Ilmalämpöpumput eli ILPit

Saarikko ei mainninnut, että korotus koskiski koske kunnossapito- ja perusparannustyötä, vain kotitalous-, hoiva- ja hoitotyötä.


Näköjään joo, onpas surkeaa.
 
Mitenkäs pitäisi toimia jos ei meinaa koko talvena käyttää ilppiä mihinkään? Päävirrat tottakai pois mutta tartteeko kenties ulkoyksikköä suojata mitenkään vai meneekö ihan paljaaltaan?

Jos herää kysymys että miksi ei niin tuli ostettua talo jossa 2 kpl huoltamattomia ilppejä enkä viitsi talvea turhaan ajella huoltamattomilla ilpeillä kun eivät ole talon pääasiallinen lämmönlähde niin en koe että ennen ensi kevättä ja kesää olisi tarvetta huoltaakkaan.. vesikiertoset patterit kuitenkin kattaa lähes koko talon niin mennään niillä mielummin ja katellaan ilppejä sitten ensi kesän viilennyksiin seuraavaksi..
 
Jos herää kysymys että miksi ei niin tuli ostettua talo jossa 2 kpl huoltamattomia ilppejä enkä viitsi talvea turhaan ajella huoltamattomilla ilpeillä kun eivät ole talon pääasiallinen lämmönlähde niin en koe että ennen ensi kevättä ja kesää olisi tarvetta huoltaakkaan.. vesikiertoset patterit kuitenkin kattaa lähes koko talon niin mennään niillä mielummin ja katellaan ilppejä sitten ensi kesän viilennyksiin seuraavaksi..
Mitä huoltoa niihin pitäisi tehdä? Jos lämmintä/kylmää pukkaa, niin senkun putsaa suodattimet ja kovaa ajoa. Millä nuo vesikiertoiset patterit lämpeää? Jos jollain muulla kuin lämpöpumpulla, niin olisi varsin erikoista jättää hyödyntämättä vuodeksi ILP:ien tuoma sähkönsäästö.

(itse kysymykseen vastauksena, menee ihan paljaaltaan)
 
Omassa ilp mikä on mitsun AP25VGK sisäyksiköstä kuuluu välillä suhinaa/kilinää kun on viilennyksellä ja lämmityksellä, onko se normaalia? Toisessa talon ilp ei kuulu sitä vaikka on sama yksikkö mutta isompi malli. Jotain lueskelin että tekisi sitä kun sulattelee mutta eihän sen pitäisi tehdä sitä kun on viilennyksellä kesällä. Pidän sitä cool ja autofan. Ei mitään automoodia siis.

Itsellä sama malli ja myös välillä kuulunut suhinaa. Ja ajatellut että se kuuluu kosteuden/kondesion poistosta kun sitä on tuntunut eniten olevan illalla/öisin
 
Mitä huoltoa niihin pitäisi tehdä? Jos lämmintä/kylmää pukkaa, niin senkun putsaa suodattimet ja kovaa ajoa. Millä nuo vesikiertoiset patterit lämpeää? Jos jollain muulla kuin lämpöpumpulla, niin olisi varsin erikoista jättää hyödyntämättä vuodeksi ILP:ien tuoma sähkönsäästö.

(itse kysymykseen vastauksena, menee ihan paljaaltaan)

Kiitos!

Todennäkösesti molempiin pitäisi lisätä nestettä sekä tarkistaa ainaki paineet.. Sähkö kyllä kelpaa pumpuille mutta ei hirveästi tapahdu mitään.. Asennettu 2016/2017 eikä sen jälkeen oo muuta tehty kun hieman ilmeisesti imurilla vedelty.. Itse tuossa putsailin sisäyksiköitä ja ne pitäs olla nyt kohtuu hyvässä kunnossa vähintään puhtauden puolesta.. Ei siis oikein jaksa puskee kylmää eikä oikein lämmintäkään.. Toinen jaksaa hieman paremmin puskea kylmää kun toinen ja toinen jaksaa hieman paremmin puskea lämmintä kun toinen mutta tällä hetkellä pääasiassa käyttökelvottomia molemmat.

Patterit lämpeää maakaasu/puu yhdistelmäkattilalla..
 
Todennäkösesti molempiin pitäisi lisätä nestettä sekä tarkistaa ainaki paineet.. Sähkö kyllä kelpaa pumpuille mutta ei hirveästi tapahdu mitään.. Asennettu 2016/2017 eikä sen jälkeen oo muuta tehty kun hieman ilmeisesti imurilla vedelty.. Itse tuossa putsailin sisäyksiköitä ja ne pitäs olla nyt kohtuu hyvässä kunnossa vähintään puhtauden puolesta.. Ei siis oikein jaksa puskee kylmää eikä oikein lämmintäkään.. Toinen jaksaa hieman paremmin puskea kylmää kun toinen ja toinen jaksaa hieman paremmin puskea lämmintä kun toinen mutta tällä hetkellä pääasiassa käyttökelvottomia molemmat.
Ilmalämpöpumput on kohtalaisen huoltovapaita laitteita, eihän noille muuta ole tarvinutkaan tehdä kun suodattimia puhdistella. Toki jos on tehty asennusvirhe, on kylmäaineita saattanut karata.

Miten olet huonon toiminnan todennut ? Lämpömittarilla ? Persdynolla ?

Olethan pessyt myös ulkoyksikköjen kennot ?
 
Ilmalämpöpumput on kohtalaisen huoltovapaita laitteita, eihän noille muuta ole tarvinutkaan tehdä kun suodattimia puhdistella. Toki jos on tehty asennusvirhe, on kylmäaineita saattanut karata.

Miten olet huonon toiminnan todennut ? Lämpömittarilla ? Persdynolla ?

Olethan pessyt myös ulkoyksikköjen kennot ?


Persdynolla se on aikalailla tehty sekä perus lämpömittareista... sekä sähkölaskusta + tarjoajan kulutuksen nettiseurannasta sekä schukoon menevästä energiamittarista selvinny että sähkö kelpaa mutta ei oikein mitään konkreettista tapahdu.. aikalailla haalealla mennään oli se sit pyynnissä lämmitys tai jäähdytys

Ulkoyksiköiden kennoja ei oo tullut pestyä kun eivät oo ainakaan näyttäneet paskasilta ja hyvi näkyy ritilöiden lävitte...

Varsinaisista asennusvirheistä en osaa sanoa tän ongelman suhteen.. nesteen vajausta kuitenkin epäilen.. molemmissa vedot on riittävän lyhyet ettei ois lisäainetta ainakaan välttämättä tarvinnu laittaa...

ja molemmat pumputhan on siis Mitsun FH35 sia..
 
Persdynolla se on aikalailla tehty sekä perus lämpömittareista... sekä sähkölaskusta + tarjoajan kulutuksen nettiseurannasta sekä schukoon menevästä energiamittarista selvinny että sähkö kelpaa mutta ei oikein mitään konkreettista tapahdu.. aikalailla haalealla mennään oli se sit pyynnissä lämmitys tai jäähdytys

Ulkoyksiköiden kennoja ei oo tullut pestyä kun eivät oo ainakaan näyttäneet paskasilta ja hyvi näkyy ritilöiden lävitte...

Varsinaisista asennusvirheistä en osaa sanoa tän ongelman suhteen.. nesteen vajausta kuitenkin epäilen.. molemmissa vedot on riittävän lyhyet ettei ois lisäainetta ainakaan välttämättä tarvinnu laittaa...

ja molemmat pumputhan on siis Mitsun FH35 sia..
Itsellä FD25 vain jäähdytyskäytössä ja muutama vuosi sitten kanssa kuvittelin kylmäaineiden karanneen kun keväällä pumpun käynnistin ja jäähdytysteho tuntui vaatimattomalta. Huoltoukko testasi paineet ja totesi kaiken olevan kunnossa.
Sen jälkeen sisäyksiköstä ilmanohjaimet pois ja pitkällä pulloharjalla puhallinmoottorin suunnilta rassaamaan. Kaikenlaista oravaa pienempää sieltä tuli, vaikka kohtuu säännöllisesti oli tullut suodattimet putsattua. Myös ulkoyksikön huoltomies putsasi harjalla ja imurilla. Tämän jälkeen jäähdytysteho oli taas kuin uutena.

Ja mitään nollaa lähenteleviä lukemia ei jäähdytyskäytössä pitäisikään tulla, taitaa mitsun softa rajoittaa tehoja siten, että puhalluslämpö on maksimissaan 5-6 astetta kylmempää kuin sisään imetty ilma.
 
Itsellä FD25 vain jäähdytyskäytössä ja muutama vuosi sitten kanssa kuvittelin kylmäaineiden karanneen kun keväällä pumpun käynnistin ja jäähdytysteho tuntui vaatimattomalta. Huoltoukko testasi paineet ja totesi kaiken olevan kunnossa.
Sen jälkeen sisäyksiköstä ilmanohjaimet pois ja pitkällä pulloharjalla puhallinmoottorin suunnilta rassaamaan. Kaikenlaista oravaa pienempää sieltä tuli, vaikka kohtuu säännöllisesti oli tullut suodattimet putsattua. Myös ulkoyksikön huoltomies putsasi harjalla ja imurilla. Tämän jälkeen jäähdytysteho oli taas kuin uutena.

Ja mitään nollaa lähenteleviä lukemia ei jäähdytyskäytössä pitäisikään tulla, taitaa mitsun softa rajoittaa tehoja siten, että puhalluslämpö on maksimissaan 5-6 astetta kylmempää kuin sisään imetty ilma.


Onhan se tottakai itselläkin täysi mahdollisuus että ulkoyksiköt likaisia.. Oliko hankalaa ottaa yksiköstä suojakuorta pois? En oo koskaan ottanut ja voin toki tarkistaa senkin asian miltä siellä ilman suojakuorta näyttää ja antaa vähä putsinkia sinnekkin että saa siitäkin varmuuden... 2 ilpin laaja huolto kuitenkin maksaa sen 500€ niin tokihan mielelläni senkin rahan säästäsin..

Onko jotain vinkkejä mitä pitäisi huomioida ulkoyksikön putsauksessa?

Sisäyksiköiden kennot oon putsannut ainoastaan paineilmalla ja imurilla... pessyt tai ilmalla putsannut filtterit.. sekä sen mitä nähnyt niin silmämääräinen tutkiskelu sen mihin asti on osat näkyvillä..

Riittääkö sisäyksikössä pelkkä ohjainten poisto vai pitäskö ottaa koko muovikupu pois?
 
Viimeksi muokattu:
Onhan se tottakai itselläkin täysi mahdollisuus että ulkoyksiköt likaisia.. Oliko hankalaa ottaa yksiköstä suojakuorta pois? En oo koskaan ottanut ja voin toki tarkistaa senkin asian miltä siellä ilman suojakuorta näyttää ja antaa vähä putsinkia sinnekkin että saa siitäkin varmuuden... 2 ilpin laaja huolto kuitenkin maksaa sen 500€ niin tokihan mielelläni senkin rahan säästäsin..

Onko jotain vinkkejä mitä pitäisi huomioida ulkoyksikön putsauksessa?

Sisäyksiköiden kennot oon putsannut ainoastaan paineilmalla ja imurilla... pessyt tai ilmalla putsannut filtterit.. sekä sen mitä nähnyt niin silmämääräinen tutkiskelu sen mihin asti on osat näkyvillä..

Riittääkö sisäyksikössä pelkkä ohjainten poisto vai pitäskö ottaa koko muovikupu pois?
Näkyy tuo FH olevan rakenteeltaan hieman erilainen FD:henverrattuna, mutta eipä tuon sisäyksikön kuoren irrotus mikään vaativa operaatio näy olevan.

Ja ulkoyksikköjen lämmönvaihtimiahan jotkut pesevät puutarhaletkulla, pienellä paineella. Ei siellä vaihtimen takana tosiaan mitään elektroniikkaa juurikaan ole, mutta elpostihan tuota sen verran purkaa, että pääsee kunnolla harjaamaan ja imuroimaan paskat pois lämmönvaihtimsetakin.

Ohessa parit kuvat huoltomanuaalista.
 
Muutin juuri yli 100v vanhaan omakotitaloon, jossa neliöitä reilu sata ja painovoimainen ilmanvaihto. Talossa on kaksi takkaa ja useampi poistoilmaventtiili, mutta korvausilmaventtiileitä vain yksi. Kannattaisi varmaankin asennuttaa muutamia korvausilmaventtiileitä taloon? Onko korvausilmaventtiileissä paljonkin eroja, esimerkiksi termostaatilla, ikkunoihin asennettavilla tai vaikka kiertoilmalämmityksellä(Mobair) toimivien välillä? Itsellä näissä kokemus aikalailla nolla, joten kannattaisiko tilata jokin asiantuntija selvittämään ilmanvaihtoa ennen kuin alkaa asentelemaan mitään? Lämmitysmuotona ilp, 2 takkaa ja suorasähkö.
 
Mielipiteitä sisäyksikön asennuspaikasta.

Alakerrassa on oh sivussa yksikkö, joka puhaltaa alakertaan tehokkaasti lämpöä takkaa hyödyntäen. Tämä ilma vaan ei kulkeudu yläkertaan porraskäytävästä ja erityisesti viileä ilma kesäisin jää alas.

Screenshot_20210815_015620_com.google.android.apps.messaging_edit_2420236429102574.jpgIMG_20210814_184817.jpgIMG_20210814_184841.jpgIMG_20210814_184851.jpg
Yläkerran aula olisi okei, mutta parvekkeen seinälle ei taida yksikköä ahtauden takia saada.

Entäs porraskäytävän yläosa, tässä siivekkeet pitäisi olla kyllä täysin vaakatasossa jottai ilma kulkisi ylös, mitenhän tämän lämmitys/viilennysteho toimii.

En halua mihinkään yläkerran mh sisäyksikköä, lisäksi mielellään en oikein väliseiniin halua kondensioveden/tärinän ja resonoinnin takia yksikköä laittaa.

Mitsubishi FT-sarjalainen olisi kiikarissa.
 
Näkyy tuo FH olevan rakenteeltaan hieman erilainen FD:henverrattuna, mutta eipä tuon sisäyksikön kuoren irrotus mikään vaativa operaatio näy olevan.

Ja ulkoyksikköjen lämmönvaihtimiahan jotkut pesevät puutarhaletkulla, pienellä paineella. Ei siellä vaihtimen takana tosiaan mitään elektroniikkaa juurikaan ole, mutta elpostihan tuota sen verran purkaa, että pääsee kunnolla harjaamaan ja imuroimaan paskat pois lämmönvaihtimsetakin.

Ohessa parit kuvat huoltomanuaalista.


Kiitoksia! Täytyypä tutkia vielä kerran molempia ennen kun huoltoa rupee tilailemaan
 
Mielipiteitä sisäyksikön asennuspaikasta.

Alakerrassa on oh sivussa yksikkö, joka puhaltaa alakertaan tehokkaasti lämpöä takkaa hyödyntäen. Tämä ilma vaan ei kulkeudu yläkertaan porraskäytävästä ja erityisesti viileä ilma kesäisin jää alas.

Screenshot_20210815_015620_com.google.android.apps.messaging_edit_2420236429102574.jpgIMG_20210814_184817.jpgIMG_20210814_184841.jpgIMG_20210814_184851.jpg
Yläkerran aula olisi okei, mutta parvekkeen seinälle ei taida yksikköä ahtauden takia saada.

Entäs porraskäytävän yläosa, tässä siivekkeet pitäisi olla kyllä täysin vaakatasossa jottai ilma kulkisi ylös, mitenhän tämän lämmitys/viilennysteho toimii.

En halua mihinkään yläkerran mh sisäyksikköä, lisäksi mielellään en oikein väliseiniin halua kondensioveden/tärinän ja resonoinnin takia yksikköä laittaa.

Mitsubishi FT-sarjalainen olisi kiikarissa.

Ei sitä tuohon portaikkoon ainakaan kannata laittaa. Kyllä sen pitäs olla samassa tilassa. Väkisinkin kylmä painuu alas. Saa ajaa täysteholla kesäisin, jos viilentää haluaa, eikä sitä kyllä kuuntele hullukaan.

Vaatehuoneen seinään kiinni ja putket vaatehuoneen kautta pihalla alas maatasolle. Ei kuulu kyllä resonointeja, eikä kannata pelätä mitään kondenssivesiä.

Mulla on portaikon yläpuolella ja tuosta suoraan pihalle. Kondessit tippuu katolle ja sieltä ränniin. Ulkoyksikkö maatasolla telineellä.
 

Liitteet

  • IMG_20210815_103708.jpg
    IMG_20210815_103708.jpg
    2 MB · Luettu: 104
Orastavasti aiheeseen liittyen, onko kellään suositella Turun seudulta firmaa asentamaan ilppiä? Hinta tuntuu olevan kaikilla suurinpiirtein sama 600e ja perusasennus sisällöltään hyvin samanlainen. Mieluusti sitä kuitenkin ottaisi jonkun jo hyväksi todetun asentamaan.

Omiin kokemuksiin perustuen vahva suositus SSK-Asennukselle:
 
Kuinkas viileäksi porukka viilentää ilmalämpöpumpulla kämppiään? Pidättekö eri lämpötilaa yöllä?
Täällä tiiliverhoiltu puurunkoinen paritalo ja jossain varoiteltiin ettei saisi liikaa viilennellä, nyt en löydä artikkelia, vai oliko kyse lämpötilaerosta helteellä. Onkohan tässä riskejä?
 
Kuinkas viileäksi porukka viilentää ilmalämpöpumpulla kämppiään? Pidättekö eri lämpötilaa yöllä?
Täällä tiiliverhoiltu puurunkoinen paritalo ja jossain varoiteltiin ettei saisi liikaa viilennellä, nyt en löydä artikkelia, vai oliko kyse lämpötilaerosta helteellä. Onkohan tässä riskejä?
Tasainen 20-22 oli koko kesän. Tiiliverhoiltu puutalo.

Kämppä viilenee sen verran hitaasti että kesällä 24/7 sama lämpä, mutta lämmityskäytössä laitan yöksi pienemmäksi tai jopa pois päältä kun kämppä kuitenkin lämpiää huomattavasti nopeammin kuin viilenee.

Toi "vaara" liittyy siihen että jos liikaa tulee lämpötilaeroa niin teoriassa alkaa rakenteisiin tulla kondenssivettä varsinkin kylmäsiltoihin, mutta mä oon ymmärtäny että ei suomen lämmöillä sitä pääse tapahtumaan jos ei kämppäänsä sinne 15c tienoille helteillä viilennä.
 
Joo ja varsinki ku ei oo 100% ilmankosteus ulkopuolella. Ei oikee Suomessa se skenaario ulkopuolen vaipan kondensoinnista oo todennäköinen. Florida sitten vähän eri juttu.
 
Toi "vaara" liittyy siihen että jos liikaa tulee lämpötilaeroa niin teoriassa alkaa rakenteisiin tulla kondenssivettä varsinkin kylmäsiltoihin, mutta mä oon ymmärtäny että ei suomen lämmöillä sitä pääse tapahtumaan jos ei kämppäänsä sinne 15c tienoille helteillä viilennä.
Itsekin ajattelen kun sisäyksikkö on suunnattu isoon avaraan tilaan muutenkin avoimessa kämpässä niin ei tule puhallettua kylmää suoraan mihinkään seinään ja lämpötiloista puhuttaessa helteillä kun mittaan huoneen laidoilta eikä laitteen edestä niin ollaan noin 21-22c lämpötiloissa alhaisimmillaan. Yölläkään en viilentele alle kahden kympin. Eikähän tuo aparaatti ole juuri tälläiseen käyttöön tarkoitettukin.
Olikohan tuo sama artikkeli mitä nyt en löydä puhui myös 18 asteen rajasta että sen alle ei saisi viilentää. Joka tapauksessa raamit lämpötiloille hyvä olla tiedossa.
 
Menneenä kesänä kesäkuun lopulla ainakin (muistaakseni) pääkaupunkiseudulla kastepistelämpötila oli noin +21 °C tienoilla pahimmilla keleillä, kun oli kuumaa ja kosteaa. Tuolloin ylijäähdyttämällä on mahdollista, että kosteus alkaa tiivistyä väärissä paikoissa.
 
Se rakenteen ulkopinnan lämpötila pitää sitten olla myös +21C, jota ei ihan helpolla saa aikaan, ellei jotain yksikerroslaseja tai ulkovaipan lävistäviä metallirakenteita omista. Toki tuo alle 21/22C jäädyttäminen nyt on muutenkin aika turhaa ja tarpeetonta. Oman vaaransa aiheuttaa myös rakenteissa kulkevat eristämättömät tuuletusviemärit jne jotka voivat kastella ikävästi rakenteita kun sisällä on todella kuuma.
 
Toki tuo alle 21/22C jäädyttäminen nyt on muutenkin aika turhaa ja tarpeetonta.
Itse nukkuisin mielellään parikin astetta alle tuon lämpötiloissa. On jokseenkin mahdotonta ilmalämpöpumpulla tuohon päästä kesäisin kun on vain yksi yksikkö joka on olohuoneessa ja makuuhuone pussin pohjalla kauempana eteisen takana. Joka tapauksessa hyvä tietää riskit ja nämä mahdolliset riskirajat lämpötiloissa.

Tuuletusviemäreistä saatiin sisäilmaongelma edellisessä kämpässä, opittiin että kannattaa aina aika ajoin tarkastaa nämä ja taloyhtiöön ei voi luottaa näissä.
 
Oon pitäny jostain kesäkuun alusta asti 24/7 24 asteessa pumppua päällä mikä on mielestäni ollut mukava kun ei kuivata ilmaa liikaa joka tosin tällä hetkellä ei olisi ongelma. Aloin kuitenkin miettimään osaako pumppu tehdä tarvittavat temput itse puhdistuksen suhteen vai pitäisikö tuossa välillä käyttää jotain puhdistus tilaa tmv. päällä suodattimien imuroinnin lisäksi? Mitsubishi ZS 35 kyseessä.
 
120 neliöiseen kämppään olis harkinnassa mitsubishin ln sarjalainen, asennus mielellään vielä nyt syksylle lämmityskautta ajatellen. -99 valmistunut 1 kerroksinen puinen omakotitalo ja pumpun asennus olisi tarkoitus laittaa kämpän keskellä sijaitsevaan olohuoneeseen sisäyksikön osalta. Olohuoneessa on ulkoseinän vastaisella puolella takka, mutta se ei varmaan siitä asti häiritse sisäyksikköä vaan saadaan jopa hyödynnettyä takkatoiminto. Kysymys olisikin lähinä, että pitäisikö katsoa LN25 vai 35 mallia?
 
120 neliöiseen kämppään olis harkinnassa mitsubishin ln sarjalainen, asennus mielellään vielä nyt syksylle lämmityskautta ajatellen. -99 valmistunut 1 kerroksinen puinen omakotitalo ja pumpun asennus olisi tarkoitus laittaa kämpän keskellä sijaitsevaan olohuoneeseen sisäyksikön osalta. Olohuoneessa on ulkoseinän vastaisella puolella takka, mutta se ei varmaan siitä asti häiritse sisäyksikköä vaan saadaan jopa hyödynnettyä takkatoiminto. Kysymys olisikin lähinä, että pitäisikö katsoa LN25 vai 35 mallia?

Suosiolla toi 35 malli. Hinta ero kuitenkin alta 500e ja hiljaisempi kun ei tarvitse maksimiteholla pyörittää.
 
120 neliöiseen kämppään olis harkinnassa mitsubishin ln sarjalainen, asennus mielellään vielä nyt syksylle lämmityskautta ajatellen. -99 valmistunut 1 kerroksinen puinen omakotitalo ja pumpun asennus olisi tarkoitus laittaa kämpän keskellä sijaitsevaan olohuoneeseen sisäyksikön osalta. Olohuoneessa on ulkoseinän vastaisella puolella takka, mutta se ei varmaan siitä asti häiritse sisäyksikköä vaan saadaan jopa hyödynnettyä takkatoiminto. Kysymys olisikin lähinä, että pitäisikö katsoa LN25 vai 35 mallia?
Tuota pienempää taidetaan suositella korkeintaan sata neliöiseen asuntoon eli varmaan suosiolla kannattaa isommalla mennä :thumbsup:
 
Mulla on 90-luvun lopulla tehty omakotitalo jossa koneellinen poisto ja korvausilma tulee manuaalisilla lautasmallin korvausilmaventtiileillä ikkunoiden yläpuolilta ja saunasta. Näihin korvausilmaventtiileihin olisi aika vaihtaa suodattimet.

Korvausilmaventtiilin rakenne on mallia kaksi putkea sisäkkäin. Ulommassa putkessa on hyönteisverkko ja sadesuoja ja se on kiinnitetty ulkoseinään. Sisäputken päässä on "mersun tähti" jonka keskellä on kierteytetty reikä johon kiinnittyy käsin pyöriteltävät lautasventtiilit. Tuo lautasventtiilin kiinnitys suoraan sisäputkeen estää kovin suurten suodatinratkaisujen asentamisen tuonne (rautalankahäkkyrät kuten Filtrete VS-100) putken sisälle kun ei taida viitsiä tiukan sovitteen vuoksi jokaisella suodatinvaihdolla nuita sisäputkia irrottaa seinästä. Korvausilmaputken sisähalkaisija on 63mm.

Ei äkkiä tunnu löytyvän sopivaa suodatinta ja vanhatkin näyttävät siltä, että olisivat itse leikattu jostain isommasta paksuhkosta suodattimesta. Olisiko arvon raadilla tähän heittää mitään fiksua suodatinmallia tuohon? Kiitos.
 
Tuota pienempää taidetaan suositella korkeintaan sata neliöiseen asuntoon eli varmaan suosiolla kannattaa isommalla mennä :thumbsup:

Sekin on miten sen ottaa. LN25 on täällä ollut joitakin vuosia ja neliöitä 117. Ei ole lämmitys tai viilennys (lähinnä kummankaan puute) ollut ongelmana. Yleensä käy 2 tai harvakseltaan 3 teholla. 4 tai 5 ei käytännössä koskaan ellei kuivata kesällä sisäyksikköä putsausta varten.
 
Mulla on 90-luvun lopulla tehty omakotitalo jossa koneellinen poisto ja korvausilma tulee manuaalisilla lautasmallin korvausilmaventtiileillä ikkunoiden yläpuolilta ja saunasta. Näihin korvausilmaventtiileihin olisi aika vaihtaa suodattimet.

Korvausilmaventtiilin rakenne on mallia kaksi putkea sisäkkäin. Ulommassa putkessa on hyönteisverkko ja sadesuoja ja se on kiinnitetty ulkoseinään. Sisäputken päässä on "mersun tähti" jonka keskellä on kierteytetty reikä johon kiinnittyy käsin pyöriteltävät lautasventtiilit. Tuo lautasventtiilin kiinnitys suoraan sisäputkeen estää kovin suurten suodatinratkaisujen asentamisen tuonne (rautalankahäkkyrät kuten Filtrete VS-100) putken sisälle kun ei taida viitsiä tiukan sovitteen vuoksi jokaisella suodatinvaihdolla nuita sisäputkia irrottaa seinästä. Korvausilmaputken sisähalkaisija on 63mm.

Ei äkkiä tunnu löytyvän sopivaa suodatinta ja vanhatkin näyttävät siltä, että olisivat itse leikattu jostain isommasta paksuhkosta suodattimesta. Olisiko arvon raadilla tähän heittää mitään fiksua suodatinmallia tuohon? Kiitos.

Kuulostaa kovasti samanlaisista kuin meillä. Kävisiköhän nämä Fresh suodattimet:
Vakiosuodatin Fresh 80 3 kpl - Taloon.com
Siitepölysuodatin Fresh 80 3 kpl - Taloon.com
Tehosuodatin Fresh FlimmerFilter EU8 - Taloon.com
 
Kaksikerroksiseen sähkölämmitteiseen ja takalliseen rivariin pumppu mietinnässä. Multisplit tässä pohjassa menee vaikeaksi ja rappusiin asentaminenkin pois laskuista, joten yhdellä alakerran yksiköllä mentäneen. Mietinnässä AP25 ja AP35, mietin lähinnä lämmitys edellä saisiko tuosta hyötyä investoidessa isompaan versioon... Alakerran viilentämiseen uskon molempien tehon riittävän.
 
Kaksikerroksiseen sähkölämmitteiseen ja takalliseen rivariin pumppu mietinnässä. Multisplit tässä pohjassa menee vaikeaksi ja rappusiin asentaminenkin pois laskuista, joten yhdellä alakerran yksiköllä mentäneen. Mietinnässä AP25 ja AP35, mietin lähinnä lämmitys edellä saisiko tuosta hyötyä investoidessa isompaan versioon... Alakerran viilentämiseen uskon molempien tehon riittävän.
Laita niitä pienempiä 2kpl 1 kumpaanki kerrokseen.
 
Jeesatkaa hiukan, ei ehkä ihan 1:1 topicin mukainen mutta sivuaa tätä jonkin verran.
Mulla on kaksi ilppiä ja lattialämmitys.
Termostaatteina tämän näköiset Enstot vuodelta 2008:

Olen säätänyt ilpit pitämään huonelämmön noin 21-22.
Sen jälkeen säädin lattialämppäreiden termostaatit tuonne 17-18 tietämille jotta ovat "tukena" jos ilpit jostain syystä sammuvat tai niissä ei voima riittäisi. Tarkoitus siis että lattialämmitys ei ole päällä kuin tarvittaessa, kosteissa tiloissa toki eri juttu.

Näissä on mielestäni palanut vihreä valo jatkuvasti, mutta tänään iskin saunan päälle ja saunasta tullessa jokainen termari oli muuttunut siniseksi. No sen verran minäkin tajuan että katsoin ohjeet googlesta, tämä kertoo että "lämpötilan muutos käynnissä". Mutta se ohjeista ei selviä että mihin termari sitä lämpötilaa yrittää muuttaa ja minkä ihmeen takia? Kuvittelin että tuo olisi niin tyhmä laite että toimii on/off tyyppisesti ollen päällä kun lämpötila tippuu pienemmäksi kuin asetettu.
 
Näissä on mielestäni palanut vihreä valo jatkuvasti, mutta tänään iskin saunan päälle ja saunasta tullessa jokainen termari oli muuttunut siniseksi. No sen verran minäkin tajuan että katsoin ohjeet googlesta, tämä kertoo että "lämpötilan muutos käynnissä". Mutta se ohjeista ei selviä että mihin termari sitä lämpötilaa yrittää muuttaa ja minkä ihmeen takia? Kuvittelin että tuo olisi niin tyhmä laite että toimii on/off tyyppisesti ollen päällä kun lämpötila tippuu pienemmäksi kuin asetettu.

Johtuisiko siitä, kun kiuas laitetaan päälle niin sulakkeiden säästämiseksi lattialämpöä / pattereita lähtee pois päältä? Sähkömies otti meillä vuorottelun pois päältä, kun asennutin jatkuvalämmitteisen kiukaan.
 
Mitenkä neuvoisitte tälläiseen kämppään asentamaan ilmalämpöpumput, ja millaiset mieluusti? Olen menossa katsomaan tällästä kämppää seuraavalla viikolla, siinä on puulämmitys / sähkölämmitys.. reippaasti pienenis kulut kun 1 tai 2 ilppiä laittaisi. Täällä lapin perukoilla talvet on pitkiä, ja pakkasta piisaa.. ja kyseessä on tiilitalo.

1630769332679.png
 
Onko tossa oikein muita mahdollisuuksia kuin laittaa keittiöön ja olohuoneeseen? Ei tuota sokkeloa mitenkään saa täydellisesti ilpillä varmaan hoidettua mutta kai sieltä lämpö leviää?
 
Johtuisiko siitä, kun kiuas laitetaan päälle niin sulakkeiden säästämiseksi lattialämpöä / pattereita lähtee pois päältä? Sähkömies otti meillä vuorottelun pois päältä, kun asennutin jatkuvalämmitteisen kiukaan.
Vaikuttaa siltä että menee päälle aina about samaan kellonaikaan. Tänään ei ollut kiuas päällä ja taas sama homma.
 
Mitenkä neuvoisitte tälläiseen kämppään asentamaan ilmalämpöpumput, ja millaiset mieluusti? Olen menossa katsomaan tällästä kämppää seuraavalla viikolla, siinä on puulämmitys / sähkölämmitys.. reippaasti pienenis kulut kun 1 tai 2 ilppiä laittaisi. Täällä lapin perukoilla talvet on pitkiä, ja pakkasta piisaa.. ja kyseessä on tiilitalo.
Tästä syystä en ikinä ostaisi taloa missä ei ole vesikiertoista lämmitystä... Joko lattialämmitys tai patterit+öljy minkä voi muuttaa toimimaan lämpöpumpulla. Mahdollisuuksia olisi paljon, PILP, VILP tai maalämpö jos on valmius vesikiertoiselle lämmitykselle.. Lapissa saisi paljon enemmän hyötyä maalämmöstä kuin muualla suomessa. Ja onhan se pirun mukavaa kun lattiat eivät tunnu kylmältä paljailla varpailla.
 
Mitenkä neuvoisitte tälläiseen kämppään asentamaan ilmalämpöpumput, ja millaiset mieluusti? Olen menossa katsomaan tällästä kämppää seuraavalla viikolla, siinä on puulämmitys / sähkölämmitys.. reippaasti pienenis kulut kun 1 tai 2 ilppiä laittaisi. Täällä lapin perukoilla talvet on pitkiä, ja pakkasta piisaa.. ja kyseessä on tiilitalo.

1630769332679.png
OT, mutta pakko kysyä. Onko toi saunan yhteydessä oleva varasto tarkotettu puille vai muulle tavaralle. Jokatapauksessa mielenkiintonen ratkaisu tuo käynti saunan kautta sinne.
 

Kokemuksia näistä Green Amber pumpuista? Vaikuttaisi noin hinta-laatusuhteeltaan melkoisen hyviltä tällaiseen pienempään 36m2 suorasähkölämmitteiseen rivariin. n. 1300€ olisi asennuksineen kotitalousvähennyksellä tuollainen amber 25. Katsellut ilppiä sellaisella 1000-1500€ hintaluokassa asennuksineen ja kotitalousvähennyksineen, kun tuota kalliimmat eivät oikein maksa itseään enää takaisin näin pienessä asunnossa.
 
Onko tossa oikein muita mahdollisuuksia kuin laittaa keittiöön ja olohuoneeseen? Ei tuota sokkeloa mitenkään saa täydellisesti ilpillä varmaan hoidettua mutta kai sieltä lämpö leviää?

OT, mutta pakko kysyä. Onko toi saunan yhteydessä oleva varasto tarkotettu puille vai muulle tavaralle. Jokatapauksessa mielenkiintonen ratkaisu tuo käynti saunan kautta sinne.

Sitä iteki ihmettelin, mutta näyttävästi saunassa kaksi ovea tosiaan. Toinen pesuhuoneeseen, toinen varastoon jossa puita yms. Ja siit pääsee ulos.. ja saunassa puu että sähkökiuas, hieman jännä :rofl2:

Ainakin tuohon olohuoneeseen laittais yhen ilpin, tuon avotakan tilalle tutulla muurarilla teetättäisin kunnon varaavan takan, taikka leivinuunin.. ei tuo avotakka hyödytä mitään oikein lämmityksen kannalta. Siitä se ilppi puhaltelis sitä lämpöä etiäpäi.

Toinen ilppi on vähä hankala keksiä oikee.. eteiseen? Mutta katsotaan nyt, kunhan pääsee eka kämppää edes vilkasemaa, onko kunnossa..
 

Kokemuksia näistä Green Amber pumpuista? Vaikuttaisi noin hinta-laatusuhteeltaan melkoisen hyviltä tällaiseen pienempään 36m2 suorasähkölämmitteiseen rivariin. n. 1300€ olisi asennuksineen kotitalousvähennyksellä tuollainen amber 25. Katsellut ilppiä sellaisella 1000-1500€ hintaluokassa asennuksineen ja kotitalousvähennyksineen, kun tuota kalliimmat eivät oikein maksa itseään enää takaisin näin pienessä asunnossa.
Ihan hyviä pumppuja, Gree valmistaa ulkoyksiköitä monelle merkille (Gree, C&H, Vivax ja muistaakseni Midea nyt ainakin).

Näissä ainakin sama vuosihyötysuhde, kuin Amberissa ja ovat halvempia. Lomo ja Arctic Inverter on ulkoyksiköiltään sama kone, sisäyksikön ulkonäössä (ehkä sisuksissa?) eroa.

C&H:

Gree Lomo:
 
Onko kokemuksia Green malleista Pohjoisessa, riittääkö tehot pakkasilla? Ja mikä malli toimii siihen parhaiten - lämmitystilaa vajaa 100neliötä..
Jossain sanottiin että ovat äänekkäitä - mutta noissa yläpuolen linkeissä mainittiin hiljaisiksi...
 
Uudiskohteeseen tässä ajattelin pumppua, välittäjä varoitteli jo etukäteen että hintaa tulee 2500-3000e. Taidan kysäistä tähän nykyiseen pumpun laittaneelta jo hyvissä ajoin tarjouksen verrokiksi. Toki välittäjä varoitteli myös että on sitten tarkkaa asennuksen kanssa jne jne. Vaan eipä noista toinna niin paljoa välittää. Jos asennus on mallia puolet halvempi, niin saattaa kyllä olla että pumppu tulee sitten kun hallinta kämpästä on itsellä.

Mites kotitalousvähennys? Uudiskohteeseen ei saa, mutta saako normaalisti, jos asentaa heti valmistumisen jälkeen? Toisaalta hyöty on pienehkö, joitain satasia, joten muut asiat saattavat muutenkin painaa enemmän vaakaakupissa.
 
Onko kokemuksia Green malleista Pohjoisessa, riittääkö tehot pakkasilla? Ja mikä malli toimii siihen parhaiten - lämmitystilaa vajaa 100neliötä..
Jossain sanottiin että ovat äänekkäitä - mutta noissa yläpuolen linkeissä mainittiin hiljaisiksi...
Kuinka pohjoisessa? Ei kai tuon C&H:n ulkoyksikkö ainakaan mitenkään meluisa ole, sisäyksikkö toki pitää ääntä jos aletaan kunnolla sisälämpöä muuttamaan (mutta tehohan ei tule ilmaiseksi, iso sisäyksikkö auttaa vähentämään ääntä, kun ilman ei tarvitse kulkea niin "ahtaasti"). Jos ottaa jonkun mallin, jonka luvataan toimivan vielä -30°C pakkasilla, niin se riittää Oulunkin korkeudella 99,5% ajasta.
 
Ei kai tuon C&H:n ulkoyksikkö ainakaan mitenkään meluisa ole, sisäyksikkö toki pitää ääntä jos aletaan kunnolla sisälämpöä muuttamaan (mutta tehohan ei tule ilmaiseksi, iso sisäyksikkö auttaa vähentämään ääntä, kun ilman ei tarvitse kulkea niin "ahtaasti").
Duh, eikö se ole itsestään selvää että meteli kasvaa isommalla puhallusnopeudella. Käytännössä tärkeämpää on sen melutaso sen ylläpitäessä lämpötilaa, siinä tilassa se toimii 95% ajasta. Desibelit paperilla eivät välttämättä kerro koko totuutta. Premium-sisäyksiköt ovat oikeasti lähes huomaamattomia ja toisista kuuluu sivuääniä kuten suhinaa, sirinää, napsumista ja muuta mukavaa. Varsinkin yöllä ne kuuluvat hyvin vaikka laitteen humina olisi muuten hiljainen ja siedettävä.

Jos vertailee speksejä ison ja pienen sisäyksikön välillä, paperilla iso sisäyksikkö voikin itseasiassa olla meluisampi kuin pieni. Ei ilman ahtauden takia, vaan koska se toimii pienimmälläkin teholla kovempaa kuin pieni yksikkö. Näitäkin on tullut vastaan.
 
Muutin juuri yli 100v vanhaan omakotitaloon, jossa neliöitä reilu sata ja painovoimainen ilmanvaihto. Talossa on kaksi takkaa ja useampi poistoilmaventtiili, mutta korvausilmaventtiileitä vain yksi. Kannattaisi varmaankin asennuttaa muutamia korvausilmaventtiileitä taloon? Onko korvausilmaventtiileissä paljonkin eroja, esimerkiksi termostaatilla, ikkunoihin asennettavilla tai vaikka kiertoilmalämmityksellä(Mobair) toimivien välillä? Itsellä näissä kokemus aikalailla nolla, joten kannattaisiko tilata jokin asiantuntija selvittämään ilmanvaihtoa ennen kuin alkaa asentelemaan mitään? Lämmitysmuotona ilp, 2 takkaa ja suorasähkö.
... vähän myöhään...

Miksi? IMO tuollainen talo pitäisi olla niin harva, ettei se tarvitse yhtään korvausilmaventtiiliä. Ikkunoiden välistä, nurkista jne. pitäisi vetää ihan tarpeeksi kun laittaa takkaan tulen.

En myöskään ole ammattilainen, muuten kuin asunut parikytä vuotta hieman vanhemmassa hirsitalossa... Ensinnäkin jos talo on pysynyt yli 100v. kunnossa niin se ei voi olla ihan metsään suunniteltu, kunhan ei ole pilattu remonteilla. Edelleen jos se talo on ollut pystyssä yli 100v. niin ei sillä nyt kiire ole. Asu muutama vuosi niin olet oppinut tuntemaan talosi ja tiedät mitä kannattaa tehdä ja varsinkaan mitä ei kannata. Jos pyydät asiantuntijaa niin varmista, että hän tietää vanhoista taloista, koska ne toimivat eri tavalla kuin nykyiset. Lisäksi nykyiset ratkaisut toimii useinkin nykyisen rakentamistavan kanssa ja myyjillä on halu myydä näitä, mutta nämä eivät välttämättä toimi vanhojen rakennusten kanssa.
 

Statistiikka

Viestiketjut
254 340
Viestejä
4 427 498
Jäsenet
73 319
Uusin jäsen
Linde_8

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom