Ilmalämpöpumput eli ILPit

Pari Daikinia ollut kesästä asti ja ollaan oltu tosi tyytyväisiä. Käytännössä mitään ei ulkoyksiköstä sisälle kuulu ja hyvin lämmittää taloa.
 
Tuohon kohtaan tulee talvisin paljon lunta, jos olisi bulkkimaateline, ilppi olisi lumen peittämä suurilta osin ainakin jos saman verran tulee lunta mitä viime vuonna.
Entinen Pana ei kuulunut mitenkään sisälle samalla telineellä, kuin vasta -20 asteessa, jossa se kuulosti siltä että yritti lähtä lentämällä lämpimämpään maahan.



Joo Jousivaimentimia näyttää olevan olemassa ja netissä näytetään kehuvan että resonointiäänet olisi poistuneet, varmaankin vaihdan ne kumisten tilalle.

Meillä kanssa puutalo, makuuhuone 2 kerroksessa ja seinätelineellä mitsun RW35 kuului kuin rekka olisi tyhjäkäynnillä pihassa. Vaihdatin maajalat ja yhden talven kuuntelin sitä ääntä(rekka häipyi, mutta kovilla pakkasilla oli resonointi jo melko kovaa. Nyt asensin jouset alle ja sanotaanko näin ettei äänet ole kokonaan hävinneet, mutta ehkä vähän vaimentuneet. Mielenkiinnolla odotan paukkupakkasia.
 
Laitoin vanhojen on/off pumppujen alle sellaiset jouset ja äänimaailma muuttui radikaalisti. Nehän piti puuseinässä aika jyrinää, jousien kanssa lähes äänetön. Nyt on tulossa Daikin parin viikon päästä niin jos vähänkään jyrisee seinäasennuksessa niin laitan jouset. Tosin uusi kone varmaan aika äänetön muutenkin.
 
Jousille suositus täältäkin. Vaimentaa kyllä jyrinöitä seinätelineen kanssa.
 
Ikävä kääntää veistä haavassa, mutta itse asiassa ainakin Daikin taitaa pestä Mitsun COP-vertailussa. :)

SCOP (Helsinki -22C)
Daikin Perfera 404.19
Mitsubishi RW354.00
Toshiba Premium Plus 354.00
Näissä pitäisi ilmoittaa teho millä arvot on laskettu.
 
Miksi? Pumppu voi ottaa seinästä yhden tai viisi kilowattia, mutta kuitenkin tekee lämpöä neljä kertaa sen määrän.
Näin maallikkona tekisin oletuksen, että meillä on kolme pumppua. Yksi ottaa tehoa 1 kW, toinen 2 kW ja kolmas 3 kW.... jokaisen COP on sama. Vaikka COP onkin sama, niin on aika eri tuotteista kyse... seuraavaksi pitäisi tarkastella hintalappua ja/tai tarvetta muuten. Mutta hyvinkin oleellista tietoa puuttuu.
 
Näissä pitäisi ilmoittaa teho millä arvot on laskettu.
Daikinissa ei ole pohjapeltiä ollenkaan, joten ei myöskään tarvetta sulatella sitä pohjapeltiä.

Tämä voi olla hyvä tai huono asia.

Huono asia siinä mielessä että jos aikoo viemäröidä sulatusvedet niin sitä ei daikinilla voi tehdä. Hyvä taas siinä ettei sähkö kulu turhaa ulkoilman lämmittämiseen, mutta sulatusvedet pitää itse käydä hoitamassa pois ulkoyksikön alta

Oikeasti siis näissä kaikissa on sama SCOP, ainut ero on tuo pohjapellin lämmitysvastus
 
Tuo scop lienee ilmoitettu ominaisteholla, suuremmalla kuormalla hyötysuhde laskee.
Tuon premium+ cop on -20c cop 4.09@1.72KW, ja cop 2.26@ 4.3KW.
 
Viimeksi muokattu:
On tuossa kuitenkin ilmoitettu muutama tärkeä asia kuten: "
SCOP (Helsinki -22C)
"
Koska muuten tuo voisi tarkoittaa jopa pelkkään viilennykseen ja/tai eri ilmastoon tarkoitettua pumppua.

Esim. oma Gree Bora 35-A/2/W kertoo seuraavaa:
Lämmitys:
- SCOP: 4,0
- Energialuokka A+
- Lämmitysteho (nimellisteho): 0,9-4,0 (3,4) kW

Mikä tähän saakka kuulostaa ihan hyvältä ja moni voi jopa sanoa kateellisena että miten tuollaista voi saada asennettuna alle 1500€ (tai minun tapauksessani kilpailutettuna 1300€)
Sitten se tärkein kuten:
- Toiminta-alue (ulkolämpötila): +5 ~ +24°C

Sitten kun katsotaan niitä syitä miksi tuo on edes hommattu ja miksi päädyin siihen niin:

Jäähdytys
  • Jäähdytysteho (nimellisteho): 0,9-3,6 (3,2) kW
  • Toiminta-alue (ulkolämpötila): +5 ~ +43°C
  • SEER: 6,1 (eli jos syötetään 1 kW sähköä, niin jäähdytysteho on 6,1kW)
  • Energiateholuokka: A++
(Käytössä vastikkeeseen kuuluva maalämpö joten tuo tuli "bonuksena" hankittua maalämpöön siirtymisen yhteydessä omakustannuksena kilpailutettuna, eli kesällä viilennyksestä maksan sähkölaskun itse, talvella lämmityksestä ja esim. kuumasta vedestä maksaksan vastikkeessa)
 
Eilen kävi asentajat laittamassa 2x Boschin ilmalämpöpumppuja pirttiin, josko sähkön kulutus nyt hiukan laskisi. Lattialämmityksellä vähän kallista. Ostin Shelly 1PM Plussat väliin ja asentaja asensi ne samalla, niin nyt näkee tarkkaan kuinka paljon kuluttavat virtaa. Hienoja kapistuksia.
 
SCOP on lämmityskauden tuottokerroin. Teho mitä peräsin on valmistajan ilmoittama lämmitystehon tarve kuvitteellisessa talossa tietyssä lämpötilassa jonka avulla lasketaan yhdessä eri lämpötilojen COPien yms kanssa SCOP.
 
Meillä kanssa puutalo, makuuhuone 2 kerroksessa ja seinätelineellä mitsun RW35 kuului kuin rekka olisi tyhjäkäynnillä pihassa. Vaihdatin maajalat ja yhden talven kuuntelin sitä ääntä(rekka häipyi, mutta kovilla pakkasilla oli resonointi jo melko kovaa. Nyt asensin jouset alle ja sanotaanko näin ettei äänet ole kokonaan hävinneet, mutta ehkä vähän vaimentuneet. Mielenkiinnolla odotan paukkupakkasia.
Mulla on LN35 maatelineellä sepelillä ja makkarin seinän takana, ainoa kerta kun ulkoyksikön kuulee on illalla, jos lähtee sulatus päälle, mutta hyvin vaimeasti ulkoa sisään ja sisäyksikkö makkarin vieressä olkkarissa pitää kovempaa kiehuntaa silloin. Hyvällä alustalla kun värinät eivät välity asuntoon on paras tapa asentaa ja tollaset jouset/tärinävaimentimet kyllä auttavat muuten.
 
Seyan kanssa tässä talvilämmitys näyttänyt ihan erilaista äänimaailmaa kuin kesäviilennys. Ääneekkäämpi, selvästi. Lämpöykkösen asentamat kumityynyt välittivät pikkupakkasella todella tehokkaasti hieman epätasapainoisen puhaltimen jurinan tai komperssorin murinan rakenteita pitkin sisälle. Kiinnitys ulkoseinssä. Vaihdoin vitosen jouset kevyelle puolelle ja kutosen jouset raskaammalle puolelle. Jurinat loppuivat, mutta sulatuksen puhinat kuuluvat vielä. Noh, niiden kanssa elää ihan sujuvasti.

Jousien vaihto ei ollut mikään 5-minuutin homma, vaan likemmäs tunnin puristus että sai kannakoitua ulkoyksikön ilmaan ja pudotettua konsolikannakkeita noin 7 cm alaspäin, jousien tuoman lisäkorkeuden verran. Ja jätin kumit pohjalle. Jouset olivat noin 6 cm "kuormatta" ja kuormattuna ulkoyksikön painolla 5 cm.
 
2 x Toshiba Premium+ 25 maatukitelineillä. Telineiden alla 40x40x5cm betonilaatat hieman irti sokkelista. Pihaustakaan ei ole ulkoyksiköiltä kuulunut sisälle asti.
 
Viimeksi muokattu:
Eilen kävi asentajat laittamassa 2x Boschin ilmalämpöpumppuja pirttiin, josko sähkön kulutus nyt hiukan laskisi. Lattialämmityksellä vähän kallista. Ostin Shelly 1PM Plussat väliin ja asentaja asensi ne samalla, niin nyt näkee tarkkaan kuinka paljon kuluttavat virtaa. Hienoja kapistuksia.

Tuliko Shellyt asennettua mihin?

Itse tilasin niitä myös pumppujen kaveriksi, mutta on vielä auki, että laittaisiko ne sisätilohin ryhmäkeskukseen vai ulos turvakytkinten tai ulkoyksiköiden venttiilinsuojusten sisään.
 
Tuliko Shellyt asennettua mihin?

Itse tilasin niitä myös pumppujen kaveriksi, mutta on vielä auki, että laittaisiko ne sisätilohin ryhmäkeskukseen vai ulos turvakytkinten tai ulkoyksiköiden venttiilinsuojusten sisään.

Sisätiloihin tuli, teknisen tilan ryhmäkeskukselle. Wifi-yhteyden päässä toki sitten pitää olla, itselläni on wifipurkki siinä 2m päässä.
 
2 x Toshiba Premium+ 25 maatukitelineillä. Telineiden alla 40x40x5cm betonilaatat hieman irti sokkelista. Pihaustakaan ei ole ulkoyksiköiltä kuulunut sisälle asti.
Täällä samanlainen asennus pari vuotta vanhalla Panasonicilla eikä pihaustakaan kuulu. Mietin, että tuoko joissain tapauksissa ongelman esiin esim. ulkoyksikön lähellä oleva raitisilmaventtiili? Vinkkinä, että niihin saa myös parempia äänieristeitä.
 
Täällä samanlainen asennus pari vuotta vanhalla Panasonicilla eikä pihaustakaan kuulu. Mietin, että tuoko joissain tapauksissa ongelman esiin esim. ulkoyksikön lähellä oleva raitisilmaventtiili? Vinkkinä, että niihin saa myös parempia äänieristeitä.
Ainakaa tämä ei minulla voi olla, koska ei ole korvausilmaventtiilejä lähimainkaan, olen 95% varma että kyseessä on kompressorin resonointi, koska sitä samaa ääntä kuulu hiljaisempana kun on ulkoyksikön ihan vieressä kauempana ulkona ei edes kuulu kuin tuuletin vaimeasti, mutta sisälle kuuluu melko lujaa ja kuulostaa siltä kuin kaivuri olisi takapihalla touhuamassa. Ja se siis vaimeni hetkeksi, kun sulatti kumitötsät. Nyt tilasin kuitenkin Entraden jousisetin, josko niillä auttaisi hetkeksi. Sekä kaikennäköisistä jämäpaloista aloitin katoksen teon, josko se edes vähän auttaisi tuohon kennon umpeen jäätymiseltä takaa.
 
Seyan kanssa tässä talvilämmitys näyttänyt ihan erilaista äänimaailmaa kuin kesäviilennys. Ääneekkäämpi, selvästi. Lämpöykkösen asentamat kumityynyt välittivät pikkupakkasella todella tehokkaasti hieman epätasapainoisen puhaltimen jurinan tai komperssorin murinan rakenteita pitkin sisälle. Kiinnitys ulkoseinssä. Vaihdoin vitosen jouset kevyelle puolelle ja kutosen jouset raskaammalle puolelle. Jurinat loppuivat, mutta sulatuksen puhinat kuuluvat vielä. Noh, niiden kanssa elää ihan sujuvasti.
Eikö kaikki Seijat olekaan vain jäähdytyskäyttöön tarkoitettuja?
 
Eikö kaikki Seijat olekaan vain jäähdytyskäyttöön tarkoitettuja?

Ei, itseasiassa ei yksikään. Suomessa vain osa jälleenmyyjistä myy sitä kaukosäätimellä josta on poistettu lämmitystoiminto. Muuten sieltä löytyy kyllä ihan normaali 4-tie-venttiili ja ne kykenevät lämmittämään. Mutta on Suomessa näköjään Seiya Nordic malleja myös myynnissä, joissa on kaikki mukana, perusmallit saa Euroopasta lämmitysnapilla varustettuna.

 
Tuliko Shellyt asennettua mihin?

Itse tilasin niitä myös pumppujen kaveriksi, mutta on vielä auki, että laittaisiko ne sisätilohin ryhmäkeskukseen vai ulos turvakytkinten tai ulkoyksiköiden venttiilinsuojusten sisään.
Mää laitoin Shelly 1PM palikat kahteen pumppuun turvakytkimien sisään. Oli just sopiva tila.
 
Muista ei kokemusta mutta Kazani ei kyllä resonoi ollenkaan hirsiseinän läpi, näyttäisi olevan vaan kumitassut telineessä.
 
Itsellä Toshiban Daiseikai (en muista tarkemmin) malli lämmittäjänä ja toi on jostain vuodelta 2010-2011 paikkelta niin noissa ton ajan vehkeissä vissiin tehosuhde laskee aika paljon kun paljon pakkasta.

Kysymys kuuluu että mikähän tuo pakkasraja ton ajan vehkeissä on ja mitä silloin kannattaa tehdä? Laskea pumpun lämpötilaa reilusti mutta pitää päällä vai sammuttaa koko paska?
 
Itellä on 2007 vuodelta Daikin kellarissa pitämässä lämpöä harrastetiloissa. Kyllä se lämmittää vielä kovillakin pakkasilla mutta sulattelee aika tiuhaan. Hyötysuhteet varmaan melkein sama ku lämmittäis sähköpattereilla kovilla pakkasilla (yli -10). Oisinko joskus pläränny manuaalista että alin suunniteltu käyttölämpötila olis -15. Hyvin on toiminut -20 asteen pakkasillakin. Tai ainakin jotain lämpöä tuottanut :D. Peruslämpönä pitänyt +18.
 
Ja vie enemmän sähkö kuin suora sähkölämmitys? Eikö se nimenomaan tarkoita että tietyn pakkasasteen jälkeen suora sähkö on halvempi kuin pumppu?
Tuskin coppi alle yhden menee ikinä. Toinen on se, että noita ei olis hyvä pakkasilla kylmästä käynnistellä, kun kompuraöljyt ihan jähmeänä.

Itellä ainakin kaikki pumput ollut koko talven päällä pakkasista huolimatta. 5-eri ikäisestä ja hintaisesta pumpusta kokemusta.
 
Itsellä Toshiban Daiseikai (en muista tarkemmin) malli lämmittäjänä ja toi on jostain vuodelta 2010-2011 paikkelta niin noissa ton ajan vehkeissä vissiin tehosuhde laskee aika paljon kun paljon pakkasta.

Kysymys kuuluu että mikähän tuo pakkasraja ton ajan vehkeissä on ja mitä silloin kannattaa tehdä? Laskea pumpun lämpötilaa reilusti mutta pitää päällä vai sammuttaa koko paska?
2010 TM on testannut pumppuja ja siellä on Toshiba voittanut testin.

Tuolla lämpöpumppufoorumin keskustelussa Toshiban copiksi on kerrottu seuraavaa
COP +7c Toshiba 5,64
COP -20c Toshiba 2,37

Mahdollisesti noista arvoista puuttuu sulatukset, kun tuolta lukee kommentteja testistä. Mutta siltikin -20 asteeseen oikein hyvä cop ollut tuolla testin Toshiballa.
20v vanha laite varmaan hyötyy myös kunnon puhdistuksesta jotta lämpö siirtyy ilmaan eikä pinttynyt pöly/vastaava heikennä tehoa. Ja kun katsoo mallimerkinnän laitteen kyljestä, niin lämpöpumppufoorumilta todennäköisesti löytyy siitä keskustelua ja jopa mittaustuloksia.

Monet sanoo, että ilppiä ei saisi jättää pakkasella virrattomaksi jottei pakkanen pääse tekemään tuhojaan. Mutta toisaalta en muista lukeneeni kokemuksia, että ilppi olisi pakkasessa hajonnut käyttämättömyyttään tai umpijäästä käynnistäessään. Mutta jäätyminen ei varmasti tee laitteelle hyvää vaan lisää riskiä hajoamiselle. Jos taas on virrat päällä, se vie jokusen kymmenen wattia kompuran ja muun tarvittavan lämmittämiseksi. Täällä Gree vie 75 wattia +1 asteen alapuolella silloin kun on offilla mutta virrat päällä.

Itse olen miettinyt niin, että jos ei halvempaa lämmitysmuotoa ole käytössä, niin ilpo saa lämmittää ihan aina kun lämmitystä tarvitaan. Jos tulee ne muutama -25 pakkaspäivä ja sen cop laskee kahden paikkeille tai allekin, niin se on edelleen kuitenkin tuplat esim iv-koneen jälkilämmitykseen ja muihin sähköpattereihin.
 
Tuskin coppi alle yhden menee ikinä. Toinen on se, että noita ei olis hyvä pakkasilla kylmästä käynnistellä, kun kompuraöljyt ihan jähmeänä.

Itellä ainakin kaikki pumput ollut koko talven päällä pakkasista huolimatta. 5-eri ikäisestä ja hintaisesta pumpusta kokemusta.
Siksipä kysyinkin. Tähän asti pumppu huutanut talvisin säässä kun säässä mutta näillä sähkönhinnoilla ajattelin että jos tollakin voisi jotain optimoida ja säästäny.. mutta ilmeisesti jos oikein ymmästin niin pahimmillaankin pumppu vie sen mitä suora sähkö normaalisti..?
 
Nyt kun tuli pakkasta enemmän näkee miten ilpit jaksavat. -12c kelissä cop 3.65, kohtuullinen vielä.
 
Fiksummat pumputhan eivät käynnistä sitä kompuraa ennen kuin vasta sen jälkeen kun se on esilämmitetty riittävästi.

Ja -20°C lämpötilassa ei ole yleensä sulatuksiellakaan mitään tarvetta, mutta typerämmät pumput sulattelevat aiitä huolimatta aivan kuten nollassakin.
 
Ja -20°C lämpötilassa ei ole yleensä sulatuksiellakaan mitään tarvetta, mutta typerämmät pumput sulattelevat aiitä huolimatta aivan kuten nollassakin.
Ongelmahan on siinä, että pakkasella pumppu ei tiedä luotettavasti oikein mistään, onko kenno kuurassa vai ei. Siksi moni merkki sulattelee harvakseltaan "varmuuden vuoksi" ja samalla sulatukseen kuluvasta ajasta päättelee kennon jäätymisasteen. Sulatusvaiheessa sulatuksen keston (kennon lämmön nousu) perusteella pumppu voi päätellä jään määrän. Se että pakkasella ei sulata koskaan on vähän riskipeliä.

Pumppuhan mittaa ulkokennon lämpötilaa ja siitä päättelee sulatustarpeen.
- keli plussalla ja kenno plussalla -> ei tarvetta sulattaa
- Keli plussalla, kenno miinuksella ->todennäköisesti huurtuu ja tarve sulattaa
- Keli pakkasella ja kenno pakkasella -> Todennäköisesti tarvetta sulattaa.

Sulatuksen kesto ja sulatusvälin määräytyminen:
- Kennon lämpötila nousee nopeasti plussalle -> kennossa ei ole kuuraa ja sulatusväliä voi pidentää -> lopulta maksimiväli
- Kennon lämpötila nousee normaaliajassa plussalle -> kenno sulaa normaalisti ja sulatusväliä voi pidentää tai lyhentää tarpeen mukaan
- Kennon lämpötila nousee hitaasti ja sulatuksen maksimiaika ylittyy -> kenno vahvasti kuurassa ja sulatusväliä pitää lyhentää.

Tuohon sitten vaikuttaa kaikki maailman asiat, kuten ilman lämpötila, kosteus, pumpun kuormitus jne. Kovasti töitä tekevä pumppu kerää enemmän kuuraa ja se pitää sulattaa useammin kuin tyhjäkäynnillä käyvä.
 
Ja vie enemmän sähkö kuin suora sähkölämmitys? Eikö se nimenomaan tarkoita että tietyn pakkasasteen jälkeen suora sähkö on halvempi kuin pumppu?
Omassa Seyiassa on pakkasrajana -15C
Itse sammutan pumpun heti kun mennään -10 C' alapuolelle lämpötilan osalta.
 
Ongelmahan on siinä, että pakkasella pumppu ei tiedä luotettavasti oikein mistään, onko kenno kuurassa vai ei. Siksi moni merkki sulattelee harvakseltaan "varmuuden vuoksi" ja samalla sulatukseen kuluvasta ajasta päättelee kennon jäätymisasteen.

Eikös nuo sulata pakkasella sen takia että saavat voiteluöljyn liikkumaan takaisin? Muutenhan se pitkässä ajossa pakkasella karkaisi lopulta kompuralta. Kyllähän pakkasessakin se anturista tunnistaa jos kenno alkaa jäätyä, koska kennon lämpötila laskee selvästi alle ulkolämpötilan (kylmäaine kykenee paljon kylmempiin lämpötiloihin), siinä missä pluskeleilläkin.
 
Sulatustarpeen arviointi on vähän henkimaailman hommia. Esim. Daikin tiettävästi käyttää vain kompuran käyttöastetta ja ulkolämpötilaa arpomiseen.
Oma Daikin käyttelee aina välillä ripauksen enemmän tehoa kun ei lämmitä mutta virrat on päällä, vaihtelee välillä 20-50W. Olen päätellyt että se kierrättää aineita tuossa 50 watin kohdassa. Vuorottelee noin 30-40 minuutin välein.
 
Kaverilla on uusi Toshiba Premium+ ILP. Siitä ei kuulemma tule juuri lainkaan vettä/jäätä alla olevaan astiaan eikä kenno jäädy. Samaan aikaan minulla tuli Samsungilla laastipaljuun runsaasti vettä/jäätä. Onko tuo Toshiba jotenkin erilainen tai parempi hyötysuhteeltaan vai mistä tuo selvä ero voi johtua? Samalla paikkakunnalla ollaan.
 
En kovin perillä pummpujen tekniikasta, mutta eikös nuo ulkoyksikköt ole melko yksinkertaisia laitteita ja komponenttien pintalämpötilat pysyvät matalina?

Rivitalo syttyi liekkeihin Mikkelissä – asukkaat evakuoitu, yksi loukkaantui lievästi
Oletettavasti ulko yksikkö syttynyt palamaan.
Toki aina sähkövika mahdollista.

Kaipaako nuo ulkoyksiköt huoltoa paloturvallisuuden kannalta?
Ulkoyksikön tulipalon ollessa kyseessä veikkaisin itse sähköliitännän virhettä.
 
kertokaa oi nerot jos ilpissä piuha kiinni vaikkei sitä käytä niin sulatteleeko se silti sitä ulko yksikkoä pitääkö panna virratomaksi piuha seinästä ja talviteloille eli huppu päälle
Ei voi tietää testaamatta.

Jotkut pumput pitävät kompuran kokoajan valmiina tositoimiin ja lämmittävät kompuraa muutaman tunnin välein, jotkut menevät kokonaan pois päältä.
 
Kaverilla on uusi Toshiba Premium+ ILP. Siitä ei kuulemma tule juuri lainkaan vettä/jäätä alla olevaan astiaan eikä kenno jäädy. Samaan aikaan minulla tuli Samsungilla laastipaljuun runsaasti vettä/jäätä. Onko tuo Toshiba jotenkin erilainen tai parempi hyötysuhteeltaan vai mistä tuo selvä ero voi johtua? Samalla paikkakunnalla ollaan.

Kaveris ei ota laitteesta tehoja irti.
 
Kaverilla on uusi Toshiba Premium+ ILP. Siitä ei kuulemma tule juuri lainkaan vettä/jäätä alla olevaan astiaan eikä kenno jäädy. Samaan aikaan minulla tuli Samsungilla laastipaljuun runsaasti vettä/jäätä. Onko tuo Toshiba jotenkin erilainen tai parempi hyötysuhteeltaan vai mistä tuo selvä ero voi johtua? Samalla paikkakunnalla ollaan.
Onkohan Toshibassa isompi ulkoyksikön kennon pinta-ala ja siten korkeampi kennon lämpötila suhteessa pyydettyyn lämmitystehoon?
 
Kuulostaa siltä, että @et328 kaverin Toshibaattori ei tee juurikaan töitä, jos kennoa ei ole tarpeen sulatella ja sulatusvesiä kerry.

Itselläni on 2 kpl Toshiba Premium+ 25:a. Toinen sisäyksikkö alakerrassa ja toinen yläkerrassa. Ulkoyksiköt vierekkäin samalla ulkoseinällä maatelineillä sokkelin vieressä.

Alakerran lämmitystarve on huomattavasti yläkerran lämmitystarvetta suurempi.

Ja ei ole ihme, että alakerran pumpun ulkoyksikkö kerryttää sulatusvettä arviolta 10-15 litraa per päivä ja yläkerran pumpun ulkoyksikkö vain muutaman litran, jos sitäkään, ja jonain päivinä ei yhtikäs mitään.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
276 827
Viestejä
4 764 436
Jäsenet
77 540
Uusin jäsen
Eetu kumpuniemi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom