"Choose your battles"
Minä perään oikeuksiani tärkeissä asioissa. Jos jossain tietokannassa on minun oikea nimeni ja osoitteeni ja henkilökohtaista tietoa, suhtaudun siihen asian vaatimalla vakavuudella. Jos tuollaista tietokantaa ei hallinnoida oikein ja väärinkäytöksiä ilmenee, haluan silloin, että tietosuojavaltuutettu ja/tai poliisi ja/tai oikeuslaitos reagoi asiaan miten pitääkin.
Veroja maksavana henkilönä toivon myös että viranomaisille ei tule kaiken maailman turhia keissejä, jotka vievät resursseja oikeiden ongelmien ratkaisemiselta. Jo se, että käsittelyajat ovat pitkiä, on huono asia. Vielä huonompi on, jos sitten resursseja kasvatetaan ja meidän elämäämme kyttää ja valvoo ja rajoittaa vielä suurempi virkamiesarmeija, kuin mitä nyt on.
Lakeja on paljon ja lähtökohta ei saa olla se että kaikki ne ovat hyviä. Jotkut lait, asetukset ja direktiivit ovat idioottimaisia. Silloin on hyvä, että ihmiset eivät niistä välitä ja viranomaiset vahtivat niitä leväperäisesti. Me emme voita mitään sillä, että viranomaiset ja lakimiesarmeija kyttää pilkuntarkasti jotain päätöntä lakia. Se vie ilon elämästä, lisää kustannuksia ja vähentää hyviä ja tarpeellisia palveluita.
Ja kyllä, "oikeus unohdukseen" sekä EU:n tietosuojadirektiivi ovat näitä idioottimaisia lakeja/direktiivejä.
Ja lopuksi... mitä oikeasti menetät, jos näytät kaupassa pyynnöstä kassisi? Jos tapanasi ei ole varastaa mitään, autat siinä kauppiasta taistelussa myymälävarkaita vastaan. Ja miksi vitussa ihmisten auttamisen pitäisi nykään olla niin hirveän vaikeaa?