Se mikä nykyään vähentää syntyvyyttä on hyvin pitkälti sama mikä aikaisemmin mahdollisti tähän asti nähdyn väestöräjähdyksen eli teknologia ja ihmisen kekseliäisyys. Muutama vuosikymmen takaperin hillitsemätön väestöräjähdys oli "peruuttamaton tosiasia" ja kaikkien huulilla. Nyt asiasta ei puhu kuin pelonlietsoja ja näiden jutuista panikoiva harvalukuinen joukko. Onko asia siis unohdettu? Ei, vaan se on hoidettu kaikessa hiljaisuudessa. Hillitsemätön eksponentiaalinen kasvu on jo taittunut, vaikka väestö kasvaakin edelleen niin tahti on hidastunut ja sen ennakoidaan hidastuvan edelleen.
Väestöräjähdys laitettiin kuriin hyvin pian sen jälkeen kun siihen suuremmassa mittakaavassa herättiin. Mistä päättäjät tietävät, että syntyvyys laskee myös tulevaisuudessa? Onko se toive, arvaus vai meedioilta kuultu ennustus? Se perustuu tietoon ja siihen, että asialle halutaan ja myös tehdään koko ajan jotain.
Ehkä paras tapa piilottaa asia on tuoda se kaikkien nähtäville. Käytetyt mentelmät on sosiologisia, psykologisia ja lääketieteellisiä. Myöskin luonnollisia on, kuten jotkin sukupuolitaudit ja myös ympäristötekijät laskevat hedelmällisyyttä.
Sosiologisia on esimerkiksi naisten korkea koulutustaso ja sosioekonominen asema. Hyvä koulutus vaatii paljon aikaa ja sekä omia, että taloudellisia resursseja. Siksi naisten koulutukseen kiinnitetään nykyään paljon huomiota niin kehitys- kuin teollisuusmaissa. Myöhäisempi synnytysikä laskee sekä hedelmällisyyttä että sukupolven pituutta, mutta vähentää myös ei-toivottuja raskauksia. Korkean aseman saavuttaminen ja säilyttäminen työelämässä vaatii henkilökohtaisia uhrauksia, lapsen hankinnan lykkääminen tai kokonaan siitä luopuminen usein yhtenä niistä. Naiset ja miehet eroavat siinä, että keskimääräinen mies on onnellinen naisen kanssa joka on yhteiskunnaliselta asemaltaan heikompi, kun taas vastaavasti nainen suosii miehiä jotka on itseään vahvemmassa asemassa, joten edellinen vähentää kiinnostusta myös sitä kautta perinteisiin malleihin. Tähän kategoriaan voi sijoittaa myös Kiinan yhden lapsen politiikan ja ennen niin suositut vähemmistöjen pakkosterilisaatio-ohjelmat, mutta näistä on jo luovuttu.
Psykologisia keinoja taasen on tuoda julkisuudessa voimakkaasti esiin esikuvia jotka ovat tehneet muita valintoja kuin oman jälkikasvun ja perinteisen parinmuodostuksen, joita kansa sitten tietää imitoida. Näitä on esimerkiksi adoptio, vaihtoehtoiset seksuaalisuudet, abortti, ehkäisy ja myös valistus. Nykyään tätä tuodaan myös kouluihin ja kerhoihin suvaitsevaisuuden varjolla. Kolmannen aallon feminismi pyrkii myös edistämään miesten ja naisten välistä vastakkainasetteua ja tehdä heistä vastenmielisiä toisilleen.
Lääketieteellisistä menetelmistä tuli edellä jo mainittua muutama, mutta yksi vähemmälle huomiolle jäänyt on sterilisaatiolääkkeet, ehkä siksi että niitä annetaan myös kaikessa hiljaisuudessa tietämättömille. Näitä on esimerkiksi b-hCG:llä suolattu tetanus-rokote ja HPV-rokote. Ensin mainittu on vartavasten kehitetty ehkäisyrokote, ja se miten sillä päädyttiin rokottamaan kehitysmaiden naisia ympäri maailman jäänee ikuiseksi mysteeriksi. Vahinko varmaan. Rokotteet sisältävät myös hedelmättömyyttä aiheuttavia aineita kuten X-100 ja Polysorbaatti 80. X-100 erittäin voimakas spermisidi ja polysorbaatti taasen yleinen lisäaine vähän kaikkeen. Näiden tarkoitus ei ole steriloida kaikkia rokotettuja vaan olla osaltaan laskemassa keskimääräistä hedelmällsyyttä. Bill Gates on myös esittänyt useita kannanottoja rokotteiden syntyvyyttä vähentävästä vaikutuksesta. Samaan sarjaan menee monet hormonihäiriköt ja teollisuusmyrkyt jotka laskevat erityisesti miesten hedelmällisyyttä (BPA, soija), mutta se miten määrätietoista niiden levittäminen on vaikea sanoa. Hyvin suosittuja ne joka tapauksessa tuntuvat olevan.
Keinot siis on monet eikä mikään niistä yksin tee kokonaisuutta. Toiset vaikuttavat enemmän, toiset vähemmän, osa luonnollisia ja osa aiheutettuja, mutta kaikki yhdessä (monien huomioimatta jääneiden ja tuntemattomien tekijöiden kanssa) aiheuttaa nykyisen tilanteen joka on radikaalisti toinen mitä se oli vain joitakin kymmeniä vuosia sitten. Itse olen asian suhteen hieman kaksijakoinen, koska mielestäni on moraalitonta käsitellä ihmispopulaatioita kuin karjaa, mutta toisaalta en itsekään mielelläni elä maailmassa jossa ihmisiä on 20 miljardia tai enemmänkin. Onneksi päätös ei ole minun ja se luoti on väistetty. Eksponentiaalinen väestönkasvu ei vain ole (ollut) kestävällä pohjalla ja kriittisen rajan ylittäminen tarkoittaisi maailmanloppua sellaisena kuin sen tiedämme, tehtyä kun ei niin vain tehdä tekemättömäksi.