Hullu 80 -luku

[elmo]

Hiekkalaatikollahan pelattiin neppisautoilla...
...ja 286 on toki vahvasti 80-lukua.

Rockabillyn (Matchbox täällä jo mainittiin) 80-luvun vaihteeseen ja alkuun vielä hyvin voi yhdistää (Suosikki, Crazy Cavan ja Stray Cats.... Teddy & The Tigersin solisti juuri edesmennyt, mikä vastikään lehdissäkin noteerattiin.


Aika paljon lähtenyt eri vuosikymmenille rönsyilemään 80-lukuketju - vaan ei kai tuo nyt kovin haittaa, jonkinlainen nostalgiaketju kai enemmän kuitenkin - mm. 486:t ovat vahvasti jo 90-lukua, vaikka juuri -89 julkaistiinkin (samoin toki diskotanssi ja Åken videokin vuodelta -76).

Meillä oli matchboxit siellä tai siis ei mulla kun en saanut.

Ja olihan se 286 kasarilta, mutta mulle tuli vasta ysärillä... Vieläkin on jossain autotallin perukoilla.

 

[Erkki_erikeepperi]

mm. 486:t ovat vahvasti jo 90-lukua, vaikka juuri -89 julkaistiinkin (samoin toki diskotanssi ja Åken videokin vuodelta -76).

Ajatusleikki: voisikohan parhaalla 1980-luvun PC:llä vielä joten kuten pärjätä tänä päivänä ja saisiko siinä webbiselaimen toimimaan?

Ehkä Linuxin kanssa voisi onnistaa, ellei Windows 95:ssä tai Windows NT:ssä mitään semi-modernejakaan webbiselaimia saa pyörimään.

 

[Pempula]

Meillä oli matchboxit siellä tai siis ei mulla kun en saanut.

Ja olihan se 286 kasarilta, mutta mulle tuli vasta ysärillä... Vieläkin on jossain autotallin perukoilla.

Matchboxilla tarkoitin toki tuossa bändiä, enkä pikkuautoja (Majorette?).

 

[Junaski]

Matchboxilla tarkoitin toki tuossa bändiä, enkä pikkuautoja (Majorette?).

Tokihan Matchboxin pikkuautot oli parempia kuin Majoretten, vaikka et niitä tarkoittanutkaan.

 

[elmo]

Matchboxilla tarkoitin toki tuossa bändiä, enkä pikkuautoja (Majorette?).

Aah okei . Nevehööd ei tainnut kuulua hiekkalaatikkoikäisen bändeihin.


Mutta siis matchboxit minä olisin sinne halunnut viedä. Vanhemmat kielsi vaikka muut kaverit niillä sotki lootalla. Majorette oli/on halpis merkki? Mulla toki oli vain premium leluja

Neppiksiin en koskaan tutustunut paitsi vanhempana kun yritin saada omaa poikaa niillä leikkimään. Sillekkin kelpas vaan matchboxit joista iso osa ekoista oli niitä mun vanhoja jotka oli vielä ehjiä kun niitä ei oltu kaikkia paskottu laatikolla .

 

[Lucas]

Ensimmäiset 486:t maksoi Suomessa jopa 50.000-100.000 markkaa, on jäänyt elävästi mieleen Mikro-PC (vai Tietokone) -lehden vertailu vuodelta 1989. Ehkä halvin malli oli allekin tuon haitarin, mutta joka tapauksessa jopa henkilöauton verran ne maksoi.

No, aika kallis olisi nykytietokonekin, jos pistäisi parasta sisään mitä kaupasta saa...

Saman verran tainneet maksaa ne ensimmäiset 286-koneetkin vuosikymmenen alkupuoliskolla Suomessa.

Myös matkapuhelimet olivat siihen aikaan hyvin kalliita. Kuulema 205 mallin uuteen Pösöön kun otti silloin 1980-luvun alkupuoliskolla autoon asennetun uuden matkapuhelimen, niin se maksoi saman verran kuin se koko auto uutena.

Vuosikymmenen lopulla ne NMT puhelimet halpenivat ja yleistyivät koko kansan huviksi. Vuosikymmenen lopulta muistan, että siihen aikaan NMT liittymiä ainoana tarjonnut Posti- ja telelaitos julkaisi paperisena koko Suomen matkapuhelinluetteloa. Paksuutta sillä puhelinluettelolla oli peukalon leveyden verran suunnilleen. Vuodelta 1990 muistan tuon matkapuhelinluettolon. Plus miinus yksi vuosi.

 

[Junaski]

Siinäpä ne on molemmat. Tuo Atari nykyrahassa arviolta 1100e, ei tuo Amiga nyt niin paljon kalliimpi ollut, noin 300e lisää.

Tämä mainos toi elävästi mieleen sen vitutuksen jonka sain sen jälkeen kun ensimmäisen kerran pääsin pelaamaan Amigalla ja Atari STllä, ja sitä kesti 90 luvulle asti koska en koskaan saanut omaa Amigaa tai Ataria. Onneksi pääsin kuitenkin viikkottain pelaamaan kaverin luona, niin en kuollut vitutukseen.

 

[Erkki_erikeepperi]

Vuosikymmenen lopulla ne NMT puhelimet halpenivat ja yleistyivät koko kansan huviksi. Vuosikymmenen lopulta muistan, että siihen aikaan NMT liittymiä ainoana tarjonnut Posti- ja telelaitos julkaisi paperisena koko Suomen matkapuhelinluetteloa. Paksuutta sillä puhelinluettelolla oli peukalon leveyden verran suunnilleen. Vuodelta 1990 muistan tuon matkapuhelinluettolon. Plus miinus yksi vuosi.

Ei nyt sentään "koko kansan huviksi". Koko kansan huviksi kännykät tuli vasta 1990-luvun puolivälin jälkeen.

 

[Honzo]

Ei nyt sentään "koko kansan huviksi". Koko kansan huviksi kännykät tuli vasta 1990-luvun puolivälin jälkeen.

Just näin. Motorola Flare oli mun eka luuri. Tais makssa 3000mk jossain tarjouksessa (oli kai normisti 4000mk). Faijalla oli Motorola Microtac 7200 ja se maksoi 6000mk... oisko 94 faijalla ja mulla -95. Silloin noiden kynytä oli just räjähtämässä.

Mutta kasariin. Joo kasarin alussa tosiaan neppailtiin autoilla hiekkalaatikossa Parhaat autot oli "pohjia" eli kori oli nyppäisty pois, Noilla pohjilla me muistaakseni pääosin kisailtiin.

Sit talvella oli noita mäkihyppääjiä:

 

[namlepo]

Olihan se aika hinta, kun isä osti tv:n ja amigan joululahjaksi. 10 000 markkaa maksoi. No se ei siinä puolen miljoonan markan konkurssissa varmaan enää kirveltänyt. Pankki sano, että asutta sitten meijän talossa. Mtk:sta sanoivat että sano pankilles että haistaavat pitkän paskan. Ja niin vaan siitäkin selvisivät, kun ottivat maitotilan lopetuksesta saadut rahat ja möivät metät ja kävivät eläkkeelle asti muualla hommissa.

 

[Jurppii]

Just näin. Motorola Flare oli mun eka luuri. Tais makssa 3000mk jossain tarjouksessa (oli kai normisti 4000mk). Faijalla oli Motorola Microtac 7200 ja se maksoi 6000mk... oisko 94 faijalla ja mulla -95. Silloin noiden kynytä oli just räjähtämässä.

Mutta kasariin. Joo kasarin alussa tosiaan neppailtiin autoilla hiekkalaatikossa Parhaat autot oli "pohjia" eli kori oli nyppäisty pois, Noilla pohjilla me muistaakseni pääosin kisailtiin.

Sit talvella oli noita mäkihyppääjiä:

Noi ja kelkkikset

 

[Centteri]

Neppiksiä tuunailtiin ja hiekkalaatikolla skabat. Takana oli yleensä neljä rengasta tuunattuna.

 

[Junaski]

Just näin. Motorola Flare oli mun eka luuri. Tais makssa 3000mk jossain tarjouksessa (oli kai normisti 4000mk). Faijalla oli Motorola Microtac 7200 ja se maksoi 6000mk... oisko 94 faijalla ja mulla -95. Silloin noiden kynytä oli just räjähtämässä.

Mutta kasariin. Joo kasarin alussa tosiaan neppailtiin autoilla hiekkalaatikossa Parhaat autot oli "pohjia" eli kori oli nyppäisty pois, Noilla pohjilla me muistaakseni pääosin kisailtiin.

Sit talvella oli noita mäkihyppääjiä:

Hienosteltiinkohan me kun ostettiin niitä 50 -luvun formulan näköisiä neppisautoja eikä pelattu normivehkeillä?. Juu nuo mäkiukot ja ne muoviset kelkat joihin sai lisätä tai poistaa painoja olivat kovassa kulutuksessa talvisin.

 

[poskiholisti]

Siinäpä ne on molemmat. Tuo Atari nykyrahassa arviolta 1100e, ei tuo Amiga nyt niin paljon kalliimpi ollut, noin 300e lisää.

Kuva on koneista päätellen 80-luvun lopusta, jolloin tuo 5000mk lienee ollut lähellä suomalaisen keskipalkkaa.

 

[Iceman016]

Tässä 80-lukua omimmillaan, on pikkusen huolettomampaa menoa. Tennissukat ja släbärit jalassa, aurinkolasit päässä, ei kypärää. Talla pohjassa. Autossa manuaalivaihteisto, kevyt ja tehoa riittävästi. Ei ABS:ä, ei ESP:tä tai TSC:ää, mutta kaikkien aikojen kuski ratissa. Ai että.

Ja tässä toinen, eli legendaarinen 300ZX mainos.

Joo videot voi olla 90-luvun puolelta, vaan mielestäni nämä kuvastaa 80-luvun menoa ennemmin.

 

[jad]

Kaljatölkit oli pellistä Taisi vasta 90-luvulla muuttua alumiinisiksi.

Näiden kanssa aina olikin kavereiden kanssa kisaa, että kenen ilmakivääri on tehokkain. Tehokkaimmat meni lähes sujuvasti molemmilta puolilta tölkkiä läpi. Useimmiten tuli vain pikku kuhmu taaempaan seinämään.

Omat muistikuvat sanoo, että 92 ostamani ensimmäinen 486 4MB muistilla maksoi 14 000mk ja pari vuotta myöhemmin Pentium 90M valtavalla 16MB muistilla ja 17" näytöllä 19 000 mk Noissa tuon aikakauden 486 koneissa oli hieno se turbonappi, jolla konetta sai hidastettua.

 

[”diginatiivi”]

Ajatusleikki: voisikohan parhaalla 1980-luvun PC:llä vielä joten kuten pärjätä tänä päivänä ja saisiko siinä webbiselaimen toimimaan?

Ehkä Linuxin kanssa voisi onnistaa, ellei Windows 95:ssä tai Windows NT:ssä mitään semi-modernejakaan webbiselaimia saa pyörimään.

Tätä pitää kokeilla lähiaikoina.

 

[taper]

Kuva on koneista päätellen 80-luvun lopusta, jolloin tuo 5000mk lienee ollut lähellä suomalaisen keskipalkkaa.

Kyllä 1989, unohtui mainita. Tuossa kuvassa on nimen omaan tuo paketti Atarista minkä mukana sen sain, ihan kivasti pelejä mukana.

 

[Ormu]

Ajatusleikki: voisikohan parhaalla 1980-luvun PC:llä vielä joten kuten pärjätä tänä päivänä ja saisiko siinä webbiselaimen toimimaan?

Ehkä Linuxin kanssa voisi onnistaa, ellei Windows 95:ssä tai Windows NT:ssä mitään semi-modernejakaan webbiselaimia saa pyörimään.

Ei mitään mahdollisuuksia, jos mistään modernista puhutaan.

Windows 95 ja sen aikainen selain ehkä toimisi, mutta sellaisella selattavat sivut saattavat olla vähän vähissä nykyään. Vanhemmat Windowsit helpommin, mutta selainten saatavuus lienee huonompi?

Jos jonkun äärimmäisen riisutun custom-Linuxin vielä saisikin pyörimään, nettiselaimesta olisi ihan turha haaveilla. Lynx tai joku muu tekstipohjainen selain, mahtaisiko edes sellainen toimia?

Modernit nettiselaimet vievät muistia enemmän kuin tuon ajan koneissa oli kovalevytilaa ja mitähän nykypäivän Linux ilman graafista käyttöliittymää ja muita kilkkeitä, varmaan kymmeniä megatavuja vaatii sekin?

90-luvun alun Linux sitten ehkä, mutta mistä nettiselain?

https://itsfoss.com/earliest-linux-distros/

 

[Optimist]

Miten kaupat ja muut palvelut (Apteekki, posti, jne.) olivat auki 80-luvulla?

Muistan kun 90-luvulla ne oli vielä aika lyhyeen auki ja aina töiden jälkeen oli kiire kauppaan joillain.

 

[Jurppii]

Miten kaupat ja muut palvelut (Apteekki, posti, jne.) olivat auki 80-luvulla?

Muistan kun 90-luvulla ne oli vielä aika lyhyeen auki ja aina töiden jälkeen oli kiire kauppaan joillain.

Nihkeestihän ne. Arkena ei kovin myöhään (19.00?), lauantaina jotain tunteja. Paitsi pankit, postit jne. jotka olivat auki vain arkena ja menivät muistaakseni kiinni 16.15.

Oli aika vahvana ajattelu, että kaikki on samaan aikaan töissä ja samaan aikaan kotona. Missä nyt ei toki ollut mitään järkeä mutta kaikki lienee pohjimmiltaan kirkon käskystä alkanutta.

 

[”diginatiivi”]

Miten kaupat ja muut palvelut (Apteekki, posti, jne.) olivat auki 80-luvulla?

Muistan kun 90-luvulla ne oli vielä aika lyhyeen auki ja aina töiden jälkeen oli kiire kauppaan joillain.

Postit olivat arkisin 9-16 muistaakseni ja apteekissa ei tullut asioitua tuohon aikaan eikä myös nykyäänkään joten ei tietoa.

 

[Centteri]

Postit olivat arkisin 9-16 muistaakseni ja apteekissa ei tullut asioitua tuohon aikaan eikä myös nykyäänkään joten ei tietoa.

Pääsiäisenä kaikki paikat olivat kiinni. Pitkänä perjantaina ei saanut tanssia.

 

[Jurppii]

Pääsiäisenä kaikki paikat olivat kiinni. Pitkänä perjantaina ei saanut tanssia.

Jouluaatto oli ehkä vielä pitempään kaikki kiinni-päivä. Muistan kuinka Stadissa oli yksi tai kaksi paikkaa auki keskustassa ja kun ei kinkku enää maistunut, soitettiin kavereitten kesken ja lähdettiin baariin (oli jo ysärin alku kylläkin). Oli ainakin väkeä niissä muutamassa sitten

 

[Mikkos]

Historia

Pyhäpäivien osalta kauppojen aukioloa on lakisääteisesti rajoitettu jo satoja vuosia sitten. Ruotsissa ja myös Suomessa pitkään voimassa olleen vuoden 1734 lain rikoskaaren (”Pahateon kaaren”) sapatinrikoksia koskevan 3. luvun 8 §:n mukaan ”rihkamakaupat” oli pidettävä suljettuina sunnuntaisin ja kirkollisina juhlapäivinä. Sitä vastoin ruokaa ja juomia sai pyhäpäivinäkin myydä sen jälkeen, kun jumalanpalvelus oli ohi. Kiellon rikkomisesta oli säädetty 10 taalarin sakkorangaistus[8].

Aukioloaikoja koskevaa lainsäädäntöä on myöhempinä aikoina muutettu useita kertoja. Arkipäiville rajoituksia on säädetty vasta 1900-luvun alkupuolelta lähtien ja ne ovat liittyneet läheisesti työaikaa koskevaan lainsäädäntöön. 1960-luvulla kaupat suljettiin useimmiten jo klo 17. Vuodesta 1969 vuoteen 1997 aukiolo oli sallittua arkisin klo 8–20 ja lauantaisin klo 8–18.[9]. Lain 2. pykälä sanoi:

Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä ja vapunpäivänä ei ammattimaista vähittäiskauppaa saa harjoittaa (...)
Vuoden 1969 laki salli kioskien säätelemättömän aukiolon. Kioskin myyntipinta-alaa ei tässä laissa tarkkaan määritelty. Sen sijaan asetuksella määrättiin varsin tarkoin, mitä tavaroita kioskeissa saatiin myydä, jotta ne katsottiin kioskeiksi.

Vuonna 1989 sallittiin lakimuutoksella myymälöiden sunnuntaiaukiolo haja-asutusalueilla.

Syksyllä 1994 sunnuntain aukiolo sallittiin myös taajama-alueilla joulukuussa sekä kuutena erikseen määrättävänä sunnuntaina.

Vuonna 1997 uuden lain myötä sunnuntain aukiolo laajeni koko kesälle. Samalla aukioloa arkipäivinä pidennettiin kello 21:een.

Vuonna 2000 haluttiin kannustaa lähi- ja pienkauppojen toimintaa (myyntipinta-ala alle 400 m²) sallimalla niiden sunnuntaiaukiolo tammikuusta 2001 alkaen ympäri vuoden, poikkeuksena pääsiäispäivä, äitienpäivä, helluntai ja isänpäivä, jolloin ne ovat kiinni. Myös näitä isompien myymälöiden tilannetta selkeytettiin niin, että yksittäisistä sunnuntaista luovuttiin ja aukiolo sallittiin sunnuntaisin touko–elokuussa sekä marras–joulukuussa.

Elokuussa 2008 valtiovarainministeri Jyrki Katainen väläytti mahdollisuutta kauppojen aukiolon pidentämisestä tai sääntelyn purkamisesta ruoan arvonlisäveron alennuksen yhteydessä.[10] Palvelualojen ammattiliiton (PAM) edustajisto hyväksyi marraskuussa 2008 alustavasti ehdotuksen aukioloaikoja koskevien säännösten uudistamiseksi, ja hallitus antoi toukokuussa 2009 asiaa koskevan lakiesityksen eduskunnalle.

Uusi laki tuli voimaan 1. joulukuuta 2009.[11] Aiemmin vain alle 100 m²:n myymälöillä (kioskeilla) oli täysin kellonajoista riippumaton aukiolo, mutta nyt tämä laajennettiin koskemaan myös alle 400 m²:n liikkeitä, tosin niin että juhlapyhiä koskevat rajoitukset jäivät voimaan. Tätä isompien myymälöiden sunnuntaiaukiolo laajennettiin ympärivuotiseksi, mutta lyhennettiin päättyväksi jo klo 18 (marras-joulukuussa klo 21). Juhannus- ja jouluaaton aukioloa lyhennettiin siten, että kaupat sulkevat jo kello 12, kun aiemmin ne sulkivat kello 13.

Alkuperäisen ehdotuksen mukaan laki ei olisi koskenut enää parturi- ja kampaamoliikkeitä, mutta eduskunta päätti asiasta toisin.

 

[Erkki_erikeepperi]

Ei mitään mahdollisuuksia, jos mistään modernista puhutaan.

Windows 95 ja sen aikainen selain ehkä toimisi, mutta sellaisella selattavat sivut saattavat olla vähän vähissä nykyään. Vanhemmat Windowsit helpommin, mutta selainten saatavuus lienee huonompi?

Jos jonkun äärimmäisen riisutun custom-Linuxin vielä saisikin pyörimään, nettiselaimesta olisi ihan turha haaveilla. Lynx tai joku muu tekstipohjainen selain, mahtaisiko edes sellainen toimia?

Modernit nettiselaimet vievät muistia enemmän kuin tuon ajan koneissa oli kovalevytilaa ja mitähän nykypäivän Linux ilman graafista käyttöliittymää ja muita kilkkeitä, varmaan kymmeniä megatavuja vaatii sekin?

90-luvun alun Linux sitten ehkä, mutta mistä nettiselain?

https://itsfoss.com/earliest-linux-distros/

Windows 95:n järjestelmävaatimukset oli 386 (486 suositeltava), 4 MB muistia, 8 MB suositeltava. Windows 98 vaatii 486/66.

Joten ei pitäisi olla mitään ongelmia tuon käyttiksen kanssa sinänsä 486:lla, päinvastoin 486 oli vielä aika yleinen tuohon aikaan ja mullakin taisi sellainen olla vuonna 95..

Windows NT 4.0:ssa vaatimus oli 486/25.

Vähän asiaa tutkittuani tällainen selain saattaa toimia (K-Meleon 74), perustuu Mozillaan: K-Meleon 74 Windows 9x Edition! | Operating System Revival

Missään tapauksessa käyttökokemus ei varmasti ole "miellyttävä", mutta silti hieman kutkuttaa ajatus siitä, että yli 30 vuotta vanhalla raudalla voisi vielä tehdä edes melkein moderneja juttuja...

 

[Hopeapaa]

Tokihan 80 luvun koneilla nettiin pääsee. Miettikääpä milloin Internetin peruskivet on muurattu - protokollakerros ym.

Siitä vaan virittelemään C64 nettiin - samoin tuon aikaiset PC:t, niin miksipä ei?
Tässä toki yleensä puhutaan netin tekstimateriaalista, mutta eiköhän jonkun konversion kautta forumitkin toimi.

ISDN-aikana yleensä pidinkin kuvat pois päältä nettiselaimesta - vain jos tarve vaati niin ladattiin kuvat mukaan (eli yleensä ei).

 

[VIC-20]

Mahtava ketju! Laitetaanpa myös jotain omia muistoja 80-luvulta.

Koulu:
Mieleen jäänyt kans nuo aamunavaukset, jossa kaikki istui jumppasalissa ja kauniiksi lopuksi rukoiltiin porukalla.
Hiihtokisoja katsottiin putkitelkusta joka oli viritetty portaikon alapäähän. Näin kaikki näki edes jotain toisten päiden yli. Tiettyyn uskonlahkoon kuuluvat eivät saaneet näihin telkkarinkatselubakkanaaleihin osallistua. En muista mitä silloin tekivät, varmaan piirtelivät sakuroilla luokassa.

Kirjaimia opeteltiin ala-asteella kuvatauluista missä oli aina jokin sana tietylle kirjaimelle. Muistiin jäi B=Banaani, R= Robotti, Ö=Öljy jne. N-kirjaimen kohdalla olikin sitten sellainen tummemman kaverin kuva ja nykyisin monissa yhteyksissä bannattu n-sana.

Keskusradion kautta kuulutettiin rehtorin kansliaan puhutteluun jos joku oli jotain töpeksinyt. Välillä sinne piti itsekin tarpoa ja matkalla miettiä, että mitä sitä on tullut tehtyä. Tai oikeastaan, mistä sillä kertaa on jääny kiinni.

Musiikki:
C-kasetille nauhotetut Iron Maidenit, Saxonit, Kissit jne. Ja toppatakkien selkään ommellut "selkäliput" eli koko selän kokoiset kangasmerkit. Kasarin lopulla tuli sitten Anthraxit, Testamentit jne. Musamaku ei oo noista ajoista muuttunut, vaan samat bändit soi kotona edelleen. Selkälippua ei oo enää takin selässä, pitäiskin hommata sellainen.

Tietokoneet:
Olin saanut jotenkin ihmeessä säästettyä 500mk ja halusin olikohan se nyt Colecovisionin konsolin. Velipoika sai puhuttua ympäri ostamaan sen kanssa kimpassa 995mk maksaneen VIC-20:n kun "Se on oikea tietokone eikä mikään lelu". Mukaan raskittiin ostaa yks ainoa modulipeli, Space Invaders klooni nimeltään Gorf. Paikallinen kirjakauppa haistoi bisnesraon ja sieltä sai vaihtaa muistaakseni 15 markan välirahalla oman modulin johonkin toiseen moduliin. Mitään listoja noista ei tietenkään missään ollut, vaan piti polkea fillarilla kirjakauppaan moduli toisessa ja 15mk toisessa taskussa katsomaan oisko siellä mitään itselle uutta tullut vaihdossa.

Sen jälkeen tuli broidin kaverilta ostettua Spectravideo 328. Se sitten vitutti kun koko 500 päisellä ala-asteella ei ollut kuin yks toinen häiskä jolla oli samanlainen kampe. Sen kanssa sitten vaihdeltiin muutamaa hikistä peliä kun muut brassaili C64:lla. Sain sitten lopulta oman kuusnepan serkultani, joka oli kirjoittanut sillä ja Teksti64 ohjelmalla dippainssityönsä. Tuo oli poikkeuksellista silloin kun muut takoivat sähkökirjoituskonetta.

Skeittilaudat:
Ihmettelinkin kun nuo ei jo tulleet aiemmin tässä keskustelussa esiin. Taisivat 80-luvun loppupuolella lyödä kunnolla läpi Suomessakin. Powell&Peralta, Santa Cruz, Sims ja Vision oli kovaa huutoa. Kirjeitä läheteltiin jenkkeihin noihin lafkoihin ja vastalahjaksi tuli komeita tarroja. Skeittiramppeja ruvettiin kaupungin toimesta rakentelemaan ympäri kyliä ja kavereiden kanssa pöllittiin rakennustyömailta vaneria ja rakenneltiin omia hyppyreitä. Kun olin tarpeeksi monta kertaa tärvännyt itseni laudan kanssa vaihdoin laudan kaverin kanssa sen 5-vaihteiseen kippurasarvifillariin.

Divarit:
Näitä oli kaupungissa useita. Noista ostettiin sarjakuvalehtiä ja vanhat kiikutettiin vaihdossa. Kerran iskin jackpotin kun löysin lehtikeräyslaatikosta kymmenittäin Harlekiinikirjoja. Kuskasin ne divariin ja sain vaihdossa ihan hillittömän kassin sarjakuvalehtiä. Myöhemmin noissa divareissa tuli vaihdeltua C-kasetteja ja vinyylejä. Sellainen muistokin on jäänyt, että joskus 80-luvulla uus vinyylilevy ja kossupullo maksoi just saman verran. 64 markkaa.

Telkkari:
Telkusta katsottiin Ritari Ässää ja katuhaukkaa. Sitten oli helvetin pelottavat Safiiri ja Teräs ja Yöjuttu, joita ei kotona annettu katsoa. Videonauhurit teki tuloaan ja niiltä katsottiin jotain viidennen sukupolven kopiota Evil Deadista, Hellraiserista, Dawn Of The Deadista jne. Välillä laatu oli niin huonoa että väritkin katosivat. Videolakia "syytän" siitä että englanninkielentaito kehittyi hyväksi. Kun ei ollu tekstityksiä, niin jotain aina kielestä tarttui. Sen lisäksi luettiin enkunkielisiä Fangoriaa ja Metal Hammeria.

Kaikkee ihmeellistä touhuttiin kavereiden kanssa. Kiivettiin 5-kerroksisten talojen katoille, paukuteltiin kiinalaisia, tykäreitä ja ammuttiin roomalaisia kynttilöitä. Imppareilla ammutiin ja oltiin käpysotaa. Jossain vaiheessa huomattiin että kun nää kävyt ei lennä kovin hyvin, niin sota jatkui tulitikkuaskin kokoisilla sepelinkappaleilla. Pyörille tehtiin hillittömiä hyppyreitä metsään ja aina oli jonkun vanteet solmulla. Ihme, että kellekään ei sattunu pahemmin näissä leikessä. Toki oli mustaa silmää, ja kättä tai jalkaa jollain poikki, mutta pahemminkin ois voinu käydä kun jälkikäteen noita touhuja miettii.

Pitkästipä tuli juttua, toivottavasti jokui jaksoi lukea loppuun. Pitää lisäillä kun jotain taas mieleen palautuu. Hienoja aikoja ja muistoja.

 

[PotilasK]

Amigan taisin ostaa kesätyörahoilla 1987. Lisälevykeasema ja lisämuisti piti käytännössä hommata myös heti. Ostin Amigaan myöhemmin SCSI-aseman (GVP), se tungettiin Amigan kylkeen vasemmalta puolelta ja oli melkein itse Amigan hintainen. 1084S-monitori oli myös pakkohankinta kuten pistematriisikirjoitin Star LC-10. Viitisen vuotta myöhemmin, 1993-1994 ostin Etelä-Haagan PC-Superstoresta ensimmäisen PC:n. Digital 486DX2/66MhZ/4Mt/2,88Mt (korppuasema oli Digitalissa tuplatiheyksinen, levykkeet tavanomaisiin 1,44Mt verrattuna 4x kalliimpia) + Gravis Ultrasound 256Mb 14"-Nokia näyttö = 14990mk. Ohjelmat oli kortilla, kavereiden kätköillä piti käydä lainaamassa pelejä. Sain säästettyä rahaa lopulta 2x CD-ROM-asemaan (990mk) ja Shareware- ja DemoCD:t sitten lopulta avasi ohjelmahanat. Vielä tänä päivänäkin korvissa kaikuu GUS:n SoundBlaster-emulaattorin latautumisen ääneen ilmoittama "SBOS install"

 

[oongee]

Ajatusleikki: voisikohan parhaalla 1980-luvun PC:llä vielä joten kuten pärjätä tänä päivänä ja saisiko siinä webbiselaimen toimimaan?

Ehkä Linuxin kanssa voisi onnistaa, ellei Windows 95:ssä tai Windows NT:ssä mitään semi-modernejakaan webbiselaimia saa pyörimään.

Nykyisen Linuxin kanssa tuo ei enää onnistu, koska Linuxista poistettiin tuki 80386-prosessorille jo joskus 2010-luvun alkupuoliskolla.

Wanhalle hardikselle löytyy hyvä tuki NetBSD:stä. NetBSD:n tuoreinkin versio toimii heittämällä monilla yleisillä ja vähemmän yleisillä 80-luvun raudoilla/raadoilla, esim. Intel 80386, Sun-2, Sun-3, VAX 11, MicroVAX, Amiga, Apple Macintosh II, Sony NEWS, jne. Tietenkin muistin vähyys saattaa estää modernin selaimen käytön, mutta Lynx ainakin toimii.

 

[namlepo]

Ekat videot tuli 86 vuonna. Isä tinkas vielä kaupan päälle vuodeksi ilmaiset filmi vuokrat osto liikkeestä. Tuli siinä kippari kalle tutuksi ja moni muu videokasetti klassikko. Ihmeteltiin kun naapurien kanssa vaihdeltiin filmejä, että miksi ei heillä näy meillä nauhoitetut. No oli puolinopeus mallia. Kaikki myöhemmätkin videot oli sellaiset.

 

[TommiZeliard]

Kalliista romuista ykkösenä mieleen pomppaa kaverin 1X-CD-ROM -asema, jonka hänen setänsä oli ostanut 5500 markalla vuotta aiemmin. En muista oliko prossu 386, mutta kasarin puolella kuitenkin. Prossuistakaan ei jäänyt sukupolvia väliin: 286, 386DX, 486 jne. Itsellä samaan aikaan kotona C64 ja 386SX.

Tuli varmaan tuosta 486:sta mieleen Future Crewn Second Reality -demo. Siinä mennään jo vuoteen 1993, mutta olipahan päräyttävä demo ja musiikit! Edellä mainitulla sedällä oli työpaikallaan yksi ensimmäisistä 486DX2-66 -koneista. Hän laittoi demon tuoreeltaan pyörimään; kattokaas pojat tätä! Leuka oli lattiassa pitkän aikaa. Se oli jotain uskomattoman hienoa ja ufoa. Huippumylly pyöritti aivan kaikki demon kohdat kermanpehmeästi, meren, lentelyt ja kaikki hyytelöt. Kotona 386SX hyytyi pahasti noissa kohdissa.



Tuon musiikin kuullessani muistan nuoren itseni seisomassa siellä työhuoneessa. Miten voi pyöriä niin hyvin ja hyllyä aidon näköisesti sekä kuulostaa niin hyvältä? Tuntuu kuin se olisi tapahtunutt ihan hiljattain, vaikka siitä on jo 28 v.

 

[Erkki_erikeepperi]

Kalliista romuista ykkösenä mieleen pomppaa kaverin 1X-CD-ROM -asema, jonka hänen setänsä oli ostanut 5500 markalla vuotta aiemmin.

Mä ostin 1x CD-ROMin vuonna 1993 hintaan noin 2000 mk. Olihan se aika vallankumouksellista, 650 MB:n edestä "kamaa" per romppu tuntui aika käsittämättömältä. Mun kovalevy oli varmaan jotain 300 MB tuohon aikaan.

Suhteessa vähän sama kuin jos nykyään mahtuisi optiselle levylle esimerkiksi 4 teratavua...

 

[finWeazel]

Tuosta amigan demohistoriaa. Mukavasti 89 vuodelta lähtien. Demot menevät aikajärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan.

 

[jurristi]

Pääsiäisenä kaikki paikat olivat kiinni. Pitkänä perjantaina ei saanut tanssia.

Tuo typerä huvikielto koski muitakin huvitilaisuuksia, kuten elokuvanäytöksiä. Poliisilla oli oikeus myöntää hakemuksesta poikkeuksia kiellosta. Käytännössä kielto taisi haitata eniten elokuvateattereiden toimintaa, ja muistaakseni erään änkyrän poliisipäällikön kielteisistä lupapäätöksistä nousi kohu 2000-luvun alussa. Huvikielto poistui laista vasta vuonna 2002.

 

[Maranki]

Itse olen vuosikertaa 1969, mistä on helppo laskea, että 80-luvulle osuu aika esiteini-iästä aina varhaiseen aikuisuuteen. Itse vuosikymmeneen suhtaudun hyvin kahtiajakoisesti, vähän plussia ja miinuksia:

+kotitietokoneiden tulo
+Jalavan julkaisema laatusarjakuva (Corto Malteset ja vastaavat)
+vähän viihteellisemmät Marvel-sarjakuvat (Ryhmä-X, Ihmeneloset ja vastaavat)
+muutama bändi (Siouxsie and the Banshees, R.E.M., Kauko Röyhkä ja Narttu)
+Arnold Schwarzenegger, Patrik Sjöberg, Keke Rosberg, Carl Lewis
-suurvaltojen vastakkainasettelu (etenkin vuosikymmenen alkupuolella)
-80-luvun alun jälkikekkoslainen hapatus ja itänaapurin perseen nuoleminen (oli kyllä ollut vielä pahempaa 70-luvulla), Koivisto teki kyllä paljon Suomen palauttamiseksi vähän terveempään ilmapiiriin
-80-luvun muoti ja kampaukset
-porilainen "musiikki", paskat rumpu- ja syntikkasoundit vähän joka puolella, aikuisrock, sukkahousuhevi, jne., huonoin vuosikymmen musiikissa todella isolla marginaalilla
---Sylvester Stallone, jupit, Suosikki-lehti

90-luku oli paljon parempi vuosikymmen.

 

[Pargaspoliisi]

Olinkohan etuoikeutettu kun omistin tälläisen kiinalaisen väritelevision jossa oli jopa napit joka kanavalle vuonna 85.

Meillä oli juuri tuollainen telkkari vielä 90-luvulla käytössä. Tuon kannen allahan oli pieniä pyöreitä säätimiä enemmänkin?

 

[Erkki_erikeepperi]

^ Kaukosäätimet oli kyllä mun käsittääkseni aika standardi varuste jo jostain 1970-1980 -lukujen vaihteesta lähtien...

Toi kyseinen matkatelevisio on varmasti ollut aivan sieltä hintaskaalan alapäästä, halvinta ja pienintä mahdollista mitä kaupasta saa. Kyllä, noita kutsuttiin "matkatelevisioiksi". Eli pystyi periaatteessa raahaamaan mukanaan vaikka mökille tai whatever.

 

[jobbus]

Kaukosäätimet oli kyllä mun käsittääkseni aika standardi varuste jo jostain 1970-1980 -lukujen vaihteesta lähtien...

Meillä oli ensimmäiset VHS videot letkulla eli johdollisella kaukosäätimellä joskus -85-87. Ja TV:n kanavia käytiin vaihtamassa kunnon painikkeilla.

Ja itselle muistuu mieleen RC-autojen lisäksi lennokit/liidokit, Eka ja Toka. Balsan ja liiman tuoksu. + Tekniikan maailman Toka-kisa selosteiden lukeminen.
Alkeisliidokki EKA - Hobbylinna verkkokauppa
Kilpailuliidokki TOKA - Hobbylinna verkkokauppa

 

[Erkki_erikeepperi]

Meillä oli ensimmäiset VHS videot letkulla eli johdollisella kaukosäätimellä joskus -85-87. Ja TV:n kanavia käytiin vaihtamassa kunnon painikkeilla.

Niin, mutta tuskin noita laitteita on kuitenkaan valmistettu 85-87 vaan aiemmin.

Mun molemmat isovanhemmat ja meidän perhe osti uudet televisiot noin 1980 ja niissä kaikissa oli langaton kaukosäädin.

Langalliset kaukosäätimet tuskin on olleet mikään "juttu" enää 1980-luvulla vaan joskus 1970-luvun puolella. Se on sitten eri asia, että kaikissa pikkutelkkareissa ei välttämättä ole ollut kaukosäädintä lainkaan, myöhemminkään.

 

[jobbus]

Niin, mutta tuskin noita laitteita on kuitenkaan valmistettu 85-87 vaan aiemmin.

Mun molemmat isovanhemmat ja meidän perhe osti uudet televisiot noin 1980 ja niissä kaikissa oli langaton kaukosäädin.

Langalliset kaukosäätimet tuskin on olleet mikään "juttu" enää 1980-luvulla vaan joskus 1970-luvun puolella. Se on sitten eri asia, että kaikissa pikkutelkkareissa ei välttämättä ole ollut kaukosäädintä lainkaan, myöhemminkään.

Joo, niin se tais olla että noi oli aiemmin. Muistan vain ne ensimmäiset VHS-videot mitkä oli päältä ladattavat ja sitten tuli noi "langalliset" vhs videot meidän perheeseen -80 luvun alkupuolella. Taisi se TV olla IR kaukosäätimellä silloin jo. Aika hatarat on muistot kun oli niin nuori vielä 80-luvun alkupuolella

 

[Jurppii]

Sekin oli kyllä mullistava hetki kun isä CD-soittimen osti. Muistan vielä kun niitä sateenkaaren väreissä heijastelevia kiekkoja ihmeteltiin. Ei kelaamista, ei neulan siirtoa, ei puolen kääntöä, samaa hittiraitaa sai toistettua loputtomiin tuosta vaan

CD-levyt maksoi noin 100-120mk kun LP:n sai muistaakseni alle 70mk hintaan ja C-kasetin 40-50mk hinnalla ja niitä piti ostaa erikoisliikkeestä. CD:n hinnan piti kuulemma tulla ihan pian sieltä halvaksi. Noh, eipä tullut

 

[Optimist]

Pelasitteko te 80-luvulla disketeillä niitä pelejä vielä, vai saiko niitä jo CD-asemille?

 

[Jurppii]

Pelasitteko te 80-luvulla disketeillä niitä pelejä vielä, vai saiko niitä jo CD-asemille?

CD-ROM kyllä tuli oikeastaan koteihin vasta 90-luvulla. PC-pelaaminen oli muutenkin kiintolevypohjalta pitkälti. Muistan että joskus (1996?) ostin jonkun Lucasfilmin kokoelman seikkailupelejä (DoTT, Indiana Jones jne), jotka tuli rompulla spesiaaliversioina eli niissä oli puhe ja digitoitua musiikkia. Silloin se oli jo yleistymässä.

 

[Haukka81]

Pelasitteko te 80-luvulla disketeillä niitä pelejä vielä, vai saiko niitä jo CD-asemille?

Disketit oli ysärin alkuun asti yleisin.

 

[petepeluri]

^ Kaukosäätimet oli kyllä mun käsittääkseni aika standardi varuste jo jostain 1970-1980 -lukujen vaihteesta lähtien...

Toi kyseinen matkatelevisio on varmasti ollut aivan sieltä hintaskaalan alapäästä, halvinta ja pienintä mahdollista mitä kaupasta saa. Kyllä, noita kutsuttiin "matkatelevisioiksi". Eli pystyi periaatteessa raahaamaan mukanaan vaikka mökille tai whatever.

1980-luvun alussa kolmella prosentilla televisiokotitalouksista oli kaukosäädin. Vuosikymmenen lopussa jo noin puolet kotitalouksista käytti kaukosäädintä.

Kahdella kanavalla ei tarvekkaan ollut kovin suuri.

 

[Junaski]

Meillä oli juuri tuollainen telkkari vielä 90-luvulla käytössä. Tuon kannen allahan oli pieniä pyöreitä säätimiä enemmänkin?

Juu oli, niistä piti virittää joka napille se kanava jonka siihen kohtaan halusi.

 

[arthur3.0]

Miten kaupat ja muut palvelut (Apteekki, posti, jne.) olivat auki 80-luvulla?

Wikipedian mukaan vuodesta 1969 vuoteen 1997 aukiolo oli sallittua arkisin klo 8–20 ja lauantaisin klo 8–18. Tämä laki koski tavallisia (ruoka)kauppoja ja ainakin isommat kaupat olivat nuo maksimiajat auki. Kioskeillahan oli vapaa aukiolo (mutta lain rajaama tuotevalikoima), minkä takia niitä oli huomattavasti nykyistä enemmän. Helsingissä Asematunnelit kaupat saivat olla vapaammin auki. Apteekkien osalta oli päivystäviä apteekkeja, joita saivat olla ympäri vuorokauden auki (Helsingissä Manskun yliopiston apteekki). Alkojen aukioloajat taisivat olla jonkin verran tavallisia kauppoja rajoitetummat, pankit ja postit onkin jo mainittu.

 

[Moloch]

Ensimmäinen oma televisio, mikä oli ihan omassa huoneessa, oli muistaakseni vähän kuvan mukainen Salora. Ilman kaukosäädintä ja vihreillä puukuorilla. Oli jopa värilaite. Jäi yli kun vanhemmat osti uuden kaukosäädettävän Finlux:n olohuoneeseen.

Tuolla sitä sitten yritettiin opetella basic:a Sinclair Spectrum 48k koneella ja pelailla pelejä kaseteilta. Oli käytössä vielä Amica 500 kanssa. Myöhemmin ostin kesätyörahoilla 28" Grundig putki-TV:n kaukosäätimellä ja nicam stereolla sekä scart liittimillä. Luonnollisesti kaarevalla 4:3 putkella. Se oli jo high tech:ä

EDIT: se Grundig olikin käytössä pitkälti 2000 luvulle kun ensimmäisen taulu-TV:n hommasin vasta vuonna 2007. Itse asiassa nyt taitaa olla menossa vasta toinen taulu-TV eli ei noita kovin usein tule vaihdeltua

 

[arthur3.0]

^ Kaukosäätimet oli kyllä mun käsittääkseni aika standardi varuste jo jostain 1970-1980 -lukujen vaihteesta lähtien...

Minun mielikuvani ovat kyllä varsin erilaiset. Premium-malleissa langattomia kaukosäätimiä varmaan alkoi 1980-luvun alkupuolella olla, mutta tavallisen kansan malleissa ei. Lisäksi tuohon aikaan elektroniikan käyttöikä oli ihan toista: TV-korjaaja oli ihan oikea ammatti, joten kaukosäätimet olivat yleisiä vasta 80-90-lukujen taitteessa. Muistan, kuinka meilläkin oli telkkari ilman kaukosäätöä, mutta myöhemmin hankituissa videoissa moinen oli. Kanavia pystyi vaihtamaan langattomasti käyttäen videoiden viritintä. Toinen etu oli, että TV:n virittimellä ei nähnyt satelliittikanavia, jotka HTV:n verkossa oli taajuusalueella, jota vanhat telkkarit ei tukeneet.