Ei liity 80-lukuun, mutta taitaa olla amerikan juttuja noi, ettei saisi käyttää oikeudessa "väärin hankittuja" todisteita. Suomessa käsittääkseni kaikkia todisteita saa käyttää riippumatta, miten ne on hankittu (erikseen prosessi puuttua laittomiin kotietsintöihin tms.)
Ei me ainakaan 2000-luvun alkupuolella päästetty tv-lupatarkastajaa kommuunikämppään sisälle, vaikka ovella kävi ja ois halunnut tulla. Ts. ei niillä mitään oikeutta ollut väkisin sisään tulla.
Vaikka kävinkin ala-asteen 90-luvulla, niin kyllä kuulostaa erittäin tutulta. Pieni kyläkoulu, jossa 90% oppilaista ja opettajista vanhoillislestadiolaisia ja itse ihan "normaali" ev.lut tapakristitty. Meidät ei-lestat poltettiin helvetissä kyllä niin monta kertaa, kun puhuttiin vaikka musiikista tai telkkarista. Jännä kyllä, erosin kirkosta heti kun se oli mahdollista.
Pillupoliittisessa mielessä toi on kyllä ollut ihan pelimiehen veto.Menneiden siipien havinaa on myös siinä, että iso osa yläasteen tytöistä meni opiskelemaan läheiseen emäntäkouluun! Huhujen mukaan sinne haki yhtenä vuotena yksi poikakin, jota sitten yritettiin suurella vaivalla saada peruuttamaan hakemuksensa - ilmeisesti peruutuksen vaatiminen oli lakipykälien vastaista
Se oli valinnaisena aineena ja hyvä että otin sen. Mukava osata sujuvasti kirjoittaa kymmensormijärjestelmällä. Käytettiin vanhan ajan kirjoituskoneita, joilla on työläämpää kirjoittaa kuin tietokoneen näppäimistöllä. Sain ysejä todistukseen siitä, tosin käytin vilppiä kokeissa. Piti kopioida jotain annettua tekstiä kirjoittamalla sitä paperille mahdollisimman paljon annetussa ajassa ja virheistä tuli miinusta. Kirjoitin jo ennen kokeen alkua jonkun matkaa sitä tekstiä valmiiksi ja kokeen alettua jatkoin siitä. Onneksi opettaja ei huomannut kusetusta.
Oikeaoppisesta kymmensormijärjestelmästä on ollut kyllä helkutin paljon enemmän hyötyä kuin mistään, mitä opin käsityötunneilla. Julkaistua tekstiäkin on tullut naputeltua useampia satoja sivuja, jossain vaiheessa pitää sitä kaunokirjallisuuttakin vielä yrittää tosissaan...
Tästä eri mieltä. Kun osaa kirjoittaa sujuvasti katsomatta näppäimistöä, ei ajatus katkea samalla lailla. Itsekin konekirjoitustunneilla istuneena en koe niiden menneen hukkaan.
Kyllä ja ei. Etenkin ideointivaiheessa teen kaikessa rauhassa paljon merkintöjä kynällä vihkoon, mutta sitten kun alkaa tekstin varsinainen työstäminen niin enemmänkin nopeutta olisi paikallaan. Sama ongelma puhumisen kanssa, suu ei aina ennätä pysyä pään mukana, vaikka minua pidetään hyvin nopeana puhujanaLuovassa työssä kuten kirjojen kirjoittamisessa tai ohjelmoinnissa kymmensormijärjestelmän hyödyt lienee kyllä aika teoreettiset, koska pääasiassa nopeutta ei rajoita sormet vaan se mitä tapahtuu korvien välissä...
Enemmän toi varmaan hyödyttää "mekaanisessa" kirjoitustyössä, jossa ei tarvitse ajatella.
Itse en koe että olisin jäänyt paljosta paitsi vaikken tuota järjestelmää osaakaan... Aika hyvin onnistuu näin 5-7 sormellakin...
Kymmensormijärjestelmä toimii chättailyssä ym, missä ei kovin monimutkaista tekstiä tarvitse muodostaa. Itsellä ainakin kestää sen verran kauan jäsentää ajatukset kieleksi ja siitä edelleen siistiksi kirjakieliseksi tekstiksi, ettei kymmensormijärjestelmästä olisi paljonkaan tehokkuusetua.Luovassa työssä kuten kirjojen kirjoittamisessa tai ohjelmoinnissa kymmensormijärjestelmän hyödyt lienee kyllä aika teoreettiset, koska pääasiassa nopeutta ei rajoita sormet vaan se mitä tapahtuu korvien välissä...
Enemmän toi varmaan hyödyttää "mekaanisessa" kirjoitustyössä, jossa ei tarvitse ajatella.
Itse en koe että olisin jäänyt paljosta paitsi vaikken tuota järjestelmää osaakaan... Aika hyvin onnistuu näin 5-7 sormellakin...
Suomi teki urheilulääketieteellistä yhteistyötä DDR:n kanssa ja Meilahden sairaalassa oli yksi kerros varattu urheilijoille aina arvokisojen alla. Siitä voi tietysti tehdä johtopäätöksiä. Veridoping kiellettiin vasta 1980-luvun puolivälissä, joten "kielletyn dopingin" rajakin oli eri.
Ei näppäinten sijainnin hahmottaminen edellytä kymmensormijärjestelmää.
Ei näppäinten sijainnin hahmottaminen edellytä kymmensormijärjestelmää.
Näinkin - tai sitten se katse voi olla kirjassa / toisella ruudulla auki olevassa web-artikkelissa tai ihan missä vaan.
Eikö suurin osa opi tuon ilman kurssejakin?
Tuolla kurssilla oli muutakin kuin kymmensormijärjestelmän oppiminen. Käytiin läpi mm. erilaisia asiakirjojen malleja jne. Monet kurssin käyneethän tähtäsivät ehkä sihteerin tehtäviin.
Tämähän nyt menee siihen 90-luvun aivan alkuun mutta meillä oli samoja äijiä konekirjoitusluokka täynnä kuin kellä oli ATK valinnaisena. Ja voin sanoa että tietääkseni kukaan ei lähtenyt sihteeri-opistoon
Mä valehtelin kerran, että mulla on "seuralainen" kylässä ja on vähän huono hetki...
No en mä ainakaan itse lyö kuin seitsemällä sormella. Vasen peukalo ei tee mitään ja pikkusormet shift/ctrl. Paljon nopeammin ja virheettömämmin voisi kirjoittaa mutta toisaalta ei ole tarvetta.
Minä olin kurssilla vuosina 1984-1985. Toki lukiossa jo syksyllä 1985 oli ATK valinnaisena, mutta se oli yksi harvoja kokeilukouluja Suomessa, missä tuo oli tuolloin mahdollista. Viitisen vuotta lisää aikaa teki jo ison muutoksen.Tämähän nyt menee siihen 90-luvun aivan alkuun mutta meillä oli samoja äijiä konekirjoitusluokka täynnä kuin kellä oli ATK valinnaisena. Ja voin sanoa että tietääkseni kukaan ei lähtenyt sihteeri-opistoon
Meillä oli kyllä mielestäni konekirjoitusluokassa pitkälti eri porukkaa kuin ATK:n valinnaistunneilla. En tosin käynyt katsomassa, joten en tiedä varmuudella, mutta sellainen käsitys on että se oli enemmän "sihteerikköjen" juttu.Tämähän nyt menee siihen 90-luvun aivan alkuun mutta meillä oli samoja äijiä konekirjoitusluokka täynnä kuin kellä oli ATK valinnaisena. Ja voin sanoa että tietääkseni kukaan ei lähtenyt sihteeri-opistoon
Rypyläpintainen liitokeihäs oli laajemmassa käytössä käytännössä vain vuonna 1991, jonka jälkeen sillä tehdyt ennätykset mitätöitiin. Muiden heittolajien (kiekko, kuula, moukari) välineet eivät ole muuttuneet tänä aikana.
Pitää lisätä
