Kaiser Soze
Johtaja
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 4 961
Täällä keskustellaan tästä Pohjoismaisesta sosialismin muodosta. Ajatus tuli kun huomasin jopa suomalaisen toimittajan ihmettelevän miten voi olla mahdollista ettei veronmaksajalta pois ottaminen ja rahan lahjoittaminen muille saakaan ihmisiä tekemään lapsia! Siis nää ihmiset tekee lapsia ilman KELAn almuja, kuten Arman sanoisi!
Aihe on mielenkiintoinen koska Suomessa sekä kansa että poliitikot tarjoavat kaikkeen mahdolliseen vastaukseksi lisää sosialismia. Ei tehdä tarpeeksi lapsia, lisätään almuja. Ihmiset eivät käy tarpeeksi töissä, lisätään almuja. Pienellä palkalla ei voi asua omassa asunnossa, lisätään almuja. Voiko tälläinen järjestelmä oikeasti toimia? Ainakaan tuota ohjaavaa vaikutusta sillä ei selvästi ole. Tähän kun lisätään Suomen krooninen budjetin alijäämä, jotain muutosta on pakko tehdä jollakin aikavälillä. Muuten käy Kreikat.
Aihe on mielenkiintoinen koska Suomessa sekä kansa että poliitikot tarjoavat kaikkeen mahdolliseen vastaukseksi lisää sosialismia. Ei tehdä tarpeeksi lapsia, lisätään almuja. Ihmiset eivät käy tarpeeksi töissä, lisätään almuja. Pienellä palkalla ei voi asua omassa asunnossa, lisätään almuja. Voiko tälläinen järjestelmä oikeasti toimia? Ainakaan tuota ohjaavaa vaikutusta sillä ei selvästi ole. Tähän kun lisätään Suomen krooninen budjetin alijäämä, jotain muutosta on pakko tehdä jollakin aikavälillä. Muuten käy Kreikat.
Perhepolitiikan paradoksi – miksi Texasissa syntyvyys on suurempaa kuin Suomessa?
Juhana Rossi24.5. 13:17päivitetty 24.5. 13:59
Kuva: Pekka Karhunen
Miksi Texasissa syntyvyys on suurempaa kuin Suomessa? Se on hyvä kysymys.
Minulla ei ole kysymykseen yhtä selkeää vastausta, mutta sitä kannattaa pohtia kahdesta syystä. Ensiksi syntyvyys vaikuttaa väestönkasvuun, joka puolestaan määrittää tuntuvasti sitä, millaisen elintason ja hyvinvoinnin jokin ihmisyhteisö – tai sanotaan arkikielellä kansa – pystyy itselleen luomaan.
Toiseksi Suomessa syntyvyys on pienentynyt, eikä muutosta näy. Trendiä kuvastaa Helsingin Sanomien uutinen tuoreesta Turun yliopiston ja Väestönliiton tutkimuksesta, jonka mukaan epävarmuus työllistymisestä saa nuoret aikuiset lykkäämään lastenhankintaa, mikä luonnollisesti vaikuttaa syntyvyyteen.
Ympäristön kantokyvyn kannalta runsas syntyvyys ja ripeä väestönkasvu eivät välttämättä ole myönteisiä kehityskulkuja, mutta rajataan tarkastelu Suomen kaltaiseen kehittyneeseen kansakuntaan, jossa maltillista väestönkasvua voidaan pitää suotavana ilmiönä.
Suomen syntyvyys on ollut väestönkasvun kannalta vähäistä lähes puoli vuosisataa. Vuonna 1969 kokonaishedelmällisyysluku putosi Suomessa alle 2,1:n.
Karkeasti määriteltynä kokonaisuushedelmällisyysluku kuvaa lapsimäärää, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan. Luvun pitää olla vähintään 2,1:ssä, jotta väestön määrä pysyy ennallaan ja sen ikärakenne tasapainossa.
Kun kokonaishedelmällisyysluku jää alle 2,1:n pitkäksi aikaa, ikääntyneiden osuus väestöstä alkaa kasvaa ja väestö supistua, mikäli väestöä ei kasvata jokin ulkoinen tekijä kuten maahanmuutto.
Viime vuonna kokonaishedelmällisyysluku pieneni Suomessa Tilastokeskuksen mukaan 1,57:ään toissa vuoden 1,65:stä. Toisin sanoen luku etääntyy 2,1:stä, ja ainakin yhden asiantuntijan mukaan se on Suomen kannalta huolestuttavaa.
Suomea voi verrata Yhdysvaltain Texasin osavaltioon. Texasin kokonaishedelmällisyysluku oli toissa vuonna 2,08 eli hieman maagisen 2,1:n alapuolella.
Vaikka Suomen ja Texasin vertailu on mielivaltaista, sillä on pointtinsa. Suomi ja Texas ovat kehittyneitä talouksia, mutta ne toteuttavat pääpiirteissään hyvin erilaista perhepolitiikkaa.
Suomessa perhepolitiikka on edistyksellistä ja syntyvyyttä tukevaa. Suomessa on vanhemmille tarjolla esimerkiksi äitiysraha, äitiyspakkaus, lapsilisä ja julkisin varoin tuettu varhaiskasvatus.
Texasissa tällaisia etuja ei tunneta. Uuden lapsen vanhemmilla on oikeus pitää pisimmillään 12 viikon mittainen korvaukseton vanhempainvapaa ja hyödyntää lapsiperusteisia verovähennyksiä.
Laajassa tarkastelussa Texasin perhepolitiikkaa voi kutsua taantumukselliseksi. Osavaltiossa vastustetaan perhesuunnittelun ja naisten lisääntymisterveydenhuollon rahoittamista julkisin varoin, ja raskaudenkeskeytyksen saattavuutta pyritään rajoittamaan.
Syntyy ristiriita: perhepoliittisesti edistyksellisessä Suomessa syntyvyys pienenee, kun taas niukasti resursoidun ja jopa taantumuksellisen perhepolitiikan Texasissa syntyvyys on verraten väkevää.
Laajemmin yksi selitys Suomen ja Texasin väliselle näennäiselle järjenvastaisuudelle eli paradoksille on se, että vanhemmat eivät tee päätöksiään yksistään ympäröivän perhepolitiikan perusteella.
Perhepolitiikan lisäksi syntyvyyteen vaikuttavat valinnat, jotka perustuvat vanhemmuutta harkitsevien ihmisten omille tavoitteille, arvoille, haaveille ja tunteille. Ne näyttävät olevan Texasissa ja Suomessa erilaisia, kun tarkastellaan potentiaalisia vanhempia isoina joukkoina.
Olivatpa syyt Suomen ja Texasin välisiin eroihin mitkä tahansa, ne herättävät ajatuksia. Yksi johtopäätös lienee se, että kohtuullisen edistyksellinen perhepolitiikka ei välttämättä korreloi suoraan suuren syntyvyyden kanssa.
Kaiketi perhepolitiikkaa pitäisi silti Suomessa parantaa, jos syntyvyyttä halutaan kasvattaa. Nykytiedon perusteella perhevapaiden uudistaminen ja maksuttoman tai edullisen varhaiskasvatuksen laajentaminen voisivat olla mielekkäitä politiikkatoimia. Toisaalta tällaiset uudistukset maksavat, joten rahan puute voi estää ne.
Syntyvyyteen vaikuttanee myös tulevaisuudenusko. Otollisimmassa lastensaanti-iässä olevien ihmisten eli nuorten aikuisten pitäisi luottaa siihen, että elämä kantaa ja hyvinvointia on luvassa.
Kokonaishedemällisyysluvun perusteella näyttä siltä, että nuoret aikuiset luottavat tulevaan Texasissa enemmän kuin Suomessa. Toisin sanoen perhepolitiikan vahvistamisen rinnalla julkisen vallan pitäisi Suomessa voimistaa potentiaalisten vanhempien tulevaisuudenuskoa.
Yhdessä yössä kulloinkin nykyinen hallitus ei pysty tulevaisuudenuskoa luomaan, mutta ajan mittaan käyttämällä sopivia politiikkatoimia nykyinen hallitus ja sen seuraajat voivat luoda perustaa tällaiselle tulevaisuudenuskolle.