyisin enää juuri missään laitteessa ohjeisteta sammuttamaan kokonaan virtaa saati kiskomaan töpseliä seinästä käyttökertojen välillä, mikä oli ihan normijuttu kasarilla ja vielä ysärilläkin.

Itselläni jos olisi pumppu, niin kyllä minä sitä mieluummin sitten viilennykseen käyttäisin kuin ikkunoiden avaamista. Kuten sanoit, niin kosteaksihan se ilman vetää, mikä ei ole juuri koskaan toivottavaa. Toisekseen ikkunat selällään on kämpässä väkisin ylipaine, mikä ei sekään ole lähtökohtaisesti rakenteiden kannalta toivottavaa.
 
Viimeksi muokattu:
Lieneekö tässä nyt sama juttu kuin vaikka kiukaan tai sähköuunin lämmityksessä eli nekinhän taitaa hörpätä eniten sähköä juuri silloin kun lämpenee, mutta kun haluttu lämpötila on kerran saavutettu, niin ylläpito on halvempaa. Voisi kuvitella, että tässä sama juttu, kun on kerran viilennetty, niin sen lämpötilan pitäminen viileänä on suhteessa halvempaa, kun pumpatta niin, että päästää kämpän vähän väliä kuumaksi ja sitten pitää taas viilentääkin kohta reilusti. Paljon työtä silloin tällöin vs. vähän työtä vähän tiheämpään.



Eiköhän näissäkin ole sama juttu kuin muissakin moderneissa sähkölaitteissa, että ns. stand by -tilassa kulutus on lähes olematonta, jolloin "päälle-pois" -rämppäämisellä ei juurikaan hyötyä saavuteta. Eihän nykyisin enää juuri missään laitteessa ohjeisteta sammuttamaan kokonaan virtaa saati kiskomaan töpseliä seinästä käyttökertojen välillä, mikä oli ihan normijuttu kasarilla ja vielä ysärilläkin.

Itselläni jos olisi pumppu, niin kyllä minä sitä mieluummin sitten viilennykseen käyttäisin kuin ikkunoiden avaamista. Kuten sanoit, niin kosteaksihan se ilman vetää, mikä ei ole juuri koskaan toivottavaa. Toisekseen ikkunat selällään on kämpässä väkisin ylipaine, mikä ei sekään ole lähtökohtaisesti rakenteiden kannalta toivottavaa.
Nämä asiat riippuu niin siitä kuinka talo on eristetty ja kuinka paljon varaa lämpöä. Oma harakanpesä kuumenee kesällä hetkessä ja syksyllä jäähtyy hetkessä. Jos tunnin täysiä posottomalla saa kämpän viileäksi ja seuraavat 7h vain viileän ylläpitoa niin en näe mitään järkeä pitää laitetta päällä vuorokauden ympäri. Keskikesällä eriasia.
 
No sitten käytät niin, omassa kerrostalokaksiossa ollut päällä huhtikuusta asti ja vasta kunnon helteillä näkyi selvät piikit kulutuksessa, eli omassa käyttökohteessa sama pitää päällä kokoajan.
 
Meidän taloyhtiöön nuijittiin keväällä läpi lupa asentaa ilppi, samalla päätettiin kondenssiveden poistoa varten uuden rännin porauksesta parvekkeille. Oman ilpin tilasin ja maksoin jo keväällä, se on ollut yli kuukauden käytössä. Ne naapurit jotka heräsivät tuon yhtiökokouksen jälkeen saavat omansa tämän kuun aikana.

Viikon verran on ollut myös sähköautojen lataus (2x22kw tolppia 6kpl) - isännöintifirman mukaan alueen eka taloyhtiö molemmissa.

Voi vaatia vain jäähdyttävän koska pelkäävät lämmittävän pilaavan talon lämmösäädöt ja lauhdevesien talojen rakenteet.

Meillä lämmitys on talvella kielletty koska rännissä ei ole sulatusta -> kondenssivedet jäätyy putkeen ennemmin tai myöhemmin.

Ajattelin vaan, että jos sisäyksikkö rupeaa itseäni öisin häiritsemään. Tai ulkoyksikkö naapureita.. noh tällä mennään. Kun pelkkä viilentävä, niin tuskin tarvitsee ajaa kovin pitkää aikaa vuodesta tätä.

Mulle asennettin Seiya 16 heinäkuun alussa (heti helteiden loputtua). Kyllä sen kuulee mutta hetkeäkään se ei ole häirinnyt. Ekat pari päivää ulkoyksikön äänen kuuli, kun se kävi kovempaa, sitten alkoi sisällä lämpö tasaantua ja nyt sitä ei kuule ellei erikseen mene kuuntelemaan.

Wifin asennus vaikuttaa helpolta (1-2 ruuvia, yksi johto), pitääkin tilata se palikka. Sähköt pois ennen kytkentää..
 
Syksyllä kun päivät on lämpimiä ja yöt viileitä niin yöksi laitan pois päältä ja aamulla tai koska nyt alkaa lämmin tulemaan niin takaisin päälle. Syksyisin talo ei ja rakenteet ei kuumene niin paljon kuin kesällä kun öisin on viileämpää.

Varma tapa saada sisäyksikkö nopeasti homeeseen on napata suoraan jäähdytyksestä pois päältä. Jotkut laitteet hoitavat kuivatuksen automaattisesti, mutta useimmissa suositellaan pyöritettävän pelkällä puhalluksella muutama tunti jäähdytyksen jälkeen ennen laitteen kytkemistä pois päältä. Eli aika turhaa puuhastelua laitella ILPiä päälle/pois niin kauan kun tarvetta jäähdytykselle on.

Tosin lisämausteita hommaan tuo se, että ainakin mitsun ohjeissa kielletään käyttämästä jäähdytystä mikäli ulkolämpötila on alle +10. Muuten saattaa sisäyksikkö jäätyä (en kyllä ymmärrä miksi kone jäähdyttäisi jos sisällä kuitenkin on pyyntiä viileämpi). Tuon takia olen itse toissa viikolla parina päivänä puhallellut koneen kuivaksi ja laittanyt yöksi pois päältä.
 
Varma tapa saada sisäyksikkö nopeasti homeeseen on napata suoraan jäähdytyksestä pois päältä. Jotkut laitteet hoitavat kuivatuksen automaattisesti, mutta useimmissa suositellaan pyöritettävän pelkällä puhalluksella muutama tunti jäähdytyksen jälkeen ennen laitteen kytkemistä pois päältä. Eli aika turhaa puuhastelua laitella ILPiä päälle/pois niin kauan kun tarvetta jäähdytykselle on.
Muutama tunti on täysin liioiteltua. Vartista puoleen tuntiin on ihan riittävä aika. Lähtökohtaisesti siellä kennossa ei pitäisi olla mähmää mikä varsinaisesti keräisi kosteutta, että sitä pitäisi noin kauan kuivattaa. Eikä myöskään sitä kaukaloa johon kondenssivesi kerääntyy, tarvitse erikseen kuivattaa. Kenno lämpenee nopeasti kastepisteen yläpuolelle ja pieni pintakosteus haihtuu yhtä nopeasti tai tippuu kaukaloon, ei pitäisi vaatia puhallusta tuntikaupalla.
 
Ilmanvaihtokone Vallox MUH-ILMAVA 100 Malli: C 3461, vm. 98 LTO:lla

Alkaa olemaan puhaltimien laakerit tiensä päässä. On näköjään Youtubessa olevien videoiden perusteella kohtuu helppo ja nopea homma, jos meisseli ja vasara pysyy kourassa :)

Sattuisiko jollakin olemaan laakerin tarkkaa mallia tiedossa, niin voisi ostaa jo valmiiksi ennen vaihtoa?

Jotku laadukkaat kerralla, niin kestää.

Jos sattumoisin joku tehnyt kyseisen operaation, niin mielellään kuulisin lisää, miten meni :cool:


Uusien Valloxien / IV-koneiden hyötysyhteesta: valmistajan mukaan uusien hyötysuhde 74% ja oisko nuissa vanhoissa 50% luokkaa? Onko joku laskenut, että kuinka pitkä on uuden koneen takaisinmaksuaika paremman hyötysuhteen vuoksi nyky sähköhinnoilla? Uudet Valloxit maksavat nykysin aika rapsakat 2500 ekua + asennus.

Tosiaan voin vahvistaa, että Valloxin Muh Ilmava 100 oli puhallinmoottoreissa laakerit paikoillaan, joissa luki "608 Germany"

Ostin etukäteen Etralta täältä saamien vinkkien perusteella (kiitos vastaajille :cool::thumbsup:) SKF:t ja hyvin passas.

Malli on SKF 608-2Z/C3.

Tuo mallimerkinnän loppuosa oli juuri tarkoitettu IV-konetyyppiseen käyttöön.

Kummassakin puhaltimessa laakerit oli aika valmiit, vaikka vielä pyörivätkin Ok. Oli vähän valskanneet ja "humpaavasta" käyntiäänestä kuuli, että ovat aika kypsät.

Uudet kun vaihtoi, niin käyntiääni hiljeni mukavasti ja tuntui, että puhallusteho kuitenkin parani, kun putsasi oravanpyörät samalla.

Maksoivat 4 kpl yht. 22 eur, joten eiköhän nuo seuraavat 20 vuotta taas palvele. Ei kyllä kannata uusia puhaltimia ostaa, kun laakerinvaihdolla selviää :happy:

IMG20220811192325.jpg
IMG_20220812_203700.jpg
 
Läpivienti täytyi porata ulkoa sisälle päin jotta sen sai sopivasti kohdalle. Muuten ihan ok mutta tapetti hiukan repesi olkkarissa eikä ilppi peitä sitä kokonaan. Aina ei voi voittaa. Sisältä päin poraus olisi ollut siistimpi mutta oikealle kohdalle osuminen olisi ollut vaikeampaa. Pari senttiä tilaa kotelon kummallakin puolella nyt.

Ulkoyksikön takana piilossa uusi kondenssiveden ränni jolle porattiin reiät kaikkiin parvekkeisiin. Tässä ylimmässä kerroksessa sitäkään ei näe.

Asennukseen kaikkinensa meni nelisen tuntia ja työmiehiä oli parhaimmillaan neljä samaan aikaan. Itse imitoin työnjohtoa ja istuskelin tässä tuolilla katsellen :)

20220709_113312896_iOS.jpg20220709_113327232_iOS.jpg
 
Miten mahtaisi toimia tämmöinen viritys että laittaisi tuommosen kylpytynnyriin tarkoitetun lämpöpumpun vesivaraajan rinnalle?
Onko mitään järkeä vai onko ihan pähkähullu ajatus?

Esim:
Käyttö- vai lämminvesivaraajan? Ulos ei voi laittaa (talvella), sisällekään ei kannata laittaa koska jäähdyttää taloa, luultavasti myös todella äänekäs. Käyttövesivaraajaan ei riitä lämpö (minimi on se joku 60C, tuossa maksimi 42C). En kyllä keksi miten tuota voisi käyttää järkevästi.
 
Käyttö- vai lämminvesivaraajan? Ulos ei voi laittaa (talvella), sisällekään ei kannata laittaa koska jäähdyttää taloa, luultavasti myös todella äänekäs. Käyttövesivaraajaan ei riitä lämpö (minimi on se joku 60C, tuossa maksimi 42C). En kyllä keksi miten tuota voisi käyttää järkevästi.

Joo ei en ajatellut tarpeeksi selkeästi. Lämminvesivaraajaan ajattelin että lämmittäisi sitä käyttövettä mutta eihän tuo lämpötila tosiaan riitä.
Onkohan olemassa mitään vastaavia ratkaisuja pelkästään lämminvesivaraajan lämmittämiseen kun vilppiä tänne ei voi asentaa kun ei ole vesikiertoja
lattioissa ja vilppi tulee kohtuuttoman kalliiksi jos pelkästään käyttövettä lämmitellään.
 
  • Tykkää
Reactions: M#T
Joo ei en ajatellut tarpeeksi selkeästi. Lämminvesivaraajaan ajattelin että lämmittäisi sitä käyttövettä mutta eihän tuo lämpötila tosiaan riitä.
Onkohan olemassa mitään vastaavia ratkaisuja pelkästään lämminvesivaraajan lämmittämiseen kun vilppiä tänne ei voi asentaa kun ei ole vesikiertoja
lattioissa ja vilppi tulee kohtuuttoman kalliiksi jos pelkästään käyttövettä lämmitellään.
Aurinkokeräin taikka aurinkopaneelit. Tuskin muuta kannattaa miettiä pelkän varaajan lämmitykseen jos meinaa että ne maksaa joskus itsensä takaisinkin.
 
Miten olette käyttäneet ilpin viilennystä? Kuulemma on halvempaa pitää aina päällä vrt. vain tarvittaessa, eli käyttö kuumina päivinä 1-2 h ennen nukkumaan menoa. Vaikea omalla logiikalla ymmärtää mitä hyötyä on viilentää talon yläkertaa hellepäivinä ympäri vuorokauden ja miten se säästää energiaa.

Pystyisihän tietysti tuon tarkistamaan käyttämällä ilppiä viikon verran koko ajan ja sitten toisen viikon ajoittain ja katsoo mikä kulutus on. Selvät piikit näkyy sähköfirman sivuilta tuntiraportissa, koska on laitettu pumppu päälle ja koska lämminvesivaraaja alkaa ottamaan virtaa. Saunapäivät myös aika helppo huomata kuvaajasta.

Toukokuusta asti ollut viilennyksellä 24/7. "tyhjäkäynnillä" pelkkä puhallin päällä kuluttaa 10w niin en näe hyötyä sammutella. Ja jäähdyttää jo ennenkuin itse havahtuu siihen kuumuuteen.
 
Itse sammuttelen astian takia aina jos olen poissa kotoa yön yli.
Toshiban sovelluksen mukaan ei kyllä tosiaan sammuttelulla säästä sähköä yhtään. Käytännössä kulutus keskiarvolta about sama, kun ilppi joutuu uudelleen käynnistyksen jälkeen viilentämään aggressiivisemmin kuin, että olisi 24/7 pyynti 23 tai 24.
Pitää ensi kesäksi ehkä viritellä useampi astia tai tehdä nykyisestä astiasta letkulla veto terassin ulkopuolelle, jolloin ei tarvitse ikinä tyhjentää astiaa manuaalisesti.
 
Miten olette käyttäneet ilpin viilennystä? Kuulemma on halvempaa pitää aina päällä vrt. vain tarvittaessa, eli käyttö kuumina päivinä 1-2 h ennen nukkumaan menoa. Vaikea omalla logiikalla ymmärtää mitä hyötyä on viilentää talon yläkertaa hellepäivinä ympäri vuorokauden ja miten se säästää energiaa.

Pystyisihän tietysti tuon tarkistamaan käyttämällä ilppiä viikon verran koko ajan ja sitten toisen viikon ajoittain ja katsoo mikä kulutus on. Selvät piikit näkyy sähköfirman sivuilta tuntiraportissa, koska on laitettu pumppu päälle ja koska lämminvesivaraaja alkaa ottamaan virtaa. Saunapäivät myös aika helppo huomata kuvaajasta.
Itsellä kanssa tullut tavaksi laittaa illalla päälle, kun talo alkaa lämpenemään. Sitten kellokytkimellä pois päältä jossain vaiheessa yötä. Yksi toinen näkökulma tähän keskusteluun on laakereiden kestävyys. Itsellä on jo iäkäs ilp. Edellinen asukas on sen laittanut, ikää on 8-10 vuotta. Olen siinä käsityksessä, että laakereiden vaihtaminen on hankala/kallis operaatio. Voisko ainakin iäkkäämpien pumppujen kanssa ajatella sammuttelua paremmaksi vaihtoehdoksi?
 
Itsellä kanssa tullut tavaksi laittaa illalla päälle, kun talo alkaa lämpenemään. Sitten kellokytkimellä pois päältä jossain vaiheessa yötä. Yksi toinen näkökulma tähän keskusteluun on laakereiden kestävyys. Itsellä on jo iäkäs ilp. Edellinen asukas on sen laittanut, ikää on 8-10 vuotta. Olen siinä käsityksessä, että laakereiden vaihtaminen on hankala/kallis operaatio. Voisko ainakin iäkkäämpien pumppujen kanssa ajatella sammuttelua paremmaksi vaihtoehdoksi?
Kellokytkin on varmaankin huono vaihtoehto tuon laitteen kannalta kun siellä voi olla kosteutta joka jää sisäyksikön sisälle, ajastuksella tai muuten sammuttamalla sitä kannattaisi pitää ensin tovi puhalluksella..

Laakereiden vaihtaminen taas voi laitteesta riippuen olla todella helppoa tai vaihtoehtoisesti vaikeaa, mutta harvoin ne itse laakerit maltaita maksavat näissä kokoluokissa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 101
Viestejä
4 484 152
Jäsenet
74 172
Uusin jäsen
Käppänä

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom