Ilmalämpöpumput eli ILPit

[Makemich]

Itsekin rupesin mittaamaan pumppuja, kun tavoitellut säästöt ei toteutuneet ja niiden pohjalta ilmeni, että tieto lisää tuskaa.

Onko Polar 25 tuon suhteen yhtä huono? Itsellä reilun vuoden ollut 80-luvun sokkelohelvetissä (Omakotitalo) johon sen hankin vähän kuin varalle jos varaava sähkölämmitys pettää mutta niin vaan 25-30% on kulutuksesta kadonnut, ja ilman minkäänlaista nuukailua lämpötilojen suhteen.

Sulatusta tässäkin tapahtuu aivan liian usein, kenno on päällepäin aina ihan kuiva mutta jonkin verran kerää jäätä kaukaloon että kai se jotain tekee....

 

[oltsandeeri]

Kehno tässä asiayhteydessä tarkoittaa tyylin COP-arvoa 2 tjsp. pakkasilla...

Eli 'vain' 50 % säästöä lämmitysenergian kulutuksessa.

Meilläkin kokonaissähkönkulutus on tippunut sen noin 30-40% aiempiin vuosiin verrattuna, mutta suorasähkölämmityksien korvaaminen ILP:eillä on vain yksi tehdyistä toimenpiteistä, tosin varmasti se merkittävin vaikkei luvatut COP:it ihan toteutuisikaan.

 

[Derae]

Onko Polar 25 tuon suhteen yhtä huono? Itsellä reilun vuoden ollut 80-luvun sokkelohelvetissä (Omakotitalo) johon sen hankin vähän kuin varalle jos varaava sähkölämmitys pettää mutta niin vaan 25-30% on kulutuksesta kadonnut, ja ilman minkäänlaista nuukailua lämpötilojen suhteen.

Sulatusta tässäkin tapahtuu aivan liian usein, kenno on päällepäin aina ihan kuiva mutta jonkin verran kerää jäätä kaukaloon että kai se jotain tekee....

Polarista ei ole kunnon dataa niin ei voi varmaksi sanoa, mutta ainakin hetkellisten mittausten perusteella tuo näyttäisi olevan ok.

 

[petepeluri]

Polarin coppi on kolmen pintaan -10c ulkolämpötilassa.

 

[oltsandeeri]

Testien mukaan vai datalehdykän mukaan?

 

[Anaconda-ks]

VTT:n testissä hyötysuhteeltaan paras laite RW25 oli -10c pakkasella cop n.2,5. Epäilen vahvasti että tuo Polar pystyisi parempaan...

 

[oltsandeeri]

2,5 täysteholla vai osateholla?

 

[Anaconda-ks]

Tuosta voisi päätellä, että osatehoilla

 

[petepeluri]

Testien mukaan vai datalehdykän mukaan?

Tuo rullaa osateholla cop 3.4 ilman sulatuksia. Lämpömittareillahan tuota voi ihmetellä.

 

[Anaconda-ks]

Tällöin puhutaan koticopista, eikä testien mukaisista.

 

[i72600]

No viime vuonna vaihdoin siis vm.2009 Panasonicista -> Mitsubishi RW35:een. Panasonicissa ei lämpöä tullut enää -15 kylmemmissä oloissa, kun taas uudemmissa tulee, ilmeisesti pääasiassa uudemman kymäaineen johdosta. Eli jos asuu sellasessa jossa talvella säännöllisesti tuota enempi pakkasta sijoitus kannattanee, mutta jos asuu lämpimämmässä paikassa, tuskin sijoitus kannattaa niin kauan kuin vanha laite toimii.

Lähinnä pelkona on se, että jos vanha pumppu onkin hyötysuhteeltaan jo negatiivinen eli käykin niin raskaasti ikänsä puolesta, vaikkei sitä oikein huomaa. Liekkö mahdollista?

Onko niistä Toshiban tulevista malleista mitään tietoa?

Pikkukylässä 300km pohjoiseen Helsingistä kun joutuu miettimään, kuka pumpun huoltaa. Toshibaan myyjä ja huoltaja löytyisi helpoimmin.

Mitsun edustaja sanoi, että Panasonicia ja Samsungia ym. myydään ainoastaan siksi, kun rautakaupat / talopaketit niitä myyvät ikäänkuin kylkiäisinä. Kiisti myös "hullunkierron" missään Mitsun pumpussa. Aika vahvoja mielipiteitä ja jotenkin ei lisännyt luottamusta, kun foorumeita on lukenut.

 

[Anaconda-ks]

Mitsun edustaja sanoi, että Panasonicia ja Samsungia ym. myydään ainoastaan siksi, kun rautakaupat / talopaketit niitä myyvät ikäänkuin kylkiäisinä. Kiisti myös "hullunkierron" missään Mitsun pumpussa. Aika vahvoja mielipiteitä ja jotenkin ei lisännyt luottamusta, kun foorumeita on lukenut.

Jo pelkästään tämän perusteella hylkäisin Mitsun pumpun sinun tapauksessasi. Jos myyjä tarinoi näin vahvasti myydäkseen Mitsua, niin kiertäisin kaukaa kyseisen myyjän. Tuo hullunkierto ei ole mikään mielipide, vaan ihan todistettu fakta lukuisilta käyttäjiltä, itseni mukaan lukien:

 

[LendZi]

Lähinnä pelkona on se, että jos vanha pumppu onkin hyötysuhteeltaan jo negatiivinen eli käykin niin raskaasti ikänsä puolesta, vaikkei sitä oikein huomaa. Liekkö mahdollista?

Ei pitäisi olla mahdollista, paitsi ehkä kolmenkympin pakkasilla. Scanofficen/VTT:n testeissä vain yksi pumppu oli mennyt hyötysuhteeltaan negatiiviseksi -30°c paikkeilla. Voit tehdä nopeasti suuntaa-antavat mittaukset kotona imu- ja puhallusilman lämpötilaeron mittaamalla. Suurin ottoteho ja ilmamäärä ovat katsottavissa manuaalista.

Onko niistä Toshiban tulevista malleista mitään tietoa?

Eipä taida, ja kuten tässäkin on edellisissä viesteissä todettu ja toisella foorumilla vielä enemmän, niin vasta käyttäjäkokemukset kertovat totuuden. Esimerkkeinä tapaukset premium+ ja Mitsun LN25.

Hullunkierto taisi koskea vain osaa alkupään LN25-pumpuista, mutta siitä saatiin aika suuri mainehaitta kieltämällä koko asian olemassaolo.

 

[Anaconda-ks]

Hullunkierto taisi koskea vain osaa alkupään LN25-pumpuista, mutta siitä saatiin aika suuri mainehaitta kieltämällä koko asian olemassaolo.

Itselläni on FD35 ja myös FD25 mallissa havaittu. Lisäksi LN35:ssa ja myös uudemmissa LN25:ssa

 

[Derae]

Myös Mitsun FH:ssa esiintyy hullunkiertoa. Omasta FD:stä korjasrin sen modaamalla siihen sulatushuijauksen.

 

[petepeluri]

Mikä nyt sitten on turha sulatus? Toshiba näyttää tältä tunnin jälkeen.

 

[TeknoR]

huurtumistahti ei ole aina vakio, joten siksi sulatusvälinkään ei toivota olevan aina sama, vaan toimivan niin että se tehdään tarvittaessa ja just oikea-aikaisesti.

typerin sulatusohjelma oli ikivanhassa ultimatessa, se sulatti öbaut tunnnin välein 0c:ssä, sitten siitä se tihentyi mitä kylmemmäksi ulkolämpötilameni ja kovilla pakaksilla tyyliin vartin välein, aivan turhaan, kun ilma oli kuivaa, eikä pumppu paljoa enää muutenkaan huurru kovilla pakkasilla jos lämmitysteho on hiipunut.

 

[petepeluri]

huurtumistahti ei ole aina vakio, joten siksi sulatusvälinkään ei toivota olevan aina sama, vaan toimivan niin että se tehdään tarvittaessa ja just oikea-aikaisesti.

typerin sulatusohjelma oli ikivanhassa ultimatessa, se sulatti öbaut tunnnin välein 0c:ssä, sitten siitä se tihentyi mitä kylmemmäksi ulkolämpötilameni ja kovilla pakaksilla tyyliin vartin välein, aivan turhaan, kun ilma oli kuivaa, eikä pumppu paljoa enää muutenkaan huurru kovilla pakkasilla jos lämmitysteho on hiipunut.

.
Sulatus on lyhyempi jos kuuraa on vähän.

 

[Anaconda-ks]

.
Sulatus on lyhyempi jos kuuraa on vähän.

On se silti parempi jos on yksi pidempi sulatus 4 tunnin välein, kuin 4 lyhyttä tunnin välein

 

[Otansut]

Omassa LN25ssa ei hullunkiertoa onneksi ole vaikka onkin Gen1. Panasonicissa en oo kiinnittäny vielä huomiota tai oikeastaan en välitä kun toimii hyvin. Mitsun cloud on vaan niin aneeminen käyttöliittymä että ihan ku se ois tehty windows 95 aikaan

 

[B12]

Omassa LN25ssa ei hullunkiertoa onneksi ole vaikka onkin Gen1. Panasonicissa en oo kiinnittäny vielä huomiota tai oikeastaan en välitä kun toimii hyvin. Mitsun cloud on vaan niin aneeminen käyttöliittymä että ihan ku se ois tehty windows 95 aikaan

Minulla ollut 5v 2kpl gen1 LN25 ja eipä moittimista. Melcloud on juuri noin, mutta kyllä sillä ajastukset onnistuu ym. Saisivat kyllä päivittää ihan oman maineensa takia.

 

[petepeluri]

On se silti parempi jos on yksi pidempi sulatus 4 tunnin välein, kuin 4 lyhyttä tunnin välein

Riippuu siitä paljon kuura laskee coppia.

 

[Persojet]

Jo pelkästään tämän perusteella hylkäisin Mitsun pumpun sinun tapauksessasi. Jos myyjä tarinoi näin vahvasti myydäkseen Mitsua, niin kiertäisin kaukaa kyseisen myyjän. Tuo hullunkierto ei ole mikään mielipide, vaan ihan todistettu fakta lukuisilta käyttäjiltä, itseni mukaan lukien:

Katselin omassa LN25 sulattavan n. 75min välein tänään. Kävin tuossa äsken n. tunnin kohdalla katsomassa ja kenno oli lähes jäätynyt jo umpeen. En kyllä pitäisi siis tuollaista tunnin kiertoa näillä keleillä minään "hullunkiertona" vaan ihan aiheellisena hyötysuhteen ylläpitäjänä. Siinä sen varmaan näkee miksi mitsu pitää sen hyvänä ja muut eivät kun kenno ei ole niissä sulana.

 

[frostis]

LN25 Gen1, kaikki muut modaukset paitsi sulatushuijaus tehty. Sykli nollasta alaspäin suht. tarkasti 40 min, kennossa ei jäätä eikä huurua; ulkona -5. Ennen modauksia sykli oli n. 30- 37 min. Etenkin sisälämpötilan nostosta ei tahdo tulla mitään.

 

[B12]

Riippuu siitä paljon kuura laskee coppia.

Tuossa näillä keleillä mitä takaterassilla pumppujen ohi kulkenut, niin aika reilusti tulee sulatusvettä paljuihin. Useampi litra päivässä, eli ihan hyvä välillä sulatella.

 

[B12]

LN25 Gen1, kaikki muut modaukset paitsi sulatushuijaus tehty. Sykli nollasta alaspäin suht. tarkasti 40 min, kennossa ei jäätä eikä huurua; ulkona -5. Ennen modauksia sykli oli n. 30- 37 min. Etenkin sisälämpötilan nostosta ei tahdo tulla mitään.

Minimisulatusväli on siis 30 min ja silloin ollaan äärirajoilla syystä tai toisesta. Omat lyhimmillään hetkellisesti sulatelleet 40min välein ja silloin pumppu siis huutaa ihan täysillä, eli siitä otetaan kaikki teho irti / teho ei enää riitä. Pienemmällä kuormalla sulatusväli siellä kahden tunnin hivakoilla.

Pumpun ottamaa tehoa voisi tarkkailla myös jollakin konstilla. Samoin jos mittailet sulatuksen kestoa. Minulla kompura pysähtyy aika tasan minuutin päästä siitä, kun viimeinen jää on sulanut kennosta. Jos pyörii paljon pidempään, sulatusanturi ei saa tietoa, että kenno on jo sula. Anturi jäässä, huono kosketus kylmäaineputkeen tai viallinen anturi?

 

[frostis]

Meikäläisen LN25 siis lukkiutuu talveksi tuohon kiinteään sykliin ellei virtoja käytä turvakatkaisijasta pois päältä, minkä jälkeen hetken ajan sulatusväli säätyy loogisesti. Pumpun ottama teho vaihtelee tuntikohtaisen kokonaiskulutuksen mukaan ja myös ulkoyksikön toiminnan perusteella, anturiahan ei ole testattu. Kuten sanottu, myös mm. anturit siirretty mikä hieman paransikin käytöstä; etenkin lämmityskauden alussa laite toimii pidempään oikein ja ilman lauhtuessa tulee syklistä oma-aloitteisesti nopeammin pois.

Ensi vuonna asennan sulatushuijauksen tai vaihdan Daikiniin. Mihin tahansa joka ei ole Scanofficen maahantuoma.

 

[B12]

Meikäläisen LN25 siis lukkiutuu talveksi tuohon kiinteään sykliin ellei virtoja käytä turvakatkaisijasta pois päältä, minkä jälkeen hetken ajan sulatusväli säätyy loogisesti.

Turvakatkaisijan jälkeen logiikka nollautuu alkutilaan, eli 90min sulatusvälille (sulatusväli logiikassa 30-150min, eli 90 just siinä puolivälissä). Aloittaa siis virtakatkon jälkeen puolivälistä ja siitä lähtee sitten säätämään jompaan kumpaan suuntaan tarpeen mukaan. Pumppu mittaa sulatusanturista kuinka kauan sulatukseen menee aikaa ja siitä päättelee, kuinka jäässä kenno on. Kennon lämpötila pysyy nollassa, kunnes kaikki jää on sulanut ja sen jälkeen lämpö alkaa nousta. Minulla siis kompura pysähtyy minuutin päästä, kun kaikki jää on hävinnyt.

Jos sulatukseen menee kohtuuttoman kauan -> kenno on kovasti jäässä ja sen jälkeen lyhennetään sulatusväliä, jotta seuraavalla kerralla ei jäädy niin pahasti. Jos kenno sulaa nopeasti -> pidennetään sulatusväliä. Anturin siirtäminen "lämpimämpään" putkeen pidentää sulatusväliä. Alunperin anturi on siinä putkessa, joka sulaa viimeisenä. Tämä on hyvin loogista. Jos anturi on ensimmäisenä sulavassa putkessa, pumppu saattaa lopettaa sulatuksen liian aikaisin ja kenno jäätyy umpijäähän ennen pitkää. Tätä on myös tapahtunut, kun anturin paikalla on kikkailtu.

Jokin anturi nyt antaa väärää tietoa. Virtojen rämpytys vain kiertää ongelmaa. Kuten mainittu, omat kaksi pumppua toimineet 5v ihan moitteetta. Alkusarjan vehkeitä valmistettu 8/2018. Jos pumpussa on vikaa, se pitää korjata. Maahantuoja ei ota kantaa asiaan niin kauan kun sulatusväli on 30-150min, eli speksin mukainen.

Etenkin sisälämpötilan nostosta ei tahdo tulla mitään.

Jos talon rakenteet ehtineet jäähtyä, ilpistä kyllä loppuu teho aika kättelyssä lämpötilan nostossa. Joskus huomasin tämän, kun lomamatkan ajaksi tiputin lämpöjä ja laitoin etänä päivää ennen nostamaan. Ulkona oli kovat pakkaset ja ei riittänyt kahdessa pumpussa potku likimainkaan nostamaan lämpöjä takaisin. Ylläpitää kyllä lämpöä tuonne -20 asti.

 

[petepeluri]

Tuossa näillä keleillä mitä takaterassilla pumppujen ohi kulkenut, niin aika reilusti tulee sulatusvettä paljuihin. Useampi litra päivässä, eli ihan hyvä välillä sulatella.

Tänään katsoin niin luokkaa 20l/3vrk tullut vettä.

 

[B12]

Varmaan suuruusluokka tuo.

 

[oltsandeeri]

Iglunrakennuspalikoita syntyy Toshiban veljeksiltä:

Vielä, kun jaksaisi sen iglun niistä väkertää.

 

[Antw]

Mistä tuon oman LN25 "genin" voi tarkistaa?

 

[Eräilves]

Juu, huomasinkin ettei tuo riittänyt. Silloin se laittaa sen sulku asentoon, ettei puhalla ollenkaan ja läpät kiinni..

Nyt on se kuvake pois, josko se nyt sitten toimisi kuten pitääkin. Näyttävästi ei lähtenyt puhaltamaan mitään, piti säätää uusiksi se puhallus nopeus niin nyt ainakin puhaltaa.

Nyt ollut jokusen päivän pois päältä tämä i-see sensori. Samallailla se pysähtelee näyttävästi yhä mitä ennenkin, mutta eron huomaa siinä että kun lämpötila on säädetty 20:neen, niin se pitää sen 20:nessä. I-see sensorin kanssa lämpötila oli n. 21 astetta, vaikka pyynti 20 astetta.

Kulutuksessa ei näytä oikein mitään eroa olevan, onko se sensori päällä vai ei.

Edit 2: laitoin tuon sensorin takaisin päälle, heti rupesi lämpimämpää ilmaa puhaltamaan.

 

[Anaconda-ks]

Katselin omassa LN25 sulattavan n. 75min välein tänään. Kävin tuossa äsken n. tunnin kohdalla katsomassa ja kenno oli lähes jäätynyt jo umpeen. En kyllä pitäisi siis tuollaista tunnin kiertoa näillä keleillä minään "hullunkiertona" vaan ihan aiheellisena hyötysuhteen ylläpitäjänä. Siinä sen varmaan näkee miksi mitsu pitää sen hyvänä ja muut eivät kun kenno ei ole niissä sulana.

Niin, siis tässähän ei ole kyse mistään tunnin kierrosta, vaan n. 40 minuutin lämmitysjaksosta eikä kennossa ole kuuraa kun sulatus alkaa. Toki on paljon myös hyvin toimivia Mitsuja, mutta monessa myös on tämä ongelma joka laskee hyötysuhdetta merkittävästi.

 

[Anaconda-ks]

Riippuu siitä paljon kuura laskee coppia.

Tietenkin riippuu siitä. Silti väitän, että tarpeen mukaan sulattaminen on parempi hyötysuhteen kannalta kuin kellosulatukset. Harmi, ettei omassa käytössä oikein ole semmoisia antureita, joilla voisin laskea hyötysuhdetta pidemmältä aikaväliltä sulatukset huomioiden.

Ja ihan oma mutuilua, kun ei kättä pidempääkään ole. Tiedä sitten, olenko hullunkierron sokaisema vääräuskoinen

 

[Boulder]

Normaali kennon huurtuminen laskee COPia melko vähän. Itsellä kun on ruuvitageilla anturointi sisäyksikössä ja Shellyllä sähkönkulutus, näytti esim. toissapäivänä koti-COPiksi sulatuksen jälkeen koneen päästyä normaaliin lämmitystilanteeseen ~3,6. Kenno kun alkoi kolmen tunnin yhtäjaksoisen työnteon jälkeen olla näkyvästi kuurassa ja sulatus käynnistyi, oli lukema 3,2 eli kymmenisen prosenttia huonompi.

 

[B12]

Ja ihan oma mutuilua, kun ei kättä pidempääkään ole. Tiedä sitten, olenko hullunkierron sokaisema vääräuskoinen

Oma mielipiteeni on, että aihe on saanut pienessä piirissä todella suuret ja äänekkäät mittasuhteet. Osa käyttäjiä neuroottisesti seuraa sulatusvälejä ja huutaa kovaan ääneen. Lämpöpumppufoorumilla on todella pitkä ketju aiheesta ja aktiivisia kommentoijia ehkä 10+.

Helppo tapa seurata sulattaako turhaan vai aiheesta on seurata sulatuksen kestoa. Minulla on 2kpl oikein toimivia pumppuja ja kompura sammuu minuutin päästä siitä, kun viimeinen jää on hävinnyt kennosta. Viimeinen jää on juuri siinä putkessa, jossa sulatusanturikin on. Se on n. 1/4 kennon leveydestä alareunasta ylöspäin. Jos kompura käy paljon pidempään kuin 1min jään häviämisestä, sulatusanturi ei saa jostakin syystä tietoa siitä, että kenno on jo sula ja yrittää sulattaa kennoa. Silloin lyhentäää sulatusväliä, koska luulee, että kenno ei sula. 30min siis on minimi sulatusväli ja jos siihen lukittuu, on kyse siitä hullunkierrosta ja pumppu on rikki. Normaali sulatusväli on 30 (40)-150min.

Toisaalta eipä mitsuissa ole juurikaan raportoitu umpeen jäätyvistä ulkoyksiköistä. Yksi mahdollinen tapaus voisi olla, että lumimyräkkä tuiskuttaa pumpun lunta täyteen, mutta se ei merkistä johdu.

 

[Lost1]

Kannattaako VILPin lattialämmitys säätää yöksi muutaman asteen isommalle ja kalliille tunneille pienemmäksi, koska pörssisähkö? Kuulostaa nobrainerilta, mutta tekeekö tuollainen jatkuva vaihtelu huonoa jossain mielessä? Tietenki siihen lämpötilan nostoon menee sitten enemmän sähköä kuin vs saman lämpötilan ylläpito, mutta hintaerotkin usein ovat isot.

 

[frostis]

Oma käsitys on että LN25 Gen1:stä miltei kaikki toimivat vastoin oletuksia ja myöhemmistä jokin osa/yksilöt. Suurin osa käyttäjistä ei edes tajua asiaa - en minäkään kuin vasta 2. talven jälkeen ryhdyin ihmettelemään miksi tuntuu niin tehottomalta ns. normipakkasilla verrattuna vanhaan pumppuun. En olisi ikinä halunnut perehtyä näin paljoa ilp:n toimintaan..

Mitsun ostaessa on jonkinlainen riski hullunkierrosta, jokainen joutuu arvioimaan kuinka suuri. Eri gen:ien erottamiseen en keksi muuta kuin lampopumppufoorumi megaketjusta kaivaa esille koska uusia versioita on alettu toimittamaan.

 

[Benedictus]

Miten, kun näitä asennetaan, niin pitääkö asunnon omistajalla olla selvillä ja tiedossa, että mihin seiniin ja mihin kohtiin porataan reikiä? Vai onko asentajalla joku keino, millä tietää, mihin ne pitää porata, mihin ne saa porata, ja mitkä ovat parhaat paikat? Pelkään sitä, että jos kävelen liikkeeseen ja laitan nimen paperiin, niin asentaja tulee ja a) ei voikaan tehdä hommaa kerralla loppuun tai b) tulee isoja lisäkustannuksia tai c) turhia reikiä ihan vääriin paikkoihin.

Toisena, että miten sähkön syöttö? Vedetäänkö sähkö molemmille yksiköille erikseen? Vai vain toiseen, josta se menee putkien vieressä toiseen? Mistä tällaisiin kysymyksiin saisi kaikki valmiit vastaukset? Paitsi ehkä kävelemällä rautakauppaan? Vai sanovatko he vaan, että riippuu mistä roikkuu?

 

[BongisKhan]

Miten, kun näitä asennetaan, niin pitääkö asunnon omistajalla olla selvillä ja tiedossa, että mihin seiniin ja mihin kohtiin porataan reikiä? Vai onko asentajalla joku keino, millä tietää, mihin ne pitää porata, mihin ne saa porata, ja mitkä ovat parhaat paikat? Pelkään sitä, että jos kävelen liikkeeseen ja laitan nimen paperiin, niin asentaja tulee ja a) ei voikaan tehdä hommaa kerralla loppuun tai b) tulee isoja lisäkustannuksia tai c) turhia reikiä ihan vääriin paikkoihin.

Kyllähän nuo asennusfirmat osaa konsultoida mihin se pumppu kannattaisi laittaa, mutta asiakkaastahan se loppuviimein on kiinni mihin pumppu tulee. Poratahan voi periaatteessa ihan mihin tahansa, mutta jos vaihtoehtoina on puuseinä tai joku betoni/tiiliseinä, niin puusta on tietysti paljon helpompi (ja halvempi) mennä läpi. Timanttiporauksesta veloitetaan erikseen. Myös ulkoyksikön sijoituspaikka asettaa omat rajoituksensa sille mihin sisäyksikkö saadaan asennettua, koska liian pitkät (mallia yli 7 m) putkivedot ei myöskään ole hyvästä.

Noin pääsääntöisesti sijoitussäännöt on kuitenkin erittäin simppelit: sellainen sijainti, mistä sisäyksikön puhaltama ilma pääsee leviämään mahdollisimman tehokkaasti, mutta joka ei kuitenkaan ole keittiö, makuuhuone, tai muu tila jossa vietetään enemmän aikaa (koska hiljaisinkin sisäyksikkö pitää kunnolla puhaltaessaan aika kovaa ääntä). Noistakin lähinnä tuo keittiö on sellainen oikeasti enemmän rajoittava, paljon on pumppuja olohuoneisiinkin asennettu.

Toisena, että miten sähkön syöttö? Vedetäänkö sähkö molemmille yksiköille erikseen? Vai vain toiseen, josta se menee putkien vieressä toiseen? Mistä tällaisiin kysymyksiin saisi kaikki valmiit vastaukset? Paitsi ehkä kävelemällä rautakauppaan? Vai sanovatko he vaan, että riippuu mistä roikkuu?

Yleensä ainoastaan ulkoyksikkö tarvitsee sähköliitännän ja sisäyksikkö saa sitten virrat siitä samasta. Rautakaupatkaan tuskin itse niitä asennuksia tekevät, vaan alihankkivat ne joltain firmalta, joten helpommalla pääsee ehkä jos on suoraan asennuksia tekevään firmaan yhteydessä. Luultavasti tekevät ilmaisen konsultointikäynnin.

 

[oltsandeeri]

Amen. Paras lopputulos saavutetaan yleensä niin, että sivistää itsensä ja kertoo asentajalle, että mitä pitäisi tekemän.

Tietyissä pumpuissa sähköt voidaan vetää kummalle yksikölle tahansa.

Sellainen tarkennus, että kylmäaineputkipituus voi olla helposti >7m ilman ongelmia. Itselläkin on 10m ja 12m eikä vaatinut kylmäainelisäystä. Pumppuriippuvaista toki tuokin.

 

[Otansut]

Yleensä ainoastaan ulkoyksikkö tarvitsee sähköliitännän ja sisäyksikkö saa sitten virrat siitä samasta. Rautakaupatkaan tuskin itse niitä asennuksia tekevät, vaan alihankkivat ne joltain firmalta, joten helpommalla pääsee ehkä jos on suoraan asennuksia tekevään firmaan yhteydessä. Luultavasti tekevät ilmaisen konsultointikäynnin.

Mulla sisäyksikkö suoraan pistorasiassa ja sisältä menee sähköt ulkoyksikölle. Mutta sen voi tehdä myös toisinpäin.

 

[BongisKhan]

Mulla sisäyksikkö suoraan pistorasiassa ja sisältä menee sähköt ulkoyksikölle. Mutta sen voi tehdä myös toisinpäin.

Juu, itselläkin molemmat pistorasiassa, tosin ulkona. Taitaa kuitenkin yleisin olla, että kytkentä tehdään ulos turvakytkimen kanssa.

 

[Eräilves]

Jonkun aikaa sitten oli puhetta tuosta ulkoyksikön huurtumisesta. Kävinpä ottamassa kuvan omasta mitsun RW35:sesta, joka sijaitsee terassilla suojassa. Ainoastaan pohjois tuuli pääsee terassin läpi sinne puhaltamaan, lumisade ei sinne asti pääse.

Aika hyvin tuo huurtuu ennen kuin mitään sulatuksia rupiaa tekemhää. Varmaan jonkun aikoo vielä jatkaakin lämmitystä ennenkuin rupiaa sulattelemha.

 

[Lista]

Tulee 2 tippa-allasta ilppeihin, voiko ottaa sähkön lämmityskaapeliin ilppien hätäkatkaisiasta pistorasiaan?

 

[TeknoR]

Tulee 2 tippa-allasta ilppeihin, voiko ottaa sähkön lämmityskaapeliin ilppien hätäkatkaisiasta pistorasiaan?

Voi mutta ei ole mitään järkeä tuollaisissa. 2kpl sulanapitovastuksia vie 150W 24/7 (kevääseen asti). Se on 3,6kWh/vrk. Minkä ongelman tuollaisen lämmitetyn tippa-altaan käyttö muutenkaan ratkaisee?

 

[Persojet]

Voi mutta ei ole mitään järkeä tuollaisissa. 2kpl sulanapitovastuksia vie 150W 24/7 (kevääseen asti). Minkä ongelman tuollaisen lämmitetyn tippa-altaan käyttö muutenkaan ratkaisee?

Itsellä ainakin tuollainen ohjaamassa vedet sadevesikaivoon ja käytössä kun on pakkasta. Ratkaisee sen ettei kerry jäätä pihaan.

Tulee 2 tippa-allasta ilppeihin, voiko ottaa sähkön lämmityskaapeliin ilppien hätäkatkaisiasta pistorasiaan?

Tuo vaatii sähkärin käynnin ja arvioinnin. Todennäköisesti onnistuu jos on vikis jo olemassa.

 

[Lista]

Jep, ohjataan sulamisvedet sadevesikaivoon niin ei tarvii käydä tyhjäämässä saavia. Ja varsinkin kun on pitkään poissa kotoa.

 

[Persojet]

Eikä tuo energiankulutus ole kyllä ainakaan omassani lähellekään tuota täydellä teholla puksutusta. Korkeintaan 45 W katsoin sen imevän parin kympin pakkasilla, lämpösemmillä keleillä vähemmän kun se säätyy itse. Nehän kävisi jossain trooppisissa lämmöissä jos täydellä teholla painaisivat 24/7.