Ilmalämpöpumput eli ILPit

Vähän samanlainen tilanne itsellä.

Itse ratkaissut tuon vaan niin että päivisin ovet täysin auki ja kun lapset menee nukkumaan niin ovi kiinni. Huoneessa sähköpatteri päällä ja termari säädetty n.+19C. Kun menee itse nukkumaan niin käy availemassa ovet taas auki niin lämpö tasaantuu.

Kuitenkin vain joitain vuosia menee pienten lasten kanssa kunnes uskaltaa jo pitää ovi ennemmin auki ja huoneita kylmempänä. Ainakin toivottavasti.

Sähköä joo kuluu tietty enemmän kun patterilla lämmittää mutta en näe vaivan väärtiksi alkaa väsäilemään reikiä ym ropelleja kun tilanne on kuitenkin vain "väliaikainen".
Paremminhan ne pienet lapset nukkuu kuin isommat. Riippuu toki yksilöstä ja siitä onko lapset totutettu nukkumaan huopatossutehtaassa vai ei.
 
Tuohon edelliseen liittyen: onko kukaan ilmapumppaaja kokeillut käyttää jotain propelleita tai muita vehkeitä lämmön siirtämiseen kämpässä? Ongelmana meilläkin tuo, että lämpöä pumpuista kyllä piisaa, mutta yöllä kun makkarin ovet ovat kiinni, niin varsinkin lastenhuone menee turhan viileäksi ilman lisälämmitystä. Vähän mietin, että makkareiden sisäoven yläpuolelle asentaisi tällaiset vehkeet tai jotain vähän vastaavaa, mutta epäilyttää saisiko tuollaisellakaan lämpöä tarpeeksi siirtymään. Äänitaso (35 dB) epäilyttää myös, koska yleensä nuo tupataan vielä ilmoittamaan aika alakanttiin...

Tietenkään kovin kauas sitä lämpöä ei oikein millään ilveellä saa levitettyä, mutta kun itsellä tilanne on se, että lämmönlähde on käytännössä vieressä, mutta "mutkan takana", tähän malliin:

1667808390838.png


Eli pumppu on kyllä ihan vieressä ja päivällä lämpöä siirtyy kyllä huoneeseen ihan ok, mutta oven ollessa kiinni huone lähtee varsinkin kylmempinä öinä viilenemään turhan paljon. Ovea ei viitsi oikein aukikaan pitää öisin, jottei tarvitse siirtyä huopatossumoodiin heti alkuillasta kun lapset menee nukkumaan...
Auttaisko jos lyhentää ovea ? Tai jos korkea kynnyslista niin matalampi tilalle. Lämmin ilma kulkis oven alta
 
Ilmeisesti Toshiba taitaa olla ainoa pumppuvalmistaja, jolla on nykyään toimiva "takkatoiminto" laitteissaan.

Takkatoiminnolla en tarkoita vain sitä, että laite toimisi hyvin takan kaverina vaan sitä, että laite yksinkertaiaesti käyttäjän niin halutessa pitää asetetun puhallusnopeuden ja kompura käynnistyy, kun lämmitystarvetta on.

2 kpl Toshiba Premium+ 25:ia lähdössä tilaukseen.
 
Mites VILPin sähkökatkoksiin varaudutaan? Siis onko jotain akkusysteemiä tuohon? Onko ne nyt UPS tai jotain? Olisko linkkiä sopivaan?
 
Mites VILPin sähkökatkoksiin varaudutaan? Siis onko jotain akkusysteemiä tuohon? Onko ne nyt UPS tai jotain? Olisko linkkiä sopivaan?

Kyllähän niitä upseja on olemassa, mutta tarvitsee niin ison ups, että ei mitään järkeä. Joku aggregaatti on paljon järkevämpi. Mitoitus sitten sen VILP tehon tarpeen mukaan.
 
pistin 31 asti mut ei vaa tuntunut lähtevän lämpiään, onko jollain jotain hyvää tuttua sähkäriä keltä vois kysyä Pirkanmaan alueella ? voi laittaa yv

Lähtökohtaisesti ilpin korjaamiseen ei kannata kutsua sähkömiestä, ellei ole jotenkin todettu että laite ei saa sähköä.

Kysä on oikeastaan samasta asiasta jos tietokone ei buuttaa, niin kutsuisi sähkärin sitä kattomaan.

Mites VILPin sähkökatkoksiin varaudutaan? Siis onko jotain akkusysteemiä tuohon? Onko ne nyt UPS tai jotain? Olisko linkkiä sopivaan?

Jos kyse on split mallisesta vilpistä, niin sähkökatko on kuten mikä tahansa sähkökatko, eikä se vilp erityisessä vaarassa ole.

Monoblock kone asianmukaisesti asennettuna kestää sähkökatkoa niin kauan kun asuntokin, mutta jos se on asennettu väärin (joko tietämättömyyttä, tai rakenteellisen esteen takia), sen kiertovesipumpun upsilla varmistaminen on ihan järkevää. Tosin siinä upsissa saisi olla aika iso akku, koska sitä lv pumppua alkaa oikeasti tarvitsemaan vasta esim tunnin päästä tms, jolloin öerus pc upsit ovat jo nyykähtäneet.
 
Olisi paljon helpompaa jos näihin vehkeisiin saisi suoraan jotain ulkoisia antureita/termostaatteja, jotka voisi juurikin raahata sinne kämpän perimmäiseen nurkkaan.
Omasta ihmelaitteesta löytyy joku "follow me" toiminto, jonka tarkoituksena on käyttää kaukosäädintä lämpöanturina. Toimii vähän niin ja näin. Vaikea sanoa, koska koko laite vähän huonosti kertoo käyttäjälleen yhtään mitään. Tässä vajaan puolen vuoden käyttökokemuksella on sen verran oppinut, että linkki kaukosäätimen ja sisäyksikön välillä toimiikin infrapunalla, eli sen täytyy olla aika taktisesti näköetäisyydellä. Infrapunayhteys vuonna 2022 :facepalm:

Tämä "kaukosäädin anturina" toiminto menee myös ilmeisesti pois päältä aika herkästi, tai sitten se vaan ei ole tarkoitettu toimimaan wifi-ohjauksen rinnalla. En todellakaan allekirjoita väitettä, että jos lämpötilaero sisäyksikön kohdalla ja jossain muussa nurkassa on liian suuri, niin tulisi harkita useampaa laitetta ratkaisuksi. Täällä taas vähän ehkä unohtuu että ihmisillä voi olla hyvin erilaisia tiloja lämmitettävinä. Mulla esimerkiksi ei ole mielettömän iso tila kuutiomäärältään lämmitettävänä, mutta se on kaikkea muuta kuin ilmatiivis ja korkeutta on yli 3m.

Mun laite siis joku Kaisai HOT KSH-12HRHI jne...
 
Mikä muukaan siihen auttaa jos lämpö ei riitä perimmäiseen nurkkaan?
Lämpö riittäisi, mutta laite alkaa himmailemaan heti kun oma yläpesä on tarpeeksi lämmin. Anturi jossain vähän neutraalimmassa kohdassa auttaa. Tässä omassa tapauksessa tuo kaukosäätimessä oleva anturi on toimiessaan melko hyvä ratkaisu. Laite osaa antaa paljon tasaisemmin lämpöä koko tilaan kun tarvittavan lämmön hönkimisen perustana käytetty lämpötila mitataan vaikka perimmäisessä nurkassa olevan yöpöydä alatasolta, eikä sieltä ensimmäisenä lämpenevästä katonrajasta.
 
Lämpö riittäisi, mutta laite alkaa himmailemaan heti kun oma yläpesä on tarpeeksi lämmin. Anturi jossain vähän neutraalimmassa kohdassa auttaa. Tässä omassa tapauksessa tuo kaukosäätimessä oleva anturi on toimiessaan melko hyvä ratkaisu. Laite osaa antaa paljon tasaisemmin lämpöä koko tilaan kun tarvittavan lämmön hönkimisen perustana käytetty lämpötila mitataan vaikka perimmäisessä nurkassa olevan yöpöydä alatasolta, eikä sieltä ensimmäisenä lämpenevästä katonrajasta.
Pyynti ylemmäs jos lämpötila ei kauempana riitä, sen se erillinenkin anturi käytännössä tekee.
 
Ja toki tuulettimilla ja vastaavilla voi sekoittaa ilmaa ja levittää lämpöä. Ilmalämmityksessä on omat hyvät ja huonot puolensa.
 
Pyynti ylemmäs jos lämpötila ei kauempana riitä, sen se erillinenkin anturi käytännössä tekee.

Kyllä tässä edelleen kaikilla on tiedossa, että pyyntilämpötilaa kohottamalla saadaan enemmän lämpöä sinne kauemmaskin. Lähinnä tässä on pointti ollut koko ajan se, että tämä vaatii sitä, että on itse jatkuvasti paimentamassa vehjettä, sen sijaan että voisi vaan asettaa ulkoisen anturin mukaan tavoitelämpötilan ja unohtaa vehkeen pöhisemään omiaan. Varsinkin kun sisäyksiköiden omat lämpöanturit elää usein aika omaa elämäänsä. Minulla ainakin on parempaakin tekemistä kuin olla koko ajan räpläämässä kahden ilmalämpöpumpun pyyntilämpötiloja sen takia, että pumppuvalmistajat ovat liian laiskoja/ahneita/tyhmiä laittaakseen jonkun simppelin ulkoisen termostaatin vehkeisiinsä, jonka luulisi olevan aika helvetin no-brainer kun koko lämmityssysteemi perustuu ilmamassojen liikutteluun.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä tässä edelleen kaikilla on tiedossa, että pyyntilämpötilaa kohottamalla saadaan enemmän lämpöä sinne kauemmaskin. Lähinnä tässä on pointti ollut koko ajan se, että tämä vaatii sitä, että on itse jatkuvasti paimentamassa vehjettä, sen sijaan että voisi vaan asettaa ulkoisen anturin mukaan tavoitelämpötilan ja unohtaa vehkeen pöhisemään omiaan. Varsinkin kun sisäyksiköiden omat lämpöanturit elää usein aika omaa elämäänsä. Minulla ainakin on parempaakin tekemistä kuin olla koko ajan räpläämässä kahden ilmalämpöpumpun pyyntilämpötiloja sen takia, että pumppuvalmistajat ovat liian laiskoja/ahneita/tyhmiä laittaakseen jonkun simppelin ulkoisen termostaatin vehkeisiinsä, jonka luulisi olevan aika helvetin no-brainer kun koko lämmityssysteemi perustuu ilmamassojen liikutteluun.
Ei mulla ole mitään tarvetta paimentaa lämpötilaa jatkuvasti. Kauimmaisen huoneen lämpötila seuraa edellisen huoneen lämpötilaa.
Puhallus kannattaa pitää mahdollisimman kovalla jotta lämpö leviää tasaisemmin, täysillä jos korvat kestää.
 
Tuohon edelliseen liittyen: onko kukaan ilmapumppaaja kokeillut käyttää jotain propelleita tai muita vehkeitä lämmön siirtämiseen kämpässä? Ongelmana meilläkin tuo, että lämpöä pumpuista kyllä piisaa, mutta yöllä kun makkarin ovet ovat kiinni, niin varsinkin lastenhuone menee turhan viileäksi ilman lisälämmitystä. Vähän mietin, että makkareiden sisäoven yläpuolelle asentaisi tällaiset vehkeet tai jotain vähän vastaavaa, mutta epäilyttää saisiko tuollaisellakaan lämpöä tarpeeksi siirtymään. Äänitaso (35 dB) epäilyttää myös, koska yleensä nuo tupataan vielä ilmoittamaan aika alakanttiin...

Tietenkään kovin kauas sitä lämpöä ei oikein millään ilveellä saa levitettyä, mutta kun itsellä tilanne on se, että lämmönlähde on käytännössä vieressä, mutta "mutkan takana", tähän malliin:

1667808390838.png


Eli pumppu on kyllä ihan vieressä ja päivällä lämpöä siirtyy kyllä huoneeseen ihan ok, mutta oven ollessa kiinni huone lähtee varsinkin kylmempinä öinä viilenemään turhan paljon. Ovea ei viitsi oikein aukikaan pitää öisin, jottei tarvitse siirtyä huopatossumoodiin heti alkuillasta kun lapset menee nukkumaan...
Itse olen hoitanut asian halpis hormipuhaltimella, huoneen toisessa laidassa puhallin ja toisessa laidassa (samalla seinällä) paluuilmaa varten ilmastointiputki läpi seinän. Hyvin on toiminut. Termostaattia ei mielestäni ole puhallin kaivannut tuossa käytössä vaan äänekkyydestä johtuen moottorisäätimen jolla saa säädettyä puhaltimen kierrosnopeuden (äänen) siedettävällä tasolla. Jos löytyy tarpeeksi hiljainen (tehoton?) puhallin niin ilman nopeuden säätöäkin pärjää.
 
Usein ilpin jostain asetuksista voi säätää lämpötilan korjauksen. Jos tuollaista ei löydy, niin se pitää vaan kokeilla ja elää sen laitteen lämpötilavirheen kanssa säätämällä sen virheen verran enemmän tai vähemmän pyyntiä.
 
Onko tietoa, mistä saisi Pohjanmaan/Etelä-Pohjanmaan alueella Daikinin pumpun ja asennuksen vielä tämän vuoden puolella?
 
Onko tietoa, mistä saisi Pohjanmaan/Etelä-Pohjanmaan alueella Daikinin pumpun ja asennuksen vielä tämän vuoden puolella?
Jos et vielä ole tehnyt sitä, niin kannattaa katsoa suoraan tuolta Daikinin jälleenmyyjälistalta ja soitella lähialueen paikat läpi.

 
Tuli tuossa kysely tutulta, että oisko halua liittyä ilp porukka tilaukseen jos saadaan kohtuu hintaan. Hinta ei vielä siis selvillä eikä merkki/malli. Mutta onko järkeä vaihtaa uuteen?
Voiko sillä mahdollisesti säästää jotain pitkällä tähtäimellä?
Nykyinen on kuvassa oleva 2015 hankittu
On sen verran järkeä, että ehjällä ILP.llä on jotain jälleenmyyntiarvoa ja rikkinäisellä joudut vähän maksamaan. Ero non 200-400. Noi vanhemmat sopineen autotalleihin ihan hyvin. 10-12v on järkevä käyttöikä ja uudesta saa varmaan enemmän tehoa ja hyötysuhdetta (=sähkön säästöä).
 
Onko tietoa, mistä saisi Pohjanmaan/Etelä-Pohjanmaan alueella Daikinin pumpun ja asennuksen vielä tämän vuoden puolella?
Vaikea sanoa millä asennusfirmalla olisi aikoja jäljellä mutta Seinäjoen seudulla, ympäristökunnissa ja myös Tampereen seudulla toimii Energiamestarit. Heillä oli ainakin aiemmin Daikinia tarjolla: Energiamestarit - Ilmalämpö- ja ilma-vesilämpöpumput asennettuna
He asensi mulle 2 pumppua aiemmin ja ei ollut mitään valittamista palvelusta.
 
Tutulle tarjottiin rakenteilla olevaan luhtitalo-asuntoon rakentajan puolesta pelkästään jäähdyttävää ilmalämpöpumppua hintaan 2800€ asennettuna. Eikös tuo ole järkyttävän kallis, varsinkin kun kyseessä vain jäähdyttävä malli, vai enkö tajua nyt jotain? Kyseessä tämä Mitsu, luultavasti pienempitehoisena kun neliöitä ei ihan hirveästi ole: Mitsubishi Electric MSZ-HR -ilmanjäähdytin – Miellyttävä viileys kotiin ja toimistoon! - Scanoffice

Onhan tossa joku yli tonni ilmaa, kun yleensä ns. standardiasennus on n. 600€ ja yleensä pelkästään jäähdyttävät pumput on tonnin luokkaa.
 
Jossei timanttiporausta ole sekä lämmitystoimintoa ja premium tyylikästä mallia, niin ylihintaista.
 
Tutulle tarjottiin rakenteilla olevaan luhtitalo-asuntoon rakentajan puolesta pelkästään jäähdyttävää ilmalämpöpumppua hintaan 2800€ asennettuna. Eikös tuo ole järkyttävän kallis, varsinkin kun kyseessä vain jäähdyttävä malli, vai enkö tajua nyt jotain? Kyseessä tämä Mitsu, luultavasti pienempitehoisena kun neliöitä ei ihan hirveästi ole: Mitsubishi Electric MSZ-HR -ilmanjäähdytin – Miellyttävä viileys kotiin ja toimistoon! - Scanoffice
Tuossa on oikea hinta jäähdyttimelle ja asennus päälle. Asennus on tuollakin noussut kohtuu kovaan luokkaa jo.


Tai toinen verrokki. Näistähän kyllä pyydetään, mitä vain irti saadaan monessakin paikassa.

 
Viimeksi muokattu:
Maalämpö on, eli kai tuollainen vain jäähdyttäväkin riittäisi. Jälkiasennus varmaankin vaatisi järeämpää porausta kyllä, mutta taitaa tosiaan olla aika yläkanttiin hinnoiteltu tuo "tarjous".

Onkos paras teoreettinen kylmäkerroin tällä hetkellä Mitsun LN25:ssä (SEER 10,5)? Tai tuleeko joku halvempi ja luotettavaksi todettu malli lähelle?
 
Maalämpö on, eli kai tuollainen vain jäähdyttäväkin riittäisi. Jälkiasennus varmaankin vaatisi järeämpää porausta kyllä, mutta taitaa tosiaan olla aika yläkanttiin hinnoiteltu tuo "tarjous".

Onkos paras teoreettinen kylmäkerroin tällä hetkellä Mitsun LN25:ssä (SEER 10,5)? Tai tuleeko joku halvempi ja luotettavaksi todettu malli lähelle?
Mitsulla varmaan LN ja RW sarja on ne parhaat, en tunne muiden valmistajien laitteita, mutta samassa hintaluokassa on varmaan aika samaa kamaa. Noi hyvät on kaikki sen verran hyviä et ostaisin sellasen mikä miellyttää silmää ja jos vaikuttaa et pumppu on vähän rajoilla neliöiden puolesta niin suosiolla isompi malli.
 
Kirjoittelin aikaisemmin asentaneeni kaksi Gree Amber Nordic 12 wifi lämpöpumppua vanhaan omakotitaloon. Vanhat pumput oli Mitsun fd-sarjaa.
Sähkönkulutuksesta on liian vaikea tehdä mitään kauaskantoisia kannanottoja, olosuhteet on liian muuttuvia siihen.
Meluisaksi haukutut, no jaa... Ulkoyksikön mökä samaa tasoa kun vanhoissa Mitsuissa, ei häiritsevä, eikä kuulu sisälle. Sisäyksikössä samalla ilman virtausnopeudella ei häiritsevää eroa. Joskin tuo Green 5- vaihde on sitten jo omaa luokkaansa, puskee se kyllä ilmaakin läpi mutta en tiedä missä sitä voisi käyttää. Konepajalla?
Vanhoja mitsuja olisi jo tässä vaiheessa sulatettu jäästä kuuman veden kera, Gree hoitanut sulatuksensa mallikkaasti. Nämä kosteat pienet pakkaset ja nollan lähellä seilaaminen oli Mitsuille myrkkyä. Myös räntäsateet.
Mitsuissa (12-13 vuotta sitten asennettu) oli myös tätä 1/2 h käynti ja sitten sulatus rytmiä. IVO- buutti ainoa mikä auttoi.
Lisäksi nollakelien lähellä teki usein muutaman sekunnin puhalluksia sisäyksikkö, säädetyin puhallustehoin. Ei siis ollut luultavammin kyse mistään sisälämpötila tarkkailusta, kun sitä ei muulloin tapahtunut.
Greestä ei muuta negatiivista toistaiseksi kun sisäyksikön lämpötilan muutoksista paukkuvat muoviosat. Vähän turhan ohutta muovia kaikki mitä sisäyksikössä on. Pienellä virittelyllä varmaan tuokin saadaan katoamaan.
Pakkasta ei ole ollut kuin pahimmillaan -10° niin tehokysymys on vielä hiukan auki, vanhat Mitsuthan hyytyi jo -15° kohdalla joten odotellaan pirunmoisia pakkasia ja hallittuja sähkökatkoja.
 
Kirjoittelin aikaisemmin asentaneeni kaksi Gree Amber Nordic 12 wifi lämpöpumppua vanhaan omakotitaloon. Vanhat pumput oli Mitsun fd-sarjaa.
Sähkönkulutuksesta on liian vaikea tehdä mitään kauaskantoisia kannanottoja, olosuhteet on liian muuttuvia siihen.
Meluisaksi haukutut, no jaa... Ulkoyksikön mökä samaa tasoa kun vanhoissa Mitsuissa, ei häiritsevä, eikä kuulu sisälle. Sisäyksikössä samalla ilman virtausnopeudella ei häiritsevää eroa. Joskin tuo Green 5- vaihde on sitten jo omaa luokkaansa, puskee se kyllä ilmaakin läpi mutta en tiedä missä sitä voisi käyttää. Konepajalla?
Vanhoja mitsuja olisi jo tässä vaiheessa sulatettu jäästä kuuman veden kera, Gree hoitanut sulatuksensa mallikkaasti. Nämä kosteat pienet pakkaset ja nollan lähellä seilaaminen oli Mitsuille myrkkyä. Myös räntäsateet.
Mitsuissa (12-13 vuotta sitten asennettu) oli myös tätä 1/2 h käynti ja sitten sulatus rytmiä. IVO- buutti ainoa mikä auttoi.
Lisäksi nollakelien lähellä teki usein muutaman sekunnin puhalluksia sisäyksikkö, säädetyin puhallustehoin. Ei siis ollut luultavammin kyse mistään sisälämpötila tarkkailusta, kun sitä ei muulloin tapahtunut.
Greestä ei muuta negatiivista toistaiseksi kun sisäyksikön lämpötilan muutoksista paukkuvat muoviosat. Vähän turhan ohutta muovia kaikki mitä sisäyksikössä on. Pienellä virittelyllä varmaan tuokin saadaan katoamaan.
Pakkasta ei ole ollut kuin pahimmillaan -10° niin tehokysymys on vielä hiukan auki, vanhat Mitsuthan hyytyi jo -15° kohdalla joten odotellaan pirunmoisia pakkasia ja hallittuja sähkökatkoja.
Ei ehjissä fd sarjan koneissa ole ollut mitään sulatusongelmia, vielä tänäänkään.
On tainnut olla fd koneesi tyhjiä. Vuotavat kompuran sähkö läpiviennistä sopat pihalle. Tyyppivika.
 
Ei ehjissä fd sarjan koneissa ole ollut mitään sulatusongelmia, vielä tänäänkään.
On tainnut olla fd koneesi tyhjiä. Vuotavat kompuran sähkö läpiviennistä sopat pihalle. Tyyppivika.
Toiselle saattoi näin käydä kun lakkasi lopulta toimimasta.
Mutta kyseinen sulatusongelma oli alusta saakka molemmissa yksilöissä. Olivat mallisarjansa alkupään tuotantoa. Kylmäainemäärät myös tarkastettiin.
 
Toiselle saattoi näin käydä kun lakkasi lopulta toimimasta.
Mutta kyseinen sulatusongelma oli alusta saakka molemmissa yksilöissä. Olivat mallisarjansa alkupään tuotantoa. Kylmäainemäärät myös tarkastettiin.
Tarkastettiinko kunnolla. Eli huoltosarjalla kone tyhjäksi ja vaakalla oikea gramma määrä soppaa ?
Ja Mitsubishi fd tapauksessa koeponnistamalla typellä se johtosarjan alkava vuoto olisi voitu havaita takuun aikana. Olisi vaan karkeasti puolet mennyt uusiksi. Joten myyjä/huoltajat kävivät antamassa näille valohoitoa ja suhauttivat silmät ummessa r kaasua koneeseen. Toimi sen aikaa että päästiin pitkistä takuista eroon.

Huoltomittari sarjaa tuijottamalla ei voi invertterin kylmäaine määriä päätellä. Nuo fd koneet joissa oikea täytös eikä vuotavaa kompuraa, toimivat vieläkin kohtuullisesti. Sulatuksissa mitään ongelmia.
 
Tarkastettiinko kunnolla. Eli huoltosarjalla kone tyhjäksi ja vaakalla oikea grammaa määrä soppaa ?
Ja Mitsubishi fd tapauksessa koeponnistamalla typellä se johtosarjan alkava vuoto olisi voitu havaita takuun aikana. Olisi vaan karkeasti puolet mennyt uusiksi. Joten myyjä/huoltajat kävivät antamassa näille valohoitoa ja suhauttivat silmät ummessa r kaasua koneeseen. Toimi sen aikaa että päästiin pitkistä takuista eroon.

Huoltomittari sarjaa tuijottamalla ei voi invertterin kylmäaine määriä päätellä.
Kone tyhjennettiin, tarkastettiin mahdolliset vuotokohdat ja vaa'alla punniten kylmäaineet sisään. Eivätkä nämä huoltokaverit minua kyllä huijanneet, liian tuttuja siihen. Homma hoitui ilman takuukeskusteluja silloin ja myöhemminkin kavereiden omalla ajalla.
Vuotoja tuskin oli jos kylmäaineet pysyi sisällä ainakin sen 13 vuotta.
Aasiasta sain myöhemmin ohjeen että piirilevylle pitää lisätä jumpperi joka pidentää sulatus- ajan muistaakseni 5:stä 8:n minuuttiin. Eipä vaan piirilevyllä ollut moista paikkaa. Aasian pojat olivat sen jälkeen hyvin vähäsanaisia.
Maahantuoja oli koko ajan suorastaan mykistyneen vaiti.
 
Kone tyhjennettiin, tarkastettiin mahdolliset vuotokohdat ja vaa'alla punniten kylmäaineet sisään. Eivätkä nämä huoltokaverit minua kyllä huijanneet, liian tuttuja siihen. Homma hoitui ilman takuukeskusteluja silloin ja myöhemminkin kavereiden omalla ajalla.
Vuotoja tuskin oli jos kylmäaineet pysyi sisällä ainakin sen 13 vuotta.
Aasiasta sain myöhemmin ohjeen että piirilevylle pitää lisätä jumpperi joka pidentää sulatus- ajan muistaakseni 5:stä 8:n minuuttiin. Eipä vaan piirilevyllä ollut moista paikkaa. Aasian pojat olivat sen jälkeen hyvin vähäsanaisia.
Maahantuoja oli koko ajan suorastaan mykistyneen vaiti.
Koeponnistuksessa typellä nuo aikanaan näki paljain silmin, vuodonilmaisu suihketta kompuran päälle.
Ja vajaat koneet oireili juurikin huonoilla sulatuksilla. Oli aikanaan paljon näitä. Ja nytkin kun tulee vastaan niin 100% tyhjäksi hiljalleen vuotaneita. 100g vajaus alkaa vaikeuttamaan jo sulatusta.
 
Koeponnistuksessa typellä nuo aikanaan näki paljain silmin, vuodonilmaisu suihketta kompuran päälle.
Ja vajaat koneet oireili juurikin huonoilla sulatuksilla. Oli aikanaan paljon näitä. Ja nytkin kun tulee vastaan niin 100% tyhjäksi hiljalleen vuotaneita. 100g vajaus alkaa vaikeuttamaan jo sulatusta.
Alipaineella se vuoto ei näy. Eli jos aikanaan jäänyt ylipaine kokeet tekemättä on silloin ollut kyseessä ammattitaidottomuus tahi retkutus. Tai se takuu kysymys ja sen välttely, aikaa venuttamalla joku muu maksoi fd koneiden tyyppivian.
 
Viimeksi muokattu:
Näitä koneita oli erä samoin ongelmin. Vuosi pari myöhemmin asennetuissa ei näin pahasti ongelma korostunut.
Kuuma vesi hoiti sulatusongelman ja koneet kun ei maksanut minulle oikeastaan mitään niin en jaksanut vuosia asiasta valittaa. Hoiti kuitenkin joten kuten tehtävänsä.
Jos uudet pumput kestää edes puolet tuosta ajasta käytössä ilman suurempia ongelmia niin olen tyytyväinen.
 
Näitä koneita oli erä samoin ongelmin. Vuosi pari myöhemmin asennetuissa ei näin pahasti ongelma korostunut.
Kuuma vesi hoiti sulatusongelman ja koneet kun ei maksanut minulle oikeastaan mitään niin en jaksanut vuosia asiasta valittaa. Hoiti kuitenkin joten kuten tehtävänsä.
Jos uudet pumput kestää edes puolet tuosta ajasta käytössä ilman suurempia ongelmia niin olen tyytyväinen.
Fh sarjaa viimeksi laitettu samoja määriä. Niissä muuta ongelmaa ole kuin ulkoyksikön puhallin ja pohjavastuksen termostaatin mädäntyminen. Uusista mitsuista jännä nähdä miten kestävät.
 
Tuli mieleen tämmöinen kysymys omakotitalon oston yhteydessä: Onko järkeä päivittää vuoden 2009 ILPiä jäähdytystarkoituksesta uudempaan (taisi olla joku mitsubishin sen ajan hyvä malli)? Eli onko jäähdytystehossa tapahtunut energiatehokkuuden kannalta merkittävää kehitystä? Itse ajattelisin että ei. Eikö se kehitys ole pääasiassa tapahtunut lämmityspuolella?

Päälämmitysmuoto siis kaukolämpö lattiakiertoisena, joten ei luultavasti tule kovin paljon ILPiä käytettyä lämmitykseen.
 
Tuli mieleen tämmöinen kysymys omakotitalon oston yhteydessä: Onko järkeä päivittää vuoden 2009 ILPiä jäähdytystarkoituksesta uudempaan (taisi olla joku mitsubishin sen ajan hyvä malli)? Eli onko jäähdytystehossa tapahtunut energiatehokkuuden kannalta merkittävää kehitystä? Itse ajattelisin että ei. Eikö se kehitys ole pääasiassa tapahtunut lämmityspuolella?

Päälämmitysmuoto siis kaukolämpö lattiakiertoisena, joten ei luultavasti tule kovin paljon ILPiä käytettyä lämmitykseen.

On tuossa jotain pientä kehitystä tapahtunut, mutta toisaalta jäähdytys vie joka tapauksessa niin paljon vähemmän energiaa ja on muutenkin "tarpeetonta", joten ainakaan laskennallisesti et tule ikinä päivittämällä pääsemään "voitolle". Eli en näe mitään järkeä uusia jos nykyinen pumppu toimii, eikä tunnu siltä että jäähdytysteho olisi jotenkin puuttellinen.
 
Tuli mieleen tämmöinen kysymys omakotitalon oston yhteydessä: Onko järkeä päivittää vuoden 2009 ILPiä jäähdytystarkoituksesta uudempaan (taisi olla joku mitsubishin sen ajan hyvä malli)? Eli onko jäähdytystehossa tapahtunut energiatehokkuuden kannalta merkittävää kehitystä? Itse ajattelisin että ei. Eikö se kehitys ole pääasiassa tapahtunut lämmityspuolella?

Päälämmitysmuoto siis kaukolämpö lattiakiertoisena, joten ei luultavasti tule kovin paljon ILPiä käytettyä lämmitykseen.
Ei äkkiseltään kovin kustannustehokkaalta kuulosta. Kunnon putsaus ja kovaa käyttöä loppuun asti.
 
Tuli mieleen tämmöinen kysymys omakotitalon oston yhteydessä: Onko järkeä päivittää vuoden 2009 ILPiä jäähdytystarkoituksesta uudempaan (taisi olla joku mitsubishin sen ajan hyvä malli)? Eli onko jäähdytystehossa tapahtunut energiatehokkuuden kannalta merkittävää kehitystä? Itse ajattelisin että ei. Eikö se kehitys ole pääasiassa tapahtunut lämmityspuolella?

Päälämmitysmuoto siis kaukolämpö lattiakiertoisena, joten ei luultavasti tule kovin paljon ILPiä käytettyä lämmitykseen.
n 4-5v sitten alkoi tulla R32 kylmäaineella olevia pumppuja, joissa parempi lämmitysteho kovilla pakkasilla. Ja tietty wifiä ja muuta hifiä tulee uudemmissa. Jos pelkkään jäähdytykseen käyttää, niin eipä juuri toinna säästömielessä vaihtaa toimivaa uuteen. Kuten ylläkin sanottu, niin huolehtii säännöllisestä pesusta, ettei ole kenno ja puhallin pölyä ja hometta täynnä ja eikun käyttää vaan niin pitkään kuin toimii.
 
Tutulle tarjottiin rakenteilla olevaan luhtitalo-asuntoon rakentajan puolesta pelkästään jäähdyttävää ilmalämpöpumppua hintaan 2800€ asennettuna. Eikös tuo ole järkyttävän kallis, varsinkin kun kyseessä vain jäähdyttävä malli, vai enkö tajua nyt jotain? Kyseessä tämä Mitsu, luultavasti pienempitehoisena kun neliöitä ei ihan hirveästi ole: Mitsubishi Electric MSZ-HR -ilmanjäähdytin – Miellyttävä viileys kotiin ja toimistoon! - Scanoffice
Meillä maksoi 1400€ viilentävän pumpun asennus, että sanoisin tuossa olevan tonni liikaa heti...
 
Nyt kun vajaa 6kk on ollut oma viilennys käytössä (Gree Bora 35-A/W) missä tiedot: JÄÄHDYTYSTEHO 3,2 kW SCOP / SEER 4,0/6,1, ENERGIALUOKKA: A/B/C/D/E/F/G A++/A+, KYLMÄAINE tyyppi R32, LÄMMITYSTEHOALUE kW: 0,6 – 4,4 (3,4), JÄÄHDYTYSTEHOALUE kW: 0,6 – 3,6 (3,2), IP-LUOKITUS IP20.
Alle 100m2 rivitalokolmio missä samalla hankittiin myös maalämpö joten tuo on tarkoitettu täysin viilennykseen kesäisin / lämpimänä aikana.

Hiljainen ja lähes huomaamaton laite (antoi vaan olla päällä, 24C asetuksella, noin elokuun loppuun) ja muisti käydä tyhjentämässä aluksi jopa alle päivässä täyteen kertyvän vesiämpärin (vein puna ja mustaherukka puskille takapihaan) mikä kosteuden tiputtua järkevälle tasolle aleni ehkä muutamaan kertaan viikossa tapahtuvaan tyhjennykseen.

I-Feel toiminto auttaa teoriassa jos nyt haluaa että oikea lämpötila mitataan tietysti paikasta, itselläni kaukosäädin on yleensä ollut TV:n edessä olohuoneessa. Itse en ole tarvinut mitään etäohjauksia kännykän kautta, vaikka siihenkin olisi mahdollisuus.

Pirkanmaan alueella jos asustelee voin suositella HMK Talotekniikka OY:ta mistä laite sekä asennus tuli 1200€ hintaan, toki samalla tekivät myös maalämmön ja entisen öljyjärjestelmän poiston joten uskoisin että yksittäiseen kohteeseen tuollaisen asennus voi helposti olla hieman tyyriimpi.

Asennus oli nopeaa, asiantuntevaa ja 100% suomalainen henkilö hoiti asian, samoin kuin myös maalämpöurakka oli täysin Suomalaisten em. firman sisäisten palkkalistoilla olevien henkilöiden hoitamaa työtä. Tuosta sai jotain 600€ muistaakseni verottajalle hakea alennusta ja maalämmöstä sai 50% ARA rahoitusta.

Tässä vielä lyhyt esittely:
"
Gree Bora -ilmanjäähdytin

Tehokas Gree Bora -huoneilmanjäähdytin viilentää nopeasti kuuman sisäilman. Plasmasuodatin poistaa epämiellyttäviä hajuja ja pienhiukkasia ja tekee sisäilmasta miellyttävän puhtaan ja raikkaan.

Tyylikäs, siro ja puhtaanvalkoinen sisäyksikkö sopii niin omakotitaloon kuin kerrostaloasuntoon. WiFi-toiminnon ansiosta Gree Bora -ilmanjäähdytintä on myös helppo käyttää.

"
 
n 4-5v sitten alkoi tulla R32 kylmäaineella olevia pumppuja, joissa parempi lämmitysteho kovilla pakkasilla. Ja tietty wifiä ja muuta hifiä tulee uudemmissa. Jos pelkkään jäähdytykseen käyttää, niin eipä juuri toinna säästömielessä vaihtaa toimivaa uuteen. Kuten ylläkin sanottu, niin huolehtii säännöllisestä pesusta, ettei ole kenno ja puhallin pölyä ja hometta täynnä ja eikun käyttää vaan niin pitkään kuin toimii.
Miten tuota lämmittävän pumpun vaihdon kannattavuutta pitäisi laskea? Laitettiin autotalliin viime kesänä n. 10v vanha pumppu kun ilmaiseksi saatiin. Entsisellä omistajalla se ei ole ollut kuin muutaman vuoden käytössä.
Tämän kuun aikana ottanut vajaa 200kWh, lämmitys 10C, n. 70m2. Ulkolämpötila näyttää olleen +10C ja -10C välillä.
 
Miten tuota lämmittävän pumpun vaihdon kannattavuutta pitäisi laskea?

Tarvitset tuohon (vähintään) kolme määrettä:
1) Paljonko uusi pumppu + vaihto maksaa + paljonko se kuluttaa sähköä vuodessa?
2) Paljonko vanha pumppu + sen asennus maksoi + paljonko se kuluttaa sähköä vuodessa?
3) Paljonko lämmitys (sekä viilennys) kulutti sähköä ennen mitään pumppuja?

Nyt jos esim. saat tuloksen:
1) uusi pumppu + vaihto maksaisi 3000€ ja sähkön kulutus vuodessa olisi 1000€
2) vanha pumppu + sen asennus maksoi 2000€ ja sähkön kulutus vuodessa on vaikkapa 1500€
3) ilman mitään pumppuja tai asennuksia sähkön kulutus on vuodessa ollut vaikkapa 2000€

Saadaan tulos että vuodessa vanha pumppu + asennus maksaaa itsensä takaisin = kannattaa (500€/vuosi) 4 vuoden jälkeen. Tämän jälkeen se "tuottaa" sinulle 500€ vuodessa, jos kestää pidempään kuin tuon 4 vuotta.
Toisaalta jos uusi pumppu + asennus eikä mitään pumppua se maksaisi itsensä takaisin 3 vuodessa minkä jälkeen tuottaisi voittoa. Tosin JOS käytössä taas on se vanha pumppu tuo uusi alkaisi tuottamaan voittoa vasta 6 vuoden jälkeen.

Nyt joudut tietysti itse laskemaan nämä asiat, eli paljonko sähkö on sinulle maksanut / maksaa, paljonko ilman mitään pumppuja (esim. suorasähkö)lämmitys maksaisi? Paljonko se sitten maksaa uudella tai vanhalla pumpulla jne jne. Varmaan ymmärrät idean.

Ettei homma olisi liian helppoa sinun toki täytyy myös tehdä arvio siitä miten pitkään tuote (pumppu) kestää, niin vanhassa kuin uudessakin pumpussa. Sekä myös kuluuko sinulta jotain rahaa itse tuotteen huoltamiseen (puhdistus, aineen lisäys, paristoja kaukosäätimeen tms). Minkä lisäksi joudut arvioimaan miten pitkään asut em. kohteessa, paljonko mahdollinen pumppu nostaa sen myyntihintaa tai paljonko maksaa uuteen kohteeseen vanhan pumpun siirtäminen jne jne. Eli yhtälössä on myös muuttujia.
 
hyvätkin pumput jatkuvassa lämmityskäytössä harvoin kestää yli 15v, joku 7-10v normi vaihtoikä ja huono pumppu kestää 1-2v niinkuin itsellä kävi. Mitään laakerointeja, tai kompressorin vaihtoa yms vanhoille ei aleta suorittamaan vaan se on yleesä järkevämpää uus pumppu kun vanhaan tulee vika.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 496
Viestejä
4 509 392
Jäsenet
74 409
Uusin jäsen
Hande380

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom