Ilmalämpöpumput eli ILPit

petepeluri sanoi:
Ei noita joka vuosi tarvitse pestä jos kämppä on perus siisti.
Napsauta laajentaaksesi...
Täällä pari kesää jäähdytelty ja nyt ennen kolmatta otin suodattimet irti todetakseni niiden olevan täysin puhtaita.

Kaipa tuo on aika tapauskohtaista eli jokaisen pitää tuo sykli itse selvittää. Onhan se eri asia, jos toisella sisäyksikkö on ulko-oven päällä ja toisella jossain paljon puhtaammassa tilassa. Lisäksi IV-kone suodattaa aika tehokkaasti pölyä.
 
Tuli ihmeteltyä aikaisemmin sitä mitsua, kun ei ollu ollenkaan nestettä tullut sisäyksikön putkesta..
No nyt illalla laitoin sen cool asennosta dry asentoon, eikä menny kauaan kun rupesi vettä sieltä valumaan :tup:
 
Tuplat näyttäväste.

Mutta, miksi joillain valmistajilla dry asennossa pystyy länmpötilaa säätämään, kuten vanhemmillani fujitsussa. Mutta tässä omassa mitsun rw35 mallissa taas ei ole mitään lämpötilan säätöä kuivauksella? :hmm:
 
Eräilves sanoi:
Tuplat näyttäväste.

Mutta, miksi joillain valmistajilla dry asennossa pystyy länmpötilaa säätämään, kuten vanhemmillani fujitsussa. Mutta tässä omassa mitsun rw35 mallissa taas ei ole mitään lämpötilan säätöä kuivauksella? :hmm:
Napsauta laajentaaksesi...
Vastausta kysymykseesi ei ole, mutta itsellä mitsun ln25 ja siinä pystyy säätämään lämpötilaa kuivaustoiminnolla.

En ole yhtään perehtynyt, että mitä käytännön eroa tuolla on viilennykseen verrattuna, mutta itsellä ollut nyt kuukauden tai enemmän pelkällä kuivauksella ja lämpö asetettu 22 asteeseen. Loistavasti on pärjännyt tuolla moodilla näillä kovillakin helteillä.

Tuo melcloudin apissa olevalla sähkönkulutuksella ei varmaan mitääenkään tarkka ole, mutta aika iso ero kulutuksessa, jos vertaa kuivatustoimintaa ja viilennystä. Kuivatus vienyt paljon vähemmän sähköä sen mukaan.
 
maninthemoon sanoi:
Vastausta kysymykseesi ei ole, mutta itsellä mitsun ln25 ja siinä pystyy säätämään lämpötilaa kuivaustoiminnolla.

En ole yhtään perehtynyt, että mitä käytännön eroa tuolla on viilennykseen verrattuna, mutta itsellä ollut nyt kuukauden tai enemmän pelkällä kuivauksella ja lämpö asetettu 22 asteeseen. Loistavasti on pärjännyt tuolla moodilla näillä kovillakin helteillä.

Tuo melcloudin apissa olevalla sähkönkulutuksella ei varmaan mitääenkään tarkka ole, mutta aika iso ero kulutuksessa, jos vertaa kuivatustoimintaa ja viilennystä. Kuivatus vienyt paljon vähemmän sähköä sen mukaan.
Napsauta laajentaaksesi...

Viilennyksellä sentään lämpötilaa pystyy säätämään. Nyt kun satelee monta päivää helkutisti ja ei helteet kiusaa, niin tuo kuivaus toiminto jäähyttää asunnon osittai alta +19 :hmm: Mut kyllä kosteuttaki viä sitte erilailla..
 
Eräilves sanoi:
Viilennyksellä sentään lämpötilaa pystyy säätämään. Nyt kun satelee monta päivää helkutisti ja ei helteet kiusaa, niin tuo kuivaus toiminto jäähyttää asunnon osittai alta +19 :hmm: Mut kyllä kosteuttaki viä sitte erilailla..
Napsauta laajentaaksesi...

Melcloudilla pystyt säätämään lämpötilaa kuivatuksellakin. Tehokkaammin kuivattaa kun jäähdyttää kunnolla. Kaukosäätimestä pumppu päälle kuivaukselle ja katsoo sitten melcloudista mitä siellä on pyyntinä niin suunnilleen pari astetta alle huonelämpötilan.
 
Pitänee tuo melcloud asennella huomenissa. Jostain syystä todella huonot arvosanat saanu..
Mutta, jos tuolla apilla säätää esim. Kuivatukselle pyynnin 19, niin pitääkö se automaattisesti sen, vaikka kaukosäätimestä vaihtaisi toimintatilaa yms? Ettei aina täydy uusiksi tehdä?
 
Jostain muistan lukeneeni, että Mitsun RW malleissa kuivatuksen päällelaitto laskee lämpötilaa pari (vai oliko 3) astetta käynnistyshetken mitatusta lämpötilasta ja pitää tavoitelämpötilan siinä, kunnes kuivatus lopetetaan.
 
Eräilves sanoi:
Pitänee tuo melcloud asennella huomenissa. Jostain syystä todella huonot arvosanat saanu..
Mutta, jos tuolla apilla säätää esim. Kuivatukselle pyynnin 19, niin pitääkö se automaattisesti sen, vaikka kaukosäätimestä vaihtaisi toimintatilaa yms? Ettei aina täydy uusiksi tehdä?
Napsauta laajentaaksesi...

Panasonicin ja nyt pari viikkoa kokemusta tuosta Mitsun sovelluksesta niin melkoista kuraahan ne on. Ei se jää mielestäni muistiin jos vaihtelet vaan täytyy laittaa aina uudestaan. Ei edes pysy se asetus jos melcloudilla vaihtelet toimintatiloja.


bypass sanoi:
Jostain muistan lukeneeni, että Mitsun RW malleissa kuivatuksen päällelaitto laskee lämpötilaa pari (vai oliko 3) astetta käynnistyshetken mitatusta lämpötilasta ja pitää tavoitelämpötilan siinä, kunnes kuivatus lopetetaan.
Napsauta laajentaaksesi...

Jotenkin tuolleen se tuntuisi FT:ssäkin toimivan. Vaikka vaan toisella noista ft25:sta kuivattaa niin jäähdyttää niin kylmäksi ainakin meidän 151m2 talon, että ei pysty pitämään aina päällä vaan illan tullen sammutella pumppu tai sitten melcloudista säätää lämpötilaa ylemmäs.
 
maninthemoon sanoi:
Vastausta kysymykseesi ei ole, mutta itsellä mitsun ln25 ja siinä pystyy säätämään lämpötilaa kuivaustoiminnolla.

En ole yhtään perehtynyt, että mitä käytännön eroa tuolla on viilennykseen verrattuna, mutta itsellä ollut nyt kuukauden tai enemmän pelkällä kuivauksella ja lämpö asetettu 22 asteeseen. Loistavasti on pärjännyt tuolla moodilla näillä kovillakin helteillä.

Tuo melcloudin apissa olevalla sähkönkulutuksella ei varmaan mitääenkään tarkka ole, mutta aika iso ero kulutuksessa, jos vertaa kuivatustoimintaa ja viilennystä. Kuivatus vienyt paljon vähemmän sähköä sen mukaan.
Napsauta laajentaaksesi...
Kuivauksessa on huonompi hyötysuhde ja sähköä kuluu suhteessa enemmän.
 
Melcloud on aivan kamalaa paskaa käyttöliittymältään, ja hyvin rajoittunut toiminnoiltaan. Jännä ettei kukaan(?) ole asiasta täällä maininnut. Ihan Google Playn kommentteja ja pistekeskiarvoa katsomalla tuon kyllä havaitsee. Harmillista, että muuten hyvö pumppu pilataan etäkäytön osalta.tuommoisella paskasoftalla, joka on 15v ajastaan jäljessä.
 
maninthemoon sanoi:
Tuo melcloudin apissa olevalla sähkönkulutuksella ei varmaan mitääenkään tarkka ole, mutta aika iso ero kulutuksessa, jos vertaa kuivatustoimintaa ja viilennystä. Kuivatus vienyt paljon vähemmän sähköä sen mukaan.
Napsauta laajentaaksesi...

Minulla on ILP kulutusta mittaavan Shellyn perässä ja kuivatustoiminto vie kyllä huomattavasti enemmän sähköä kuin jäähdytys siinä vaiheessa kun tavoitelämpötila on saavutettu. Loogista, koska kennoa pidetään erittäin kylmänä ja puhallusta mahdollisimman pienellä, hyötysuhde on huonompi. Jos jotain lukuja pitäisi heittää, niin näillä keleillä pyynnin ollessa 23 astetta jäähdytyksellä menee tässä kämpässä noin 90-110 W ja kosteudenpoistolla 200-250 W.
 
Kokeilin tuota wifiä nyt saada tuohon mitsuun.. ohjeen mukaan pitäisi painaa sitä kaukosäätimen temp + nappulaa 5s ajan, ja sitten etiäpäin ohjee mukasesti. Mutta ei, tuosta ei tapahdu yhtään mitään vaikka painaa sen 5s, tai enemmän tai vähemmän aikaa.. ?

Edit. No nyt onnistui, mutta jostain syystä ei reitittimeen tahdo yhdistää, vaan aina erroria.. vaikka sillä wps:sällä koittaa laittaa.

Edit 2: Onnistuihan se, toki ei suostunut 2 lähimpään purnukkaan yhdistämään, vaan piti yläkerran purkkiin yhdistää että rupesi toimimaan..
 
Viimeksi muokattu:
Eräilves sanoi:
Tuplat näyttäväste.

Mutta, miksi joillain valmistajilla dry asennossa pystyy länmpötilaa säätämään, kuten vanhemmillani fujitsussa. Mutta tässä omassa mitsun rw35 mallissa taas ei ole mitään lämpötilan säätöä kuivauksella? :hmm:
Napsauta laajentaaksesi...
Ihan mutulla heitän, että olisiko rajoittamassa, että ei mene kämppä liian kylmäksi? Eli sammuttaa kuivauksen, jos alkaa mennä alle asetetun lämpötilan?
 
Jona sanoi:
Minulla on ILP kulutusta mittaavan Shellyn perässä ja kuivatustoiminto vie kyllä huomattavasti enemmän sähköä kuin jäähdytys siinä vaiheessa kun tavoitelämpötila on saavutettu. Loogista, koska kennoa pidetään erittäin kylmänä ja puhallusta mahdollisimman pienellä, hyötysuhde on huonompi. Jos jotain lukuja pitäisi heittää, niin näillä keleillä pyynnin ollessa 23 astetta jäähdytyksellä menee tässä kämpässä noin 90-110 W ja kosteudenpoistolla 200-250 W.
Napsauta laajentaaksesi...
Itsellä jotenkin sellainen perstunruma, että kuivaustoiminto toimii jopa paremmin viilennyksessä. Täytyy testailla vielä.

Viilennyksessä puhallusnopeus on automaatilla ja mitä itse huomannut, niin suurimman osan ajasta puhallusnopeus on aika matala. Kun taas jos käytän viilennystä, niin puhallusnopeus täytyy asettaa minimissään 3 tasolle, että viilentää kauimmaidenkin huoneen. Täytyy tosiaan testailla vielä.
 
Mikä olisi hyvä pumppu pelkkään viilennykseen 65 neliön kolmioon? (Lämmitys maalämmöllä kuuluu vastikkeeseen niin mitään lämmityshommia ei tarvita)

Mielellään mahdollisimman pieni ulkoyksikkö niin veisi vähemmän tilaa parvekkeelta.

Minkälaisen sähköasennuksen nuo vaativat ja mihin? Eli tuleeko vain ulkoyksikölle sähköt ja sisäyksiköstä sitten piuha sinne? Tarvitseeko minkälaisen sulakkeen ja pitääkö olla kiinteä asennus vai riittääkö perus pistorasia?

Parvekkeella ei ole pistorasiaa, mutta parvekeseinän sisäpuolella on viereisellä seinällä, eli saisikohan sähkömies tuosta otettua, vai pitääkö sulaketaululta vetää kokonaan uusi piuha?

Asennus joskus reilun vuoden päästä kun parveke remontti on valmis, jos nyt alkaisi ajallaan ensi vuoden alussa.

Onko joku liike mistä saisi määrä alennuksia? Eli ajattelin jos taloyhtiössä järjestäisi jonkinlaisen yhteishankinnan niin saisikohan jostain alennusta jos tilaa kerralla vailla 20 pumppua?
 
Keväällä meille asennettiin Toshiba Seiya 16 plus. Silloin ei asennuksen jälkeen viilentänyt. Asentajat kävivät uudestaan paikalla ja oli kuulemma joku mutteri jäänyt avaamatta ja se esti kylmäaineiden kierron. Sen jälkeen muutaman kerran käytettiin konetta ja viilennys toimi. Nyt kesälomareissun jälkeen tultiin kotiin ja laitettiin kone päälle ensimmäisen kerran reiluun kuukauteen. Ei viilennä enää. Lämmitys näyttää toimivan eli kai siellä kylmäaineet siis kiertää? Onko ideoita mikä on laitteessa rikki?
 
JHHEL sanoi:
Keväällä meille asennettiin Toshiba Seiya 16 plus. Silloin ei asennuksen jälkeen viilentänyt. Asentajat kävivät uudestaan paikalla ja oli kuulemma joku mutteri jäänyt avaamatta ja se esti kylmäaineiden kierron. Sen jälkeen muutaman kerran käytettiin konetta ja viilennys toimi. Nyt kesälomareissun jälkeen tultiin kotiin ja laitettiin kone päälle ensimmäisen kerran reiluun kuukauteen. Ei viilennä enää. Lämmitys näyttää toimivan eli kai siellä kylmäaineet siis kiertää? Onko ideoita mikä on laitteessa rikki?
Napsauta laajentaaksesi...
Tätä varten on takuu, soita firmalle.
 
Sähkölämmitteisessä omakotitalossa Imatralla käytössä DAIKIN Perfera H 30. Talvella tulee hillittömät määrät sulatusvesiä. Toissa talvena tyhjennettiin saavia ja siihen tympäytyneenä suunnittelin sulatusvesille erilaisia ratkaisuja. Päädyin kuitenkin kokeilemaan ilman mitään virityksiä ja paljuja, kun K-raudan "asiantuntija" oli sitä mieltä, ettei vesiä tule paljoa ja imeytyvät kyllä maahan. Talo on tasaisella, mutta hyvin vettä läpäisevällä tontilla. No tuli kyllä ihan älytön jäävuori talven aikana ILPin alle.

Mitkä kaikki asiat vaikuttavat sulatusvesien määrään? Esimerkiksi kaverilla samaan tapaan ILP päälämmitysmuotona, tosin Helsingissä ja Mitsubishi. Lisäksi erona, että meillä ILP koteloituna, mutta ilma kyllä kiertää hyvin. Voiko meidän Daikinissa olla jotain vikaa, että tuottaa sulatusvettä niin paljon?

Millaisia kokemuksia sulanapitokaapeleista, toimiiko? Veljellä Helsingissä ei ole ollut niiden kanssa ongelmia, mutta sitten taas naapurin raksamies sanoi ettei ollut toiminut jossain heidän kohteessaan täällä Imatralla. Ihan älyttömän hintaisia nuo valmiit sulatusvesikaukalot, niin mietin olisiko saanut itse askarreltua jotain.

Edit: Mitsubishin ja Daikinin eronahan on myös, että Daikinissa ei ole pohjalevyä ja sulatuskaapelia, joten yksi teoria voisi olla myös, että Mitsubishissä vesi tulee lämpimämpänä ja siten imeytyy talvella Helsingin korkeudella vielä maahan. Kaverilta kyselin, niin ei ole jääkönttiä alla ollut.
 
Viimeksi muokattu:
Kantti2 sanoi:
Mitkä kaikki asiat vaikuttavat sulatusvesien määrään? Esimerkiksi kaverilla samaan tapaan ILP päälämmitysmuotona, tosin Helsingissä ja Mitsubishi. Lisäksi erona, että meillä ILP koteloituna, mutta ilma kyllä kiertää hyvin. Voiko meidän Daikinissa olla jotain vikaa, että tuottaa sulatusvettä niin paljon?
Napsauta laajentaaksesi...

- Lämmittäessä ulkolämpötila/kosteus. Eniten ehkä tulee vettä jossain vähän alle tai päälle nollassa (perstuntumalla), kun kone lämmittää jo suht paljon, ja ulkona on kosteeta.
- Ja se yleensäkin kuinka paljon se kone tekee työtä, vaikka pakkasten kovetessa tää lisääntyy niin ilmankosteus on matala ulkona -> ei vettä eikä jäätä paljoa siltikään

Se on merkki vaan siitä että se toimii hyvin jos vettä tulee paljon.

kyllä sitä vettä ja jäätä on ollut täälläkin. toinen ilppi tekee kunnon puikot, sen alla on tiskikoneen alusmuovi mitä pitkin valuu vedet kauemmaksi seinästä, ja toisen alla rakennuspalju mikä välillä kipattava tyhjäksi. Eipä oo mitään haittaa ollu, en lähtis laittamaan mitään lisäsulatuskaapeleita jos toimii ilmankin.
 
Kantti2 sanoi:
Sähkölämmitteisessä omakotitalossa Imatralla käytössä DAIKIN Perfera H 30. Talvella tulee hillittömät määrät sulatusvesiä. Toissa talvena tyhjennettiin saavia ja siihen tympäytyneenä suunnittelin sulatusvesille erilaisia ratkaisuja. Päädyin kuitenkin kokeilemaan ilman mitään virityksiä ja paljuja, kun K-raudan "asiantuntija" oli sitä mieltä, ettei vesiä tule paljoa ja imeytyvät kyllä maahan. Talo on tasaisella, mutta hyvin vettä läpäisevällä tontilla. No tuli kyllä ihan älytön jäävuori talven aikana ILPin alle.

Mitkä kaikki asiat vaikuttavat sulatusvesien määrään? Esimerkiksi kaverilla samaan tapaan ILP päälämmitysmuotona, tosin Helsingissä ja Mitsubishi. Lisäksi erona, että meillä ILP koteloituna, mutta ilma kyllä kiertää hyvin. Voiko meidän Daikinissa olla jotain vikaa, että tuottaa sulatusvettä niin paljon?

Millaisia kokemuksia sulanapitokaapeleista, toimiiko? Veljellä Helsingissä ei ole ollut niiden kanssa ongelmia, mutta sitten taas naapurin raksamies sanoi ettei ollut toiminut jossain heidän kohteessaan täällä Imatralla. Ihan älyttömän hintaisia nuo valmiit sulatusvesikaukalot, niin mietin olisiko saanut itse askarreltua jotain.

Edit: Mitsubishin ja Daikinin eronahan on myös, että Daikinissa ei ole pohjalevyä ja sulatuskaapelia, joten yksi teoria voisi olla myös, että Mitsubishissä vesi tulee lämpimämpänä ja siten imeytyy talvella Helsingin korkeudella vielä maahan. Kaverilta kyselin, niin ei ole jääkönttiä alla ollut.
Napsauta laajentaaksesi...


Itsellä eka talvi tulossa tuon mitsun rw35:sen kanssa. Se kun on terassilla, niin asentaja laittoi muovikaukalon siihen alle, joka kerää vedet ja vie n. 3-4m päähän letkulla sitten. Kaukalossa ja letkussa on lämmityskaapeli, että kovallakin pakkasella pysyy auki. Jännityksellä odotetaan miten tulee toimimaan.
 
Tuplat.

Näyttävästi hitaasti mutta varmasti tuon melcloudin kautta mitsun rw35 jotai päivitteli. Tuntuu se kuivaustoiminto toimivan tuon sovelluksen kautta, että asensi 21 asteeseen (kaukkarissa kun ei mitään lämpötilan valintaa siihen..)
 
Edelleen: Melcloud on aivan hirveä. Miten joku voi käyttää sitä -23?

Mitä näiden ilppien tiputtamiin vesiin tulee, niin tässä on tehty pääasiassa aivan liian iso "ongelma". Vesimäärär ovat kumminkin niin pieniä, että rakennukset nyt vastaanottavat vastaavaa ihan sade/lumien sulamisvetenäkin. Tuntuu hölmöläisen hommalta maksaa extraa sähkölämmitteisestä sulatuskaapelista käyttääkseen laitetta, jonka on tarkoitus säästää sähköä. Varsinkaan, kun tämä ei ole mitenkään pakollinen toimenpide. Vähän jäävuorta pukkaa laitteen alle talvisin, mutta pari kertaa talvessa lyö sen esim. vasaralla paskaksi. That's it.
 
Itse en kokenut myöskään talvella mitenkään ylivoimaisena tsekata ja tarvittaessa kumauttaa jäitä irti laastipaljusta. Sen kustannus nyt on kuitenkin vain jotain 5 euron luokkaa. Pihalla kun kuitenkin tulee käytyä lumitöitä sun muuta tekemässä, niin siinä samalla sitä tuonkin hoitelee. Kesäaikaan on puolestaan ollut yllätys, miten vähän vettä nämä laitteet tekee. Silloin tällöin pari pisaraa tiristää ulos letkun päästä. Sellainen määrä haihtuu aikalailla välittömästi pois.

Ja tosiaan suhteellisuudentaju kannattaa hommassa säilyttää. Mm. huomiselle lupaa näille seuduille jopa 50mm sademäärää vettä. Jos se toteutuu, niin siinä tulee varmaan mökin viereen vettä saman verran kuin pumppu kondensoisi seuraavan kymmenen kesän aikana.
 
Laastipaljuun sellainen vinkki, että se pitää pestä kunnolla puhtaaksi, että jää irtoaa. Likaiseen paljuun jää tarttuu kuin tauti ja palju hajoaa, kun sitä moukaroi jään irrottamiseksi plus hermot menee. Suhaus silikoniöljyä pesun jälkeen ja jää irtoaa kun vain kippaa paljun katolleen.
 
Itse toimin paljun kanssa niin, että ämpäriin vähän hanasta kuumaa vettä, palju nurin ja valuttaa sitä vettä pohjaan. Kalikka kalahtaa itsekseen irti parissa sekunnissa eikä vaadi väkivaltaa. Toki siitä huolimatta eihän se haittaa, jos palun syksyllä pesaisee.
 
Rakennuspaljuista puheen ollen, onko joku tehnyt empiiristä tutkimusta, että minkä kaupan paljut kestävät parhaiten? Meillä on maatelineen alla Tokmannin 40l tai 60l rakennuspalju ja aina nuo alkaa halkeilla yhden talven jälkeen. Ei siksi että jääpaakkuja pitäisi runnoa irti vaan nuo jäätyy välillä maahan kiinni ja sitten "kahvojen" ympäriltä alkaa halkeilla kun niitä joutuu kiskoa irti.
 
Motonetin rakennuspalju on kestänyt nyt kolme talvea ilman ylläpitoa. Yleensä jää irtoaa jo kun paljun pyöräyttää ylösalaisin. Kovemmalla pakkasella joutuu pohjasta tökkäämään. En ole tuota mitenkään helläkätisesti käsitellyt, eli aika kestävä on. Jos hajoaa niin haen uuden samanlaisen.

www.motonet.fi

Rakennuspalju suorakaide 60 litraa | Motonet Oy

Monikäyttöinen ja kestävä rakennuspalju. Tilavuus 65 litraa. • LPDE-muovia (polyeteeni) • Väri musta • Soveltuu rakennuksille, kalastukseen, matonpesuun, yms...
www.motonet.fi www.motonet.fi
 
Viimeksi muokattu:
Noita paljujahan taitaa olla sellaisia kovaa ämpärimuovia olevia ja sitten osa pehmeämpää muovia. Jotkut jopa sellaisia lerppanoita, että voi ihan taittamalla taitella eikä hajoa. Kaiken järjen mukaan, mitä pehmeämpi, niin sen paremmin kestää.

Tässä esim. joustopaljun nimellä kulkeva laari:
www.puuilo.fi

Joustopalju kahvalla 42L

Joustavat paljut sopivat erinomaisesti esim. muurauslaastin sekoittamiseen, kuljettamiseen sekä levittämiseen.Valmistettu kierrätysmuovista.
www.puuilo.fi www.puuilo.fi
 
Nuo Tokmannin paljut on kyllä pehmeämpää muovia, mutta kaippa nekin sitten kovilla pakkasilla kovettuu sen verran, että eivät jousta enää. Pitääpä poiketa Motonetissä tai Puuilossa seuraavan kerran kun niillä nurkilla käy pyörimässä.
 
Kestäiskö paremmin jos laittais paljun alle teholavan? Noita kertakäyttöisiä saa yleensä kaupoista ilmaiseksi (ainakin meillä lähimmästä motonetistä saa kun kysyy) ja jos jäätyy niin nosta palju +lava kerralla maasta ylös..
 
Puuilon paljusta olen kumivasaralla hakannut pohjapuolelta jäät irti sen jälkeen kun olen kipannut sen ympäri. Ei haljennut ainakaan ekana talvena vaikka käsittely oli kovakouraista. Oli vielä pakkasellakin joustavan tuntuista ainetta. Homma helpottui kun laittoi jotain silikonisprayta tms. paljun pohjalle, jonka jälkeen jää ei ollut yhtään niin tiukasti kiinni.
 
Itsellä sellainen ongelma, ettei vakituisesti asuta ja palju täyttyy pahimmillaan vajaassa viikossa, niin sen takia sulatuskaapelia mietin. Muuten vähän hölmöläisen hommaa myös omasta mielestäni.
 
Itse käytän MelCloudia ja kyllä se ihan asiansa peruskäytössä ajaa. Käytännössä kun kesän pumppu on viilennyksellä ja talven lämmityksellä, niin hommaksi jää vaan vaihtaa tarpeen mukaan lämpötilaa ja ehkä puhallusnopeutta. Ne sillä sovelluksella kyllä hoituu. Samoin, jos jaksaa ihan vähän nähdä vaivaa, voi sovellukseen tallentaa valmiita profiileita eri tilanteita varten ja helppo sieltä on vaan valita tarpeen mukaan haluamansa.
 
Haa, hyvä ajatus. Nykäisemällä on saanut kyllä irti ilman suurempaa väkivaltaa.
 
Talvea ajatellen, niin mikä olisi mahdollisesti helpoin tapa automatisoida Mitsun LN35 pumppu pörssisähkön ja ulkolämpötilan mukaan? Käytännössä pumpulla olisi tarkoitus lämmittää, kun pakkanen menee yli -20 C halvoilla tunneilla.
 
TyraPankki sanoi:
Talvea ajatellen, niin mikä olisi mahdollisesti helpoin tapa automatisoida Mitsun LN35 pumppu pörssisähkön ja ulkolämpötilan mukaan? Käytännössä pumpulla olisi tarkoitus lämmittää, kun pakkanen menee yli -20 C halvoilla tunneilla.
Napsauta laajentaaksesi...

Mikä sinulla on pää lämmönlähde kämpässä? Meinaan vaan että onko kannattavaa alkaa säätämään noin.
 
Mikäköhän voisi olla ongelmana ku tuossa viime jouluna hommattiin ylä- että alakertaan ilpi ja yläkerran ulkoyksikkö antaa sähköiskuja ? Pistoke kyllä maadoitetussa pistorasiassa ja kokeilin laittaa toiseen kiinni niin samaa teki.

Pitää varmaan ottaa yhteyttä asentajaan tai jos talon pistorasioissa noin vikaa niin sähkömieheen. Omakotitalo, joskus 80 luvulla tehty. Alakerrassa ei iskenyt sähköä. Toisessa huoneessa (atk huone) ei ollu myöskään maadoitettu pistorasioita mutta vaihdettiin maadoitettuihin rasioihin ja sähköasentaja teki jonkun kytkennän. Silti jos hiuskarva\iho osuu vähän kännykän laturimen usb-c johtoon niin tulee pienen pientä sähköiskua.

Huomattiin vain tuo ilpin ulkoyksikön sähkönvuoto kun koira sattui nuuhkimaan sitä ja vinkas iskusta.
 
mercer2x2 sanoi:
Mikäköhän voisi olla ongelmana ku tuossa viime jouluna hommattiin ylä- että alakertaan ilpi ja yläkerran ulkoyksikkö antaa sähköiskuja ? Pistoke kyllä maadoitetussa pistorasiassa ja kokeilin laittaa toiseen kiinni niin samaa teki.

Pitää varmaan ottaa yhteyttä asentajaan tai jos talon pistorasioissa noin vikaa niin sähkömieheen. Omakotitalo, joskus 80 luvulla tehty. Alakerrassa ei iskenyt sähköä. Toisessa huoneessa (atk huone) ei ollu myöskään maadoitettu pistorasioita mutta vaihdettiin maadoitettuihin rasioihin ja sähköasentaja teki jonkun kytkennän. Silti jos hiuskarva\iho osuu vähän kännykän laturimen usb-c johtoon niin tulee pienen pientä sähköiskua.

Huomattiin vain tuo ilpin ulkoyksikön sähkönvuoto kun koira sattui nuuhkimaan sitä ja vinkas iskusta.
Napsauta laajentaaksesi...
Oisko maadoitettujen rasioiden vaihdossa vahingossa "nollattu" vaihejohdin :beye:
 
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi tänne.

Uutiset

Uutisia lyhyesti

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
276 962
Viestejä
4 764 820
Jäsenet
77 564
Uusin jäsen
Müller74

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom