Hauskojen kuvien KESKUSTELUketju

[-SD-]

InterCity-junassa ei kannata syödä hampurilaisia... mäkkäristä tai muualtakaan!

Kuva ei näy.

Jos vielä muistat mistä tuon kuvan löysit, niin

1. tallenna se
2. mene hauskojen kuvien ketjuun
3. valitse Lisää kuva > Lataa kuva > Pudota kuva.

 

[kntkvtknt]

Kuva ei näy.

Jos vielä muistat mistä tuon kuvan löysit, niin

1. tallenna se
2. mene hauskojen kuvien ketjuun
3. valitse Lisää kuva > Lataa kuva > Pudota kuva.

Korjattu.

 

[Edqar]

Hauskasti ajateltiin, että limsa on pahasta mutta mehua on OK juoda vaikka joka päivä.

Ehkä ajatus ns. Mummin marjamehusta mikä ihan oikeasti ihan jopa terveellistä kun sokeria ei juuri ole ja marjat eikä vaan joku esanssimaku karmeella sokerimäärällä.

 

[TheMeII]

Ehkä ajatus ns. Mummin marjamehusta mikä ihan oikeasti ihan jopa terveellistä kun sokeria ei juuri ole ja marjat eikä vaan joku esanssimaku karmeella sokerimäärällä.

Ainakin meillä oli joko sokeroitua mehua tai sitten siihen mehuun lisättiin laimennusvaiheessa sokeria erikseen.

 

[Edqar]

Ainakin meillä oli joko sokeroitua mehua tai sitten siihen mehuun lisättiin laimennusvaiheessa sokeria erikseen.

Kyllä itekkin lisäsin mielelläni lisää sokuria kun oli se aika hapanta ilman.
Ajatus terveellisyydestä oli pointti vaikka läheskään aina se ei sitä ole.

 

[pulatunnus]

Kuva ei näy.

Jos vielä muistat mistä tuon kuvan löysit, niin

1. tallenna se
2. mene hauskojen kuvien ketjuun
3. valitse Lisää kuva > Lataa kuva > Pudota kuva.

Hyvä syy miksi kuvia linkataan johtuu siitä että silloin ei tarvi lupaa kuvan tekijältä.
Haittana toki se että linkit voi kuolla hyvinkin nopeasti, ja tietoturvallinen selailia joutuu antamaa upotusten takia lupia ties mille
(Kannatan myös palvelimelle lataamista jos suinkin mahdollista)

 

[ojisama]

Paras osuus tuossa on joka paneelissa lisääntyvät jpg-artifaktit. Toinen paneeli on aika hienovarainen

 

[Erkki_erikeepperi]

Paras osuus tuossa on joka paneelissa lisääntyvät jpg-artifaktit. Toinen paneeli on aika hienovarainen

Jos mietitään kuvan filosofiaa laajemmin yksilötasolla, niin tiedon ja median määrä kasvaa eksponentiaalisesti, mutta loppupelissä kiinnostaako ketään jonkun random henkilön digitaalinen perintö vuosikymmenten päästä? Kiinnostaako useimpia meistä edes omat vanhat valokuvat/videot (saati somepostaukset) siinä määrin että niitä jaksaisi kovin tarkkaan katsella pitkän ajan päästä, ellei ole jotain erityistä jota haluaa muistella...

Tai sitten vaikka mietitään kaupallista/julkista tuotantoakin, niin senkin arvo vähenee samassa suhteessa kuin uutta tulee koko ajan lisää...

Arvoa on lähinnä "digitaalisen arkeologian" kannalta, mutta yhä vähemmän joku vanha tuotanto muuten ihmisiä kiinnostaa ellei jostain syystä nouse viraaliksi joku juttu.

Ja sitten taas toisaalta, ehkä kaikki vanha data saa uuden elämän AI:n lähdemateriaalien muodossa... Meidänkin pärstäkuvat ja kirjoitukset voi muodostaa pikkuriikkisen osan jonkun AI-mallin lähdedatasta, kuka tietää.

 

[Antw]

Jos mietitään kuvan filosofiaa laajemmin yksilötasolla, niin tiedon ja median määrä kasvaa eksponentiaalisesti, mutta loppupelissä kiinnostaako ketään jonkun random henkilön digitaalinen perintö vuosikymmenten päästä? Kiinnostaako useimpia meistä edes omat vanhat valokuvat/videot (saati somepostaukset) siinä määrin että niitä jaksaisi kovin tarkkaan katsella pitkän ajan päästä, ellei ole jotain erityistä jota haluaa muistella...

Tai sitten vaikka mietitään kaupallista/julkista tuotantoakin, niin senkin arvo vähenee samassa suhteessa kuin uutta tulee koko ajan lisää...

Arvoa on lähinnä "digitaalisen arkeologian" kannalta, mutta yhä vähemmän joku vanha tuotanto muuten ihmisiä kiinnostaa ellei jostain syystä nouse viraaliksi joku juttu.

Ja sitten taas toisaalta, ehkä kaikki vanha data saa uuden elämän AI:n lähdemateriaalien muodossa... Meidänkin pärstäkuvat ja kirjoitukset voi muodostaa pikkuriikkisen osan jonkun AI-mallin lähdedatasta, kuka tietää.

Ei välttämättä niinkään yksilötasolla, mutta nykyään tätä digimateriaalia tallennetaan ja tallentuu enemmän kuin ikinä, ja vastaan tulee lähinnä formaattien kestävyys. Jo 10v vanhan tiedoston avaaminen voi olla hankalaa puhumattakaan 40v vanhasta kamasta, vaikka se olisikin bitti bitiltä saatu tallennettua. Kyllä tuo digitaalisen perinnön vaaliminen ja arkistointi on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa. Muutoin valtava määrä digitaalista kulttuuriperintöä on vaarassa ennemmin tai myöhemmin kadota lopullisesti. Hyvänä esimerkkinä MuroBBS, joka saatiin aivan viime hetkillä pelastettua, ainakin jossain muodossa. Totta kai joukkoon mahtuu hirvittämä määrä täysin tarpeetonta kakkaa koska esim valokuvia ja videoita tallentuu nykyään valtavasti verrattuna esim 90-lukuun. Ei ole varmasti tarpeen kaikkea mahdollista arkistoida ja se onkin taas oma juttunsa. Silti on tärkeää että jollakin tapaa varmistetaan, että v. 2005 tallennettu video voidaan avata ja katsoa teknisesti vielä v 2050.

 

[kurkimies]

Ei välttämättä niinkään yksilötasolla, mutta nykyään tätä digimateriaalia tallennetaan ja tallentuu enemmän kuin ikinä, ja vastaan tulee lähinnä formaattien kestävyys. Jo 10v vanhan tiedoston avaaminen voi olla hankalaa puhumattakaan 40v vanhasta kamasta, vaikka se olisikin bitti bitiltä saatu tallennettua. Kyllä tuo digitaalisen perinnön vaaliminen ja arkistointi on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa. Muutoin valtava määrä digitaalista kulttuuriperintöä on vaarassa ennemmin tai myöhemmin kadota lopullisesti. Hyvänä esimerkkinä MuroBBS, joka saatiin aivan viime hetkillä pelastettua, ainakin jossain muodossa. Totta kai joukkoon mahtuu hirvittämä määrä täysin tarpeetonta kakkaa koska esim valokuvia ja videoita tallentuu nykyään valtavasti verrattuna esim 90-lukuun. Ei ole varmasti tarpeen kaikkea mahdollista arkistoida ja se onkin taas oma juttunsa. Silti on tärkeää että jollakin tapaa varmistetaan, että v. 2005 tallennettu video voidaan avata ja katsoa teknisesti vielä v 2050.

Hyvä esimerkki on -90 luvun äänitykset Finnvox-studiosta. Koitappa mennä avaamaan nykypäivän koneilla senaikaisia äänityksiä.
Ja tuosa muutenkin selitellään enemmän asioita tallenteiden säilymiseen

Finnvox ja Mika Jussila: juttua studiosta sekä miehestä tuhansien masterointien takana, osa 2.

Aiemmin käsittelimme ongelmia, mitkä liittyvät äänitteen säilymiseen ja arkistointiin fyysissessä muodossa. Nyt elämme jo pidemmälle tietokoneistettua aikaa ja musiikki on tiedostoina, hölmömpi voisi luulla että nyt homma on hanskassa.

-Tiedostopuolellakin on omat ongelmansa. Meillä on paljon tapauksia, joissa pitää yrittää saada auki esimerkiksi yhdeksänkymmentäluvun Pro tools -sessioita, tämän päivän koneilla. Olemme ratkaisseet osan tästä ongelmasta niin, että meillä on muutamia tietokoneita jotka on jäädytetty eri aikakausille. Jos ei mikään muu auta, niin me voimme ottaa jonkun kaksikymmentä vuotta vanhan koneen, avata tiedostot siinä ja konvertoida ne sitten muotoon mitä uudemmatkin koneet ymmärtävät.

 

[Erkki_erikeepperi]

Ei välttämättä niinkään yksilötasolla, mutta nykyään tätä digimateriaalia tallennetaan ja tallentuu enemmän kuin ikinä, ja vastaan tulee lähinnä formaattien kestävyys. Jo 10v vanhan tiedoston avaaminen voi olla hankalaa puhumattakaan 40v vanhasta kamasta, vaikka se olisikin bitti bitiltä saatu tallennettua. Kyllä tuo digitaalisen perinnön vaaliminen ja arkistointi on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa. Muutoin valtava määrä digitaalista kulttuuriperintöä on vaarassa ennemmin tai myöhemmin kadota lopullisesti. Hyvänä esimerkkinä MuroBBS, joka saatiin aivan viime hetkillä pelastettua, ainakin jossain muodossa. Totta kai joukkoon mahtuu hirvittämä määrä täysin tarpeetonta kakkaa koska esim valokuvia ja videoita tallentuu nykyään valtavasti verrattuna esim 90-lukuun. Ei ole varmasti tarpeen kaikkea mahdollista arkistoida ja se onkin taas oma juttunsa. Silti on tärkeää että jollakin tapaa varmistetaan, että v. 2005 tallennettu video voidaan avata ja katsoa teknisesti vielä v 2050.

Kyllä toi formaattien avaaminen on aika triviaali juttu. Se, että joskus takavuosina on ollut joku omalaatuinen formaatti jota nykyään ei oikein tueta ei tarkoita sitä, että tämä tulisi jatkossa olemaan mikään ongelma.

(Itse kävin keväällä läpi vanhoja korppuja 1990-luvulta, ja sieltähän löytyi vaikka millaista tiedostoformaattia, mutta mitään ylitsepääsemätöntä ongelmaa ei mielestäni ollut minkään avaamisessa. Kaiken lisäksi korput itsessään oli formatoitu epästandardiin formaattiin, jolla sai enemmän kapasiteettia kuin 1.44 MB.)

Ja toisaalta yhä isompi osa datasta elää pilvessä eikä missään ihmisten tai yritysten massamuisteissa...

Arkistointi on tärkeää, mutta ehkä on silti niin, ettei ihan kaikkea voi eikä kannata säilyttää. Sitä vähemmän kaikki vanha kiinnostaa mitä enemmän uutta tulee koko ajan tilalle. Toki juurikin AI-mallit hyötyy siitä, että on mahdollisimman laaja pohja jolta ponnistaa.

 

[KeljuK]

^ Ja se nyt vaatii vaan duunia, pitää katalogi siinä kunnossa että se on käännetty nykyaikaan, ja kääntäjille ihan varmasti on vielä tulevaisuudessa enemmänkin tilausta. Sensijaan huonosti säilötyt analoginauhat, oli sitten kyse filmistä tai moniraitureista, katoaa- ja ne on jossain vaiheessa pakko digitoida jos meinaa säilyttää. Historian hämärissä oli ihan tavallista että videofilmiä uudelleenkäytettiin. Joku BBC on onnistunut hävittämään tuolla tavalla tolkun määrän esim. myöhemmin superbändeiksi osoittautuneita keikkataltiointeja tai jotain Monty Pythonin varhaisempaa matskua, pienemmistä puhumattakaan. Kyllä tuossa uskon paljon enemmän nykyaikaan kuitenkin.

 

[Erkki_erikeepperi]

^ Ja se nyt vaatii vaan duunia, pitää katalogi siinä kunnossa että se on käännetty nykyaikaan, ja kääntäjille ihan varmasti on vielä tulevaisuudessa enemmänkin tilausta. Sensijaan huonosti säilötyt analoginauhat, oli sitten kyse filmistä tai moniraitureista, katoaa- ja ne on jossain vaiheessa pakko digitoida jos meinaa säilyttää. Historian hämärissä oli ihan tavallista että videofilmiä uudelleenkäytettiin. Joku BBC on onnistunut hävittämään tuolla tavalla tolkun määrän esim. myöhemmin superbändeiksi osoittautuneita keikkataltiointeja tai jotain Monty Pythonin varhaisempaa matskua, pienemmistä puhumattakaan. Kyllä tuossa uskon paljon enemmän nykyaikaan kuitenkin.

Toisaalta magneettinauhat käsittääkseni säilyy paremmin kuin CD-R -levyt...

Mullakin on itse nauhoitettuja C-kasetteja 1980-luvulta, eikä ne ole miksikään* menneet. Samoin 1990-luvun korput on pääasiassa luettavassa kunnossa, joskin huonolaatuisten kanssa oli ongelmia jo silloin aikoinaan.

(*) Joskus nauha voi olla aika "jumissa" pitkän säilytyksen jäljiltä ja sitä pitää kelailla jonkun aikaa että pyörii asiallisesti ja oikealla/tasaisella nopeudella.

 

[KeljuK]

Toisaalta magneettinauhat käsittääkseni säilyy paremmin kuin CD-R -levyt...

Mullakin on itse nauhoitettuja C-kasetteja 1980-luvulta, eikä ne ole miksikään* menneet. Samoin 1990-luvun korput on pääasiassa luettavassa kunnossa, joskin huonolaatuisten kanssa oli ongelmia jo silloin aikoinaan.

(*) Joskus nauha voi olla aika "jumissa" pitkän säilytyksen jäljiltä ja sitä pitää kelailla jonkun aikaa että pyörii asiallisesti ja oikealla/tasaisella nopeudella.

Mutta siitä c-kasetista et saa 1:1 kopiota enää mitenkään. Niin kauan kun se CD-r on luettavissa, saat. Ja eihän noit CD-r:lle nykyisin todellakaan arkistoida. Muutenkin, jos sulla on 1000x soitettu CD-levy, se on edelleen alkuperäiskunnossa ellet ole sitä muuten vahoingoittanut. 1000x kelailtu C-kasetti ei tasan tarkkaan ole enää alkuperäisessä kunnossa.

 

[Erkki_erikeepperi]

Mutta siitä c-kasetista et saa 1:1 kopiota enää mitenkään. Niin kauan kun se CD-r on luettavissa, saat. Ja eihän noit CD-r:lle nykyisin todellakaan arkistoida. Muutenkin, jos sulla on 1000x soitettu CD-levy, se on edelleen alkuperäiskunnossa ellet ole sitä muuten vahoingoittanut. 1000x kelailtu C-kasetti ei tasan tarkkaan ole enää alkuperäisessä kunnossa.

Niin, mutta jos sulla on parikymmentä vuotta vanha CD-R -levy, joka on kemiallisesti tuhoutunut, niin siitä et saa enää minkäänlaista kopioita mihinkään mitenkään, vaan se on sitten mennyttä. (Levyjen pinnoite hajoaa ajan funktiona.)

Magneettinauhojen kanssa ei ilmeisesti ole samanlaista ongelmaa ja kiirettä, vaan ne kyllä säilyy jonkinlaisessa kunnossa pitkään, ellei home tuhoa huonon säilytyksen vuoksi.

 

[Admiral General Aladeen]

Laadukkaat CD aihiot kestää +100 vuotta. Omat ekat 1990-luvun lopun poltot toimivat edelleen.

 

[Paskisti]

Paras osuus tuossa on joka paneelissa lisääntyvät jpg-artifaktit. Toinen paneeli on aika hienovarainen

Itse ajattelin tämän filosofisena ensin, mutta hyvä että tulin tänne tarkistamaan. Kännykällä tuota en huomannut mutta kiitos sinun vitsi avautui selittämällä. Hyvä sivallus ja käytännössä monesti menee juuri noin.

 

[Erkki_erikeepperi]

Laadukkaat CD aihiot kestää +100 vuotta. Omat ekat 1990-luvun lopun poltot toimivat edelleen.

Voi olla, mutta sitä laatua ei voi jälkeenpäin valita, vaan ne on aikoinaan poltettu sellaisille aihioille kuin on...

CD-R -levyissä on melko iso fyysisen vaurion riskikin, jos levyt ei pysy nätisti koteloissaan. Pinnoite voi lohkeilla/naarmuilla fyysisesti pois, jos ottaa osumaa. (Ja helposti eivät pysy koteloissaan, koska CD-kotelot on tunnetusti paskasti suunniteltu...)