Ilmalämpöpumput eli ILPit

Kävi lämpöykkönen asentamassa Toshiban viilentävän ilmalämpöpumpun kerrostaloasuntoon. Läpivienti tehtiin parvekkeenvastaiseen ulkoseinään.

Itse en ole mikään rakennustekniikan ammattilainen, joten osaisiko täältä joku sanoa onko kyseisen läpiviennin putkitus ja tiivistys asianmukaisesti tehty? Näin maallikon silmiin näyttää ettei tuo voi olla mitenkäänpäin tiivis. Ensimmäinen kuva ulkopuolelta ja jälkimmäinen sisäpuolelta.

ulkopuoli.jpgsisäpuoli.jpg
No jos se tolta näyttää etkä ole poistanut kuvia varten mitään peitelevyjä tms. niin onhan tuo aikas karun näköstä asennusjälkeä. Urkun sijaan ehkä vois harkita esim villaa, joka mahollista sit helpomman korjauksen joskus myöhemmin.

Se on vähä niin et ei tässä maassa oikein mitään uskalla enää vieraalla teettää ku jälki on niin usein sutta ja sekundaa. Ammattiylpeyttä ei oikein tunnu löytyvän, suhataan kohteesta toiseen - laskuttaa muistetaan kovimman mukaan tietty. Hieman kärjistäen, mutta jos satunnaisen firman otat hommiin niin aikas usein petyt.
 
Kyllä tuohon putken ja seinän väliin rako jää. Tuossa on käytetty halkaistua putkea jonka reunat menevät päällekkäin. Ei paisuva uretaani tuota pysty painamaan kiinni. Yleensä käytetään poratun reiän kokoista putkea (ulkohalkaisija). Liitteenä kuva yhdestä porauksesta ja putkituksesta ulkoapäin. Muutenkin on porattu sisäpuolelta vaan voimalla läpi, kun olisi voinut mitata seinän paksuuden ja himmata kun ulostulo lähestyy. Olisi tullut ulkopuolelta siistimpi reikä.

Edit. Kuvista ei pysty päättelemään onko putkea ulkopuolelta tiivistetty. Illalla voisi laittaa jonkun valon putken toisen pään eteen ja katsoa toisesta päästä näkyykö valoa? Siitä voisi hiukan päätellä onko putki ulkopuolelta ollenkaan tiivistetty? Putken ja seinän väliseen rakoon pystyy vieläkin villaa työntämään.
Putken halkaisu kohta on ylhäällä ja kyllä tuo kuitenkin toimii, kunhan tiivistys vain on kunnossa.

Läpivienti.jpg
 
Viimeksi muokattu:
^ On tuossa siis toki peitelevyt päällä. Otin vain kuvausta varten pois. Lähinnä mietin tuota rakoa, joka on putken ja seinän välissä että aiheutuuko siitä ongelmia kosteuden kanssa. Useammasta firmasta kyselin, niin kaikki sanoi käyttävänsä uretaania tiivistämiseen.
 
Sillä saa pidettyä lämpötilan sopivana. Kastepiste on nyt niin alhainen (+12c) ettei ilmaa saa kuivattua ilman jäähdytystarvetta.

Testasin huvikseni eilen tuota kuivatusta, sisälämpötila ei vajaassa tunnissa juurikaan muuttunut mutta kosteusprosentti laski 48% -> 42%. ILP puhalsi 4-asteista ilmaa, eli kenno lienee ollut juuri ja juuri plussan puolella. Eli hyvin onnistuu ainakin Daikinilla kuivaus.

Tuohan on kerrassaan hölmöä jos kosteudenpoiston toimivuus on riippuvainen pyyntilämpötilasta.
 
Testasin huvikseni eilen tuota kuivatusta, sisälämpötila ei vajaassa tunnissa juurikaan muuttunut mutta kosteusprosentti laski 48% -> 42%. ILP puhalsi 4-asteista ilmaa, eli kenno lienee ollut juuri ja juuri plussan puolella. Eli hyvin onnistuu ainakin Daikinilla kuivaus.

Tuohan on kerrassaan hölmöä jos kosteudenpoiston toimivuus on riippuvainen pyyntilämpötilasta.
Juuri näin. Daikinilla kuivatus vetää sisäyksikön kennon pahimmillaan jäähän asti ja vettä tulee aika reippaasti kondenssina jos sitä on ilmassa. Meilläkään ei lämpötila juuri muutu, mutta koneen alla oleva henkilö saattaa todeta asian vähän toisin..
 
Juuri näin. Daikinilla kuivatus vetää sisäyksikön kennon pahimmillaan jäähän asti ja vettä tulee aika reippaasti kondenssina jos sitä on ilmassa. Meilläkään ei lämpötila juuri muutu, mutta koneen alla oleva henkilö saattaa todeta asian vähän toisin..

Niinpä. Jos tuo huomioisi pyyntilämpötilan, niin silloinhan "kuivatus" olisi käytännössä sama kuin jos laittaisi vaan puhalluksen mahdollisimman hiljaiselle, silloinkin kenno on juuri niin kylmä kuin lämpötila-asetus sallii, kosteus poistuu jos poistuu. Ei mitään järkeä.
 
Toshiba haori 13 sisäyksikkö alkoi yhtäkkiä pitämään erikoista pihinää/suhinaa.
Sammuttamisen jälkeenkin piti vielä sekä myös ulkoyksikln "pääkytkimisestä" sammuttamisen jälkeen.
Viilennys vaikuttaa toimivan sekä puhallus, mutta kuulostaisi eri äänilähteeltä kuin mistä puhallus tulee.
Mikähän tuota vaivaa?
 
Kyllä tuohon putken ja seinän väliin rako jää. Tuossa on käytetty halkaistua putkea jonka reunat menevät päällekkäin. Ei paisuva uretaani tuota pysty painamaan kiinni. Yleensä käytetään poratun reiän kokoista putkea (ulkohalkaisija). Liitteenä kuva yhdestä porauksesta ja putkituksesta ulkoapäin. Muutenkin on porattu sisäpuolelta vaan voimalla läpi, kun olisi voinut mitata seinän paksuuden ja himmata kun ulostulo lähestyy. Olisi tullut ulkopuolelta siistimpi reikä.

Edit. Kuvista ei pysty päättelemään onko putkea ulkopuolelta tiivistetty. Illalla voisi laittaa jonkun valon putken toisen pään eteen ja katsoa toisesta päästä näkyykö valoa? Siitä voisi hiukan päätellä onko putki ulkopuolelta ollenkaan tiivistetty? Putken ja seinän väliseen rakoon pystyy vieläkin villaa työntämään.
Putken halkaisu kohta on ylhäällä ja kyllä tuo kuitenkin toimii, kunhan tiivistys vain on kunnossa.

Ei ole minkäänlaista tiivistettä putken ja seinän välissä. Olin meinaan seuraamassa kun asentaja teki työtään. Tein jokatapauksessa nyt kirjallisen reklamaation yritykselle jos tulisivat korjaamaan tuon.

Ostin tuon työn tuollaiselta ”isolta ja luotettavalta” yritykseltä juuri siinä toivossa, että homma hoidettaisiin kunnolla vaikka olikin vähän kalliimpi. Viimeistelyn jälki oli muutenkin todella surkeaa mielestäni.
 
Nykyään on valmiita läpivientiputkia. Eivät maksa juuri mitään. Uskomatonta etteivät niitä käytä.

Ehkä siinä on se että kyseessä on "iso ja luotettava" firma. Eli eivät ehkä itse tee vaan joku alihankkija virosta tms.
Tai sitten se että asiakas ei ollut vieressä näkemässä ja ehkä noita piti tehdä useampi peräkkäin nopeasti joten kiireellä tehtiin että saadaan mahdollisimman paljon rahaa.

Itsellä ainakin tehtiin oikein hyvin työ, olin vieressä ja juttelin tekijän kanssa. Tosin saman firman tyypit tekivät myös maalämpöremonttia ja firman pomo oli erikseen sopinut meidän taloyhtiön kanssa tuosta ilmalämpöpumppu diilistä viilennykseen. Oli myös Suomalainen kaveri joka oli töissä firmassa eikä mikään palkattu alihankkija.

Sisältä on peitetty sisäyksilöllä ja tietysti putkea käytetty tuossa läpiviennissä ja ulkoakin tietysti on erikseen vielä kourua millä peitetty kaikki ulkoyksikköön saakka.

Ehkä se että hieman pienempi osakeyhtiö (10 työntekijää 2022 kuten myös 2021) joka kuitenkin tehnyt hommia vuodesta 2016 ja " liikevaihto oli 2,87 miljoonaa ja tilikauden tulos 112 tuhatta. Liikevaihto nousi 4,8%. Liikevoittoprosentti oli 5,2%. Tiedot perustuvat yhtiön viimeisimpään tilinpäätökseen vuodelta 2022" vaikuttaa asiaan.

Firma hoitaa maalämpö-, ilmavesilämpöpumput, lämpöpumppu-huollot, putkiremontit, LVI-suunnittelun, LVI-huollot, LTO:n ja varmaan tietää että maine on vaikea saada mutta helppo sitten menettää.

Näköjään asentanut 547 lämmitysjärjestelmää Pirkanmaan alueella.
 
Viimeksi muokattu:
Toshiba haori 13 sisäyksikkö alkoi yhtäkkiä pitämään erikoista pihinää/suhinaa.
Sammuttamisen jälkeenkin piti vielä sekä myös ulkoyksikln "pääkytkimisestä" sammuttamisen jälkeen.
Viilennys vaikuttaa toimivan sekä puhallus, mutta kuulostaisi eri äänilähteeltä kuin mistä puhallus tulee.
Mikähän tuota vaivaa?
Jaa taisi mennä viilennys paskaksi eli sellaisen merkki on tuollainen. Onneksi on uusi takuut ym voimassa.
 
Nykyään on valmiita läpivientiputkia. Eivät maksa juuri mitään. Uskomatonta etteivät niitä käytä.
Ehkä siinä on se että kyseessä on "iso ja luotettava" firma. Eli eivät ehkä itse tee vaan joku alihankkija virosta tms.
Tai sitten se että asiakas ei ollut vieressä näkemässä ja ehkä noita piti tehdä useampi peräkkäin nopeasti joten kiireellä tehtiin että saadaan mahdollisimman paljon rahaa.

Läpivientiin sopivaa putkea myydään kuluttajillekin esim. täällä PVC -putki 75 mm PN 16 (f-kauppa.fi)
28€ metrihintaan. Yritykset saavat tietenkin halvemmalla. Putken joutuu joka tapauksessa asennuspaikalla lyhentämään sopivaksi ja jos tuosta ottaa vaikka 50cm asentaja mukaan, niin hintaa tulisi 14€. Porataan 75mm timanttiterällä reikä ja putki hakataan tiivisteineen reikään sisään.

Tuo asennus vaikuttaa siltä, kuin ei olisi ollut sopivaa terää tai putkea siksi on jouduttu putki halkaisemaan, että saadaan se reikään sisään. Korjaaminen onkin sitten isompi työ. Jos halutaan halkaistu putki vaihtaa vaatii se ILP:n sisäyksiköltä vedettyjen putkien irrottamista ja kylmäaineiden talteen ottamista + putken vaihdon jälkeen kaikki takaisin. Arviolta 2-3 tunnin
 
Viimeksi muokattu:
Mä olen joskus läpiviennissä viemäriputkea pienentänyt vaan leikkaamalla siitä sellaisen sentin soiron pois, jolloin ei ollut tarvetta laittaa sitä tuollalailla limittäin.
 
Tuollainen sinne reikään oikeasti pitäisi laittaa: ONNINEN SEINÄLÄPIVIENTISARJA TROLLEFLEX KIT 350MM | Ilmalämpöpumppujen tarvikkeet
Ulkokehälle tulee turpoava tiiviste, joka tiivistää höyrysulun ja ulko- ja sisäpuolelta kiristetään noilla laipoilla.
Harmikseni ostamaani taloon oli kanssa, joku tuhertaja asentanut ilpit viime syksynä noilla viemäriputkikötöstyksillä, mutta se taitaa olla yleisin tyyli.
Kyllä valtaosassa ainakin teräsbetonin putkituksessa käytetään noita viemäri tai PN16 PVC -Putkia. Tiivistys tehdään tiukalla villatiivisteellä ”old school” tyyliin.

Putki.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Testasin huvikseni eilen tuota kuivatusta, sisälämpötila ei vajaassa tunnissa juurikaan muuttunut mutta kosteusprosentti laski 48% -> 42%. ILP puhalsi 4-asteista ilmaa, eli kenno lienee ollut juuri ja juuri plussan puolella. Eli hyvin onnistuu ainakin Daikinilla kuivaus.

Tuohan on kerrassaan hölmöä jos kosteudenpoiston toimivuus on riippuvainen pyyntilämpötilasta.
Asteen laski tunnissa reilummalla kuivauksella ilpin lähellä. Ilp puhalsi +7c ilmaa.

Se on nimen omaan fiksua että lämpötila pysyy säädetyssä.
 
Viimeksi muokattu:
^^ ILP:n toiminnan tai lähinnä kylmäainevajauksen voi testata lähes samalla menetelmällä. Laite pelkälle jäähdytykselle -> valitaan kaukosäätimestä/tai app:sta alhaisin mahdollinen lämpötila -> puhallus autolle. Lämpömittari viritellään niin lähelle sisäyksikön puhallusaukkoa kuin mahdollista. Tunnissa pitäisi mittarin näyttää noin +8 astetta.

Edit. Jos tulos on esim. +14 astetta niin silloin ensimmäisenä kannattaa tarkistaa kuinka likaiset ovat suodattimet + kenno ja putsata ne. Jos on sisäyksikkö sisältä silminnähden todella likainen voi vaatia huoltomiehen kutsumista paikalle. Itsekin voi yrittää sisäyksikön "vaahdottaa" vaikka tällä: Puhdistusvaahto Teho Coil Cleaner Plus kaksitehoinen - K-Rauta Pullo riittää kahteen vaahdotukseen. Jos on todella likainen niin voi tehdä kaksi kertaa peräkkäin ja antaa vaikuttaa hiukan kauemmin. Jos käytössä on höyrypesuri voi sillä sisuskaluja yrittää vaahdon kanssa höyryttää. Matot ja huonekalut kannattaa puhdistuksen ajaksi lähiympäristöstä poistaa. Roiskeita lentelee varsinkin höyryttäessä ympäriinsä. Sellaisia pussejakin, jotka kiedotaan sisäyksikön ympärille on olemassa. En ole itse niitä koskaan hankkinut enkä käyttänyt.

Jos ei puhdistuskaan auta. On kylmäainevajaus mahdollinen ja vaatii sen huoltomiehen paikalle.
 
Viimeksi muokattu:
Asteen laski tunnissa reilummalla kuivauksella ilpin lähellä. Ilp puhalsi +7c ilmaa.

Se on nimen omaan fiksua että lämpötila pysyy säädetyssä.

Otan kyllä mieluummin kosteudenpoistotoiminnon joka varmuudella poistaa kosteutta kuin tuollaisen "Dry, maybe"-asetuksen.
 
Tuo termari alkaa käytännössä kuivatusta rajoittamaan vasta niin kuivalla ilmalla että se alkaa olla pikemminkin haitaksi, ellei sitä sitten säädä johonkin hellelukemiin.

Tietysti jos tuita konetta käyttää esim pyykin kuivatukseen tms muuhun toimintaan johon sitä ei alunperinkään ole tarkoitettu, tuo termari voi tulla ongelmaksi, mutta ei kai tuotakaan voi oikein viaksi katsoa.

Ilmankuivain on paljon parempi ilmankuivain.
 
Mitsubishissa pystyy näköjään kuivatustilan lämpöä säätämään puhelinsovelluksella. Kaukosäätimestä nappasin molemmat päälle niin toisessa pumpussa säätö on 19,5 ja toisessa 20. En ole vielä ehtinyt perehtyä vaihteleeko nuo lukemat automaattisesti olosuhteiden mukaan jos ei itse säätele.
 
Tuollainen sinne reikään oikeasti pitäisi laittaa: ONNINEN SEINÄLÄPIVIENTISARJA TROLLEFLEX KIT 350MM | Ilmalämpöpumppujen tarvikkeet
Ulkokehälle tulee turpoava tiiviste, joka tiivistää höyrysulun ja ulko- ja sisäpuolelta kiristetään noilla laipoilla.
Harmikseni ostamaani taloon oli kanssa, joku tuhertaja asentanut ilpit viime syksynä noilla viemäriputkikötöstyksillä, mutta se taitaa olla yleisin tyyli.
Näemmä omassa asennuksessa läpiviennin putkitus tehtiin tuollaisella putkisarjalla.

Muutenkin asennus on siisti ja homma toimi kaikkineen erittäin hyvin: netin kautta tarjouspyyntö, soitto muutaman päivän päästä, jossa sovittiin ilmainen kartoituskäynti, kartoituksen jälkeen kirjallinen tarjous parista eri mallista/ratkaisusta, joista hyväksyin yhden, asennusaika sovittiin vajaan kk päähän, jolloin asentaja saapuikin ja teki hommat hyvin ja niin kuin sovittiin ja tarjouksen suuruinen lasku tuli muutaman viikon päästä asennuksesta.

Yhden kokemuksen perusteella vaikea luvata mitään, mutta tekijänä oli MV-Jäähdytys Oy Pääkaupunkiseudulla. Tämä yritys on asentajan mukaan vasta viime vuonna alkanut tehdä kuluttaja-asennuksia, eli on aiemmin toiminut pelkästään yrityspuolella.

Itse kyllä kysyisin tarjouksen toistekin.
 
Onko kellään tietoa mahdollisista ongelmista jos ilp:n ulkovedot on pituudeltaan noin 5-6m ja kulkee talon ulkoseinällä vaakaan tuon matkan? Sisällä tuubit noin 1,5m. Suunnittelen ILP:n ulkoyksikön paikkaa ja esteettisesti olisi kivoin jos mööpeli olisi ns. kulman takana.
 
Viimeksi muokattu:
Onko kellään tietoa mahdollisista ongelmista jos ilp:n ulkovedot on pituudeltaan noin 5-6m ja kulkee talon ulkoseinällä vaakaan tuon matkan? Sisällä tuubit noin 1,5m. Suunnittelen ILP:n ulkoyksikön paikkaa ja esteettisesti olisi kivoin jo mööpeli olisi ns. kulman takana.
Sisäyksiköltä lähtevä kondenssivesiputki vaatii kaatoa vähintään 1cm / metri. Muut putket eivät vaadi mitään kaatoa. Kondenssivesiputken ei tarvitse kulkea samassa nipussa muiden putkien kanssa ja voidaan ohjata mihin tahansa jos vain saadaan riittävää kaatoa. Tietenkin kondenssivesipumpulla voi vaikka ylöspäin pumpata.
 
Sisäyksiköltä lähtevä kondenssivesiputki vaatii kaatoa vähintään 1cm / metri. Muut putket eivät vaadi mitään kaatoa. Kondenssivesiputken ei tarvitse kulkea samassa nipussa muiden putkien kanssa ja voidaan ohjata mihin tahansa jos vain saadaan riittävää kaatoa. Tietenkin kondenssivesipumpulla voi vaikka ylöspäin pumpata.
Juuri noin. Itelläni on juuri tämmönen asennus jonka tein pitkälti ite niin et sain tutulta asentajalta kourut etukäteen ja laitoin kondenssiputken kotelon sisään kiinni vuorilistan puoliskoihin nippusiteillä. Vuorilistan siis sahasin kahtia pitkiksi kiiloiksi n.1,5cm per metri kallistuksella. Ilman listakiiloja olisi ollut haasteellista saada kondenssiputki laskemaan noin loivasti koko matkan. Mulla tosin vaakavetoa vain n.4m, joka kulkee ikkunan yläpuolella kiinni ympäryslaudassa. Ihan fiksu tuli, mutta epäilen et monikaan asentaja olisi tuota ollut halukas tekemään koska olihan siinä näpertelyä kohtuullisesti. Sisäyksikkö tuon erkkerin toisessa viistossa seinässä ikkunan yläpuolella.
20230711_163013.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Juuri noin. Itelläni on juuri tämmönen asennus jonka tein pitkälti ite niin et sain tutulta asentajalta kourut etukäteen ja laitoin kondenssiputken kotelon sisään kiinni vuorilistan puoliskoihin nippusiteillä. Vuorilistan siis sahasin kahtia pitkiksi kiiloiksi n.1,5cm per metri kallistuksella. Ilman listakiiloja olisi ollut haasteellista saada kondenssiputki laskemaan noin loivasti koko matkan. Mulla tosin vaakavetoa vain n.3m, joka kulkee ikkunan yläpuolella kiinni ympäryslaudassa. Ihan fiksu tuli, mutta epäilen et monikaan asentaja olisi tuota ollut halukas tekemään koska olihan siinä näpertelyä kohtuullisesti.katso liitettä 1129816

Tämähän on hyvä idea! (Tosin itsellä kondenssi johdetaan sisäyksikön tilan viemäriin)

Onko ulkovedon vuoksi huomattu laitoksen teho/lämpöhäviöitä? Todennäköisesti niitä on, mutta merkittäviä?
 
Tämähän on hyvä idea! (Tosin itsellä kondenssi johdetaan sisäyksikön tilan viemäriin)

Onko ulkovedon vuoksi huomattu laitoksen teho/lämpöhäviöitä? Todennäköisesti niitä on, mutta merkittäviä?
Jos sulla kondenssivedet hanskattu toisin niin eipä siinä sitten sen isompaa haastetta olekkaan tuon vaakaputkituksen kanssa. Kylmäainetta saattaa joutua lisäämään riippuen koneesta käsittääkseni, Fujitsun kohalla ei tarvitse vielä noilla putkipituuksilla.

En sen enempää ole miettinyt tehohäviötä paitsi, että kylmäputkien kaikki taitokset pyrittiin tekeen niin loivina kuin mahollista. Tämä kone on jäähdytyskäytössä kun kohteessa maalämpö.
 
Toshiba SeiyaPlus 13: välillä sammuttaessa laite ei sammu, vaan jää johonkin hiljaisempaan puhallusmoodiin, läppä pienelle asetukselle. Kovin kauaa en ole tuota katsellut vaan uudelleen käyntiin, ja taas sammuksiin. Ero näiden moodien välillä on se että "epäonnistuneella" sammutuksella kuuluu lyhyt piippaus kun taas onnistuneella hieman pidempi. Mistähän on kyse?

Edit: vastaan itse itselleni

1688807747169.png
 
Toshiba SeiyaPlus 13: välillä sammuttaessa laite ei sammu, vaan jää johonkin hiljaisempaan puhallusmoodiin, läppä pienelle asetukselle. Kovin kauaa en ole tuota katsellut vaan uudelleen käyntiin, ja taas sammuksiin. Ero näiden moodien välillä on se että "epäonnistuneella" sammutuksella kuuluu lyhyt piippaus kun taas onnistuneella hieman pidempi. Mistähän on kyse?

Edit: vastaan itse itselleni

1688807747169.png
Joo jos haluat äkkiä homeeseen sen laitteesi niin kannattaa jättää tuo tuuletuskuivaus pois.
 
Toshiba SeiyaPlus 13: välillä sammuttaessa laite ei sammu, vaan jää johonkin hiljaisempaan puhallusmoodiin, läppä pienelle asetukselle. Kovin kauaa en ole tuota katsellut vaan uudelleen käyntiin, ja taas sammuksiin. Ero näiden moodien välillä on se että "epäonnistuneella" sammutuksella kuuluu lyhyt piippaus kun taas onnistuneella hieman pidempi. Mistähän on kyse?

Edit: vastaan itse itselleni

1688807747169.png
Tää on kyllä ominaisuus kun saisi olla kaikissa. Itellä pitää 30min puhallella heat asetuksella ennen sammuttamista.
 
Miten muuten tämä Mitsubishin MELCloud ja itse yksikön wifi. Näkyykö se wifi-verkossa jotenkin?
 
Mikä olisi minimikorkeus ilpin sisäyksikölle jäähdytyskäyttöön?
Mulla on ainoa mähdollinen asennuspaikka parvekkeen vastainen sivuseinä ja siinäkin on kotelointi 250cm korkeudessa, Eli sisäyksikkö pitäisi asentaa tuon alapuolelle.
Tuohon kuvassa olevan vihreän viivan alueelle vain voi asentaa. Lisänä vielä lämpölinja kierrettävänä (punaiset pisteet)
 

Liitteet

  • olkkari.jpg
    olkkari.jpg
    20,8 KB · Luettu: 25
Viimeksi muokattu:
Mikä olisi minimikorkeus ilpin sisäyksikölle jäähdytyskäyttöön?
Mulla on ainoa mähdollinen asennuspaikka parvekkeen vastainen sivuseinä ja siinäkin on kotelointi 250cm korkeudessa, Eli sisäyksikkö pitäisi asentaa tuon alapuolelle.
Tuohon kuvassa olevan vihreän viivan alueelle vain voi asentaa. Lisänä vielä lämpölinja kierrettävänä (punaiset pisteet)
Ei sillä mitään minimikorkeutta ole, voit hyvin laittaa sisäyksikön vaikka 2m korkeuteen. On olemassa myös lattia malleja kuten esim. tämä: Daikin Perfera 25 (lattiamalli) – Lämpöpumppu kotiin (lampopumppukotiin.fi) Sinne lattian tasoon se kylmäilma joka tapauksessa valuu. Jos on katon rajassa niin imee sen nousseen lämpimän ilman sieltä pois.
 
Ei sillä mitään minimikorkeutta ole, voit hyvin laittaa sisäyksikön vaikka 2m korkeuteen. On olemassa myös lattia malleja kuten esim. tämä: Daikin Perfera 25 (lattiamalli) – Lämpöpumppu kotiin (lampopumppukotiin.fi) Sinne lattian tasoon se kylmäilma joka tapauksessa valuu. Jos on katon rajassa niin imee sen nousseen lämpimän ilman sieltä pois.
No joo, jäähdytyskäytössä olisi kai suotavaa olla siellä katon rajassa, mutta nyt pitäisi tuon koteloinnin takia pudottaa alemmas, tosin vain 10 cm. Lattiamallia en viitsisi laittaa muutenkin vähien neliöiden takia. Liekö myös kalliimpi vrt. normi seinämalleihin
 
Minkäs verran nykyisit ilpit vie sähköä tai yleisesti minkä tehoisia nuo on? Varmaan paljon riippuu ilpistä mutta onko jotain sellaista geneeristä arvoa?
 
Mikä olisi minimikorkeus ilpin sisäyksikölle jäähdytyskäyttöön?
Mulla on ainoa mähdollinen asennuspaikka parvekkeen vastainen sivuseinä ja siinäkin on kotelointi 250cm korkeudessa, Eli sisäyksikkö pitäisi asentaa tuon alapuolelle.
Tuohon kuvassa olevan vihreän viivan alueelle vain voi asentaa. Lisänä vielä lämpölinja kierrettävänä (punaiset pisteet)

Itse hieman pelkäsin (tai varauduin) siihen ja kysyin asiaa etukäteen. Eli vaikka olisikin tuo 2½ metriä korkeus ja vielä jotain vetimiä katossa kuten itsellä ei se asentaja pahimmillaan vaan tuo ilppiä kotiin, totea että "tarvisi olla noin 3m tila, ala nostamaan sisäkattoa, tässä kamat, lähden nyt" vaan asentaa sen ihan kiltisti.

Tietysti ylhäällä, alhaalla, edessä jne. täytyy jotain tilaa olla eli pahimmillaan sitä ei voi (tai luulisi ettei suostuttaisi) asentaa esim. pieneen suljettuun komeroon ylähyllylle tjsp missä tilaa noin sentti suuntaansa.

Minkäs verran nykyisit ilpit vie sähköä tai yleisesti minkä tehoisia nuo on? Varmaan paljon riippuu ilpistä mutta onko jotain sellaista geneeristä arvoa?

Viilennykseen muutaman euron kesässä.
"
laitteen tehokkuudesta ja käyttötarpeesta. Tyypillisesti kesällä viilennyskäytössä ilmalämpöpumppu kuluttaa alle 400 kWh. Talvella sähkönkulutus puolestaan voi vaihdella paljonkin ilman lämpötilan laskiessa. Vuosittain ilmalämpöpumppu laskee sähkönkulutusta tyypillisesti noin 3000 - 8000kWh.
"

Toki voidaan ihan syystäkin väittää että joku 20+ vuotta vanha Ilppi vie huomattavasti enemmän mutta jos nyt puhutaan uusista laitteista.
 
Itselläni on 25 sarjan Daikin jäähdyttämässä hiukan alle 80m2 kerrostalokolmiota. Jäähdytys oli viimevuonna päällä 24/7 jostain toukokuun puolestavälistä - syyskuun loppuun. Kulutus oli koko tuona aikana, eli koko viime vuonna 440,8 kWh. Tänä vuonna on kulutus ollut tähän päivään mennessä 101,5 kWh.
 
Minkäs verran nykyisit ilpit vie sähköä tai yleisesti minkä tehoisia nuo on? Varmaan paljon riippuu ilpistä mutta onko jotain sellaista geneeristä arvoa?
Esim tuolta löytyy testituloksia joista nuo asiat selviää.

Ensimmäinen Mitsun RW25 tuottaa tuon testin asetuksilla lämpöä enimmillään 4300 wattia ja sen tuottamiseen -16 asteessa käyttää sähköä 1800 wattia. Ja oikeasti, mikäli lämpimällä ilmalla on tarvetta tuolle lämmitysteholle, pumppu tuotta sen kyllä. Noissa testeissä vaan testitilanne on sellainen, että lämpimämmässä pumppu ei käy täysillä eikä tuota niin paljon lämpöä kuin se pystyisi. Eli jos se tuottaisi vaikka nollakelissä 4000 wattia lämpöä, se käyttäisi siihen sähköä noin 1000 wattia. Ja lämpöä tietysti tuotetaan sen verran mitä lämpötila-asetus määrää, eli riippuu täysin rakennuksesta ja tilasta missä ilmalämpöpumppu on.

Lämpökerroin eli COP kertoo montako wattia lämpöä pumppu tuottaa yhdellä watilla sähköä. Yleistyksenä plussakeleillä cop on uusissa pumpuissa siellä 5 tasolla ja ylikin, nollakelillä noin 4, pikku pakkasilla noin 3 ja kovilla -20 asteen pakkasilla noin 2.
 
Tähän mennessä huhtikuusta saakka vienyt viilennys 150kwh pienessä kaksiossa.
Toisin sanoen tuskin edes sähkölaskussa huomaa.
 
2-3kwh/vrk vei tuossa kun oli ne lämpöset viikot joku kuukaus takaperin noin. 109 neliötä ja pyynti +23c, joka tuntui juuri sopivalta ja ulkoa kun tuli sisälle, niin tuntui jopa kylmältä kämppä, vaikkei nyt oikeasti kylmä ollutkaan, mutta lämpötila ja kosteusero oli sen verran suuri. Toshiba Optimum 25 pumppu kyseessä.

Sen verran vähän vie sähköä verrattuna siihen mitä se tekee asuinmukavuudelle niin ei voi rahassa mitata. Ei tarvii yöllä hikoilla.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 254
Viestejä
4 491 086
Jäsenet
74 171
Uusin jäsen
äänihaitta

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom