Ilmalämpöpumput eli ILPit

Oma havainto ja käsittääkseni suht yleinen konsensus on, että pumppuja ei kannata ajaa automaattilla vaan aina manuaalilla. Automaatti vaihtelee herkästi lämmitykseltä jäähdytykselle ja säätää puhallusnopeutta. Nämä heikentävät hyötysuhdetta joskus merkittävästikin. Paras hyötysuhde saadaan manuaalipyynnillä ja mahdollisimman kovalla puhalluksella.
 
Oma havainto ja käsittääkseni suht yleinen konsensus on, että pumppuja ei kannata ajaa automaattilla vaan aina manuaalilla. Automaatti vaihtelee herkästi lämmitykseltä jäähdytykselle ja säätää puhallusnopeutta. Nämä heikentävät hyötysuhdetta joskus merkittävästikin. Paras hyötysuhde saadaan manuaalipyynnillä ja mahdollisimman kovalla puhalluksella.
Tossa ei varmaankaan meinattu automaatilla muuta kuin puhallusnopeutta. Itse tässä syksyllä havaitsin kyllä sellasta, että automaattisella puhallusnopeudella toi sama pumppu ei oikein tahtonut saada ilmaa kunnolla liikkumaan ja huoneen lämpötila alkoi tippumaan, voisko liittyä jotenkin sellaseen, että keliolosuhteet ei oo vielä riittävän kylmät siihen, että automaattipuhallinnopeudella toi pumppu tajuaisi, että lämpöä tarvitaan enemmän ja pumpun ympäristö lämpenee enemmän. Kovempi puhallusnopeus varmasti ainakin helpottaa. Talvella pakkasilla pumppu käy jo automaattisella puhallusnopeudella niin kovilla nopeuksilla ettei tollasta ongelmaa ole.
 
Tossa ei varmaankaan meinattu automaatilla muuta kuin puhallusnopeutta. Itse tässä syksyllä havaitsin kyllä sellasta, että automaattisella puhallusnopeudella toi sama pumppu ei oikein tahtonut saada ilmaa kunnolla liikkumaan ja huoneen lämpötila alkoi tippumaan, voisko liittyä jotenkin sellaseen, että keliolosuhteet ei oo vielä riittävän kylmät siihen, että automaattipuhallinnopeudella toi pumppu tajuaisi, että lämpöä tarvitaan enemmän ja pumpun ympäristö lämpenee enemmän. Kovempi puhallusnopeus varmasti ainakin helpottaa. Talvella pakkasilla pumppu käy jo automaattisella puhallusnopeudella niin kovilla nopeuksilla ettei tollasta ongelmaa ole.
Puhallus kannattaa aina pitää manuaalilla ja niin kovalla, kuin korvat ja hermot kestävät. Pumpun pitää puhaltaa lämmin ilma pois pumpun luota, että ei tapahdu "sisäkiertoa". Mitsussa se iSee on karkean resoluution lämpökamera ja teoriassa pitäisi tarkkailla lämpötiloja kauempaakin ja säätää pumppua sen mukaan. En osaa arvioida onko kuinka tehokas vai ei. Itse olen pitänyt päällä ja puhalluksen toiseksi isoimmalla. Meillä on suht avarat tilat ja ihan hyvin ja riittävän tasaisesti ovat lämmenneet.

Ihan kokemuksesta pyyntilämpötila pitää olla lämpimillä keleillä asteen alle halutusta todellisesta ja pakkasilla asteen yli. Pumput siis LN25 2kpl. Talo sen mallinen, että toinen pumppu selkseästi talon toista päätä varten ja toinen toista.
 
E: Ja vaikka olisikin ollut pelkkään jäähdytyskäyttöön, niin myös kondesio vesien viemäröinti kannattaa ottaa huomioon, ettei ylemmät laitteet kuse vesiä alempien päälle ja roiski niitä pitkin seiniä tms.
Se sisältä tuleva kondenssivesi tulee jokatapauksessa putkea pitkin, eikä sitä ohjata ulkoyksikköön, joten jos sen seinille ruikkii, se ei liity ulkoyksikön/yksiköiden sijoitteluun. Joskushan se kondenssivesi ohjataan talon sisällä viemäriin tms, jos kaadot on hankala saada toteutumaan ulos.

Sinänsä siitä ei ole mitään varsinaista haittaa vaikka se kondenssivesi lorottelisikin ulkoyksikön päälle, laitteen hyötysuhde kai periaatteessa vähän paranisi tuolla, mutta käytännössä hyöty lienee jokseenkin olematon, koska tuollaista ei missään asennusohjeissa tms ehdoteta.
 
Tossa ei varmaankaan meinattu automaatilla muuta kuin puhallusnopeutta. Itse tässä syksyllä havaitsin kyllä sellasta, että automaattisella puhallusnopeudella toi sama pumppu ei oikein tahtonut saada ilmaa kunnolla liikkumaan ja huoneen lämpötila alkoi tippumaan, voisko liittyä jotenkin sellaseen, että keliolosuhteet ei oo vielä riittävän kylmät siihen, että automaattipuhallinnopeudella toi pumppu tajuaisi, että lämpöä tarvitaan enemmän ja pumpun ympäristö lämpenee enemmän. Kovempi puhallusnopeus varmasti ainakin helpottaa. Talvella pakkasilla pumppu käy jo automaattisella puhallusnopeudella niin kovilla nopeuksilla ettei tollasta ongelmaa ole.

Tämäpä voi olla syynä.. laitoin manuaalilla nyt tasolle 2 puhallusnopeuden tuon ilpin ja nyt lämpöä piisaa.
 
Mutta enemmän särähtää korvaan, että ainoa lämmönlähde? Niin minullakin pääsääntöisesti, mutta lisäksi on varaava takka/uuni, ja toki makkareissa sähköpatteri. Ovet kun on öisin kiinni, niin eihän niihin se ilpin ilma kierrä. (Ja muutenkin rajoitetusti.)

On talossa siis pattereita ja lattalämmityksiä, mutta ne eivät ole päällä kun kahdesta ILPistä tulee ihan riittämiin lämpöä koko taloon kovemmillakin pakkasilla. Päivisin toki ovet auki kaikkiin makkareihin, mutta yöllä lämpötila saakin vähän laskea. Paremminhan sitä vaan nukkuu vähän viileässä. Tämä on tietysti hyvin talokohtaista, mutta meillä tippuu jossain kymmenen pakkasteen tienoilla makkarien lämpö ovet kiinni päivän 21 asteesta ehkä 18 asteeseen. Toki sitten kylmempinä öinä on lasten makkareissa ollut sähköpatterit päällä ja/tai ovet vähän auki.

Takan polttamista en ole kokenut oikein vaivan arvoisena. Liekö sitten takassa vai lämmittäjässä vika, mutta puuta pitää mättää aivan saatanasti lämmöntuoton silti ollessa aika vaatimatonta.
 
Takan polttamista en ole kokenut oikein vaivan arvoisena. Liekö sitten takassa vai lämmittäjässä vika, mutta puuta pitää mättää aivan saatanasti lämmöntuoton silti ollessa aika vaatimatonta.
Jotain vikaa on sitten, takassa? Normaalisti riittää 1-1,5 pesällistä ja uuni/takan kyljet on kuumat. Puuta menee yllättävän vähän esim tommosessa vanhassa pönttöuunissa tai kaakelitakassa. Meillä on joskus lämmitetty pelkästään puilla, kun on puuhella ja kolme uunia. Tuo edellämainittu määrä riittänyt aina, kovemmilla pakkasilla sitten pitää lämmittää sekä aamulla että illalla. Kyllä siinä puita saa kantaa, mutta kertapanos uunia kohti aika pieni.
Puut pitää olla kuivia, ei kitupolttoa ja savupelti kiinni oikeassa vaiheessa lämmityksen päätyttyä.
Ja vuosittain nuohous.
 
Jotain vikaa on sitten, takassa? Normaalisti riittää 1-1,5 pesällistä ja uuni/takan kyljet on kuumat. Puuta menee yllättävän vähän esim tommosessa vanhassa pönttöuunissa tai kaakelitakassa. Meillä on joskus lämmitetty pelkästään puilla, kun on puuhella ja kolme uunia. Tuo edellämainittu määrä riittänyt aina, kovemmilla pakkasilla sitten pitää lämmittää sekä aamulla että illalla. Kyllä siinä puita saa kantaa, mutta kertapanos uunia kohti aika pieni.
Puut pitää olla kuivia, ei kitupolttoa ja savupelti kiinni oikeassa vaiheessa lämmityksen päätyttyä.
Ja vuosittain nuohous.

En tosiaan tiedä mikä homma. Yksi talvi ollaan tässä asuttu niin ei mitään hajua takan historiasta. Edellinenkään omistaja ei vissiin ollut sitä useampaan vuoteen polttanut. Nuohooja kävi viime syksynä tsekkaamassa ja kehui hyväksi. Tommonen iso möhkö se on. Täysikokoinen crosstrainer kuvassa toiminee vähän skaalana:

PXL_20231014_054456648~2.jpg

Viime talvena kovemmilla pakkasilla kokeilin tuota tosiaan polttaa useamman päivän ajan putkeen. Jos mätti aamuin illoin tuollaiset isot siniset Ikea-kassilliset puuta, niin takan pinta lämpeni pienellä viiveellä sellaiseksi vähän haalean lämpimäksi, mutta ei sen enempää. Hirveästi tuota enempää en myöskään uskaltanut mättää puita kun kuitenkin käytännössä vieras takka kyseessä edelleen. Pienet puumäärät ei tee oikein yhtään mitään. Poskikanavissa kiertää kyllä lämmin ilma kun kädellä kokeilee takan palaessa.

Tuolla kahden Ikea-kassin taktiikalla takka lämmitti sen verran, että tuon alakerran ILPin pystyi pitämään kiinni/pelkällä puhalluksella. Voihan se olla, että massaa on vaan sen verran, että puuta pitäisi polttaa vielä enemmän. Toisaalta sen ILPin ajaminen kovemmilla pakkasilla maksoi vanhalla kalliihkollakin sähkösopparilla sen euron-paro päivässä, joten totesin että ei vaan kertakaikkiaan ole vaivan eikä rahan väärti tuota takkaa polttaa edes tuolla puumäärällä.
 
En tosiaan tiedä mikä homma. Yksi talvi ollaan tässä asuttu niin ei mitään hajua takan historiasta. Edellinenkään omistaja ei vissiin ollut sitä useampaan vuoteen polttanut. Nuohooja kävi viime syksynä tsekkaamassa ja kehui hyväksi. Tommonen iso möhkö se on. Täysikokoinen crosstrainer kuvassa toiminee vähän skaalana:

PXL_20231014_054456648~2.jpg

Viime talvena kovemmilla pakkasilla kokeilin tuota tosiaan polttaa useamman päivän ajan putkeen. Jos mätti aamuin illoin tuollaiset isot siniset Ikea-kassilliset puuta, niin takan pinta lämpeni pienellä viiveellä sellaiseksi vähän haalean lämpimäksi, mutta ei sen enempää. Hirveästi tuota enempää en myöskään uskaltanut mättää puita kun kuitenkin käytännössä vieras takka kyseessä edelleen. Pienet puumäärät ei tee oikein yhtään mitään. Poskikanavissa kiertää kyllä lämmin ilma kun kädellä kokeilee takan palaessa.

Tuolla kahden Ikea-kassin taktiikalla takka lämmitti sen verran, että tuon alakerran ILPin pystyi pitämään kiinni/pelkällä puhalluksella. Voihan se olla, että massaa on vaan sen verran, että puuta pitäisi polttaa vielä enemmän. Toisaalta sen ILPin ajaminen kovemmilla pakkasilla maksoi vanhalla kalliihkollakin sähkösopparilla sen euron-paro päivässä, joten totesin että ei vaan kertakaikkiaan ole vaivan eikä rahan väärti tuota takkaa polttaa edes tuolla puumäärällä.

Meillä 2800kg painava takka. Alkuun pari päivää lämmittää varovasti joka päivä, jotta ei halkeemaan lähde. Sitten polttaa kolme täyttä pesällistä esim. neljäntenä päivänä, niin kyllä lämpenee. Teilläkin tuo takka luultavasti painaa liki 3000kg ja tuollainen ei lämpene pienillä puumäärillä, vaan vaatii isot liekit. Sitten kun oot saanut sen kunnolla lämmitettyä ja hiillokset palannut, niin luukut kiinni ja seuraavina kahtena päivänä luultavasti selviät pienemmillä puumäärillä. Ehkä kolmantena päivänä sitten joutuu taas polttelee vähän enempi takkaa jne.
 
Se sisältä tuleva kondenssivesi tulee jokatapauksessa putkea pitkin, eikä sitä ohjata ulkoyksikköön, joten jos sen seinille ruikkii, se ei liity ulkoyksikön/yksiköiden sijoitteluun. Joskushan se kondenssivesi ohjataan talon sisällä viemäriin tms, jos kaadot on hankala saada toteutumaan ulos.

Sinänsä siitä ei ole mitään varsinaista haittaa vaikka se kondenssivesi lorottelisikin ulkoyksikön päälle, laitteen hyötysuhde kai periaatteessa vähän paranisi tuolla, mutta käytännössä hyöty lienee jokseenkin olematon, koska tuollaista ei missään asennusohjeissa tms ehdoteta.
Kyllä noista kondenssivesiputkien sijoittelusta on asentajien toimesta näkynyt niin monen moisia ratkaisuja, että välillä sitä miettii että kaikkia sitä leipä elättää. Eihän siitä ole pitkä, kun tässä ketjussa oli jonkun ulkoyksikössä kondessiputken pää tungettu samasta reiästä sähköjohtojen kanssa, niin että vedet lorotteli ulkoyksikön päätypaneelin sisälle.

Enemmän noita varmaan ulos viedään, kuin sisälle viemäröidään (riippuu nyt tietysti asennussijainnista) ja silloin putkenpää katkaistaan yleensä ulkoyksikön alle. Jos noita on kolme päällekkäin seinällä, niin kyllä minä esittäisin toiveen, että putket jätetään niin pitkälle että ne on kaikki samalla samalla tasolla tai vaikka ohjattuna sadevesiviemäriin. Vaikkei siitä vedestä itse pumpulle haittaa olisikaan, niin kyllä homman voi silti tehdä kunnolla.
 
Toisaalta sen ILPin ajaminen kovemmilla pakkasilla maksoi vanhalla kalliihkollakin sähkösopparilla sen euron-paro päivässä, joten totesin että ei vaan kertakaikkiaan ole vaivan eikä rahan väärti tuota takkaa polttaa edes tuolla puumäärällä.
Ostopuilla sain klapilaskurilla kWh hinnaksi 7snt/kWh niin totesin, että lämmitän puilla sitten kun sähkönhinta on 14-21snt/kWh. Ilpin hyötysuhde 2-3.
Vaikka puilla tykkäänkin lämmittää kyllä, niin pääsee vähemmällä puiden kantamisella ja tasaisempi lämpö.
 
Ulkoyksikön pohjassa meillä kondenssiletku. Jos olisi samalla tavalla kolme pumppua päällekäin niin vesi valuisi ylemmästä pumpusta alemman päälle. Mitään järkeä siinä tietenkään ei olisi mutta asentajia on melko monenlaisia ja varmasti osa yrittää päästä mahdollisimman helpolla.
Itse ajatus kolmesta pumpusta seinässä kuulostaa painajaiselta. Meillä oli hetken yksi pumppu puurakenteisen talon seinässä, lähti hyvin nopeasti maajalustalle. Pumpun aiheuttama resonointi kuului todella selvästi sisälle, makkareissa tuo olisi ollut kestämätöntä. Pumppu maajalustalle niin ei kuulu mitään ääntä sisälle.
 
Meillä on harkkotalon seinässä kaksi pumppua päällekkäin. Ylemmän alla on sulamisveden ohjain. Lorottelee vedet alemman pumpun eteen paljuun. Pumppujen äänen kuulee nipanappa kun käyvät täysillä koballa pakkasella. Ei ole häirinnyt. Makkarit toisessa päässä taloa kuin pumput. Pumppujen kohdalla kodinhoitohuone.
 
Noista seinään kiinnitettyjen pumppujen äänistä on aika paljon ja erilaisia kokemuksia. Mä laitoin hallin seinään pumpun, koska sen äänekkyydellä ei ole tuolla merkitystä, mutta ei sen ilpin ääni kuulu kuin sen mitä ääni kantautuu täydellä teholla seinän läpi ihan ilman välityksellä. Itseasiassa himassa oleva maajalustalla seisova kone kuuluu jopa kovempaa sisään, kun siinä on useampia avattavia ikkunoita lähellä vrt hallin 5m päässä oleva kiinteä ikkunaelementti.
 
Omasta lähipiiristä löytyy useampi tapaus että on laitettu ulkoyksikkö ensin seinään kiinni (puu- tai tiiliverhoiltuja taloja), ja on ollut hyvä kunnes pakkaset ja sulatussyklit ovat alkaneet ja on ollut pakko siirtää ulkoyksikkö maatukitelineelle.
 
Eiköhän se ILP kannata asentaa vaikka maahan väännettävien ruuvipaalujen päälle irti sokkelista ja seinästä.
Ei ruuvipaaluja kannata talon viereen kiertää, rikkoo routaeristeet ja syvyydestä riippuen mahdollisesti salaojat. Ainakin nykyaikaisesti perustetussa talossa riittää betonilaatat maatelineen alle.
 
Meillä on puurunkoisessa tiilivuoratussa talossa ihan seinässä kiinni. Ainoastaan alle -20 asteen lämpötiloissa huomaa pumpun käynnin sisällä. Edellisessä pumpussa oli vielä aika paha kompuravika, että jyristi ja kolahteli aika huolella ennen vaihtoa.
Kyllä ne äänet maata pitkinkin sisälle tulee, kun sisällä tietää aivan varmasti milloin joku ajaa skuutilla 10 metrin päässä olevalla tiellä.
 
Kaikenlaista on kyllä tullu nähtyä mutta maahan väännetyt ruuvipaalut joihin asennettu vaan ILP ulkoyksikkö, on kyllä näkemättä.

Voi olla ihan hyväkin jossain tilanteessa :hmm:
 
Olen nyt päätymässä Mitsun RW-sarjaan ja pitäisi vielä päättää ostaako 25- ja vai 35-malli.
Asunto on yhdessä kerroksessa n. 135 m2 (2,7m huonekorkeus) ja pumppu tulisi olkkariin ja siitä pumppu pystyisi teoriassa ehkä 2/3 osaan asuntoa ilmaa puhaltamaan.

Kannattaako varmuuden vuoksi ostaa pari sataa kalliimpi RW35 vai onko 25 ihan riittävä? Lähinnä mietin tuleeko siitä jopa jotain haittaa, jos tilaan ostaa vähän turhan tehokkaan laitteen.
 
Olen nyt päätymässä Mitsun RW-sarjaan ja pitäisi vielä päättää ostaako 25- ja vai 35-malli.
Asunto on yhdessä kerroksessa n. 135 m2 (2,7m huonekorkeus) ja pumppu tulisi olkkariin ja siitä pumppu pystyisi teoriassa ehkä 2/3 osaan asuntoa ilmaa puhaltamaan.

Kannattaako varmuuden vuoksi ostaa pari sataa kalliimpi RW35 vai onko 25 ihan riittävä? Lähinnä mietin tuleeko siitä jopa jotain haittaa, jos tilaan ostaa vähän turhan tehokkaan laitteen.
Halvempaa lämpöähän se on koko taloon (verrattuna muihin sähkölämmityksen muotoihin). Maksaa tuon parisataa aika pian takaisin jos sähkön hinta pysyy suht korkealla
 
Viimeksi muokattu:
Mökillä 35- malli, ohkaset villat seinissä ja kaksinkertaset lasit, pitää tasaisen lämmön myös talvella, 4 huonetta, yh. 100m2.
 
Olen nyt päätymässä Mitsun RW-sarjaan ja pitäisi vielä päättää ostaako 25- ja vai 35-malli.
Asunto on yhdessä kerroksessa n. 135 m2 (2,7m huonekorkeus) ja pumppu tulisi olkkariin ja siitä pumppu pystyisi teoriassa ehkä 2/3 osaan asuntoa ilmaa puhaltamaan.

Kannattaako varmuuden vuoksi ostaa pari sataa kalliimpi RW35 vai onko 25 ihan riittävä? Lähinnä mietin tuleeko siitä jopa jotain haittaa, jos tilaan ostaa vähän turhan tehokkaan laitteen.

35 vähintään....
 
Olen nyt päätymässä Mitsun RW-sarjaan ja pitäisi vielä päättää ostaako 25- ja vai 35-malli.
Asunto on yhdessä kerroksessa n. 135 m2 (2,7m huonekorkeus) ja pumppu tulisi olkkariin ja siitä pumppu pystyisi teoriassa ehkä 2/3 osaan asuntoa ilmaa puhaltamaan.

Kannattaako varmuuden vuoksi ostaa pari sataa kalliimpi RW35 vai onko 25 ihan riittävä? Lähinnä mietin tuleeko siitä jopa jotain haittaa, jos tilaan ostaa vähän turhan tehokkaan laitteen.

Ei siitä nyt mitään haittaakaan ole (tai no, en ostaisi johonkin 10m2 tilaan mutta tajuat idean). Itselläni on alle 100m2 asunnossa 35-malli viilennykseen ja oikein tyytyväinen olen ollut. Eli jos se ei ole "liian tehokas" noin 40-50m2 pienempään asuntoon ei se sitä varmaan isompaankaan ole.

Lisätään nyt vielä että se jäähdytettävä osa ei edes kata alueita kuten: sauna, pesuhuone, kodinhoitohuone, WC tai tuulikaappi.
 
Kyllä minä sen 35RW ottaisin mulla on itellä 25RW paljon pienemmälle tilalle ja ollut tyytyväinen tuotteeseen varsinkin miten hiljainen se on.
 
Joo ehdottomasti isompi jos vaan yksi pumppu tulee. Ainoa syy miksi itse otin 25 - koon pumput oli se, että niitä tuli kaksi.
 
Nyt saakin testailla miten toimii Toshiban takuuhuolto vai toimiiko. Kotiin tullessa löytyi lattialta kaksi palasta, jotka irronneet sisäyksikön ropellista ja ropellin sisällä pyöri vielä kolmas pala. Näiden lisäksi löytyi vielä pieni ruuvi, joka on todennäköisesti irronnut ja rikkonut ropellin.PXL_20231017_153022962.jpg
 
Kannattaako varmuuden vuoksi ostaa pari sataa kalliimpi RW35 vai onko 25 ihan riittävä? Lähinnä mietin tuleeko siitä jopa jotain haittaa, jos tilaan ostaa vähän turhan tehokkaan laitteen.

Minulla on 25 ja 35 Toshibat kotona. Nyt ostaisin ehdottomasti 2x 35 laitetta. Ehkä minulla on vaan ollut huonoa tuuria, mutta toi 35 toimii paljon paremmin ja jaksaa pumpata kovalla pakkasella. 25 jäätyy ja kompura metelöi paljon herkemmin kuin 35. Eli ehdottomasti 35 malli tolla hintaerolla.
 
Kämpässä on noin 10 vuotta vanha IVT 12LR-N pumppu, joka tuntuu välillä elävän vähän omaa elämäänsä. Yritän tässä nyt selvittää, että onko kyseessä vika vai ominaisuus.

Käytän aina manuaalista puhallusnopeuden säätöä, mutta välillä pumppu tuntuu jumittuvan puhaltamaan hiljaisella nopeudella. En tarkoita nyt sitä kun pumppu jää vain kierrättämään hiljakseeen ilmaan, kun sen mielestä ei lämmitystarvetta ole. Pumppu tuntuisi kyllä puhaltavan lämmintä, mutta hiljaisella nopeudella. Puhallusnopeus ei nouse, vaikka säätää nopeutta tai nostaa lämpötilaa. Uudelleenkäynnistyskään ei tunnu auttavan. Se on edelleen hieman mysteeri mikä tämän korjaa.

Onko kellään kokemusta kyseisestä pumpusta tai osaisi muuten selventää toimintaa. Aiempaa kokemusta ei ilpeistä ole, joten senkin taki toiminta vähän hakusessa.
 
Kokeile ottaa virrat kokonaa pois siitä pumpusta vaikka 30minuutiksi ja kokeilet sitten uudellen. Sulake/töpseli/johdonsuojatkaisija pois.
 
Kämpässä on noin 10 vuotta vanha IVT 12LR-N pumppu, joka tuntuu välillä elävän vähän omaa elämäänsä. Yritän tässä nyt selvittää, että onko kyseessä vika vai ominaisuus.

Käytän aina manuaalista puhallusnopeuden säätöä, mutta välillä pumppu tuntuu jumittuvan puhaltamaan hiljaisella nopeudella. En tarkoita nyt sitä kun pumppu jää vain kierrättämään hiljakseeen ilmaan, kun sen mielestä ei lämmitystarvetta ole. Pumppu tuntuisi kyllä puhaltavan lämmintä, mutta hiljaisella nopeudella. Puhallusnopeus ei nouse, vaikka säätää nopeutta tai nostaa lämpötilaa. Uudelleenkäynnistyskään ei tunnu auttavan. Se on edelleen hieman mysteeri mikä tämän korjaa.

Onko kellään kokemusta kyseisestä pumpusta tai osaisi muuten selventää toimintaa. Aiempaa kokemusta ei ilpeistä ole, joten senkin taki toiminta vähän hakusessa.

Mulla on autotallissa 09LR-N, jota kanssa käyttelen manuaalipuhalluksella ja mielestäni se puhaltaa koko ajan sillä asetetulla nopeudella.

E: Kokeile vaihtaa paristot kaukosäätimeen. Joskus luin jostain, että nuo Ivt:t saattaa alkaa sekoilemaan jos kaukosäätimen paristot on huonot.
 
E: Kokeile vaihtaa paristot kaukosäätimeen. Joskus luin jostain, että nuo Ivt:t saattaa alkaa sekoilemaan jos kaukosäätimen paristot on huonot.

Lähinnä tuon huomaa siitä että aina ei vastaanoteta painallusta ja sitten kun se vastaanotetaan niin "ylisuoritetaan". Esim. jos lämpö/viilennys toiveena on 24C ja haluat viileämpää ja painat yhden alaspäin (23C) mutta se ei rekisteröi sitä => joudut painamaan toisen kerran joten kaukosäätimestä se tietysti ja loogisesti menee numerosta 23 alas 22 mutta itse sisäyksiköstä se hyppää kerralla 24 => 22.

Tähän mennessä (noin 1½ vuotta käyttöä) pieni ongelma mutta varmaan "jossain vaiheessa" tulee eteen paristojen vaihto. Mikä ei nyt sinänsä ole suuri ongelma enkä lisää niiden hintaa esim. ilpin elinkustannus laskelmaan tjsp...
 
Kokeile ottaa virrat kokonaa pois siitä pumpusta vaikka 30minuutiksi ja kokeilet sitten uudellen. Sulake/töpseli/johdonsuojatkaisija pois.
En ehtiny tätä vielä kokeilla. Nyt lähti toimimaan kun käytin maksimi tehoa päällä ja pois. Hetki tämän jälkeen aiemmin asetettu puhallus lähti pelaamaan ja puhalluksen säätö toimi taas.

Mulla on autotallissa 09LR-N, jota kanssa käyttelen manuaalipuhalluksella ja mielestäni se puhaltaa koko ajan sillä asetetulla nopeudella.
Ymmärsin että manuaali puhalluksellakin hiljentää puhallusta pienelle kierrätykselle, kun tavoiteltu lämpötila on pumpun mielestä saavutettu. Voin olla väärässäkin ja tuo oma pumppu tekee mitä sattuu. Ilppien toiminta ihan yleisesti on itselleni hieman vierasta. Tämä malli ei ainakaan mene koskaan kokonaan lepotilaan.

Lähinnä tuon huomaa siitä että aina ei vastaanoteta painallusta ja sitten kun se vastaanotetaan niin "ylisuoritetaan". Esim. jos lämpö/viilennys toiveena on 24C ja haluat viileämpää ja painat yhden alaspäin (23C) mutta se ei rekisteröi sitä => joudut painamaan toisen kerran joten kaukosäätimestä se tietysti ja loogisesti menee numerosta 23 alas 22 mutta itse sisäyksiköstä se hyppää kerralla 24 => 22.

Tähän mennessä (noin 1½ vuotta käyttöä) pieni ongelma mutta varmaan "jossain vaiheessa" tulee eteen paristojen vaihto. Mikä ei nyt sinänsä ole suuri ongelma enkä lisää niiden hintaa esim. ilpin elinkustannus laskelmaan tjsp...
Tämän olen huomannut kun, osoittaa vähän huolimattomasti kaukosäätimellä. Säätimessä luku muuttuu, mutta pumppu ei piippaa merkiksi . Täytyy vaihtaa vielä varmuuden vuoksi paristot.
 
Jos on kaksi ilppiä talossa niin onkohan energiatehokkaampaa lämmittää yhdellä pumpulla niin kauan kuin siinä vaan potku riittää pitämään kauimmaisetkin nurkat lämpimänä?
 
Jos on kaksi ilppiä talossa niin onkohan energiatehokkaampaa lämmittää yhdellä pumpulla niin kauan kuin siinä vaan potku riittää pitämään kauimmaisetkin nurkat lämpimänä?
Periaatteessa yhden ilpin toimiessa isommalla teholla pumpun hyötysuhde on yleensä parempi kuin vajaalla teholla, mutta jos sulla on ilpit esim eri päissä taloa ja käytät vaan yhtä niin sulla on todennäköisesti turhan kuuma sen pumpun lähellä jotta muut tilatkin on lämpimiä, eli tossa voidaan ottaa takapakkia. Mulla esim kämpän kylppäri, saunatilat ja ison makkarin eteisestä ja muista makkareista jakava olkkari-avokeittiökombo on se missä pumppu sijaitsee ja etenkin muissa nykyisin työhuoneina palvelevissa makkareissa voi olla pakkasella sellanen 18 astetta jos olkkarissa on 22.
 
Jos on kaksi ilppiä talossa niin onkohan energiatehokkaampaa lämmittää yhdellä pumpulla niin kauan kuin siinä vaan potku riittää pitämään kauimmaisetkin nurkat lämpimänä?
Hyötysuhde laskee kuorman kasvaessa. Kannattaa pitää molemmat ilpit päällä. Puhallus tietysti niin kovalla kuin korvat kestää.
 
Kysymys, ostimme ihan tovi sitten asunnon ja autotallista sanoi ilmalämpöpumppu sopimuksen irti, vanhuuttaan.

Tilalle on tarjottu Mitsun AP35 / 2130€ ja Mitsun FW25 / 2100€. Valitettavasti itselläni ei ole juuri muistissa/tiedossa, mikä pumppu tilassa on nyt ollut. Hinnat asennettuna.

Jotain mietteitä, miksi juuri toinen näistä, tai miksi ei kumpaakaan? Tila on n. 1,5-2 autoa pitkä, ja normaalia hieman korkeampi.
 
Kysymys, ostimme ihan tovi sitten asunnon ja autotallista sanoi ilmalämpöpumppu sopimuksen irti, vanhuuttaan.

Tilalle on tarjottu Mitsun AP35 / 2130€ ja Mitsun FW25 / 2100€. Valitettavasti itselläni ei ole juuri muistissa/tiedossa, mikä pumppu tilassa on nyt ollut. Hinnat asennettuna.

Jotain mietteitä, miksi juuri toinen näistä, tai miksi ei kumpaakaan? Tila on n. 1,5-2 autoa pitkä, ja normaalia hieman korkeampi.

Molemmat on aivan mielipuolisen ylimitoitettuja (ja kalliita) vehkeitä noin pieneen tilaan. Itse laittaisin autotalliin jonkun mahdollisimman halvan pumpun tyyliin, Ultimatemarketista jonkun tällaisen. Samat sisuskalut noissa kaikissa on enempi tai vähempi, on vaan "merkkivehkeissä" vähän kovemmat katteet...
 
Naapuri näkyi laittaneen autotalliin Gree:n.
Tarviiks autotallia pitää kokoajan lämpimänä? Joskus puhuttiin, että semmonen vähän lämmin talli on huonompi autolle kuin ihan kylmä talli. Katos ehkä paras?
 
Molemmat on aivan mielipuolisen ylimitoitettuja (ja kalliita) vehkeitä noin pieneen tilaan. Itse laittaisin autotalliin jonkun mahdollisimman halvan pumpun tyyliin, Ultimatemarketista jonkun tällaisen. Samat sisuskalut noissa kaikissa on enempi tai vähempi, on vaan "merkkivehkeissä" vähän kovemmat katteet...
Naapuri näkyi laittaneen autotalliin Gree:n.
Tarviiks autotallia pitää kokoajan lämpimänä? Joskus puhuttiin, että semmonen vähän lämmin talli on huonompi autolle kuin ihan kylmä talli. Katos ehkä paras?

Nyt löysin vähän mittoja, itse autotallin osuus isommasta rakennuksesta on n. 6 x 8m, ja korkeus tosiaan sellainen, että nostimenkin sisään saisi.

Ihan mitään halpisvehjettä en itse laittaisi, ellei nyt ole todella hyviä perusteita. Lähinnä mietityttää kestävyys, takuun voimivuus yms.

Tuota Greetä muutamassa paikassa joo suositeltiin, mutta tuntui ettei sille löytynyt saatavuutta, ainakaan näiden asennustahojen kautta.

Se on tietysti mielipideasia, pitääkö tallin olla lämmin. Eikä se kokoajan tule olemaankaan, mutta auton kanssa työskennellessä ainakin itse arvostaa ainakin pientä lämpöä.
 
Olisiko joku hallilämmitin järkevämpi satunnaiseen käyttöön.

Ja eikös se kosteus ole suurin ongelma jatkuvasti lämpimässä tallissa, eli pitäisi tavalla tai toisella saada kosteus pois (viemäröinti + ilmankuivain tms). Ja ilman kiertää tarpeeksi että ei jää kosteutta/vettä minnekkään ruostuttamaan.
 
Se on tietysti mielipideasia, pitääkö tallin olla lämmin. Eikä se kokoajan tule olemaankaan, mutta auton kanssa työskennellessä ainakin itse arvostaa ainakin pientä lämpöä.
Joo, on se ropailu mukavampaa tallissa.
Laita Daikin Perfera niin ei tartte polttaa sähköä siihen pohjan lämmitykseen ja tehoakin piisaa eikä sulattele turhaan.
 
Nyt kun talleista puhetta niin kannattaako erillistallia pitää puolilämpimänä jossa ei kuitenkaan säilytä autoa, mutta kaikkea muuta toki on esim lumilinkoa, ruohonleikkuria, molempien autojen renkaat, työkaluja yms? Lattialämmitys menee sinne mutta edellinen omistaja ei ole lainkaan sitä käyttänyt, saisi lämpimän veden sinne kiertämään avaamalla sulun teknisestä tilasta. Jopa putkesta näkee että ei ole kertaakaan käytetty kun ihan kirkas edelleen näin niinku mietin ihan rakennuksen kuntoa ajatellen, onko se hyvä olla täysin kylmillään talvella? Painovoimainen ilmanvaihto siinä on. Ja sori offtopikista.
 
Itsellä tämä mitsun RW35 on olohuoneessa, josta puhaltaa keittiöön / käytävään ja makkariin. Nyt ollut lämmityksellä puhallus automaatti asennossa (ja se isee tms päällä) , onko suurta merkitystä jos olisi manuaalisesti jollain tietyllä nopeudella?
 
Paras hyötysuhde on aina kun puhallus tapahtuu mahdollisimman suurella teholla. Eli mitä korvat ja iho sietää, sen mukaan kannattaa säätää. Lämpökin tietysti leviää parhaiten kun puhallustehoa on reilusti.
 
Itsellä tämä mitsun RW35 on olohuoneessa, josta puhaltaa keittiöön / käytävään ja makkariin. Nyt ollut lämmityksellä puhallus automaatti asennossa (ja se isee tms päällä) , onko suurta merkitystä jos olisi manuaalisesti jollain tietyllä nopeudella?

Liian pienellä nopeudella tahtoo automaattipuhallus puhaltaa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
277 090
Viestejä
4 773 160
Jäsenet
77 556
Uusin jäsen
wwilliamm

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom