Ilmalämpöpumput eli ILPit

Ja puhaltimen kuluttamat watit siirtyvät kuitenkin lämpönä huoneeseen (joskin vain 1 copilla).
 
Sehän ihan riippuu siitä että mitenkä hyvin lämpö liikkuu ja paljonko laite kuluttaa. Jos 20 pyynnillä ja täydellä puhalluksella kulutus on 1kWh mutta 22 pyynnillä ja 2/5 puhalluksella kulutus putoaa 300W mutta asunnon lämpötila pysyy samana. Kumpi on silloin järkevämpi ?
 
Sehän ihan riippuu siitä että mitenkä hyvin lämpö liikkuu ja paljonko laite kuluttaa. Jos 20 pyynnillä ja täydellä puhalluksella kulutus on 1kWh mutta 22 pyynnillä ja 2/5 puhalluksella kulutus putoaa 300W mutta asunnon lämpötila pysyy samana. Kumpi on silloin järkevämpi ?
Jos asunnon lämpötila pysyy samana, niin silloin tuo lämpö tehdään jollain muulla kuin kyseisellä ilpillä. Tottahan se on, että ilp kuluttaa kaikkein vähiten jos sen laittaa kokonaan pois päältä.
 
Ei ole kuin takka ja ilp. Kylppärissä on toki lattialämpö mutta kyseinen ilp työntää lämpöä myös sinne. Asteen pudotus 22->21, puhalluksen nosto 2->3. Kulutus käytännössä sama. Se haluaako kuunnella sitä puhallusta on eri asia. Asunnon lämpötilan muutoksen näkee vasta useiden tuntien jälkeen, tai vasta huomenna.
 
Kumpi tilanne tuottaa mielestäsi enemmän lämpötehoa:

1. imuilma 23c, puhallusilma 35c, puhallusnopeus 475m3/h
2. imuilma 20c, puhallusilma 30c, puhallusnopeus 611m3/h
Puhallusnopeusarvot ovat Toshiba Premium+ 35 manuaalista tasot 3 ja 4

Kuvitellaan, että noilla arvoilla ottoteho olisi sama.
 
Kumpi tilanne tuottaa mielestäsi enemmän lämpötehoa:

1. imuilma 23c, puhallusilma 35c, puhallusnopeus 475m3/h
2. imuilma 20c, puhallusilma 30c, puhallusnopeus 611m3/h
Puhallusnopeusarvot ovat Toshiba Premium+ 35 manuaalista tasot 3 ja 4

Kuvitellaan, että noilla arvoilla ottoteho olisi sama.
Kakkosella taitaa tulla hiukka enemmän, mutta ei noissa suurta eroa pitäs olla. Jos on useampi huone niin todennäköisesti kakkosen valitsisin että saa ilmaa liikkeelle.
 
Jep, tässä tapauksessa ei ole iso ero. Pointtina oli vain se, että pienempi lämpötilapyynti sekä isompi puhallus antaa enemmän lämpötehoa kuin pieni puhallus ja isompi pyynti. Ja tästä johtuen myös hyötysuhde on parempi, koska ottoteho ei kasva ainakaan merkittävästi ja saattaa jopa laskea.
 
Jep, tässä tapauksessa ei ole iso ero. Pointtina oli vain se, että pienempi lämpötilapyynti sekä isompi puhallus antaa enemmän lämpötehoa kuin pieni puhallus ja isompi pyynti. Ja tästä johtuen myös hyötysuhde on parempi, koska ottoteho ei kasva ainakaan merkittävästi ja saattaa jopa laskea.
Varmasti 3 asteen erolla tuo 20 pyynti ja pykälän kovempi puhallus kuluttaa vähemmän mutta riittääkö se pitämään kämpän yhtä lämpimänä on se avaintekijä. Meillä pumppu meidän makkarin vieressä joten en yöllä pidä puhallusta kuin max 2. Jolloin se on itseasiassa 3 taso mutta silent tilaa en laske manuaalipuhallukseksi, joten siksi 2.
 
Vanha viisaus on laittaa puhallus niin isolle kuin mitä sietää ja lämpötilapyynti sellaiselle, että on sopivan lämpöistä.

Ja sitten unohtaa koko juttu kuukausiksi.
Helppoa.
Tämä. Mitä vähemmän joutuu säätää sen parempi. En silti näe mitää järkeä laittaa pyynniksi 30, koska kulutus nousee aivan varmasti.
 
Varmasti 3 asteen erolla tuo 20 pyynti ja pykälän kovempi puhallus kuluttaa vähemmän mutta riittääkö se pitämään kämpän yhtä lämpimänä on se avaintekijä. Meillä pumppu meidän makkarin vieressä joten en yöllä pidä puhallusta kuin max 2. Jolloin se on itseasiassa 3 taso mutta silent tilaa en laske manuaalipuhallukseksi, joten siksi 2.
No siis, tuossahan nimenomaan on suurempi lämpöteho eli pitää kämpän paremmin lämpimänä kuin 23 imulämpö ja pienempi puhallusteho
 
Tämä. Mitä vähemmän joutuu säätää sen parempi. En silti näe mitää järkeä laittaa pyynniksi 30, koska kulutus nousee aivan varmasti.

Joo, toki, mutta jos esim. +21c sisälämpötilan saavuttaminen vaatii sen, että kakesta valitaan pyynniksi +30c, niin sitten valitaan se.

Pyyntilämpötilan säätimen voi ajatella +-säätimenä. Paina plussaa, jos on kylmä ja miinusta, jos on kuuma.
 
No siis, tuossahan nimenomaan on suurempi lämpöteho eli pitää kämpän paremmin lämpimänä kuin 23 imulämpö ja pienempi puhallusteho

Ja lisäksi levittää ja sekoittaa lämpimän ilman paremmin ja kauemmaksi.

Ihmiset aristelevat liikaa kovempia puhalluksia IMO. Ihminen on sopeutuvainen eläin, ei sitä puhallusta kohta enää edes huomaa.
 
Vanha viisaus on laittaa puhallus niin isolle kuin mitä sietää ja lämpötilapyynti sellaiselle, että on sopivan lämpöistä.

Ja sitten unohtaa koko juttu kuukausiksi.
Helppoa.

Mulla on ensimmäinen talvi menossa RW25:lla joka lämmittää käytännössä koko sadan neliön asuintilan pois lukien kylpyhuoneen jossa pidän lattialämmityksen päällä ja oven kiinni. Pyyntiä joutuu säätämään 21-24 välillä riippuen siitä onko ulkona +5, -5 vai -15 ja lämmittääkö takkaa vai ei. Esim. 23 asteen pyynnillä pisimmällä puhalluksesta oleva huone alkoi tippua 15 asteen pakkasilla alle 20 asteen jos takkaa ei lämmitetty. Mutta melko vaivatonta kokonaisuudessaan. Suurin työ on sulatusveden/jään hallinta :D
 
Mulla on ensimmäinen talvi menossa RW25:lla joka lämmittää käytännössä koko sadan neliön asuintilan pois lukien kylpyhuoneen jossa pidän lattialämmityksen päällä ja oven kiinni. Pyyntiä joutuu säätämään 21-24 välillä riippuen siitä onko ulkona +5, -5 vai -15 ja lämmittääkö takkaa vai ei. Esim. 23 asteen pyynnillä pisimmällä puhalluksesta oleva huone alkoi tippua 15 asteen pakkasilla alle 20 asteen jos takkaa ei lämmitetty. Mutta melko vaivatonta kokonaisuudessaan. Suurin työ on sulatusveden/jään hallinta :D

Joo, siis toki säätämisen tarvetta voi olla paljonkin riippuen monesta eri tekijästä. Itsellä ei ole.

Oletko testaillut, että kumpi on parempi - pitää oletuksena kylppärin ovi kiinni vai auki?

Jos auki, niin lattialämmöt teoriassa karkaa, mutta toisaalta ILP:n lämmittämä ilma pääsee sisään ja lattiaa on tarvetta lämmittää vähemmän. Ite olen päätynyt pitämään auki. Kuivuukin sitten paremmin.
 
Oletko testaillut, että kumpi on parempi - pitää oletuksena kylppärin ovi kiinni vai auki?

En itse asiassa ole. Lattialämmityksen termostaatti on aivan pumpun puhalluksen kohdalla jos ovi on auki joka on omiaan sekoittamaan lämpötilan säätöä. Lisäksi haluan laatan olevan aina lämpimän tuntuinen jalalle, myös kuivumisen takia. Yhden huoneen sähköisen lattialämmityksen käyttäminen ei kovin paljoa ylimääräistä kuluta/maksa :)
 
Kyllä lattialämmitys vie äkkiä saman mitä pumppu, mutta sehän on siitä kiinni kuinka kuumana lattiaa pitää. Jos termari on 19-21 niin ei tuo suuria kuluta.
 
Testailut jatkukoot. Tässä esimerkki eiliseltä vs. tänään. En jaksa odotella puoleen yöhön :)

Eilen pakkasta keskiarvolla -8,1C
IMG_0241.jpeg

Tänään -5,5C
IMG_0240.jpeg

Pumpun kulutus viimeinen vuorokausi ja keltaisella näkyy eilinen käyrä, jolloin oli pakkasta enemmän.
IMG_0238.jpeg

Eilen pumppu oli täysillä, silloin kun lämpöä tarvittiin eli lämpötila sisällä laski arvoon X, jonka jälkeen mentiin puhallukselle ja tänään ollut kiinteänä pyyntinä 23C puhalluksen ollessa ihan reiluna. Sisälämpötila +-2 puolin toisin.

Kuten voimme ajatella, niin molemmissa tapauksissa pumppu on tehnyt töitä… Mitä kuulemma pitää tapahtua…
Eilisen saldo 21kWh ja tänään tässä vaiheessa 24kWh.

Kun niitä oikeata tieteellisempiä mittaustuloksia jostain vain löytyisi.

Mikäs Shelly mittailee ulkolämpötilaa/kosteutta?
 
En itse asiassa ole. Lattialämmityksen termostaatti on aivan pumpun puhalluksen kohdalla jos ovi on auki joka on omiaan sekoittamaan lämpötilan säätöä. Lisäksi haluan laatan olevan aina lämpimän tuntuinen jalalle, myös kuivumisen takia. Yhden huoneen sähköisen lattialämmityksen käyttäminen ei kovin paljoa ylimääräistä kuluta/maksa :)

Onko termarissa mahdollista käyttää lattian lämpötilaa ohjattavana asiana?

Näin itsellä on, eli ohjausperuste on puhtaasti lattia-anturi.

Alla viimeisen 30 vrk kulutus n. +22c pintalämpötilalla:

Screenshot_20231208_124033_Shelly Smart Control.jpg


Kulutus ei ole läheskään yhtä riippuvainen ulkolämpötilasta kuin ILP:ien, mutta on silti samaa luokkaa kuin yläkerran ILP:n joka lämmittää 65,5 neliötä (ml. kylppärin ilmatila, jos ja kun ovi on auki).

Kulutuksen saisi helposti tuplattua lisäämällä pyyntiä.
 
Onko termarissa mahdollista käyttää lattian lämpötilaa ohjattavana asiana?

On, ja voisihan sitä testata. Lisämuuttujana vain on että termari on kodinhoitohuoneen puolella oviaukon vieressä (myös lattia-anturi) ja sitten on pesuhuoneen puoli johon vielä erillinen ovi mutta ei erillistä termostaattia. Olen ajattelut että lämmittämällä termarin aluetta pumpulla jää suihkun puoli helpommin paitsioon, mutta kokeilemallahan se selviää. Nyt on pysynyt lämpö mukavan tasaisena.

Termostaatin oman mittauksen mukaan (joka taida välttämättä olla täysin todellista vastaava) edellisen 30 vrk:n kulutus on 22,5 asteen pyynnillä 180 kWh.
 
Ok. Onko 180 kWh vienyt lämmitettävä pinta-ala kuinka suuri?

Kylppärissä on yleensä kohtuullinen poistoilmanvaihto, joten repii sinne kyllä sitä ILP:llä lämmitettyä ilmaa, etenkin jo ovea pitää auki, jolloin olosuhteet pyrkii hyvin tasaantumaan IV:stä riippumattakin.

Mutta joo, testailemallahan tuo selviääpi.
 
Varmasti 3 asteen erolla tuo 20 pyynti ja pykälän kovempi puhallus kuluttaa vähemmän mutta riittääkö se pitämään kämpän yhtä lämpimänä on se avaintekijä. Meillä pumppu meidän makkarin vieressä joten en yöllä pidä puhallusta kuin max 2. Jolloin se on itseasiassa 3 taso mutta silent tilaa en laske manuaalipuhallukseksi, joten siksi 2.
Tuo vaihtoehto 2 lämmittää ~150w enemmän.
 
Ok. Onko 180 kWh vienyt lämmitettävä pinta-ala kuinka suuri?

Kylppärissä on yleensä kohtuullinen poistoilmanvaihto, joten repii sinne kyllä sitä ILP:llä lämmitettyä ilmaa, etenkin jo ovea pitää auki, jolloin olosuhteet pyrkii hyvin tasaantumaan IV:stä riippumattakin.

Mutta joo, testailemallahan tuo selviääpi.

14 neliötä 2,35 m huonekorkeudella. Enpä osannut iv-asiaakaan ajatella, kyllä on kodinhoitohuoneessa aika reilusti poistoa kuten myös suihkussa ja varmasti imee oven altakin lämpöä :)
 
14 neliötä 2,35 m huonekorkeudella. Enpä osannut iv-asiaakaan ajatella, kyllä on kodinhoitohuoneessa aika reilusti poistoa kuten myös suihkussa ja varmasti imee oven altakin lämpöä :)

Samaa kokoluokkaa tuon meitin kph+sauna -kombon kanssa. Ja samaa luokkaa kulutuskin.
 
Lievästi OT:

Ulkovarastojen lattialämmitysten kulutus viimeisen 30 vrk ajalta alla:

Screenshot_20231208_162738_Shelly Smart Control.jpg


Sisälämpötila varastoissa n. +10c. Lämmitettävää alaa n. 21 kem2.

Verrokiksi alakerran ILP on vienyt samassa aikaikkunassa n. 500 kWh ja sisälämpötila on n. +21c ja lämmitettävää alaa n. 91,5 kem2.

Kuvaa hyvin suorasähkölämmityksen energiatehokkuutta (=tehottomuutta).

Talo toki paremmin lämmöneristetty kuin autokatosvarastorakennus, muitta kuitennii.
 
Piti vielä tarkistaa IV-koneen kulutus.

Näemmä 199 kWh mennyt marraskuussa.
Jakaantuu ~65 kWh puhallinmoottoreille ja ~134 kWh jälkilämmitykseen.

Pyyntinä koneella maltillinen +15c, mutta kyllä sitä sähköä näemmä silti menee täällä Mansenkin leveysasteilla, kun todellista talventynkää sattuu osumaan kohdalle.
 
Onko ilmalämpöpumput kannattavia ylläpitolämmityksessä?

Oletteko verranneet eroa sähkönkulutuksessa suoraan sähköön eli sähköpatteriin? Patterilla pystyy säätämään lämpötilan alemmas, mikä on hyvä kovilla pakkasilla. ILP taas tarvitsee sulatukseen lämpöä, joten tulee ongelmia jos kikkailemalla yrittää pitää lämpötilat kovin alhaalla.
 
Onko ilmalämpöpumput kannattavia ylläpitolämmityksessä?

Oletteko verranneet eroa sähkönkulutuksessa suoraan sähköön eli sähköpatteriin? Patterilla pystyy säätämään lämpötilan alemmas, mikä on hyvä kovilla pakkasilla.
Onhan niillä paljon paremmat hyötysuhteet. Enemmän tuossa tulisi Itellä mieleen kuinka pitkä hinnan kuoletusaika tulee olemaan.
 
Onko ilmalämpöpumput kannattavia ylläpitolämmityksessä?

Oletteko verranneet eroa sähkönkulutuksessa suoraan sähköön eli sähköpatteriin? Patterilla pystyy säätämään lämpötilan alemmas, mikä on hyvä kovilla pakkasilla. ILP taas tarvitsee sulatukseen lämpöä, joten tulee ongelmia jos kikkailemalla yrittää pitää lämpötilat kovin alhaalla.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------
Sama huomio, kun lämpötila laskee alle -10 ja spot-hinta yli 10 niin lämmitys siirtyy Högfors 500W sähkö(öljy)patterien varaan joiden sähkönkulutus on tasainen ja lämmöntuotto tasalaatuinen verrattuna Electroluxin EXN12 pumppuun joka on virtasyöppö. Liekö uudet kylmäaineet syynä. Aiempi Haierin ILP kulutti tasaisemmin, noin 460W verkosta lämpöpuhalluksella.

ps. yritin kirjoittaa sähkönkulutusfoorumiin mutta ei ole jostain syystä oikeuksia. Sitä olisin ihmetellyt kun YLEN uutisessa mainitaan että verkkoyhtiöt toivoo kuluttajan käyttöpaikalta mahdollisimman tasaista sähkönkulutusta mutta sähkönmyyntiyhtiö taasen spot-hinnan mukaista kulutusta eli paljon halvan spotin aikaan ja kulutusta vähennettäisiin kalliin spotin aikaan jolloin kulutus on kaikkea muuta kuin tasaista käyttöpaikoilla niin kumpaa uskoa.
 
En nyt koko ketjua kahlannut läpi, mutta äkkiseltään en löytänyt vastausta kysymykseeni aiemmista viesteistä.

Meillä on vajaa kahden kuution lämminvesivaraaja lattialämmitystä varten, joka on automatisoitu lämmittämään halvimmilla tunneilla (pörssisähkö). Tämän lisäksi on noin kymmenisen(?) vuotta vanha Mitsubishin SF35VE2 ILP. Näiden lisäksi on vielä kiertoilmatakka, jolla on tullut lämmiteltyä nyt kun sähkö on ollut kallista. Lattialämmityksen termostaatit on pidetty todella pienellä, muutamaa huonetta lukuunottamatta.

Haluna olisi se, että sisälämpötila saisi olla alhaisempi, jos sähkö on kallista ja sitten taas hieman korkeampi sähkön ollessa halpaa. Tämän lisäksi ILPin voisi säätää lämmittämään halvimmilla tunneilla korkeammalla pyynnillä. ILPin ohjauksen saan ESPillä automatisoitua, mutta kysymys nyt on, että kannattaako ILPillä alkaa säätelemään tuota pyyntilämpötilaa ylös ja alas? Kulutusmittaria ei minulla tuossa ole.

Toinen kysymys on se, että mikä on alhaisin pyyntilämpötila jolla tuota voi käyttää. Ohjekirjassa on "taattu käyttöalue" alaraja 20 astetta "kuiva hehkulamppu" (ks. kuvakaappaus). Mitä ikinä tuo tarkoittaakaan.

Kokeilin nyt viikon verran käyttää tuota siten, että laitoin yöksi päälle pyynnillä 21. Huonelämpötila viime viikon keleillä oli ehkä noin 20 asteessa aamulla, jolloin sammutin myös ILPin. Keskipäivän aikoihin lämpötila oli tippunut ehkä noin 18 asteen paikkeille, jolloin laitoin tulet takkaan ja takalla sitten takasin ~19,5-20 asteeseen. Mutta ilmeisesti tässä tavassa ei nyt ole kovin suurta järkeä.

2023-12-11_082908.png
 
Haluna olisi se, että sisälämpötila saisi olla alhaisempi, jos sähkö on kallista ja sitten taas hieman korkeampi sähkön ollessa halpaa. Tämän lisäksi ILPin voisi säätää lämmittämään halvimmilla tunneilla korkeammalla pyynnillä. ILPin ohjauksen saan ESPillä automatisoitua, mutta kysymys nyt on, että kannattaako ILPillä alkaa säätelemään tuota pyyntilämpötilaa ylös ja alas? Kulutusmittaria ei minulla tuossa ole.

Toinen kysymys on se, että mikä on alhaisin pyyntilämpötila jolla tuota voi käyttää. Ohjekirjassa on "taattu käyttöalue" alaraja 20 astetta "kuiva hehkulamppu" (ks. kuvakaappaus). Mitä ikinä tuo tarkoittaakaan.

Kokeilin nyt viikon verran käyttää tuota siten, että laitoin yöksi päälle pyynnillä 21. Huonelämpötila viime viikon keleillä oli ehkä noin 20 asteessa aamulla, jolloin sammutin myös ILPin. Keskipäivän aikoihin lämpötila oli tippunut ehkä noin 18 asteen paikkeille, jolloin laitoin tulet takkaan ja takalla sitten takasin ~19,5-20 asteeseen. Mutta ilmeisesti tässä tavassa ei nyt ole kovin suurta järkeä.
Jos on ostopuita, niin kannattaa ennemmin lämmittää ilpillä, paitsi tietysti erityisen kalliin sähkön aikaan. Itse ohjaisin "ylilämmittämään" halvoilla tunneilla ja sitten vähän pienempi pyynti kalliimmilla tunneilla. Kokonaan en sammuttaisi, koska kierrättähään se lämpöä pienelläkin pyynnillä.
 
Miksiköhän tuo mitsun RW35:sen sisäyksikkö lopettaa puhaltamisen välillä (tai sitten aivan minimillä puhaltaa)? On manuaalisesti asennettu puhaltamaan tasolla 4, että lämpö leviäisi tehokkaasti. Eikä ole kyse sulatuksesta, silloin pitää sitä omaa ääntänsä.
 
Miksiköhän tuo mitsun RW35:sen sisäyksikkö lopettaa puhaltamisen välillä (tai sitten aivan minimillä puhaltaa)? On manuaalisesti asennettu puhaltamaan tasolla 4, että lämpö leviäisi tehokkaasti. Eikä ole kyse sulatuksesta, silloin pitää sitä omaa ääntänsä.

Mitä jos jätät circulator-tilan pysyvästi päälle? Jos ilma liikkuu sen verran heikosti että luulee lämmitystarpeen päättyneen.
 
Miksiköhän tuo mitsun RW35:sen sisäyksikkö lopettaa puhaltamisen välillä (tai sitten aivan minimillä puhaltaa)? On manuaalisesti asennettu puhaltamaan tasolla 4, että lämpö leviäisi tehokkaasti. Eikä ole kyse sulatuksesta, silloin pitää sitä omaa ääntänsä.
Takkatila päälle. Valitettavasti Mitsuissa ei ole kunnollista takkatilaa, mutta ilmeisesti tuo circulator toimii jotenkuten.
 
Kunnon takkatilaa ei taida vieläkään olla kuin Toshiboissa?

Ja olikos Panoissa ja/tai Fujitsuissa huoltovalikon kautta kliksutellen?

Muissa on sitten vain oltava laitevalmistajan vedonpoistologiikan armoilla.
 
Kunnon takkatilaa ei taida vieläkään olla kuin Toshiboissa?

Ja olikos Panoissa ja/tai Fujitsuissa huoltovalikon kautta kliksutellen?

Muissa on sitten vain oltava laitevalmistajan vedonpoistologiikan armoilla.
Minähän tässä on muuten syynä, että vain Toshibasta löytyy? Tuon takkatilan takia itse päädyin juuri Toshibaan, tai sanotaan, että se oli se lopullinen syy, miksi Toshiba, eikä Mitsu.
 
Ei sinänsä liity takkaan mitenkään, sehän tässä hauskaa onkin.

Kyseessä on toiminnallisuus, jossa käyttäjä saa itse (siis ihan itse) päättää, että millä nopeudella sisäyksikkö ilmaa liikuttaa.

Juu, vallankumouksellista, tiedän.

Kätevä ominaisuus toki myös takan kanssa, kun ilma liikkuu myös sen aikaa, kun takka on pumpun sijaan se, joka lämpöä tilaan luo.
 
...ja tämä ei ole muilla merkeillä kunnollinen koska? Hyvin tuo RW25 tuntuu puhaltavan circulator päällä kaiken aikaa vaikka takka lämmittää tilan.
 
Minähän tässä on muuten syynä, että vain Toshibasta löytyy? Tuon takkatilan takia itse päädyin juuri Toshibaan, tai sanotaan, että se oli se lopullinen syy, miksi Toshiba, eikä Mitsu.

Joo, sama. Ei hajuakaan miksei muut voi moista toteuttaa. Luulisi olevan ihan supersimppeli homma.

Itse jouduin jättämään Mitsun RW:t kauppaan, kun vaativat liikaa tilaa yläpuolelleen. Sitten piti hommata Daikinin Perferat, mutta ei takkatilaa. Päädyin Toshiban Premiumeihin sitten.
 
...ja tämä ei ole muilla merkeillä kunnollinen koska? Hyvin tuo RW25 tuntuu puhaltavan circulator päällä kaiken aikaa vaikka takka lämmittää tilan.

Circulatorista tuntuu käyttäjillä olevan vaihtelevia kokemuksia, täällä ja muilla forumeilla.

Hyvä, jos toimii!

ETA:
Toshiballa tuo on siis lämmityksen lisäkkeenä oleva tila, ei mikään erillinen puhallustila. Laite lämmittää, kun tarvetta on ja lopettaa lämmityksen, kun tarvetta ei ole (esim. takassa tuli). Ja puhkuu koko ajan samalla voimakkuudella (ei toki sulatusten aikana).

Yksinkertaista ja kaunista. Luulisi, että kaikilla valmistajilla olisi näin, etenkin arktisiin olosuhteisiin suunnitelluissa pumpuissa, mutta jostain syystä ei vain ole.
 
Viimeksi muokattu:
Kunnon takkatilaa ei taida vieläkään olla kuin Toshiboissa?

Ja olikos Panoissa ja/tai Fujitsuissa huoltovalikon kautta kliksutellen?

Muissa on sitten vain oltava laitevalmistajan vedonpoistologiikan armoilla.
Kun tuli puheeksi, niin näpyttelin äsken tuon panaan huoltovalikon kautta. Itsellä pumppu vähän huonossa paikassa, niin ei lämmitä oikeen kuin yläkertaa jos puhallus pienellä.

Nyt pöhisee just senverran mitä kapulasta haluan laittaa...
 
Takkatila päälle. Valitettavasti Mitsuissa ei ole kunnollista takkatilaa, mutta ilmeisesti tuo circulator toimii jotenkuten.
IMG_20231212_231642_384.jpg

Päällä on, kotio kun tulin ja hetken olin taas niin ei puhaltanu kuin minimillä (eikä ollut sulatusta) . Nyt puhaltaa tuolla kolmos tasolla sentää tuas..
 
Eikö daikinilla ole oikeasti takkatoimintoa vaikka se aika isosti on heillä mainostettu?

Minä käsittäisin takkatilan niin, että laitat puhaltamaan esim. Manuaalilla 3/5 ja jos takasta saadaan lämmintä niin ulkoyksikön tehoja lasketaan ja pyöritetään pelkkää ilmaa? Vastaavasti ku takka jäähtyy niin otetaan ulkoyksiköstä tehoja irti.

Rautalangasta, miten tuo Toshiban takkatila sitten toimii?

Ps. en omista pumppua mutta miettinyt juuri daikinia tai mitsua.
 
Eikö daikinilla ole oikeasti takkatoimintoa vaikka se aika isosti on heillä mainostettu?

Minä käsittäisin takkatilan niin, että laitat puhaltamaan esim. Manuaalilla 3/5 ja jos takasta saadaan lämmintä niin ulkoyksikön tehoja lasketaan ja pyöritetään pelkkää ilmaa? Vastaavasti ku takka jäähtyy niin otetaan ulkoyksiköstä tehoja irti.

Rautalangasta, miten tuo Toshiban takkatila sitten toimii?

Ps. en omista pumppua mutta miettinyt juuri daikinia tai mitsua.
Daikinissa on takkatila, mutta ei sellaista, jossa sisäyksikkö puhaltaisi koko ajan halutulla nopeudella vaikkei lämmitystarvetta ole. Puhallusteho riippuu pyydetyn ja mitatun lämpötilan erosta.
 
Daikinissa on takkatila, mutta ei sellaista, jossa sisäyksikkö puhaltaisi koko ajan halutulla nopeudella vaikkei lämmitystarvetta ole. Puhallusteho riippuu pyydetyn ja mitatun lämpötilan erosta.
Eli tämä olisi Daikinissa ainakin automaattinen, mutta ilmeisesti tämä ei ole kovin toimiva ratkaisu. Onko kellään tietoa toimiiko uusissa Daikinin Nepuroissa samalla tavalla?

Toshiballa sitten on ns. vaara että voi unohtua pelkkä puhallus pitkäksi aikaa päälle?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 272
Viestejä
4 488 673
Jäsenet
74 190
Uusin jäsen
puririri

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom